,3 Bryssel 2. heinäkuuta 2002 <ULW\VWHQ VRVLDDOLQHQ YDVWXX NRPLVVLRQ XXVL VWUDWHJLD MROOD OLVlWllQ \ULW\VWHQ RVDOOLVWXPLVWD NHVWlYllQNHKLW\NVHHQ (XURRSDQNRPLVVLRK\YlNV\LWlQllQ\ULW\VWHQVRVLDDOLVWDYDVWXXWDNRVNHYDQ XXGHQVWUDWHJLDQMROODS\ULWllQOLVllPllQ\ULW\VWHQRVDOOLVWXPLVWDNHVWlYllQ NHKLW\NVHHQ $VLDNLUMDVVD HKGRWHWDDQ OLLNH\ULW\NVLOOH XXGHQODLVWD \KWHLVNXQQDOOLVHHQ MD \PSlULVW YDVWXXVHHQ OLLWW\Yll WHKWlYll JOREDDOLVVD WDORXGHVVD6LLQlP\ VHKGRWHWDDQSHUXVWHWWDYDNVLHULVLGRVU\KPLHQYlOLQHQ HXURRSSDODLQHQ IRRUXPL NDLNNLD DVLDDQ OLLWW\YLl WRLPLMRLWD ± W\ PDUNNLQDRVDSXROLD \ULW\VYHUNRVWRMD DPPDWWLOLLWWRMD NDQVDODLV\KWHLVNXQQDQHGXVWDMLDNXOXWWDMLDMDLQYHVWRLMLD±YDUWHQ)RRUXPLOOD RQ WDUNRLWXV YDLKWDD K\YLl WRLPLQWDWDSRMD YDKYLVWDD SHULDDWWHHW Nl\WlQQHVllQW Ml YDUWHQ VHNl S\UNLl VRSLPXNVHHQ REMHNWLLYLVLVWD DUYLRLQWLPHQHWHOPLVWlMD YDOLGRLQWLYlOLQHLVWl NXWHQ VRVLDDOLVWD YDVWXXOOLVXXWWD RVRLWWDYLVWDPHUNLQQ LVWl6WUDWHJLDOODS\ULWllQWl\GHQWlPllQ\ULW\VWHQ RPLD MD HUL RUJDQLVDDWLRLGHQ NXWHQ 2(&'Q WDL <.Q Q\N\LVLl DORLWWHLWD 0llULWHOPlQ PXNDDQ \ULW\VWHQ VRVLDDOLVHOOD YDVWXXOOD WDUNRLWHWDDQ \ULW\VWHQ YDSDDHKWRLVLD \KWHLVNXQQDOOLVLD MD HNRORJLVLD WRLPLD MRWND OLLWW\YlW QLLGHQ SHUXVWRLPLQWDDQ PXWWD \OLWWlYlW \ULW\NVHQ RLNHXGHOOLVHW YHOYRLWWHHW 6WUDWHJLDOOD P\ V WXHWDDQ VRVLDDOLVHQ YDVWXXQ SHULDDWWHHQ WRWHXWWDPLVWD SN \ULW\NVLVVl HWHQNLQ QLLQ HWWl NDUWRLWHWDDQ VRVLDDOLVHQ YDVWXXQ OLLNHWDORXGHOOLVXXV MD OLVlWllQ SN\ULW\VWHQ WLHWRD DVLDVWD.RPLVVLROOD RQ WlUNHl DVHPD VRVLDDOLVHQ YDVWXXQ HGLVWlMlQl NRVND VH WXR \KWHHQ \ULW\NVLl HULSXROLOWD(XURRSSDDNHVNXVWHOHPDDQK\YLVWlWRLPLQWDWDYRLVWDMDODDWLPDDQ \KWHLVLl DUYLRLQWLSHULDDWWHLWD.RPLVVLR S\UNLL WRLPLPDDQ QLLQ HWWl \ULW\VWHQ VRVLDDOLVWD YDVWXXWD NRVNHYDW SHULDDWWHHW VLVlOO\WHWWlLVLLQ NDLNNHHQ PXXKXQNLQ (8SROLWLLNNDDQ VH S\UNLL HVLPHUNLNVL HGLVWlPllQ VRVLDDOLVHQ YDVWXXQ SDUHPSDD KXRPLRRQ RWWDPLVWD NHKLW\VPDLVVD.RPLVVLR MXONDLVHH YXRQQD UDSRUWLQ VLGRVU\KPLHQ YlOLVHQ HXURRSSDODLVHQ IRRUXPLQ W\ VNHQWHO\VWl Työllisyydestä ja sosiaaliasioista vastaava komission jäsen Anna Diamantopoulou on todennut, että yritysten sosiaalisella vastuulla voi olla merkittävä asema kestävän kehityksen edistämisessä. Monet yritykset ovat jo havainneet, että sosiaalisen vastuun käytännöt voivat olla tuottavia, ja yritysten sosiaalista vastuuta koskevat järjestelmät ovat yleistyneet huimasti. EU:n tasoisella toiminnalla voidaan tuoda lisäarvoa kahdella tavalla: auttamalla sidosryhmiä tekemään sosiaalisen vastuun käytännöistä selkeämpiä ja uskottavampia sekä osoittamalla, että sosiaalinen vastuu ei ole tarkoitettu vain monikansallisille yrityksille vaan että siitä on etua pienemmillekin yrityksille. Yritysten sosiaalinen vastuu ja yritysten hallintotapa ovat saman kolikon kaksi puolta: yhteiskunnallisten ja ekologisten toimien kaunistelu on yhtä tuomittavaa kuin liiketuloksen kaunistelu. Yritysten sosiaalinen vastuu on muidenkin kuin markkinointiosastojen asia.
