SAAREN KOULURAKENNUKSIEN VAIHEITA

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "SAAREN KOULURAKENNUKSIEN VAIHEITA"

Jaakko Ahola
10 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 SAAREN KOULURAKENNUKSIEN VAIHEITA 1 SAARENKYLÄN KANSAKOULU PERUSTETAAN v.1902 Päätös kansakoulun perustamisesta Saarenkylään tehtiin kuntakokouksessa Pöytäkirjan 3 kuuluu: Saarenkylä erotettiin myös eri kansakoulupiiriksi, johon tulee kuulumaan Pulkamon talosta Hyvöselle saakka kaikki talot, torpat ja itselliset. Tämä piiri tekee ja kustantaa itse koulunsa ja sentähden vapautetaan kaikista koulumaksuista muihin kunnan piireihin. KOULUTILAT VUOKRATAAN Koska kylässä ei ollut koulutaloa, kuntakokous päätti vuokrata talollinen Mikko Alasuutarilta koululle tilat, kaksi kamaria ja köökin sekä koulusalin ja pitää ne lämpimänä sekä antaa tarpeelliset ulkohuoneet. kuva 1. Mikko Alasuutarin talo Kemijoen törmällä, tässä talossa koulu toimi Oppilaita oli tässä ylemmässä kansakoulussa ensimmäisenä lukuvuotena 36.

Tämä piiri tekee ja kustantaa itse koulunsa ja sentähden vapautetaan kaikista koulumaksuista muihin kunnan piireihin. KOULUTILAT VUOKRATAAN Koska kylässä ei ollut koulutaloa, kuntakokous päätti 14.

2 2 ENSIMMÄINEN SAARENKYLÄN KOULUTALO RAKENETAAN v Uusi ensimmäinen saarenkylän koulurakennus valmistui Päärakennuksessa oli tilava luokkahuone 78m², veistosali 69m², eteinen, tuulisuoja sekä opettajan asunto, jossa oli kaksi huonetta, keittiö, eteinen sekä tuulisuoja. kuva 2. Saarenkylän ensimmäinen rakennettu koulurakennus on kuvan keskellä oleva pääty ja siitä vasemmalla oleva osa. Rakennusta jatkettiin v.1928 oikealle. Koulutalo rakennettiin kaunisharju-nimiselle pellolle. Oppilasmäärän kasvaessa ensimmäinen koulurakennus kävi ahtaaksi, v.1912 veistosali muutettiin toiseksi luokkahuoneeksi. Pojat tekivät puutöitä ensin Mikko Alapoikelan ja sitten Mikko Anttilan talossa aina vuoteen 1920 saakka. ERILLINEN LISÄRAKENNUS RAKENNETAAN v.1920 Lisärakennuksessa oli luokka, oppilaseteinen sekä opettajalle kaksi huonetta, keittiön eteisineen. Rakennus oli hirsistä tehty. Nyt vapautui ensimmäisen koulurakennuksen veistosali omaan käyttöön. v saakka alkuopetus oli hoidettu kiertokoulussa tai kotona. Nyt alkuopetuskin siirtyi yläkansakoulun yhteyteen. Taas koulu kävi ahtaaksi. Tällä kertaa alkuperäistä päärakennusta jatkettiin (kuva 2). Alakansakoululle rakennettiin luokka eteisineen ja opettajalle asunto. Melko pian tämänkin lisärakentamisen jälkeen huomattiin, että tilat eivät taaskaan riitä. Koska koululla ei ollut tarpeellista määrää opetustiloja, aloitettiin alakansakoulussa vuoroluku. Ensimmäinen vuoro aloitti klo 8.00 ja toinen vuoro klo Tätä kesti vuodesta 1928 evakkovuoteen 1944 asti.

Päärakennuksessa oli tilava luokkahuone 78m², veistosali 69m², eteinen, tuulisuoja sekä opettajan asunto, jossa oli kaksi huonetta, keittiö, eteinen sekä tuulisuoja. kuva 2.

3 KOULUTILAT VUOKRATAAN JÄLLEEN v.1945 Sota oli hävittänyt koulurakennuksia. Rovaniemen maalaiskunnassa oli täysin tuhoutunut 17 koulutaloa. Tarvittavat Saarenkylän koulutilat vuokrattiin kylältä Heikki Ylimommolta ja Santeri Törmäseltä. kuva 3. 3 Rautatien itäpuolella asuvat lapset kävivät Ylimommon koulua. kuva 4. Rautatien länsipuolella asuvat lapset kävivät Törmäsen koulua.

Tarvittavat Saarenkylän koulutilat vuokrattiin kylältä Heikki Ylimommolta ja Santeri

4 VÄLIAIKAINEN KOULUTILA RAKENNETAAN v.1947 Tammikuussa 1946 johtokunta päätti aloittaa Saarenkylässä koulutalon rakentamisen. Se rakennettaisiin entisen päärakennuksen paikalle siten, että se aluksi palvelisi kouluna, mutta myöhemmin kuuden opettajan sekä vahtimestarin ja koulukeittolan emännän asuntona. Koulun valmistuttua siinä oli kuusi luokkahuonetta sekä neljä opettajan asuntoa. kuva 5. 4 Rakennus oli jo uutena kylmä ja hatara, koska rakennus tehtiin tuoreesta puutavarasta, materiaali oli siihen aikaan yleensäkin heikkoa, varsinkin tiilet. Rakennus peruskorjattiin perusteellisesti v.1951, silloin uusittiin ikkunat, keskuslämmitys ja vesijohdot. Nykyisin rakennuksessa olevat asunnot ovat lämpimiä ne toimivat vuokra-asuntoina.

