LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS

Transkriptio

1 LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 216 Anne Lehmijoki Sari Koivunen Nro

2 2 (14) LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS (216) Sisällys 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS TUTKIMUSALUE, AINEISTO JA MENETELMÄT SÄÄ JA VIRTAAMAT KUORMITUS TUTKIMUSTEN TULOKSET Lapinjoki Talvi Kevät Kesä Syksy Narvijärvi Talvi Kevät Kesä Syksy TIIVISTELMÄ Liitteet Liite 1. Havaintopaikkakartta Liite 2. Lapinjoen vesinäytteiden tutkimustulokset Liite 3. Narvijärven vesinäytteiden tutkimustulokset Jakelu Rauman kaupunki/tekninen virasto/rauman vesi Rauman kaupunki/tekninen virasto/ympäristönsuojelu Rauman kaupunki/juha.hyvarinen@rauma.fi Rauman kaupunki/juho-pekka.erama@rauma.fi UPM Paper ENA Oy, Rauma/Seija Vatka UPM Paper ENA Oy, Rauma/eerik.ojala@upm.com Narvijärven suojeluyhdistys/rauli Antola Varsinais-Suomen ELY-keskus/harri.helminen@ely-keskus.fi Varsinais-Suomen ELY-keskus/asko.sydanoja@ely-keskus.fi Varsinais-Suomen ELY-keskus/tapio.saario@ely-keskus.fi Varsinais-Suomen ELY-keskus/kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi Yhteystiedot (Y ) Telekatu 16, 236 TURKU puh , sähköp. etunimi.sukunimi@lsvsy.fi

3 LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS (216) 3 (14) 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS on jatkanut vuonna 216 Rauman kaupungin ja UPM Paper ENA Oy:n toimeksiannosta tehtävää Lapinjoen tarkkailututkimusta, joka on tuottanut tietoa Lapinjoen ja Narvijärven vedenlaadusta Rauman seudun vedenhankintaa varten. Vuoteen 2 asti jokeen johdettiin Lapin kunnan puhdistamolla käsitellyt jätevedet, jotka on alkaen pumpattu Raumalle puhdistettavaksi. Näytteet on pääosin otettu Turun vesipiirin vesitoimiston (hyv.kirje nro 14/5-75) hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. 2. TUTKIMUSALUE, AINEISTO JA MENETELMÄT Lapinjoki on pintavesityypiltään keskisuuri kangasmaiden joki, ja sen ekologinen tila on tyydyttävä (Kipinä-Salokannel 215). Alueella on happamia sulfaatti- ja turvemaita, joiden vuoksi jokivesi voi ajoittain olla hapanta. Lapinjoen vesistöalueella on kaksi yli 1 hehtaarin kokoista järveä, ja Narvijärvi on näistä toinen. Narvijärvi on pintavesityypiltään matala humusjärvi (Mh) ja vaikka sen ravinnetaso on noussut, on järven ekologinen tila hyvä. Lisäksi Narvijärven kemiallinen tila on hyvä (Kipinä-Salokannel 215). Lapinjoen tarkkailututkimus tehtiin vuonna 216 neljästi (16.2., 25.4., ja 5.1.) yhteensä neljässä jokihavaintopaikassa (liite 1, liite 2). Narvijärven veden laatua tutkittiin kahdesti (16.2. ja 15.8., liite 3). Lisäksi Narvijärvestä lähtevää vettä tutkittiin ja 5.1. (liite 2, havaintopaikkatunnus 1). Tuloksia on verrattu vuosien vastaavan ajankohdan keski- ja ääriarvoihin. Veden laadun luokittelussa käytettiin jokivesistöjen likaantumisluokitusta, ja hygieenistä tilaa arvioitiin bakteerimäärien perusteella (taulukko 1). Lisäksi alajuoksun raakaveden käsittelytarve on luokiteltu valtioneuvoston päätöksen nro 366 ( ) laatuluokituksen mukaisesti. Luokituksessa on kolme vedenkäsittelytarvetta kuvaavaa laatuluokkaa: A1, A2 ja A3. Luokkaan A1 kuuluva vesi tarvitsee vähiten käsittelyä. Vesinäytteiden otossa ja analysoinnissa käytettiin vesiviranomaisten hyväksymiä menetelmiä, joista suurin osa on julkaistu SFS-standardeina ja akkreditoitu. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T11, joka täyttää standardin ISO/IEC 1725 vaatimukset. Laboratorion voimassaoleva pätevyysalue löytyy FINAS-akkreditointipalvelun internet-sivuilta: kohdasta Akkreditoidut toimielimet» Testauslaboratoriot. TAULUKKO 1. Jokivesistöjen tilaluokitus (Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys) ja hygieeninen tila (yleisen käyttökelpoisuuden mukainen luokittelu, SYKE). Jokivesistöjen tilaluokitus Hygieeninen tila Happikyllästys % Biologinen hapenkulutus mg/l NH 4-N µg/l Enterokokit kpl/1 ml Puhdas < 1 Erinomainen <1 Lievästi likaantunut Hyvä 1-49 Likaantunut Tyydyttävä 5-99 Voimakkaasti likaantunut <4 >1 >1 Välttävä Huono >1

4 4 (14) LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS (216) 3. SÄÄ JA VIRTAAMAT Talvi 215/216 eli joulu-helmikuu oli Turun seudulla Ilmatieteen laitoksen säähavaintojen mukaan lauha. Joulukuu oli maan eteläosissa poikkeuksellisen leuto ja sateinen, ja lämpöennätys rikottiin kahdesti. Tammikuun alussa ilma kylmeni, ja ajoittain satoi runsaastikin lunta. Sää jatkui talvisena tammikuun loppupuolelle saakka, ja keskilämpötilaltaan tammikuu oli neljä astetta tavanomaista kylmempi (taulukko 2). Tammi-helmikuun vaihteessa lounaassa sää lauhtui. Helmikuun puolivälin tietämillä ilma oli poikkeuksellisen lauha. Helmikuun sademäärä oli lähes kaksinkertainen kuun pitkänajan keskiarvoon nähden, ja sateet tulivat suurimmaksi osaksi vetenä. Lauhoina jaksoina lumi suli lähes kokonaan, mutta kuun loppupuolella etenkin yöpakkaset hidastivat sulamista. Keskilämpötilaltaan helmikuu oli lähes viisi astetta pitkäaikaiskeskiarvoa lämpimämpi. Maaliskuu oli pilvinen mutta vähäsateinen ja keskilämpötilaltaan yli kaksi astetta pitkän ajan keskiarvoa lämpimämpi. Huhtikuu oli hieman tavallista lämpimämpi ja sateisempi. Toukokuu jatkui selvästi tavanomaista lämpimämpänä mutta sademäärältään keskimääräisenä. Toukokuun loppupäivinä tuli hellejakso, joka jatkui kesäkuun alkupäivinä. Kesäkuu oli epävakainen ja hieman tavallista niukkasateisempi. Sateita tuli varsinkin kuun puolivälin paikkeilla. Lämpötilaltaan kesäkuu oli noin asteen pitkäaikaiskeskiarvoa lämpimämpi. Heinäkuussa sää oli kesäisen lämmin, vaikka alkukuusta oli epävakaista. Keskimäärin heinäkuu oli hieman tavallista lämpimämpi ja niukkasateisempi. Pääosa sateista tuli Turussa kuun puolivälissä mutta paikalliset erot olivat suuria kuurosateiden johdosta. Elokuun säätä hallitsivat matalapaineet. Elokuu oli sekä lämpötilaltaan että sademäärältään melko keskimääräinen. Turussa oli elokuussa vain yksi hellepäivä, ja Rauli-myrsky riehui Kesän eli kesäelokuun keskilämpötila oli noin asteen keskimääräistä suurempi ja sademäärä yli 2 % keskimääräistä pienempi. Syksy eli syys-, loka- ja marraskuu oli niukkasateinen. Syyskuu oli lämmin ja kuiva, sademäärä oli vain noin kolmanneksen normaalista ja keskilämpötila kaksi astetta pitkäaikaiskeskiarvoa suurempi. Sateet tulivat pääosin kuun kolmen viimeisen päivän aikana, samalla myös tuuli yltyi voimakkaaksi. Myös lokakuu oli poikkeuksellisen vähäsateinen; sademäärä oli vain noin 12 % ajankohdan keskimääräisestä. Lämpötilaltaan lokakuu oli melko lähellä tavanomaista. Myös marraskuu oli keskilämpötilaltaan lähellä tavanomaista mutta sademäärä oli noin 7 % pitkäaikaiskeskiarvosta. Kuun alkupuolella oli pakkasjakso mutta sää lauhtui kuun puolivälissä. Joulukuu oli lauha ja epävakainen. Sademäärä jäi silti noin kolmannekseen tavanomaisesta. Lämpötilaltaan joulukuu oli yli kaksi astetta tavallista lämpimämpi.

