Sallan koululaitoksen historiaa Esitelmä Sallan kunnan koululaitoksen 120 v. ja kirjaston 115 vuotisjuhlassa 29.9.2013 Martti Niskala
Sallan koululaitoksen historiaa Ensimma inen jakso, 1893-1913 Nimismies Ossian Möller teki yksin kuvernöörille anomuksen kansakoulun saamisesta vuonna 1888. Kun anomus ei vielä tuottanut tulosta, hän seuraavana vuonna sai kumppanikseen juuri seurakuntaan saapuneen kirkkoherra Viktor Johan Gabriel Krogeruksen. Kuvernööri suhtautui asiaan myönteisesti, mutta palautti hakemuksen vielä pitäjänkokouksen käsiteltäväksi. Maaherra esitti myönnettäväksi pyöreät 5 000 markkaa, ja kun senaatti antoi 6 000 markkaa, suostui kuntakokous 1893 täyttämään kunnalle jäävät velvoitteet. Niin Kuolajärvi (kirkonkylä) sai ensimmäisen kansakoulunsa. Avajaiset vietettiin elokuussa 1894. Olihan opetusta ollut ennen kansakouluakin. Valtion varoin perustettiin katekeettakoulu. Katekeetta kiersi kylillä opettamassa lapsia, mutta kaikki lapset eivät osallistuneet siihen ja opetusaika kylää kohti oli vain muutaman viikon vuodessa, maksimissaan kuukausi ja ajoittain katekeetta saattoi viipyä yhdessä kohteessa vain kaksi viikkoa. Ymmärrettävästi tällainen opetus ei tuottanut kovin hyvää tulosta. Parhaimmillaan pitäjässä toimi kaksi katekeettaa ja yksi seurakunnan varoin palkattu kiertokoulunopettaja. Niinpä eräässä piispantarkastuksessa todettiin kuolajärviläisten lasten taidot todella huonoiksi. Vain Kemijärven seurakunnasta saattoi löytyä vielä huonompaa. Katekeettakouluilla oli Kuolajärvellä pitkään tärkeä tehtävä, koska kansakouluja perustettiin hitaasti. Vuonna 1915 oli kierto- ja katekeettakouluissa 750 oppilasta, mutta kolmasosa kouluikäisistä ei saanut vielä säännöllistä kouluopetusta etupäässä pitkien matkojen takia. Kirkkoherran mukaan kiertävistä kouluista oli koitunut tuntuva näkyvä hyöty ja siunaus. Jakso 2. 1913-1939 Kuolajärvelle perustettiin ja avattiin toinen kansakoulu 1915. Toisen koulun perustamista Salmivaaraan kuntalaiset vastustivat ankarasti. Perusteluna oli köyhyys. Koulun puolesta kamppaillut kuntakokouksen esimies, lukkari Lepistö salamurhattiin työmatkallaan ennen kuin koulu sai perustamispäätöksen. Kun oppivelvollisuuslaki astui voimaan 1921, laajassa Kuolajärven kunnassa oli vain kaksi kansakoulua. Vertailun vuoksi mainittakoon, että valtakunnassa oli syksyllä 1921 jo lähes 4 200 yläkansakoulua. Kouluikäisiä lapsia oli kunnassa 1920 noin 1 500. Katekeettojen ja kiertokoulunopettajan harteilla oli siis vielä suuri vastuu siitä, miten Kuolajärven lapset ja nuoret saivat elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja sekä kasvoivat ihmisiksi ja ihmisyyteen (lähde: Juhani Lassila) Oppivelvollisuuslaki astui voimaan 1921. Itsenäisyyden saavuttamisen ja oppivelvollisuuden jälkeen kunnan isien tiukka vastustus koulujen perustamista kohtaan muuttui innoksi perustaa kouluja mahdollisimman paljon. Yksi syy tähän intoon oli maan itsenäistyminen ja halu parantaa alueen elinehtoja, jotta ruoho ei näyttäisi rajan takana vihreämmältä. 2