Koulun valmistuttua siinä oli kuusi luokkahuonetta sekä neljä opettajan asuntoa. kuva 5.

5 5 UUSI KOULUTALO RAKENNETAAN v.1951 Uuden koulurakennuksen pohjatyöt aloitettiin Koulu rakennettiin 5-7 metriä vahvan savikon päälle. Putaanpuoleisen perusmuurin pohjaksi oli juntattava n.5-9 metriä pitkiä rautabetonipaaluja kaikkiaan 197 kpl. Koulutalo tarkastettiin ja vastaanotettiin Uusi koulutalo on 44 m pitkä ja n. 18 m leveä, erillinen juhlasali n. 18 x 10,5 m. Kokonaislattiapinta-ala 3074 m2 ja tilavuus m3. Luokkahuoneita oli 8. Lisäksi oli luonnontietoluokka sekä veistoluokka. kuva 6. Jatkokoulun oppilaille oli varattu uudesta koulurakennuksesta kaksi ylintä kerrosta, siellä sijaitsi myös asuntola koulun oppilaille. Koulun ylimmässä kerroksessa sijaitsi myös iso sauna pesutiloineen. Jatkokoulu toimi koulun tiloissa vuoteen 1963 saakka. Nykyiselle Saaren koulukiinteistölle on tehty valmistumisen jälkeen useita remontteja, tällaisia ovat mm; koulukeittolan saneeraus useina vuosina lämpökeskuksen siirtäminen alimman kerroksen pesutupaan koulun ikkunat on uusittu v.1989 teknisen työn tilojen täydellinen saneeraus v.1997 ylimpään kerrokseen tehtiin kuvaamataitoluokka sekä ATK-luokka kun hammashoitola muutti Saarenputaan tiloihin

18 x 10,5 m. Kokonaislattiapinta-ala 3074 m2 ja tilavuus 15700 m3. Luokkahuoneita oli 8. Lisäksi oli luonnontietoluokka sekä veistoluokka. kuva 6.

6 6 UUSI LIIKUNTASALI RAKENNETAAN Kuvassa päärakennuksen vasemmalle puolelle, vanhan liikuntasalin kylkeen rakennettiin v.2005 uusi liikuntasali, oppilaiden ja opettajien pukuhuoneet, pesutilat sekä avara sisääntuloaula. Salissa on myös sähköisesti kokoon ajettava katsomo. Vanha liikuntasali muutettiin ruokasaliksi ja näyttämö jakelukeittiöksi. KOULURAKENNUS PERUSREMONTTIIN v.2007 sähköistys uusittiin, jokaisessa luokassa on videotykki koulun putkistot ja patterit uusittiin, koulu liittyi kaukolämpöön ilmastointilaitteistot sijoitettiin 5.kerrokseen, kaikissa tiloissa on koneellinen ilmastointi seinäpinnat maalattiin ja lattiat uusittiin, jokaisessa kerroksessa on oma värimaailmansa luokkahuoneiden ja virkahuoneiden kalusteet uusittiin kiinteistönhoitajan asunto korjattiin iltapäiväkerhon tarpeita varten koulun itäpuolen päätyyn rakennettiin hissi

Vanha liikuntasali muutettiin ruokasaliksi ja näyttämö jakelukeittiöksi. KOULURAKENNUS PERUSREMONTTIIN v.

7 7 2. KOULUN PIHA JA YMPÄRISTÖ v.1972 rakennettiin pallokenttä, palloilutelineet ja hyppypaikka v.1973 rakennettiin jääkiekkokaukalo, lisättiin pihavalaistusta, uusittiin pihan leikkitelineet v.1978 koulun etupiha ja tiestö päällystettiin öljysoralla v.2002 pallokenttä päällystettiin tekonurmella, joka oli poistettu Saarenkylän urheilukentältä, pihalle rakennettiin kasviallas sekä lisättiin istutuksia koulun ympäristöön v. 2005henkilökunnan parkkipaikka siirrettiin kaukalon viereen v.2005 koulukuljetusliikennettä helpottamaan rakennettiin liikenteenjakaja v.2007 etupihalle lisättiin sadekatos, piha laatoitettiin, kasviallas poistettiin välituntialueen ahtauden vuoksi v.2009 pihatelineitä uusittiin ja lisättiin, jääkiekkokaukaloon laitettiin keinonurmi, jalkapallokentän sivulle lisättiin koripallotelineet, lentopalloverkko LÄHTEET; Hyvönen A-K 1992 Saaren koulu Kiveliö J (1952) Rovaniemen maalaiskunnan Saaren kansakoulu Rovaniemen maalaiskunta Saaren koulun arkisto Maijanen Heimo Saaren koulun 100 vuotta Koulun työsuunnitelmat

2002 pallokenttä päällystettiin tekonurmella, joka oli poistettu Saarenkylän urheilukentältä, pihalle rakennettiin kasviallas sekä lisättiin istutuksia koulun ympäristöön v.

Samankaltaiset tiedostot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI MYY VOHDENSAAREN KOULUKIINTEISTÖN

sivu 1 / 7 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI MYY VOHDENSAAREN KOULUKIINTEISTÖN Osoite: Vohdensaarentie 90 Kiinteistötunnus: 895 472 5 6 895 472 5 9 895 472 5 162 (määräala) Tontin pinta-ala: yhteensä n. 1.2 ha Rakennukset: