HUS-Kiinteistöt Oy:n tietomallinnusohjeet



Samankaltaiset tiedostot
CAD-toimintatavat 2010 Talotekniikan yhteinen Versio

Aineiston luovuttaminen tilaajalle KSE13 Tietomallit ja sähköinen aineisto. Matti Kiiskinen /Telu-koulutus

HANKKEEN NIMI TIETOMALLIHANKKEEN PROJEKTITOIMINTAOHJE UUDISRAKENNUS (NOUDATETAAN SOVELTAEN PERUSKORJAUKSESSA) Lappeenrannan Toimitilat Oy

KOIRANKOPPI RAK. Tietomalliseloste. Havainnollistuskuva kohteesta. Aloituspäivämäärä (+merkittävät revisiopäivämäärät)

Built Environment Process Reengineering (PRE)

ARKKITEHDIN OHJE OHJE ARKKITEHTISUUNNITELMIEN LAATIMISESTA. Arkkitehdin ohje Ohje arkkitehtisuunnitelmien laatimisesta 1 / 6 Päivitetty 29.6.

Tietomalli korjausrakentamisessa

KOIRANKOPPI ARK. Tietomalliseloste. Havainnollistuskuva kohteesta. Heidi Sumkin. Mallintaja. Kohde

Tietomallien käytön nykytilanne Etelä-Karjalassa

Tuotemallinnus tuottavuus- ja kilpailutekijänä Suomen buildingsmart toiminnan käynnistysseminaari

Asiakas: VPL arkkitehdit Oy Kuvaus: Arkkitehdin tietomallinnuksen opastaminen; IFC tiedonsiirron ohjeistus ja testaus.

Tuotemallin hyödyntäminen rakentamisprosessissa

RAK-C Tietoyhdennetty rakentaminen Rakentamisen suunnitteluprosessi talotekniikan näkökulmasta. Jouko Pakanen, ENG/Rakennustekniikan laitos

Infra FINBIM Pilottipäivä 9. Pisararata

Tietomallintamisen (BIM) käyttö Suomessa Kyselyn tulokset

TIEDONHALLINTA Avain koordinointiin ja tiedon laadun ytimeen

Rakennesuunnittelu digitalisaation aikakaudella. Mikko Malaska Professori Rakennustekniikan laitos

Siltojen tietomalliohje ( ) Hankekohtaisesti sovittavat asiat

TOKA -projekti. Pysyvää tietomalliosaamista rakennusalan toimijoille. Etelä-Karjalassa. Infotilaisuus

xx.xx.xxxx rev 1 HANKKEEN NIMI TIETOMALLIHANKKEEN PROJEKTITOIMINTAOHJE UUDISRAKENNUS (NOUDATETAAN SOVELTAEN PERUSKORJAUKSESSA)

Tuotemallintamisohjeet Rakennetyyppitietokannan prototyyppi

Siltojen tietomalliohje ( ) Hankekohtaisesti sovittavat asiat

Tietomallintamisen suunnittelu ja dokumentointi käytännössä. Liisa Kemppainen, Sito Oy Jari Niskanen, WSP Finland Oy

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Skanska Ruskeasuo Larkas & Laine

PROJEKTILA -TEHTÄVÄLUETTELO IM-MANAGERILLE Versio 1.0

Tietomallien hyödyntäminen toiminnallisessa suunnittelussa Nicola Ugas, Sweco Architects Oy

Tu o m m e t i l a l l e r a t k a i s u t

Tekla Structures vuosineljänneksen kohde. Antti Hämäläinen Account Manager (M.Sc.)