5 LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS (216) 5 (14) TAULUKKO 2. Turun säätietoja vuodelta 216 ja normaalijaksolta Lähde: Ilmatieteen laitos. Lämpötilat lokakuun 21 alusta lähtien Artukaisten automaattiasemalta (aiemmin Turun lentoasemalta) ja sademäärät heinäkuun 26 alusta lähtien Artukaisista. I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII yht. Lämpötila 216-8,4 -,2,8 4,7 13,1 15,7 18,1 16,2 12,9 5, -,1, 6,5* (ºC) ,4-5,2-1,6 4, 1,2 14,5 17,5 16, 1,9 5,9,8-2,6 5,5* Sademäärä # (mm) # *keskiarvo # sademäärien summa Vuonna 216 Lapinjoen keskivirtaama oli 2,6 m 3 /s, mikä oli vuosien keskiarvoa pienempi (taulukko 3, kuva 1). Vuoden alussa virtaama oli pieni, ja tammikuun loppupuolella Lapinjokeen johdettiin vettä Eurajoesta. Lapinjoen virtaama lähti kuitenkin jyrkkään nousuun tammi-helmikuun vaihteessa poikkeuksellisen lauhan ja sateisen sään seurauksena, ja veden johtaminen Eurajoesta keskeytettiin. Helmikuun puolivälissä virtaaman nousu taittui, ja loppukuun ajan virtaama oli laskussa ollen kuitenkin edelleen suuri. Maalis- ja huhtikuussa Lapinjoen virtaama vaihteli 5 m 3 /s molemmin puolin. Huhtikuun lopulla virtaama laski ja pysytteli pienenä koko kesän ja myös syksyn, ja veden johtaminen Eurajoesta aloitettiin uudelleen toukokuun alkupuolella. Vasta marraskuun lopussa alkaneet sateet nostivat virtaamaa hieman, ja veden johtaminen Eurajoesta keskeytettiin kuun vaihteen ajaksi. Vuoden lopussa vettä johdettiin kuitenkin jälleen Eurajoesta. Lapinjoen virtaamahuippu vuonna 216 ajoittui helmikuun puoliväliin, jolloin virtaama oli 22, m 3 /s. TAULUKKO 3. Lapinjoen keskivirtaamat (m 3 /s, Ylinenkoski, Rauman vedenottopaikan alapuolella). I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII I XII ,5 4,1 4,4 11,5 5,5 1,2,98 1,9 1,6 3,3 5,9 4,2 4, ,5 3,5 4,7 8,7 3,,83,74,81,93 2,5 4,7 4,8 3,3 26 1,9,34,13 11,7 4,9 1,2,15,4,4 3,6 14, 16,3 4,5 27 1,1 1,5 2,5 2,6,43,1,3,36,53,77 8,8 8,1 3, 28 13,3 9,1 6,7 4,3,13,8,28,46,78 5,8 11,7 1, 5,2 29 2,9,43,16 5,6,91,1,8,12,1,91 1,8 1,8 1,2 21,17,8,59 14,9 3,9 1,,43,38,9,38 5,7 1,1 2,5 211,32,28 1,5 15,8 1,1,21,38,33 3, 4,3 2, 13,5 3, ,2,63 6,7 8,9 2,9 1,8,14,1,25 12,7 8,9 1,9 4, ,8,8,34 1,2 2,9,17,35,14,16,49 4,7 5,5 2, ,8 5,7 5,2 1,1,4,13,17,28,39,59 2,5 5,9 2, ,1 4,5 9,3 2,9 2,6 1,1 3, 1,8,6,3 1,8 12,1 3, ,2 12,7 4,2 5,9 2,4,7,3,3,2,4,9,7 2,6

6 6 (14) LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS (216) m 3 /s LAPINJOKI Ylinenkoski Lapinjoki Eurajoesta I III V VIII X XII 216 KUVA 1. Lapinjoen Ylisenkosken virtaamat ja näytteenottoajankohdat (valkoiset neliöt) vuonna 216. Kuvaan on merkitty myös Eurajoesta Lapinjoen alajuoksulle johdetut vesimäärät. 4. KUORMITUS Lapinjoen yläjuoksulle johdettiin syksyyn 25 asti Hinnerjoen pienpuhdistamossa käsitellyt jätevedet. Hinnerjoen puhdistamon jäätyä pois käytöstä alueen jätevedet on johdettu Euraan JVP Eura Oy:n puhdistamolle. Lapin kirkonkylän biologis-kemiallisessa puhdistamossa käsitellyt jätevedet on aikaisemmin johdettu joen keskijuoksulle. Lapin jätevedenpuhdistamon toiminta päättyi alkuvuodesta 2, jonka jälkeen jätevedet on johdettu Rauman Maanpäänniemen puhdistamolle. Lapinjoen veden laatuun vaikuttavat merkittävästi hajakuormitus ja luonnonhuuhtouma. Lapinjoen valuma-alueella maanviljelystä aiheutuu merkittävä ravinnekuormitus vesistöön. Satakunnan pintavesien toimenpideohjelman mukaan maatalouden osuus Lapinjokeen kohdistuvasta fosforikuormituksesta on 62 % ja typpikuormituksesta 56 % (Salmi & Kipinä-Salokannel 21). Lapinjoen ainevirtaama on toimenpideohjelmassa arvioitu olevan fosforin osalta 4 t/a ja typen osalta 177 t/a. Tiedot ovat vuosilta Sulfaatti- eli ns. alunamailta huuhtoutuu yleensä selvästi vähemmän fosforia kuin normaaleilta savimailta. Hajakuormitus ja myös luonnonhuuhtouma vaihtelevat eri vuosina tuntuvasti. Lisäksi hajakuormituksen suuruudessa on merkittäviä eroja eri vuodenaikoina: suurimmat määrät huuhtoutuvat kevättulvien ja mahdollisten syystulvien aikana. Kesäisin ja talvisin hajakuormitus on yleensä pienempää. Tosin ajoittain talvet ovat olleet 2-luvulla tavallista leudompia ja talviaikaiset ravinnehuuhtoumat ovat olleet huomattavia.

7 LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS (216) 7 (14) 5. TUTKIMUSTEN TULOKSET 5.1. Lapinjoki Talvi Helmikuun näytteenottopäivänä ( ) Lapinjoki oli pääosin jäässä, mutta näytteet otettiin sulapaikoista. Joki oli kenttähavaintojen mukaan tulviva. Lapinjoen Ylisenkosken virtaama oli näytteenottopäivänä 18,5 m 3 /s, mikä oli huomattavasti ajankohdan keskimääräistä suurempi (Hydrologian ja vesien käytön tietojärjestelmä HYDRO / Lähde: SYKE). Lapinjoen virtaamat lähtivät nousuun tammi-helmikuun vaihteessa sään lauhtumisen, lumen sulamisen ja sateiden seurauksena. Helmikuussa Lapinjoen havaintopaikkojen vesi oli ammoniumtypen ja BODarvojen osalta puhtaille jokivesille tyypillistä (kuva 2). Vesi oli hapanta kaikissa paikoissa ja väriarvot olivat suuria. Kokonaistypen pitoisuus oli muuta jokea pienempi yläjuoksun havaintopaikassa (8). Enterokokkien kaltaisia bakteereita havaittiin eniten yläjuoksulla, jossa veden hygieeninen tila oli tyydyttävä. Muualla hygieeninen tila oli hyvä tai erinomainen. Happitilanne oli kohtalainen kaikissa havaintopaikoissa. Alajuoksun havaintopaikassa (26) vedessä oli runsaasti rautaa ja alumiinia. Tutkimuskerralla sähkönjohtavuusarvot sekä ammoniumtyppi- ja mangaanipitoisuudet olivat kaikissa paikoissa ajankohdan keskimääräistä pienempiä. Kokonaisfosforin ja liuenneen kokonaisfosforin pitoisuudet olivat sen sijaan tavanomaista suurempia. Alajuoksun havaintopaikan 26 vesi sijoittui valtioneuvoston päätöksen nro 366 mukaisessa laatuluokituksessa happipitoisuuden, sähkönjohtavuus- ja BOD 7 -arvojen sekä enterokokkien kaltaisten bakteerien määrän osalta laatuluokkaan A1(G). Ammoniumtyppipitoisuuden