Yritystoiminnasta ja tietoyhteiskunnasta vastaava komission jäsen Erkki Liikanen on todennut, että yritysten sosiaalisella vastuulla on arvokkaat perinteet Euroopassa. Kaikenkokoiset yritykset pyrkivät nyt strategisesti saavuttamaan tasapainon taloudellisten etujen, yhteiskunnan odotusten ja ympäristön tarpeiden välillä. Jos sosiaalista vastuuta hallinnoidaan kunnollisesti, se voi tukea yksittäisten yritysten pitkän aikavälin kilpailukykyä, parantaa yrittäjyysilmapiiriä yhteiskunnassa ja tuoda unionin lähemmäs vuodeksi 2010 asetettua strategista päämäärää. Komission strategia sosiaalisen vastuun edistämiseksi pohjautuu yritysten pyrkimysten vapaaehtoisuuteen. Sidosryhmien foorumi lisää yritysten ja muiden sidosryhmien välistä yksimielisyyttä, ja näin yritykset voivat saada täyden hyödyn pyrkimyksistään..rplvvlrqvwudwhjld Yritysten sosiaalista vastuuta koskevan uuden strategian tarkoituksena on - edistää yritysten sosiaalisen vastuun liiketaloudellisuutta, jotta se houkuttelisi useampia yrityksiä ja etenkin pk-yrityksiä - edistää yrityksen sosiaalisten ja ekologisten toimien ulkoista arviointia ja vertailuanalyysiä sosiaalisen vastuun uskottavuuden parantamiseksi - luoda sidosryhmien välinen eurooppalainen foorumi, jolla voidaan keskustella yritysten sosiaalisesta vastuusta - varmistaa, että yritysten sosiaalinen vastuu otetaan huomioon EU:n politiikassa. Komission strategialla tuodaan lisäarvoa niihin toimiin, joita yritykset, viranomaiset ja eri elimet ovat jo toteuttaneet sosiaalisen vastuun alalla. Yhä useammat yritykset soveltavat käytännesääntöjä ja julkaisevat raportteja toimistaan yhteiskunnallisen ja ympäristövastuun alalla, nimittävät sosiaalisesta vastuusta vastaavia johtajia sekä liittyvät yritysverkostoihin, joissa vaihdetaan tietoja sosiaalista vastuuta koskevista hyvistä toimintatavoista. Myös sijoittajat ovat yhä kiinnostuneempia yritysten sosiaalisesta vastuusta, mikä näkyy siinä, että eettiset rahastot ja sosiaaliset indeksit ovat moninkertaistuneet ja että erityislaitokset tekevät yrityksistä sosiaalisia kartoituksia (screening) ja luokituksia. Eri jäsenvaltioiden eläkerahastot ovat lisäksi ryhtyneet antamaan tietoja eettisestä ja ympäristöpolitiikastaan. Lisääntyneen kuluttajien tietoisuuden ja kuluttajien aiheuttaman paineen vuoksi käytetään yhä enemmän merkintöjä, joilla osoitetaan yrityksen sosiaalista tai ympäristövastuuta. Komission strategialla pyritään jäsentämään ja keskittämään sosiaalisesta vastuusta käytävää keskustelua, jotta voitaisiin lisätä käytettävien välineiden (esim. käytännesääntöjen ja sosiaalista vastuuta osoittavien merkintöjen) selkeyttä ja näin lisätä sen uskottavuutta kuluttajien ja sijoittajien kaltaisten sidosryhmien parissa. <ULW\VWHQ VRVLDDOLVWD YDVWXXWD NlVLWWHOHYl VLGRVU\KPLHQ YlOLQHQ HXURRSSDODLQHQIRRUXPL Komissio ehdottaa käytännön toimena sosiaalista vastuuta käsittelevän sidosryhmien välisen eurooppalaisen foorumin perustamista. Foorumilla kokoontuisivat johtavat eurooppalaiset työnantajien, työntekijöiden, kuluttajien ja kansalaisyhteiskunnan edustajien edustavat organisaatiot samoin kuin yritysverkostot. Foorumin tavoitteena on edistää sosiaalisen vastuun käytäntöjen ja välineiden selkeyttä ja yhtenäisyyttä vaihtamalla kokemuksia ja hyviä toimintatapoja sekä pyrkimällä luomaan EU:lle yhteinen lähestymistapa ja perusperiaatteet. Foorumia kehotetaan laatimaan kesään 2004 mennessä raportti toiminnastaan komissiolle, joka tekee sen jälkeen arvioinnin foorumin tuloksista, päättää sen tulevaisuudesta ja harkitsee, tarvitaanko yritysten sosiaalisen vastuun edistämiseksi muita aloitteita, joissa on mukana yrityksiä ja muita sidosryhmiä.