1923 perustettiin Aholan, Kuolajärven kylän, Tuutijärven ja Kursun koulut. Seuraavana vuonna Vuorijärven (Vuorikylän) koulu. 1925 perustettiin Kurtin, Saijan, Märkäjärven ja Sovajärven koulut. Yleensä aloitettiin alakansakouluna, jolloin vanhemmatkin oppilaat saivat tarpeellista alkuopetusta. Vuonna 1926 aloittivat toimintansa Raatikan, Kallungin, (Savinan koulu 1930-42) ja Kelloselän koulu. 1927 perustettiin vain Hautajärven koulu. 1928 vedettiin ilmeisesti vähän henkeä, sillä silloin ei perustettu yhtään uutta koulua. 1929 Lampela sai koulunsa ja 1930 Onkamo ja Paloperä. Tässä voisi mainita, että Onkamo sai uuden koulurakennuksen 1939. Se ennätti olla käytössä vain muutaman päivän. Sodan syttyessä se poltettiin. Vuonna 1929 kirjoitettiin, että 20-luvulla kuntaan saadut valtionavut olivat suuremmat kuin aikaisemmat avustukset sadan vuoden aikana. Vuosina 1923-38 perustettiin 18 uutta koulua. Vielä 1930-luvulla tarvittiin katekeettoja niissä Kuolajärven, vuodesta 1936 lähtien Sallan, syrjäisimmissä kylissä, jotka eivät olleet saaneet kansakoulua. Sitten iski taloudellinen lama ja uusien koulujen perustaminen pysähtyi. Seuraavana perustettiin Hietajärven ja Niemelän koulut vuonna 1936. 1938 oli vuorossa Aholanvaara. Jakso 3. 1939-1950 Talvisodan syttyessä koulutalojen kohtalo oli sama kuin muiden rakennusten; ne sytytettiin palamaan, jotta ne eivät hyödyttäisi vihollista. Välirauhan aikana ei voinut palata uuden rajan itäpuolelle. Rajan taakse jäi yhdeksän kylää ja niissä oli toiminut seitsemän kansakoulua. 1940 pidettiin koulua ainakin Kursussa ja Salmivaarassa. Jatkosodan aikana kouluja pystyttiin käynnistämään jonkin verran. 1942-1943 Kirkonkylän koulua pidettiin venäläisten rakentamassa parakissa. Lampelassa toimi myös koulu samaan aikaan. Jo sodan aikana Lakijängällä pidettiin koulua parin vuoden ajan puutavarayhtiö Rauma-Repolan parakissa. Syksyllä 1944 Suomen ja Neuvostoliiton lopetettua vihollisuudet sallalaiset lähetettiin taas evakkoon sijoitusalueena pääasiassa Keski-Pohjanmaa. Siellä monet lapset saivat jatkaa koulunkäyntiä oman opettajan johdolla ja joskus jopa oman koulun harmonin säestyksellä, sillä niitäkin oli evakkokuormiin mahtunut. Saksalaiset polttivat ennen lähtöään kaikki nekin koulut, joita tuho ei ollut tavoittanut talvisodan aikana. Lopullisesti rajan taakse jäivät Kirkonkylän, Kuolajärvenkylän, Kurtin, Lampelan, Sovajärven, Tuutijärven ja Vuorikylän koulupiirit kouluineen. Pian sodan jälkeen asukkaat palasivat kotiseudulleen ja elämä alkoi jatkua hyvin vaikeissa olosuhteissa. Lakijängän koulu oli alkanut 19.10.1945, Jo syksyllä 1946 olivat Sallassa lähes kaikki jo ennen sotia toimineet koulut löytäneet sellaiset tilat, että lapset voitiin kutsua kouluun. Kun rajan taakse jääneiden kylien asukkaat sijoitettiin ja asutettiin tynkä-sallaan, piti heitä varten perustaa uudet koulut. 3
Alkoi uusien koulujen perustaminen. Elämän elpyminen ei kovin nopeasti voinut tapahtua kunnassa, koska vain Kursun ja Salmivaaran kylissä oli sodan jäljiltä polttamattomia asuinrakennuksia. Tämä näkyi myös siinä, että 1946 käynnistyi kunnassa vain yksi uusi koulu, joka avattiin helmikuussa Mälävaarassa. Kun rajan taakse jääneiden kylien asukkaat sijoitettiin ja asutettiin Tynkä-Sallaan, piti heitä varten perustaa uudet koulut. Vastikekouluiksi niitä on kutsuttu. 1948 Aatsinki ja Lapajärvi, joka jatkoi Lampelan koulun työtä. 1948 saivat koulunsa Naruska, Selkälä ja Tuohivaara (myöh. Tuohikylän) koulu. Siellä kävivät kirkonkylän entiset oppilaat ja muutama Vuorijärven oppilas. 1949 saivat koulunsa Ahvenselkä, Tuutikyläläisten koulu, Vittikko ja Varvikko olivat Vuorijärven asukkaiden kouluja. Vallovaaran koulu jatkoi Kuolajärven koulun työtä ja Pahkakumpu Kurtikylän koulun perinteitä. Lisäksi perustettiin koulu Kutrikkoon. Jakso 4. 1950-1970 Koulujen perustaminen jatkui vielä muutaman vuoden. Vuonna 1950 vuokratiloissa aloittaneessa Kulkuselän koulussa kävivät Vuorikylästä siirtyneet lapset. Vaadinselän koulu piti itseään Kirkonkylän koulun perillisenä. Oulanka perustettiin Sovajärven siirtolaisia varten, samoin v.1951 Isoviidan koulu. Raatikan koulu toimi -46 47 Kotalassa, mutta sai sitten oman koulun Raatikkaan. Kotala erotettiin omaksi koulupiirikseen 1951. 1953 perustettiin vielä Varpuselän koulu, jota myös pidettiin Kirkonkylän koulun perillisenä. Koulun perustamisen aikana kylässä asui vain neljä perhettä joista kuitenkin kertyi oppilaita kullekin vuosiluokalle lähes 30. Kylä sai lisää asukkaita, sillä koulun aloittaessa toimintansa oppilaita oli 43. Viimeinen Sallaan perustettu kansakoulu oli Isomaan koulu v. 1956. Se toimi vain kolme vuotta. Tosiasiallisesti vuosina 1945 1956 perustettiin ja käynnistettiin Sallassa 34 koulua, joista 32 jo vuosina 1945 1951. Koulujen rakentamisvauhti oli myös kova, sillä vuosina 1947 1958 valmistui 30 uutta kansakoulua. Valtiohan ne maksoi, mutta työn tekivät sallalaiset. Neljä sodan jälkeen perustetuista kouluista, Aatsinki, Isomaa, Kulkuselkä ja Kutrikko, joutuivat toimimaan koko elämänkaarensa ajan vuokratiloissa, koska ne ennen omien koulutilojen saantia jouduttiin oppilasmäärien jo vähentyessä lakkauttamaan. Normaaliin, omissa kouluissa iltasella, varsinaisen kansakoulun opettajien antamaan jatkoopetukseen tuli Sallassa muutos jo 1948, kun kunnan jatkoikäluokkaa varten saatiin oma kotitalouden opettaja. Hänen tehtävänsä oli järjestää tytöille kursseja, joille oppilaat kerättiin eri koulupiireistä ja opetusta voitiin antaa päivällä. Tyttöjen opetuspaikaksi vakiintui Märkäjärven eli nykyisen kirkonkylän koulu. Ensimmäiset poikien jatkokurssit