Osa 14: Tietomallipohjaisen hankkeen johtaminen

Tietomallipohjaisen suunnittelun johtaminen. Pääsuunnnittelijakoulutus PS Pro 2015

MRL 153 :n mukainen rakennushankkeeseen ryhtyvän ilmoitus loppukatselmusta varten ja tarkastusasiakirjan yhteenveto

HUS-Kiinteistöt Oy:n tietomallipohjainen investointiprosessi

Vuorovaikutteinen 3D ja tietomallipalvelimet

YTV. Osa 3. Yleiset tietomallivaatimukset Arkkitehtisuunnittelu. versio 1.0

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen

Tilannekatsaus rakentamisen tietomalleihin Tulevaisuuden sairaala OYS Riikka Hannuksela A-insinöörit Rakennuttaminen Oy

TIETOMALLIT YLLÄPITOON

s u u n n i t t e l i j a

Aleksi Blomster TIETOMALLINNUS TALOTEKNIIKAN SUUNNITTELUSSA

Alueellinen tietomalli case Inkilänportti. Novapoint-käyttäjäpäivät

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen:

MRL 153 :n mukainen rakennushankkeeseen ryhtyvän ilmoitus loppukatselmusta varten ja tarkastusasiakirjan yhteenveto

Puurakentamisen toteuttaminen standardi. Tomi Toratti RTT Puutuoteteollisuus

Uudet tehtäväluettelot ja KSE13 -koulutus

A-INSINÖÖRIT. Tietomallipohjaisen rakennesuunnittelun tilaaminen Petri Talvitie

RAKENNUSTEN DIGITURVALLISUUS- OHJEISTO. Tietosuojaan ja turvaan sekä kyberturvallisuuteen liittyvät ohjeet rakennuksen elinkaaren ajalle

1 PIENKERROSTALON HIILIJALANJÄLJEN LASKENTA 1.1 TYÖN TAVOITTEET

Energiavaatimukset uudis- ja korjausrakentamisen lupamenettelyssä

Energiakonsepti. Janne Kurvinen Oulun Tilakeskus / e-lighthouse-projekti

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Rungon suunnittelu Tekla Structures ohjelmistolla

KESKUSPALOASEMA, LAAJENNUS JA PERUSKORJAUS,

Tietomallinnuksen käyttömahdollisuudet ja tulevaisuus rakentamisessa TOKA-projektin päätösseminaari

Tietomallintaminen tilaajanäkökulmasta

PIENTALOHANKKEEN ARKKITEHTI- JA PÄÄSUUNNITTELU

Suomen Yliopistokiinteistöjen projektien toimintamalleja Modelspacessa

Vianovan Tuotteet Roadmap Ville Herva Novapoint Käyttäjäpäivät, Vantaa

Timo Lehtoviita. PYSYVÄÄ TIETOMALLIOSAAMISTA RAKENNUSALAN TOIMIJOILLE ETELÄ-KARJALASSA Tietomallinnuksen käyttö kouluhankkeessa

FinZEB työpaja Tämän hetken haasteet energiatehokkaassa suunnittelussa

ICNB. Increasing competence in Northern Building. Hankkeen opiskelijatyöt

VBE II Tulosseminaari Teknologian valmiusaste. Virtuaalirakentamisen Laboratorio Jiri Hietanen

Rakentamisen tietomallit käyttöön Etelä-Karjalassa

Revit Architecture 2013 perusteet

URAKOITSIJAN LAATUSUUNNITELMA

Kustannuslaskenta. Käyttöohje rakennusosalaskelma

Taloteknisen suunnittelun tehtäväluettelo

IFC, InfraFINBIM ja buildingsmart

METSTA, LIV, SKOL etc. Eurokoodiseminaari 1 EUROKOODI 2013 SEMINAARI

Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla

Senaatti kiinteistöjen mallivaatimukset Rakennetun ympäristön tiedonhallinta Kiinteistöjen omistajan näkökulma

Built Environment Process Reengineering (PRE)

TARKAT SUUNNITELMAT 3D-MALLINNUKSELLA

MagiCAD Toimintaympäristö ja yhteensopivuus MagiCAD AutoCADille ja MagiCAD Revitille

Rakennesuunnittelija ja teräsrunkotoimittaja samassa tietomallissa

Terveisiä Teille tuleville rakentajille Vuoreksen asuntomessurakentajilta

Huoltokirjan vaatimusten huomioiminen projektissa Versio

Kansalliset tietomallivaatimukset - COBIM Kari Ristolainen - alkup. Juha Valjus / Finnmap /