<ULW\VWHQVRVLDDOLVWDYDVWXXWDNRVNHYDUDSRUWRLQWL Komission uudella strategialla tarjotaan vakaat puitteet yritysten sosiaalisen vastuun käytännöille. Yritysten sosiaalisesta vastuusta on erityisen vaikea tehdä vertailuanalyysi, koska sen arvioimiseksi ei ole sovittuja vertailukohtia. Välineitä on myös yksinkertaistettava ja järkeistettävä, mistä on etua sekä yrityksille että niiden sidosryhmille. On arvioitava huolellisesti, miten voidaan parhaiten tehdä yleisemmäksi ja selkeämmäksi sosiaalista vastuuta koskevaa raportointia Euroopan tasolla. Alan edistynein aloite on maailmanlaajuisten puitteiden kehittäminen sosiaalisia ja ympäristökäytäntöjä koskevaa raportointia varten maailmanlaajuisessa raportointialoitteessa (GRI Global Reporting Initiative), joka on otettu myönteisesti vastaan monien sidosryhmien (mm. Euroopan parlamentin) vastauksissa vihreään kirjaan. Sidosryhmien välinen foorumi vaihtaa tietoja hyvistä toimintatavoista ja pyrkii yksimielisyyteen periaatteista sosiaalista vastuuta koskevien erityisvälineiden, esimerkiksi raportointivälineiden osalta. <ULW\VWHQVRVLDDOLVHQYDVWXXQNDQQDWWDYXXV Komission strategialla pyritään tutkimaan ja selvittämään sosiaalisen vastuun liiketaloudellisuutta. Monet siihen liittyvät seikat ovat intuitiivisia ja liittyvät työntekijöiden pienempään vaihtuvuuteen ja suurempaan motivaatioon, parempaan tuottavuuteen sekä parempiin suhteisiin paikallisyhteisöjen ja tärkeimpien sidosryhmien kuten asiakkaiden, yrityskumppaneiden ja kuluttajien kanssa. Yrityksen sosiaalisen vastuun huomioon ottava liiketoimintamalli voi toimia myös innovaation lähteenä, jonka kannustimina ovat laatu, uudet kaupalliset mahdollisuudet, kilpailuetu sekä parempi imago. Yksi tärkeimmistä sosiaalisen vastuun kannustimista on kuitenkin riskien hallinta ja ehkäisy. Arvoista, joita investoijat ja johtajat pitivät aiemmin "pehmeinä" (esim. ihmisoikeudet, suhteet paikallisyhteisöön, ympäristö, terveys ja turvallisuus), on tullut suuri haaste: Niitä on vaikea hallita, vaikea olla ottamatta huomioon, ja erityisen vaikeaksi tilanne käy, jos niiden kohdalla toimii väärin. Ne saattavat myös käydä erittäin kalliiksi eivätkä pelkästään rahoituksellisesti vaan siten, että ne voivat vaikuttaa yrityksen toimilupaan ja sen yleiseen hyväksyntään yhteiskunnassa. Komissio pyrkii vahvistamaan sosiaalisen vastuun liiketaloudellisuutta ja varmistaa, että pk-yrityksille tiedotetaan asiasta. 