järjestettiin Aatsingissa lukuvuonna 1950 51, jolloin pidettiin kaksi sadan päivän kurssia. Syksystä 1951 alkaen poikien opetus annettiin Lakijängän koululla. Vaikka lain mukaan jo 1958 jatko-opetuksen nimeksi tuli kansalaiskoulu, jatkui Sallassa kurssimuotoinen opetus vuoteen 1967. Sallassa oli suurten ikäluokkien vielä ollessa kouluissa suunniteltu kolmen kansalaiskoulun, Hautajärven, Kursun ja Märkäjärven, perustamista, mutta sitten päädytty pitämään kunta yhtenä koulupiirinä. Kansalaiskoulu rakennettiin Märkäjärvelle eli Kirkonkylään, jossa se aloitti kaksivuotisena syksyllä 1967. Vapaaehtoinen yhdeksäs luokka kouluun liitettiin 1970. 4
Peruskoulun aattovuosina Sallassa, kuten koko läänissä lakkautettiin runsaasti kouluja. Oppilasmääriä varsinaisissa kansakouluissa vähensivät esimerkiksi Sallassa 1960-luvun lopussa syntyvyyden aleneminen, voimakas muuttoliike, kansalaiskoulun muuttuminen kaksivuotiseksi 1967, mikä vei kansakouluista yhden vuosiluokan, sekä vielä entistä suurempi siirtyminen oppikouluun yleensä jo kansakoulun neljänneltä luokalta. Yhdenkään koulun lakkauttamiseen ei kuitenkaan pakottanut valtionapujen loppuminen. Juhani Lassilan väitöskirjasta: Havaintojeni mukaan epäilemättä joskus vahvasti kunnan päättävissä elimissä edustettuina olevat kylät ovat käyttäneet asemaansa hyväkseen ja turvanneet oman kylän koulun sekä sen opettajanvirkojen säilymisen lakkauttamalla naapurikylästä koulun. Joissakin tapauksissa näissä päätöksissä on ollut selvästi kysymys hätävarjelun liioittelemisesta, vaikka sitä ei kukaan tunnustaisikaan. Kunnallinen keskikoulu ja Lukio Sodan jälkeen Sallassakin niiden kotien määrä kasvoi, jotka katsoivat perillisten oppikouluun pääsyn niin tärkeäksi, että olivat valmiit suuriin uhrauksiin, jotta lapset saisivat oppikoulun antamat mahdollisuudet. Kemijärvellä oli eräinä vuosina yli 50 sallalaista oppikoulussa ja monet kävivät koulua Kuusamossa, Kittilässä ja jopa Raudaskylässä Keski-Pohjanmaalla. Luonnollisesti kunnassa heräsi ajatus omasta oppikoulusta. Ensimmäinen anomus tehtiin jo vuonna 1951, mutta perustamislupa saatiin vasta 1955. 1960-luvun loppupuolella oppilaita oli yli sata kustakin ikäluokasta opiskelemassa keskikoulussa. Oman lukion Salla sai 1966. Lukio on koko ajan ollut kunnan omistuksessa. Lukion käyneiden osuus ikäluokasta on suunnilleen samaa luokkaa kuin muidenkin vastaavien kuntien. Jakso 5. 1970-2000 Tämän jakson tärkein asia on peruskoulun aloittaminen. Peruskoulun toteuttaminen aloitettiin Pohjois-Suomesta 1972. Kansalaiskoulu ja kunnallinen keskikoulu sulautuivat Sallassa peruskoulun yläasteeksi 1972 joustavasti ilman ainakaan ulospäin näkyviä ongelmia. Apukoulu aloitti toimintansa 1971 Lakijängän entisessä koulussa, mutta siirtyi sitten Kirkonkylään ja 1974 jatkoi toimintaansa Liinaharjun kouluna. 1980-luvulla lakkautettiin 5 koulua. 1990 -luvulla ovensa sai sulkea 7 koulua. Lukuvuoden 2000 01 alussa eivät koulujen ovet enää auenneet Saijan ja Salmivaaran kylissä. Salmivaaran koulu oli avattu jo 1915 Kuolajärven toisena kouluna ja Saijan koulukin oli käynnistynyt jo 1925. Syksyllä 2000 Sallassa oli yhteensä seitsemän kyläkoulua. Ennen sotaa Sallassa oli jo 21 kansakoulua. Kuolajärven seitsemäs koulu perustettiin 1924. Sallassa on annettu opetusta 41 kyläkoulussa, joista 34 on sijainnut sodanjälkeisessä Sallassa. Koulujen väheneminen ei ole tosiasioiden valossa suinkaan kummallista, sillä kun vuonna 1955 tuli Sallan kansakoulujen ensimmäisille luokille 317 lasta, niin vuonna 1998 koulunaloittajia oli 40, ja vuoden 1999 syntyvyyslukujen mukaan syksyllä 2006 seitsenvuotiaiden määrä on vain 25. 5
1990-luvulla aloitettiin vaatimaton yhteistyö Kovdorin koulujen kanssa. Tehtiin vierailuja ja tutustuttiin toisiimme. Sehän on kaiken hedelmällisen yhteistyön ehto. Kouluhallitus rahoitti mm. yhteisen leirikoulun Kursun oppilaiden ja Kovdorin oppilaiden kanssa. Myöhemmin yhteistyö on laajentunut muihinkin kaupunkeihin. Yhteistyö on johtanut Rajalukioon, jossa opiskelee venäläisiä oppilaita. Jakso 6. 2000-2013 2000-luvulla on lakkautettu vielä kolme koulua: Onkamo, Keminniemi (Ahvenselkä) ja Hirvasvaara. Lisäksi on lakkautettu Liinaharjun erityiskoulu. Oppilasmäärä on jatkanut laskuaan ja tällä hetkellä kaikki oppilaat mahtuvat Sallatunturin koulun tiloihin. Kirkonkylän koulun kuudes luokka siirrettiin sinne syksyllä 2012 ja koko Kirkonkylän koulu 2013. Sallan kunnanvaltuusto päätti kokouksessaan marraskuussa 2013 lakkauttaa kunnan viimeiset sivukylien, Kursun, Hautajärven ja Kelloselän, koulut. Syyslukukauden 2014 alusta kaikki Sallan oppilaat (vuosiluokat 1-9 ja lukio) saavat opetusta Sallan koulukeskuksessa kirkonkylässä (kappaleen lisäys 13.2.2014, Pekka Lassila). Koulun ja päiväkodin ensimmäinen yhteinen esiopetussuunnitelma otettiin käyttöön 1.8.1996 (Koulultk 19.2.1996/& 58) Esiopetusta annetaan päiväkodin esiopetusryhmässä päivähoidon yhteydessä ja kyläkouluilla 1-2 luokkien yhteydessä. Opetusministeriö antoi Sallan kunnalle luvan järjestää opetusta vuosittain 35 kuusivuotiaalle yhdysluokassa viiden vuoden ajan alkaen syksyllä 1995. Esiopetus koulun yhteydessä oli maksutonta, myös kuljetus. Päiväkodissa annettavasta esiopetuksesta sen sijaan perittiin normaali päivähoitomaksu. Päiväkodilla esiopetus tuli maksuttomaksi 1.8.1997 alkaen, jotta lasten yhdenvertaisuus toteutuisi. Esiopetusta koskeva lainsäädäntö tuli voimaan 1.8.2001 (esiopetuslaki 23.12.1999), Kuntien velvollisuus esiopetuksen järjestämiseen ja lapsen oikeus esiopetukseen tulivat voimaan elokuun alusta 2001 lukien. Esiopetukseen osallistumisesta päättävät vanhemmat, lapsen huoltajat. Esiopetus on maksutonta. Viimeisin esiopetussuunnitelman valtakunnallinen päivitys on ollut 2011, seuraava 2016. Nykyisin esioppilaat saavat maksuttoman kuljetuksen myös päiväkodille, jos koulupaikka on kirkonkylän koululla. Esiopetusta ehdotetaan kaikille pakolliseksi. Rajalukiosta (tiiviisti) Vuonna 2004 alkoi tavoitteellisen yhteistyön suunnittelu. Taustalla vaikuttivat myös halu kehittää omaa lukiota sekä oppilasmäärän lasku. 6
Venäläisiä osapuolia kiinnosti suomen kielen opiskelu ja sitä kautta mahdollisuus länsimaisen tutkinnon suorittamiseen. Vuonna 2006 opetushallitus myönsi kansainvälistämisrahoitusta rajakoulun ja rajalukion kehittämiseen. Vuonna 2006 alkoivat Polarnye Zorin ja Kovdorin kaupungissa suomen kielen opiskelu ja vierailut Sallaan. Poljarnye Zorissa ryhmä 9.-luokkalaisia opiskeli suomen kieltä 6 tuntia viikossa. Oppilaat vierailivat Sallassa. Opiskelijoille järjestettiin pääsykokeet suomen ja englannin kielessä sekä matematiikassa. 11 venäläistä oppilasta aloitti opiskelun Sallassa syksyllä 2007. Opetus oli jaksotettu lähi- ja etäjaksoihin. Annettiin tehostettua suomi toisena kielenä -opetusta. Lisätunteja annettiin useissa aineissa Venäjällä. 9 oppilasta suoritti suomalaisen lukion (aikuislukion oppimäärä) kahden lukuvuoden aikana ja kävi samanaikaisesti Venäjällä koulunsa viimeiset luokat. Kuusi opiskelijaa jäi opiskelemaan Suomeen ammattikorkeakouluihin ja ammattiopistoihin. Rajalukion uusi ryhmä aloitti opiskelunsa syksyllä 2009. Keväällä 2012 kolme ylioppilasta, (muilla lukion oppimäärä) Keväällä 2013 neljä ylioppilasta, (muilla lukion oppimäärä) Tällä hetkellä venäläisopiskelijoita on kaikilla vuosikursseilla. Nyt opiskelijat suorittavat lukio-opintonsa nuorisopuolen tuntijaon mukaisesti (vähintään 75 kurssia) Opiskelu suunnitellaan kolmivuotiseksi. Edelleen venäläisopiskelijat osa opiskelijoista suorittaa tutkinnon myös kotimaassaan ja opiskelee ns. monimuotokoulutuksessa, osa taas asuu pysyvästi Sallassa opiskeluaikansa. Tällä hetkellä (v. 2013) venäläisopiskelijoita Murmanskista, Kostamuksesta, Poljarnye Zorista ja Kovdorista. Tämän kevään (2013) venäläisistä ylioppilaista yksi meni opiskelemaan Rovaniemen ammattikorkeakouluun, kaksi Oulun yliopistoon ja yksi Turun yliopistoon. Edellisen vuoden (2012) ylioppilaista yksi opiskelee Haaga-Heliassa ja kaksi Venäjällä yliopistossa. Pilottiryhmän opiskelijoista, jotka siis eivät suorittaneet ylioppilastutkintoa vaan pelkän lukion oppimäärän, yksi valmistuu tänä keväänä suomen kielen opettajaksi Petroskoin yliopistosta. 7
Sallan koululaitoksen historiassa on ollut monia dramaattisia tapahtumia. Kuitenkin kaikista vaikeuksista on selvitty. Sallalaiset ovat uskoneet omaan kykyyn hoitaa asioita parhaalla mahdollisella tavalla. Toivottavasti tämä luottamus omiin kykyihin ja toimintaan kantaa opetustointa vielä pitkään. Sallassa 29.9.2013 Martti Niskala Lähteet: Sallan historia, Hannu Heinänen, 1993 Lapin koulutushistoria kirkollinen alkuopetus, kansa-, perus- ja oppikoulut, Osa I, Juhani Lassila, Oulun yliopisto, Oulu 2001 8
