Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus



Samankaltaiset tiedostot
AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HELMIKUUSSA Väliraportti nro

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HELMIKUUSSA Väliraportti nro

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HUHTIKUUSSA Väliraportti nro

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA Väliraportti nro

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS

LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS

PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUS

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS

PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUS

Mustijoen vesistön tila (ja tulevaisuus) Mustijoki seminaari Juha Niemi Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojelu ry.

Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Väliraportti nro

PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUS

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin

Nimike Määrä YksH/EI-ALV Ale% ALV Summa

Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu Petri Tähtinen

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

Eurajoen vedenlaatu tarkkailututkimusten valossa

Airiston-Velkuan kalastusalueen joet

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

Vesistövaikutukset eri puhdistamo- ja purkupaikkavaihtoehdoilla

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT

Jätevesiohitusten vaikutukset jokivesien laatuun Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Kirsti Lahti, VHVSY 1.2.

LAAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS

LAAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus

Vantaa. Peltoja, siltoja, lentokoneita, kilometritolkulla savilehtistä uomaa, nivoja ja taivaanrannan mangrovea.

1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

Eurajoki viemäristä lohijoeksi?

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.

Voiko Inarijärven vettä juoda?

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2014

Mustijoen vesistön ainevirtaama ja kuormitus

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY

Ravinnekuormitus arviointi ja alustavat tulokset

HAMMASLAHDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016

Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016

Vihdin Lapoon vedenlaatututkimus, elokuu 2016

Littoistenjärven ojavesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset toteutetusta tutkimuskerrasta

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi

Tervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke

LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS

No 372/17 LAPPEENRANNAN NUIJAMAAN JÄTEVEDENPUHDISTA- MON VELVOITETARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO Lappeenrannassa 24. päivänä helmikuuta 2017

SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 2016

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Raportti nro

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015

VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN MAIJANOJAN JA ORHINOJAN VEDEN LAATU

Viemäröinti ja puhdistamo

Vantaanjoen veden laatu ja kuormitus toimenpiteet hyvän tilan saavuttamiseksi. Kirsti Lahti toiminnanjohtaja

Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA

ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin

Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke. Ulla Eriksson

Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille

Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016

LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS

Eurajoen vedenlaadun melontatutkimus elokuussa 2016

Lasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN

Littoistenjärven oja- ja hulevesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset toteutetulta havaintokierrokselta

TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOPPUKESÄLLÄ 2013

VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Raportti nro

LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS

MYNÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUS

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin

Kakarin vedenlaatututkimus 2016

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla

Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus

Etelä-Savoa koskevat vesienhoidon suunnitelmaehdotukset

KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus. KE klo 18 alkaen

Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Turun kaupunki Paimionjoen säännöstelijänä Irina Nordman/Liisa Piirtola /

Transkriptio:

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 28.11.213 Sari Koivunen biologi www.lsvsy.fi

Sisältö: Aurajoen ja Aurajoen vesistöalueen yleiskuvaus Aurajoen vedenlaadun tutkimukset o Kuka, miksi, missä, mitä tutkitaan? o Mitä tulokset kertovat? Aurajoen mereen tuoma kuormitus o Kuormituksen määrä o Kuormituslähteet o Kuormituksen vähentämistavoitteet 28.11.213 Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus 2

Aurajoen vesistöalue pinta-ala 874 km 2 yksi Lounais-Suomen vähäjärvisimmistä vesistöalueista Virtaamien tasaus sekä kiintoaineen ja ravinteiden laskeutuminen vähäistä maatalous: suuri peltoala (35 %) eroosioherkät pellot jokien varsilla, rannat paikoitellen jyrkkiä vallitseva maalaji savi vaikutus vedenlaatuun 28.11.213 Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus 3

Aurajoki saa alkunsa Oripään harjualueelta, laskee Turun edustalla Saaristomereen pituus n. 7 km keskivirtaama 7,4 m 3 /s Halistenkoskella virtaamavaihtelut suuria 11 suurta koskea suurimmat sivujoet Järvijoki Savijoki Paattistenjoki/Vähäjoki 28.11.213 Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus 4

Aurajoki Turun raakavesilähteenä vedenottamo Halisissa tarvittaessa käytetty Vähäjokeen padotun Maarian altaan vettä Aurajokeen voidaan lisäksi pumpata vettä Savijokea pitkin Paimionjoesta (max 1 m 3 /s) TSV Oy:n Virttaankankaan tekopohjaveden myötä Aurajoen merkitys raakavesilähteenä pienentynyt Aurajoen vettä käytetty edelleen käyttö loppunee lähiaikoina, kun Huittisten esikäsittelylaitoksen toiminta tehostuu Halisten saneeraus varalaitokseksi 28.11.213 Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus 5

Kuka Aurajoen vedenlaatua seuraa? Jätevedenpuhdistamojen (Oripää, Pöytyän Riihikoski, Aura) velvoitetarkkailut Tehty Aurajoen yhteistarkkailuna Alajuoksun vedenlaadun seurannassa mukana myös Turun kaupunki toteuttajana LSVYT Oy Varsinais-Suomen ELY-keskus Viranomaisseuranta Halisten vesilaitos Vesiensuojeluhankkeet mm. AMK, TEHO Jatkuvatoimiset mittarit 28.11.213 Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus 6

Missä Aurajoen vedenlaatua seurataan? Velvoitetarkkailut o Oripään (14, 15), Riihikosken (25, 26) ja Auran asemanseudun (34, 42) jätevesien tarkkailu Lisäksi näytteitä: o alajuoksulta Halistenaltaan yläosa (54) ja Halistenkosken alapuoli (58) (ELY ja LSVYT) ainevirtaamien laskeminen o Koskelan- ja Nautelankoski (ELY) Jatkuvatoimiset mittarit: o Riihikoski, Halinen 28.11.213 Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus 7

Mitä tutkitaan? Velvoitetarkkailut: Ravinteet, kiintoaine, sameus, väri, happitilanne, bakteerimäärät, ph, BHK-arvo, COD-arvo, a-klorofylli Jätevesien vaikutus Tehdään 2-3 krt/vuosi ELY-keskus: Perusanalyysien lisäksi mm. haitalliset aineet (raskasmetallit, torjunta-aineet) 28.11.213 Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus 8

Aurajoen tila ja vedenlaatu: Ekologinen tila luokiteltu välttäväksi Vesi savisameaa, runsasravinteista Happitilanne yleensä kalojen viihtyvyyden kannalta riittävä, kesällä ajoittain hapenvajausta Ajoittaisina ongelmina leväkukinnat ja heikko hygieeninen tila Tila parantunut hieman mm. jäteveden puhdistuksen tehostumisen myötä 28.11.213 Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus 9

199 2 22 24 26 28 21 212 199 2 22 24 26 28 21 212 199 2 22 24 26 28 21 212 199 2 22 24 26 28 21 212 Kokonaistyppipitoisuus 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Kokonaistyppi µg/l, Oripää 14 15 Kokonaistyppi µg/l, Aura 34 42 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Kokonaistyppi µg/l, Riihikoski 25 26 Kokonaistyppi µg/l, alajuoksu 54 58 Jätevesien vaikutus näkyy pitoisuuksissa Vuosien välinen vaihtelu suurta riippuen olosuhteista Alajuoksulla pitoisuudet pienimmät Lähde: velvoitetarkkailut, vuoden keskiarvo 28.11.213 Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus 1

199 2 22 24 26 28 21 212 199 2 22 24 26 28 21 212 199 2 22 24 26 28 21 212 199 2 22 24 26 28 21 212 Ammoniumtyppipitoisuus 8 Ammoniumtyppi µg/l, Oripää 14 15 8 Ammoniumtyppi µg/l, Riihikoski 25 26 Kuvaa jätevesien vaikutusta 7 6 5 4 7 6 5 4 Puhtaissa vesissä <1 µg/l 3 2 1 3 2 1 Pitoisuudet selvästi suurimmillaan yläjuoksulla 8 7 6 5 4 3 2 1 Ammoniumtyppi µg/l, Aura 34 42 8 7 6 5 4 3 2 1 Ammoniumtyppi µg/l, alajuoksu 54 58 Lähde: velvoitetarkkailut, vuoden keskiarvo vesi lievästi likaantunutta tai likaantunutta laimeneminen vähäistä Alajuoksulla pitoisuus muuta jokea pienempi 28.11.213 Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus 11

199 2 22 24 26 28 21 212 199 2 22 24 26 28 21 212 199 2 22 24 26 28 21 212 199 2 22 24 26 28 21 212 Kokonaisfosforipitoisuus 35 3 25 Fosfori µg/l, Oripää 14 15 35 3 25 Fosfori µg/l, Riihikoski 25 26 Jätevesien vaikutus Oripää ja Riihikoski 2 15 1 5 2 15 1 5 Ei suuria eroja ylä-, keski- ja alajuoksun välillä 35 Fosfori µg/l, Aura 34 42 35 Fosfori µg/l, alajuoksu 54 58 3 3 25 25 2 2 15 15 1 1 5 5 Lähde: velvoitetarkkailut, vuoden keskiarvo 28.11.213 Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus 12

199 2 22 24 26 28 21 212 199 2 22 24 26 28 21 212 199 2 22 24 26 28 21 212 199 2 22 24 26 28 21 212 Sameus 16 Sameus FNU, Oripää 14 15 16 Sameus FNU, Riihikoski 25 26 14 14 12 12 1 1 8 6 4 2 8 6 4 2 Kiintoaineen tai levien aiheuttamaa 16 14 12 1 Sameus FNU, Aura 34 42 16 14 12 1 Sameus FNU, alajuoksu 54 58 Alajuoksulla sameusarvojen vuosittainen vaihtelu suurinta 8 8 6 6 4 4 2 2 Lähde: velvoitetarkkailut, vuoden keskiarvo 28.11.213 Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus 13

199 2 22 24 26 28 21 212 199 2 22 24 26 28 21 212 199 2 22 24 26 28 21 212 199 2 22 24 26 28 21 212 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Enterokokit pmy/1 ml, Oripää 14 15 Enterokokit pmy/1 ml, Aura 34 42 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Enterokokkibakteerit Enterokokit pmy/1 ml, Riihikoski 25 26 Enterokokit pmy/1 ml, alajuoksu 54 58 Lähde: velvoitetarkkailut, vuoden keskiarvo Kuvaavat hygieenistä tilaa ja jätevesivaikutusta Hygieeninen tila heikoin yläjuoksulla, myös Oripään puhdistamon yläpuolella välttävä tai huono Alajuoksulla tila yl. tyydyttävä/välttävä Erinomainen <1 Hyvä 1-5 Tyydyttävä 5-1 Välttävä 1-1 Huono >1 28.11.213 Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus 14

199 2 22 24 26 28 21 212 199 2 22 24 26 28 21 212 199 2 22 24 26 28 21 212 199 2 22 24 26 28 21 212 Biologinen hapenkulutus BHK 5 4 3 BHK mg/l, Oripää 14 15 5 4 3 BHK mg/l, Riihikoski 25 26 Kuvaa orgaanisen aineen määrää 2 1 2 1 Puhtaissa vesissä < 2 mg/l 5 BHK mg/l, Aura 34 42 5 BHK mg/l, alajuoksu 54 58 4 4 3 3 2 2 1 1 Lähde: velvoitetarkkailut, vuoden keskiarvo 28.11.213 Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus 15

199 2 22 24 26 28 21 212 199 2 22 24 26 28 21 212 199 2 22 24 26 28 21 212 199 2 22 24 26 28 21 212 Happikyllästys kesällä 14 12 1 Happikyllästys%, Oripää 14 15 14 12 1 Happikyllästys%, Riihikoski 25 26 Happitilanne heikoin kesällä 8 6 4 2 8 6 4 2 Yleensä riittävä kalojen viihtyvyyden kannalta 14 12 1 8 6 4 Happikyllästys%, Aura 34 42 14 12 1 8 6 4 Happikyllästys%, alajuoksu 54 58 Alajuoksulla hapen ylikyllästystä levätuotannosta johtuen 2 2 Lähde: velvoitetarkkailut 28.11.213 Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus 16

Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Alajuoksun (54) vedenlaadun vaihtelu vuoden sisällä kok-p, µg/l 54 Sameus, FNU 54 Kiintoaine (,4N), mg/l 54 3 25 2 15 1 5 18 16 14 12 1 8 6 4 2 14 12 1 8 6 4 2 kok-n, µg/l 35 3 25 2 15 1 54 NH4-N, µg/l 14 12 1 8 6 4 54 Väri, mg/l Pt 35 3 25 2 15 1 54 5 2 5 Vuosien 2-213 keskiarvot 28.11.213 Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus 17

tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu tammi tammi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Aurajoen tuoma kuormitus mereen Typpi-, fosfori- ja kiintoainekuormitus lasketaan vuosittain ja kausittain alajuoksun virtaama- ja pitoisuustietojen perusteella Esim. vuoden 212 tuloksia alajuoksulla (54): Kok.typpi µg/l 6 5 4 3 2 1 VIRTAAMA m 3 /s 12 1 8 6 4 2 AURAJOKI Kok.fosfori µg/l 6 5 4 3 2 1 212 I III V VIII X XII 212 212 Pun.=Hypöistenkoski Sin. =Halinen 28.11.213 Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus 18

198 1982 1984 1986 1988 199 2 22 24 26 28 21 212 Typpivirtaama (t/v) Keskivirtaama (m 3 /s) 198 1982 1984 1986 1988 199 2 22 24 26 28 21 212 Fosforvirtaama (t/v) Keskivirtaama (m 3 /s) Aurajoen ravinnekuormitus 14 12 1 8 6 4 2 Fosfori keskivirtaama 16 14 12 1 8 6 4 2 vuosina 28-212: Fosforia: 58 tonnia/vuosi Typpeä: 692 tonnia/vuosi Saaristomeren toiseksi suurin kuormittaja Paimionjoen jälkeen Typpi keskivirtaama 12 1 8 16 14 12 1 Kuormitus vaihtelee vuosittain sää- ja virtaamaolojen mukaan 6 4 2 8 6 4 2 o esim. vähäsateiset vuodet 22, 23 28.11.213 Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus 19

Aurajoen ravinnekuormitus Kuormitus yleensä suurinta keväällä lumien sulamisen myötä ja syksyllä runsaiden sateiden seurauksena Ilmaston lämpeneminen? o Talvivirtaamat ajoittain olleet hyvin suuria leutoina talvina o Vesiensuojelun kannalta ongelmallista! 28.11.213 Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus 2

Eri kuormituslähteiden osuus (%) Aurajoen vesistöalueen ravinnekuormituksesta Kuormittaja Fosfori Typpi Hajakuormitus Maatalous 69 65 Metsätalous 1 1 Haja-asutus 19 9 Luonnonhuuhtouma 11 22 Laskeuma,1,5 Pistekuormitus Yhdyskunnat+teollisuus,6 2 Lähde: Varsinais-Suomen pintavesien toimenpideohjelma vuoteen 215 28.11.213 Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus 21

Aurajokeen kohdistuvan jätevesikuormituksen vähentyminen Siirtoviemäri Oripää-Riihikoski-Aura-Liedon asema Kakolanmäen jvp Rakentaminen käynnistynyt, etenee vaiheittain Oripään, Riihikosken ja Auran puhdistamojen loppuminen Tavoitteena valmistuminen vuoden 215 loppuun mennessä Velvoitetarkkailujen loppuminen 28.11.213 Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus 22

Vesienhoidon tavoitteena vesien hyvä ekologinen tila Aurajoella hyvän tilan tavoite rehevyyden osalta vaatii yli 6 % vähennyksen fosforikuormituksessa Kuormituksen vähentämistavoitteet Aurajoen-Paimionjoen osaalueella: Lähde: Varsinais-Suomen pintavesien toimenpideohjelma vuoteen 215 28.11.213 Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus 23

Kiitos! 28.11.213 Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus 24