ja ph-arvon perusteella laatuluokaksi tuli A2(G). Rautaja mangaanipitoisuuksien osalta laatuluokka oli A3(G). Väriarvo ylitti luokan A3(G) raja-arvon. Luokitus kuvaa raakaveden käsittelytarvetta, kun siitä valmistetaan talousvettä. Tällöin A1-luokkaan sijoittuvan veden käsittelytarve on luokituksen mukaan vähäisin Kevät Huhtikuun lopulla ( ) Lapinjoen yläjuoksulla (8) kokonaistypen pitoisuus oli muuta jokea pienempi, mutta vedessä havaittiin muita paikkoja runsaammin enterokokkien kaltaisia bakteereita, ja hygieeninen tila oli välttävä. Muissa paikoissa hygieeninen tila oli erinomainen tai hyvä. Alajuoksulla (26) havaittiin muita paikkoja runsaammin ammoniumtyppeä; pitoisuus ilmensi lievää likaantuneisuutta. Muualla ammoniumtypen pitoisuudet olivat puhtaille jokivesille tyypillisiä. BOD 7 -arvot ilmensivät lähinnä lievää likaantuneisuutta. Lapinjoen happitilanne oli melko hyvä kaikissa paikoissa ja vesi oli lievästi hapanta. Tutkimuskerralla sameusarvot ja kiintoainepitoisuudet jäivät ajankohdan keskimääräistä pienemmiksi kaikissa paikoissa. Yläjuoksun enterokokkimäärä ja alajuoksun ammoniumtypen pitoisuudet olivat suurempia kuin edelliskeväinä keskimäärin. Näytteenottopäivänä Lapinjoen virtaa-

8 8 (14) LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS (216) ma Ylisenkoskella oli 2,8 m 3 /s; virtaama oli pienempi kuin vastaavana ajankohtana keskimäärin. Valtioneuvoston päätöksen nro 366 mukaisessa luokituksessa havaintopaikan 26 vesi sijoittui happitilanteen, sähkönjohtavuus- ja BOD 7 -arvojen sekä enterokokkien kaltaisten bakteerien määrän perusteella luokkaan A1(G). Ammoniumtyppipitoisuuden ja ph-arvon osalta laatuluokaksi tuli A2(G). Rauta- ja mangaanipitoisuuksien perusteella vesi sijoittui laatuluokkaan A3(G). Väriarvo ylitti laatuluokan A3 ohjeellisen raja-arvon (G), mutta oli kuitenkin vaatimusarvoa (I) pienempi Kesä Lapinjoen virtaamat Ylisenkoskella olivat heinä- ja elokuussa hyvin pieniä ja jäivät ajankohdan keskimääräisiä lukemia pienemmiksi. Näytteenottopäivänä Ylisenkosken virtaama oli,29 m 3 /s (Hydrologian ja vesien käytön tietojärjestelmä HYDRO / Lähde: SYKE). Elokuun tutkimuskerralla ( ) Lapinjoen yläjuoksun havaintopaikassa (8) enterokokkien kaltaisten bakteerien määrä, kokonaisfosfori- ja kiintoainepitoisuudet sekä sameus-, väri-, COD Mn - ja BOD-arvot olivat muita havaintopaikkoja suurempia. Ammoniumtyppipitoisuuksien osalta havaintopaikkojen väliset erot olivat vähäisiä, ja pitoisuudet olivat puhtaille jokivesille tyypillisiä. Myös BOD-arvot olivat lähinnä puhtaiden jokivesien tasoa. Yläjuoksun hygieeninen tila oli välttävä, kun taas muissa paikoissa tila oli lähinnä tyydyttävä. Ylä- ja alajuoksulla happitilanne oli hyvä, mutta muissa paikoissa vedessä oli hapenvajausta. Alajuoksun havaintopaikassa (26) vedenlaatu poikkesi muista paikoista muun muassa kokonaistyppipitoisuuden sekä ph-, väri- ja COD Mn -arvojen osalta luultavasti Eurajoesta Lapinjoen alajuoksulle johdetun veden seurauksena. Tutkitut a-klorofyllipitoisuudet vastasivat lievästi reheville järville tyypillisiä lukemia. Alajuoksun havaintopaikan 26 vesi sijoittui valtioneuvoston päätöksen nro 366 ( ) mukaisessa laatuluokituksessa happitilanteen, sähkönjohtavuus-, ph- ja BOD-arvojen sekä ammoniumtyppi- ja mangaanipitoisuuksien osalta laatuluokkaan A1(G). Väriarvon, enterokokkien kaltaisten bakteerien määrän ja rautapitoisuuden perusteella laatuluokaksi tuli A2(G) Syksy Lapinjoen virtaamat Ylisenkoskella olivat syyskuussa pieniä ja jäivät pääosin ajankohdan keskimääräistä alhaisemmiksi vähäsateisen alkusyksyn johdosta. Syyskuun lopulla virtaama kasvoi hieman sateiden seurauksena. Näytteenottopäivänä Ylisenkosken virtaama oli,98 m 3 /s; virtaama oli ajankohdan keskimääräistä pienempi (Hydrologian ja vesien käytön tietojärjestelmä HYDRO / Lähde: SYKE). Lokakuussa ( ) Lapinjoen yläjuoksulla (8) ammoniumtypen pitoisuus oli puhtaille jokivesille tyypillinen. Kokonaistypen pitoisuus oli pienempi kuin muissa paikoissa. BOD-arvo oli koholla ja ilmensi lievää likaantuneisuutta. Veden väriarvo

9 LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS (216) 9 (14) oli hyvin suuri, ja muita paikkoja suurempi. Veden ph-arvo oli 6,3. Yläjuoksun hygieeninen tila oli hyvä ja veden happitilanne oli kohtalaisen hyvä. Alempana havaintopaikassa 12 vesi oli ammoniumtypen ja BOD-arvon perusteella puhtaille jokivesille tyypillistä. Kokonaistyppipitoisuus ja bakteerimäärä olivat yläjuoksua ja ajankohdan keskimääräistä suurempia. Hygieeninen tila oli tyydyttävä ja happitilanne oli kohtalainen. Saarnijärven alapuolisessa havaintopaikassa 16 veden kokonaisravinnepitoisuudet sekä sameus- ja BOD-arvot olivat jonkin verran suurempia paikkaan 12 ja ajankohdan keskimääräiseen verrattuna. BOD-arvon osalta vesi oli lievästi likaantunutta ammoniumtypen pitoisuuden ollessa puhtaille jokivesille ominainen. Hygieeninen tila oli hyvä. Vedessä oli lievää hapenvajausta. Lapinjoen alajuoksulla (26) kokonaisravinnepitoisuudet olivat samaa suuruusluokkaa kuin paikassa 16. Veden väriarvo ja mangaanipitoisuus olivat pienempiä ja pharvo suurempi muihin paikkoihin verrattuna. BOD-arvon osalta vesi oli lievästi likaantunutta ammoniumtypen ollessa puhtaille jokivesille tyypillinen. Happitilanne oli kohtalainen. Vesi oli hygieenisesti hyvälaatuista. Tutkimuskerralla ravinnepitoisuudet sekä sameus- ja BOD-arvot olivat ajankohdan keskimääräistä suurempia. Alajuoksun havaintopaikassa 26 Lapinjoen vesi sijoittui valtioneuvoston päätöksen nro 366 ( ) mukaisessa laatuluokituksessa happitilanteen, sähkönjohtavuus-, ph- ja BOD 7 -arvojen sekä enterokokkien kaltaisten bakteerien määrän osalta laatuluokkaan A1(G). Ammoniumtyppi- ja mangaanipitoisuuksien osalta laatuluokaksi tuli A2(G). Rautapitoisuuden osalta vesi sijoittui luokkaan A3(G). Väriarvo ylitti laatuluokan A3(G) ylärajan.

10 1 (14) LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS (216) HAPPIKYLL. % helmi heinä huhti loka KIINTOAINE mg/l helmi heinä huhti loka Vaaljärvi Hinnerjoki Narvioja Lappi Tl. Saarnijärvi Virtaus Vaaljärvi Hinnerjoki Narvioja Lappi Tl. Saarnijärvi Virtaus KOK.FOSFORI µg/l helmi heinä huhti loka KOK.TYPPI µg/l helmi heinä huhti loka Vaaljärvi Hinnerjoki Narvioja Lappi Tl. Saarnijärvi Virtaus Vaaljärvi Hinnerjoki Narvioja Lappi Tl. Saarnijärvi Virtaus AMMONIUMTYPPI µg/l helmi heinä huhti loka ENTEROKOKIT pmy/1 ml helmi heinä huhti loka Vaaljärvi Hinnerjoki Narvioja Lappi Tl. Saarnijärvi Virtaus Vaaljärvi Hinnerjoki Narvioja Lappi Tl. Saarnijärvi Virtaus KUVA 2. Lapinjoen veden laatu vuoden 216 eri tutkimuskerroilla. Havaintopaikkojen (8, 12, 16, 26) suhteellinen sijainti on merkitty vaaka-akselille vinoneliöin.

11 LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS (216) 11 (14) 5.2. Narvijärvi Talvi Helmikuun näytteenottokerralla ( ) Narvijärven havaintopaikassa oli jäätä 26 cm ja veden näkösyvyys oli 3,2 m. Pintavesi oli 2, ºC pohjanläheistä vettä viileämpää. Pohjanläheisessä vedessä oli lievää hapenvajausta, kun taas pintaveden happitilanne oli hyvä (kuva 3). Narvijärven veden sameusarvot ja kiintoainepitoisuudet olivat pieniä sekä pinnassa että pohjanläheisessä vedessä; arvot jäivät edellistalvien keskimääräistä pienemmiksi. Kokonaistypen pitoisuus oli pohjanläheisessä vedessä jonkin verran pintaa suurempi, kun taas kokonaisfosforipitoisuudessa ei ollut suuria syvyyssuuntaisia eroja. Kokonaisfosforin pitoisuudet olivat hieman ajankohdan keskimääräistä suurempia. Pintaveden hygieeninen tila oli enterokokkien kaltaisten bakteerien määrän perusteella erinomainen Kevät Huhtikuussa ( ) Narvijärvestä virtaavan veden (havaintopaikka 1) ravinne-, kiintoaine- ja mangaanipitoisuudet sekä sameus- ja väriarvot olivat selvästi pienempiä kuin Lapinjoen havaintopaikoissa. Ammoniumtyppipitoisuuden ja BOD 7 - arvon perusteella vesi oli luokiteltavissa puhtaaksi, ja hygieeninen tila oli erinomainen. Fosforipitoisuus vastasi lievästi reheville järville tyypillisiä lukemia Kesä Elokuussa ( ) Narvijärven veden lämpötila oli noin 17 ºC, ja vesi oli tasalämpöistä pinnasta pohjan lähelle. Happitilanne oli hyvä koko vesipatsaassa, ja vesi oli myös muilta osin tasalaatuista pinnasta pohjaan. Veden näkösyvyysarvo oli 2, m ja kiintoainepitoisuudet ja sameusarvot olivat pieniä. Vesi oli ph-arvon mukaan neutraalia, ja alkaliteettiarvon perusteella veden kyky vastustaa happamoitumista oli hyvä. Fosfori- ja a-klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi oli lievästi reheville järville tyypillistä. Veden hygieeninen tila oli erinomainen Syksy Lokakuussa ( ) Narvijärvestä Narviojaan laskevan veden näyte otettiin padon järven puolelta; padossa ei ollut havaittavaa ylijuoksua. Ravinnepitoisuudet olivat pieniä, ja vesi oli ammoniumtypen ja BOD-arvon osalta puhtaille vesille tyypillistä. Hygieeninen tila oli erinomainen ja vedessä oli runsaasti happea. Vesi oli parempilaatuista kuin Lapinjoen havaintopaikoissa.