LIITE (lisätty 13.2.2014, Pekka Lassila) Yhteenveto Katekeetta- ja kiertokoulut 1. katekeettakoulu, 1823-1950 2. katekeettakoulu, 1883-1944 1. kiertokoulu, 1897-1923 Lukuvuonna 1923 24 oli kolme, lukuvuonna 1923 25 kaksi ja lukuvuonna 1925 26 taas kolme ylimääräistä katekeettakoulua. Kiertokoulu oli seurakunnan ylläpitämä. Varsinaiset kansakoulut ja peruskoulun ala-asteet 1. Salla (Sallansuu) 1894-1944, Kuolajärven koulu vuoteen 1915 ja Kirkonkylä vuoteen 1923. Kun kunta otti Salla-nimen vuonna 1936, oli tarpeen antaa koululle uusi nimi, Sallansuu. 2. Salmivaara 1915 2000, Salmijärvi vuoteen 1930 3. Hirvasvaara 1923-2002, Ahola vuoteen 1924, Hirvasvaara vuoteen 1930 ja Oulanka vuoteen 1947 4. Kuolajärvenkylä 1923-1944. Kun kunnan nimeksi tuli 1936 Salla, koulun nimeksi riitti pelkkä Kuolajärvi. 5. Kursu 1923-2014 6. Tuutijärvi 1923-1944 7. Vuorikylä 1924-1944, 1926 27 Vuorijärvi 8. Kirkonkylä 1925 edelleen, Märkäjärvi vuoteen 1969 9. Kurtti 1925-1944 10. Saija 1925 2000, 1925 27 vain alakansakoulu 11. Sovajärvi 1925 1944, 1925 27 vain alakansakoulu 12. Raatikka 1926-1967, toimi Kotalassa 1946-47 ja erotettiin omaksi koulupiiriksi 1951 kun Kotalan koulu perustettiin 13. Kallunki 1926 1987, Kallunki vuoteen 1930 ja Savina vuoteen 1942 14. Kelloselkä 1926-2014, Kello Aatsinki vuoteen 1930, Kelloselkä vuoteen 1935, Kello vuoteen 1937, Kelloselkä vuoteen 1947 ja taas Kello vuoteen 1956 9
15. Hautajärvi 1927-2014 16. Lampela 1929-1944 17. Onkamo 1930-2001 18. Paloperä 1930-1971 19. Hietajärvi 1936-1990 20. Niemelä 1936-1965 21. Aholanvaara 1938 1982, Aholanvaara vuoteen 1947 ja Ahola vuoteen 1956 22. Lakijänkä 1945 1966, Salmivaaran koulun sivupiste 1945 46 23. Mälävaara 1945-1971 24. Aatsinki 1948 1960, vuokratiloissa 25. Lapajärvi 1948-1970 26. Naruska 1948-1992 27. Selkälä 1948-1971 28. Tuohikylä 1948 1982, Tuohiaapa vuoteen 1956 29. Ahvenselkä 1949 2002, 1992 alkaen Keminniemi 30. Kutrikko 1949 1958, vuokratiloissa 31. Pahkakumpu 1949-1992 32. Vallovaara 1949 1998, Mattila vuoteen 1956 33. Varvikko 1949-1992 34. Vittikko 1949-1985 35. Kulkuselkä 1950 1958, vuokratiloissa 36. Oulanka 1950-1990 37. Vaadinselkä 1950 1971 38. Isoviita 1951-1982 39. Kotala 1951 1999, Kotala vuoteen 1992. Raatikan koulu toimi Kotalassa lukuvuoden 1946-1947. 40. Varpuselkä 1953 1971 41. Isomaa, 1956 1959, vuokratiloissa 10
Jatko-opetus Kotitalouden opettaja 1948. Jatko-opetus 1950 58 osaksi keskitettyä kurssinmuotoista opetusta päiväjatkokoulussa, osaksi iltaopetusta omassa kansakoulussa. Sallan kansalaiskoulu a) kurssinmuotoinen, 1958-1967 b) 2-vuotinen, 1967-1970 c) 3-vuotinen, 1970-1972 Peruskoulun yläasteet 1. Sallan yläaste 1972 Erityisopetus 1. Liinaharjun erityiskoulu 1971 Lakijängän koulu vuoteen 1974 Oppikoulut Sallan kunnallinen keskikoulu 1955 1972 Lukiot Sallan lukio 1966, kunta 11