3LHQHWMDNHVNLVXXUHW\ULW\NVHWSN\ULW\NVHW Komission toimet tuovat sosiaalisen vastuun osalta lisäarvoa erityisesti pk-yrityksille, jotka muodostavat suurimman osan Euroopan yrityksistä ja työllistävät 53 prosenttia työvoimasta. Ne ovat Euroopan kasvun ja vaurauden keskeinen osatekijä ja yksi tärkeimmistä taloudellisista ja sosiaalisista paikallistoimijoista. Suuri osa pkyrityksistä tunnustaa sosiaalisen vastuun käytännöistä saatavat edut, kuten paremmat suhteet asiakkaisiin ja paikallisyhteisöön. Monet pk-yritykset itse asiassa käsittelevät jo yritysten sosiaaliseen vastuuseen liittyviä asioita tuntematta sen kummemmin yritysten sosiaalisen vastuun käsitettä, kuten komission hiljattain teettämässä tutkimuksessa kävi ilmi (ks. IP/02/778). Pk-yritysten tarpeet eroavat suurempien yritysten tarpeista, ja tämän vuoksi sosiaalista vastuuta koskevien EU-puitteiden on oltava joustavat ja ne on pystyttävä mukauttamaan pk-yritysten erityistilanteeseen. Koska pk-yritykset eivät hyödy käytäntöihin sitoutumisestaan samalla tavalla kuin isot yritykset, on tärkeää auttaa niitä ottamaan käyttöön strategisempi lähestymistapa. Asiaa koskevan tietoisuuden puute vaikuttaa olevan merkittävin tekijä, joka estää pk-yrityksiä sitoutumasta sosiaaliseen vastuuseen; seuraavaksi tärkein on resurssien puute.
Pk-yritykset saadaan paremmin tietoisiksi asiasta ja niiden osallistumista saadaan lisättyä tarjoamalla ohjausta ja koulutusta, kehittämällä asianmukaisia välineitä ja keräämällä tietoja kannattavuudesta erilaisissa pk-yrityksissä. Komissio edistää hyvien toimintatapojen vaihtoa ja levitystä (esim. julkaisujen tai Internetiin kerättyjen hyvien toimintatapojen kautta), helpottaa helppokäyttöisten ja räätälöityjen välineiden kehittämistä ja levittämistä pk-yrityksiin (esim. tiedotusmateriaali, pk-yrityksille tarkoitettu välinepaketti), tukee pk-yritysten järjestöjä ja verkostoja toimissa, joilla ne pyrkivät antamaan tietoa ja opastusta pk-yrityksille, sekä helpottaa pienten ja suurempien yritysten välistä yhteistyötä (esim. mentorijärjestelmien kautta), koska suurimmat paineet sosiaalisen vastuun käytäntöjen omaksumiseksi tulevat todennäköisesti pk-yritysten suurilta yritysasiakkailta. <ULW\VWHQVRVLDDOLVWDYDVWXXWDNRVNHYDYLKUHlNLUMD Komissio julkaisi yritysten sosiaalista vastuuta koskevan vihreän kirjan heinäkuussa 2001. Siihen on saatu yli 250 vastausta, jotka ovat nähtävissä Europa-palvelimella seuraavalla verkkosivulla: http://europa.eu.int/comm/employment_social/soc-dial/csr/csr_index.htm. Vastauksissa oltiin yleisesti yhtä mieltä siitä, että yritysten sosiaalinen vastuu - liittyy kestävään kehitykseen - merkitsee sitä, että yritysten on tunnustettava tarve käsitellä toimintansa yhteiskunnallisia, taloudellisia ja ekologisia vaikutuksia (kolmeen tekijään perustuva lähestymistapa) - edellyttää toimia, jotka sisällytetään yleiseen yritysstrategiaan (eivätkä siis tule lisäksi muuhun yritystoimintaan) - ei tarkoita julkisen sektorin vastuun siirtämistä yksityissektorille - täydentää lainsäädäntöä ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua eikä korvaa niitä - on maailmanlaajuinen aihe, jonka ulkoinen (EU:n ulkopuolinen) ulottuvuus on sen haastavin osa - edellyttää yritysten ja muiden sidosryhmien välisen vuoropuhelun kehittämistä - vaatii ehdottomasti sitä koskevan koulutuksen antamista johtajille, työntekijöille ja muille toimijoille - onnistuu, jos sen käytössä ovat selkeät ja uskottavat validointivälineet, ja epäonnistuu, jos ne puuttuvat. Yritysten yleisenä kantana oli, että - yritysten sosiaalinen vastuu on strategisesti tärkeää yrityksen pitkän aikavälin kestävyyden kannalta mutta sen ennakkoedellytyksenä on sen kannattavuus - yksi malli ei käy kaikille, etenkään pk-yrityksille; pakotettu yhdenmukaistaminen olisi haitallista - sosiaalisen vastuun käytäntöjen tulisi olla markkinoihin perustuvia. Ammattiliittojen ja kansalaisjärjestöjen yleisenä kantana oli, että - jos sosiaalisen vastuun käytännöistä halutaan uskottavia, niitä ei voida kehittää, panna täytäntöön ja arvioida yksipuolisesti yrityksissä, vaan sidosryhmät on otettava mukaan - sosiaalisia ja ekologisia käytäntöjä koskevan raportoinnin pitäisi olla pakollista ja varmennettavissa - sosiaalinen vastuu liittyy yrityksen hallintotapaan, koska yritysten täytyy olla vastuussa toiminnastaan.
Vastauksissa oltiin yleisesti yhtä mieltä siitä, että EU voi tuoda lisäarvoa ja sen olisi - kehitettävä yritysten sosiaalista vastuuta koskeva johdonmukainen, tasapainoinen ja joustava lähestymistapa, jossa otetaan huomioon kaikki asiaankuuluvat seikat - otettava työnsä lähtökohdaksi nykyiset aloitteet - toimittava vaikuttajana tiedotustoimissa (esim. tietoisuuden lisääminen, hyvien toimintatapojen vaihto, tutkimukset) - lisättävä vastuukäytäntöjen selkeyttä (julkistamispolitiikalla) ja uskottavuutta - kannustettava yritysten ja sidosryhmien välistä vuoropuhelua - sisällytettävä sosiaalisen vastuun käsite kaikkeen EU:n politiikkaan ja hyödynnettävä EU:n politiikkaa sosiaalisen vastuun edistämiseksi - edistettävä ihmisoikeuksia ja sosiaalisia perusoikeuksia kolmansissa maissa varsinkin kansainvälisten järjestöjen kautta (ILO, OECD sekä WTO). 7DXVWD Yritysten sosiaalisesta vastuusta EU:n tasolla käytävä keskustelu juontaa juurensa vuodesta 1995, jolloin ryhmä eurooppalaisia yrityksiä ja komission silloinen puheenjohtaja Jacques Delors julkaisivat yritysten manifestin sosiaalista syrjäytymistä vastaan. Tämän seurauksena perustettiin Euroopan yritysverkko, joka edistää yritysten välistä vuoropuhelua ja sosiaaliseen vastuuseen liittyvien hyvien toimintatapojen vaihtoa. Yritysten sosiaalinen vastuu asetettiin EU:n poliittisella asialistalla etusijalle varsinaisesti maaliskuussa 2000 Lissabonissa kokoontuneessa Eurooppaneuvostossa, jossa EU:n valtioiden ja hallitusten päämiehet vetosivat ensimmäistä kertaa yritysten vastuuntuntoon, jotta ne osaltaan auttaisivat EU:ta saavuttamaan uuden strategisen päämäärän eli kehittymään vuoteen 2010 mennessä maailman kilpailukykyisimmäksi taloudeksi, joka lisää sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Komission tiedonanto, johon komission uusi strategia yritysten sosiaalisesta vastuusta sisältyy, löytyy seuraavalta verkkosivulta: http://europa.eu.int/comm/employment_social/soc-dial/csr/csr_index.htm. Ks. myös MEMO/02/153.