Pilotti: Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio. Pilottisuunnitelma

Rakentamisen prosessi ja energiatehokkuus

nzeb Hankeosaaminen - Tausta ja tavoitteet

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala

1(7) Ville Reinikainen Ins.tsto Olof Granlund Oy TIETOMANAGEROINTIPALVELUN KUVAUS SISÄLLYSLUETTELO

Asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta pääkohdat muutoksista

YLEISTÄ: Sisältö. Projektiryhmän tekemät muutokset verrattuna alkuperäiseen sisältökuvaukseen:

Yleiset tietomallivaatimukset 2012 YTV versio 1.0 Osa 12. Tietomallien hyödyntäminen rakennuksen käytön ja ylläpidon aikana

NYKYTILANNE RAKENNUSALALLA TAVOITE TULEVAISUUDESSA

YTV. Osa 1. Yleiset tietomallivaatimukset Yleinen osuus. versio 1.0

Kysymykset. Kysymykset, osa 1: Missä määrin seuraavat tekijät tulisi ottaa huomioon suunnitteluvaiheessa: Rakennuksen sovittaminen käyttäjäprofiiliin

Tarjouspyyntö ja tarjouksen tekeminen

Inframallintamisen mahdollisuudet

HKR-Rakennuttaja. MITÄ OPITTU PILOTOIMALLA Case: LAPINLAHDEN SAIRAALA. RIL-SEMINAARI POSTITALO Aulis Toivonen HKR-Rakennuttaja 10/26/2010

VTJ:n pysyvän rakennustunnuksen käyttöönotto

YTV. Osa 5. Yleiset tietomallivaatimukset Rakennesuunnittelu. versio 1.0

NAVETTARASTIT Kommentteja tuotantorakennusinvestointien suunnittelusta. Esa Heikkinen ProAgria Kainuu

Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio

Inframallit tilaajan näkökulmasta case Oulun kaupunki

LASERKEILAUKSEEN PERUSTUVA 3D-TIEDONKERUU MONIPUOLISIA RATKAISUJA KÄYTÄNNÖN TARPEISIIN

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI OHJEITA RAKENTAJILLE 1(3) Rakennusvalvonta 2009

Novapoint VDC Explorer. VDC Tuotteet ja Palvelut Vianova Systems Finland Oy

Transkriptio:

HUS-Kiinteistöt Oy:n tietomallinnusohjeet Yleinen osa Versio 1.1 18.02.2009

1. YLEISTÄ Projektien mallinnuksen tavoitteena on, että tietomallien sisältämä tieto on hyödynnettävissä rakennushankkeen kaikissa vaiheissa ja kaikille osapuolille, suunnittelussa, rakennusvaiheessa, rakennuksen käytössä sekä ylläpidossa. Mallien käyttöön liittyy oleellisena osana laadunvarmistus, jonka keskeisenä tavoitteena on suunnitelmien laadun sekä osapuolien välisen tiedonsiirron parantaminen ja sitä kautta suunnitteluprosessin tehostaminen. Tämä vaatii suunnittelijoiden, projektin johdon ja tilaajan yhteistyötä. Vastuuta laadusta ei voida siirtää pelkästään laadunvarmistuksen tehtäväksi, vaan jokaisella osapuolella on vastuu omasta työstään. Mallinnus kattaa vain pienen osan kohteiden suunnittelutyöstä. Sen rinnalla tuotetaan yhä myös perinteisiä dokumentteja, joita tämä ohjeisto ei käsittele. Kaikkien luovutettavien dokumenttien osalta on noudatettava HUSkiinteistöt Oy:n suunnittelualakohtaisia Cad-ohjeita. Hankekohtaisesti määritellään mallien käytön laajuus, eri osapuolille kuuluvat tehtävät ja käytettävät tarkistusmenetelmät kyseisessä hankkeessa. Näitä määrityksiä voidaan edelleen täsmentää ja täydentää hankkeen aikana. Tietomallintamisen tuomia hyötyjä ovat mm. suunnitteluprosessin tehostaminen, tavoitteiden mukaisen lopputuloksen varmistamisen sekä ylläpitotietojen hallinta. Tietomallien hyödyntämistavat määritellään hankekohtaisesti. Hyödyntämistapoja voivat olla mm. mallien pohjalta tehtävä laajuus- ja kustannusseuranta, vaihtoehtoisten suunnitteluratkaisujen toimivuuden vertailu sekä mahdollisuuksien mukaan elinkaarikustannusten määrittely (esim. rakennuksen energiankulutuksen laskenta). Ohjeet eivät ota kantaa rakennusprosessin vaiheisiin eikä hanke- tai toteutusmuotoihin. HUS-kiinteistöt Oy:n projektipäällikkö ohjaa työtä ja vastaa siitä, että kaikki osapuolet täyttävät sopimuksessa määritellyt velvoitteet ja noudattavat näitä ohjeita. Tämä mallinnusohjeistus koskee sekä uudisrakentamis- että korjausrakentamiskohteita. 2. KÄYTETTÄVÄT OHJELMISTOT Arkkitehtisuunnittelu tehdään käyttäen Autodesk inc:n AutoCAD Architecture. Rakennesuunnittelussa voidaan käyttää Ifc 2x3 sertifioituja mallinnusohjelmia esimerkiksi Tecla Structures -ohjelmaa. LVI -suunnittelu tehdään käyttäen Progman Oy MagiCAD HPV -sovellusta (www.progman.fi) HUS-Kiinteistöt Oy:n LVI ohjeistusta noudattaen. Sovelluksen alustana voi olla Autodesk inc:n AutoCAD tai AutoCAD Architecture.

Sähkösuunnittelu tehdään käyttäen Progman Oy MagiCAD Electrical sovellusta (www.progman.fi). Sovelluksen alustana voi olla Autodesk inc:n AutoCAD tai AutoCAD Architecture. Hankkeessa käytettävästä versiosta ja uusien versioiden käyttöönotosta sovitaan aina yhteisesti. HUS-Kiinteistöt Oy käyttää edellä mainittuja sovelluksia sekä Navis Works Inc:n Jet Stream ohjelmistoa eri mallien kokoamiseen yhdistelmämalliin. Roamer ohjelmisto-osiota käytetään mallin lukuun, mallissa navigointiin sekä kommenttien ja huomautuksien tekemiseen. 3. MALLIEN LUOVUTTAMINEN TILAAJALLE JA PROJEKTIN MUILLE OSAPUOLILLE Kaikki mallit luovutetaan työn aikana ja sen päätyttyä sekä mallinnuksessa käytetyn ohjelmiston omassa tiedostomuodossa (alkuperäismalli) että IFCmuodossa (IFC-malli). Malleista on ennen niiden luovuttamista poistettava varsinaiseen suunnitelmaan kuulumattomat tasot/objektit yms. Jos mallinnusohjelmisto käyttää ulkopuolisia viittauksia esimerkiksi kirjastoihin, on alkuperäinen malli luovutettava niin, että kaikki siinä käytetyt kirjastot luovutetaan mallin mukana siten, että kaikki oleellinen suunnittelutieto säilyy. 4. MITTAYKSIKKÖ JA KOORDINAATISTO Kaikkien mallien mittayksikön on oltava millimetri. Tontin malli tehdään ensisijaisesti aluekartan mukaisessa koordinaatistossa, mutta tämän puuttuessa rakennuspaikkakunnalla käytettävässä virallisessa karttakoordinaatistossa. Rakennusten mallinnuksessa käytettävästä koordinaatistosta sovitaan viimeistään tilamallinnusta aloitettaessa. Rakennuksen koordinaatiston origoa (0,0,0) suositellaan sijoitettavaksi esim. moduuliristikon leikkauskohtaan. Origon sijainti päätetään yhteisesti hankkeen alussa. Kun käytettävästä suunnittelukoordinaatistosta sovitaan, on inventointimalli(t) liiteaineistoineen (esimerkiksi lasermittauksen pisteet) muutettava kyseiseen koordinaatistoon kunkin suunniteltavan rakennuksen osalta.

5. MALLIEN TARKKUUS Mallien tarkkuudessa noudatetaan tarkoituksenmukaisuuden periaatetta. Tila- ja tilaryhmämalleissa mittatarkkuus on perinteisten luonnosten luokkaa, 100 mm toleranssit ovat yleensä hyväksyttäviä. Esimerkiksi inventointimalleissa absoluuttinen tarkkuus tekee malleista vaikeasti käytettäviä ja siksi rakennustyön kannalta hyväksyttävät toleranssit tulee sallia. Rakennusosissa saa käyttää liittymämittoja eikä esimerkiksi arkkitehdin mallissa tarvitse tehdä ikkuna- ja oviaukoille todellisia sovitusvaroja, vaan nimellismittaa saa käyttää sekä aukon että ikkunan/oven mittana (10M = 1000 mm). Liittymämittojen tulee kuitenkin olla johdonmukaisesti aina tarkalleen normin mukaisia. Eri osapuolien käyttämistä mallinnustarkkuuksista on syytä sopia projektin aloituskokouksessa ja kaikkien osapuolien pitää noudattaa sovittua käytäntöä, ellei sitä yhteisellä päätöksellä ja tilaajan suostumuksella muuteta. Sovitusta mallinnustarkkuudesta riippumatta kaikkien todellisessa rakennuksessa toisiinsa liittyvien rakennusosien on liityttävä toisiinsa tarkasti myös suunnittelumalleissa, siis esimerkiksi seinien tulee liittyä toisiinsa nurkissa, koska pienikin rako voi häiritä oleellisesti esimerkiksi energiasimulointia. 6. MALLINNUKSESSA KÄYTETTÄVÄT OBJEKTIT Mallinnuksessa on aina käytettävä ohjelmistojen objekteja niiden varsinaiseen käyttötarkoitukseen, siis seinät on mallinnettava seinätyökaluilla, laatat laattatyökalulla, tilat tilaobjekteina jne. Katso myös HUS-Kiinteistöt Oy:n suunnittelualakohtaiset CAD-ohjeet esim. LVI CAD toimintatavat. Jos käytettävän ohjelmiston ominaisuuksissa on sellaisia rajoituksia, että tästä säännöstä on suunnittelukohteen ominaisuuksien vuoksi pakko poiketa, on kaikki poikkeamat dokumentoitava malliselostuksessa. 7. MALLIEN JAOTTELU Jokainen kerros on luovutettava itsenäisenä mallina. Ylimmässä kerroksessa kuuluvat malliin myös vesikattorakenteet ja alimmassa kerroksessa myös alapohja. Rakennusten suuresta koosta johtuen voidaan joissakin hankkeissa joutua jakamaan kerrokset vielä kiinteistölohkojen mukaisesti erillisiksi tiedostoiksi. IFC-muodossa jokainen rakennus on luovutettava yhtenä kokonaisuutena, taloteknisten järjestelmien osalta järjestelmäkohtaisena koko rakennuksen kattavana mallina.

8. MALLIEN NIMEÄMINEN Mallien nimeämisessä noudatetaan HUS-Kiinteistöt Oy:n suunnittelualakohtaisia CAD-ohjeita. HUS-Kiinteistöt Oy:n luovuttaman mallin nimeä ei saa muuttaa. 9. MUUTOSTEN KOORDINOINTI JA ARKISTOINTI SEKÄ NIISTÄ TIE- DOTTAMINEN Muutoksista päättäminen, niiden koordinointi ja muutoksista tiedottamisen valvonta ovat projektipäällikön vastuulla. Kaikki muutokset tulee dokumentoida malleissa tai malliselostuksissa niin, että kaikki osapuolet voivat löytää ne. Puutteellisesta tai virheellisestä muutosten dokumentoinnista johtuvista seurauksista vastaa virheen tekijä. Kaikki julkaistut malliversiot on arkistoitava projektissa sovitulla tavalla. Eri suunnittelualojen mallien päivittämisestä ja suunnitelmien yhteensovittamisesta huolehtiminen muutostilanteissa on pääsuunnittelijan vastuulla.