12 12 (14) LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS (216) HAPPIKYLLÄSTYS % Narvijärvi Talvi Kesä KOK.FOSFORI µg/l Narvijärvi Talvi Kesä A-KLOROFYLLI- PITOISUUS µg/l Narvijärvi NÄKÖSYVYYS m Narvijärvi KUVA 3. Narvijärven pohjanläheisen vesikerroksen happitilanne (talvella ja loppukesällä), koko vesipatsaan keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus (talvella ja loppukesällä) ja a-klorofyllipitoisuus (loppukesällä) sekä veden läpikuultavuus näkösyvyytenä (loppukesällä) vuosina

13 LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS (216) 13 (14) 6. TIIVISTELMÄ Lapinjoen vedenlaadun tarkkailututkimus tehtiin vuonna 216 neljä kertaa ja Narvijärven ja Narviojan vedenlaatua tutkittiin kaksi kertaa. Vuoden 216 sademäärä jäi noin kolmanneksen pitkän ajan keskiarvoa pienemmäksi, ja Lapinjoen keskivirtaama oli myös tavanomaista pienempi. Vuoden aikana virtaama oli suurimmillaan helmikuun puolivälissä. Kesä- ja syyskuukausina virtaama oli pieni. Lapinjoen alajuoksulle johdettiin vähävirtaamaisina aikoina vettä Eurajoesta. Lapinjoen kokonaisravinne- ja kiintoainepitoisuudet sekä sameusarvot olivat vuoden aikana pääosin suurimmillaan lokakuussa, jolloin virtaama kuitenkin oli hyvin pieni. Kokonais- ja ammoniumtypen pitoisuudet olivat pienimmillään heinäkuussa, jolloin virtaama oli hyvin pieni. Ammoniumtyppipitoisuus kohosi Lapinjoen alajuoksulle huhti- ja lokakuussa, ja huhtikuussa pitoisuus ilmensi lievästi likaantunutta tilaa, mutta muuten pitoisuudet olivat puhtaille jokivesille tyypillisiä. BOD 7 -arvot vaihtelivat puhtaasta lievästi likaantuneisiin. Joen happitilanne oli vuoden aikana keskimäärin huonoimmillaan heinäkuussa, jolloin vedessä oli paikoin selvää hapenvajausta. Lapinjoen hygieeninen tila oli heikoimmillaan yläjuoksulla heinäkuussa, mutta myös huhtikuussa tila oli yläjuoksulla välttävä. Muuten hygieeninen tila vaihteli erinomaisesta tyydyttävään. Eurajoesta Lapinjoen alajuoksulle johdetun veden vaikutus näkyi etenkin elokuussa alajuoksun muuta jokea pienempänä väriarvona sekä korkeampana ph-arvona ja kokonaistyppipitoisuutena. Lapinjoen alajuoksun vesi sijoittui vuoden 216 tulosten perusteella valtioneuvoston päätöksen nro 366 mukaisesti happikylläisyyden, sähkönjohtavuus- ja BOD 7 - arvojen osalta laatuluokkaan A1(G). Myös enterokokkien kaltaisten bakteerien osalta luokka oli A1(G), paitsi elokuussa, jolloin se oli A2(G). Ammoniumtypen pitoisuuden osalta vesi sijoittui keskimäärin luokkaan A2(G), ja ph-arvon osalta luokka oli kahdesti A1(G) ja kahdesti A2(G). Mangaanipitoisuuksien osalta vesi sijoittui kahdesti luokkaan A3(G), kerran luokkaan A2(G) ja kerran luokkaan A1(G). Rautapitoisuuden sekä väriarvon perusteella vesi ylitti laatuluokan A3(G) suositusarvon lukuun ottamatta elokuun tutkimuskertaa, jolloin molempien luokitus oli A2(G). Narvijärven pohjanläheisessä vedessä oli talvella hapenvajausta. Kesällä vesi oli hyvin tasalaatuista pinnasta pohjaan myös happitilanteen suhteen. Kokonaistyppipitoisuudet olivat talvella kesää suurempia. Fosfori- ja a-klorofyllipitoisuudet olivat kesällä lievästi reheville järville tyypillisiä, ja kiintoainepitoisuudet ja sameusarvot olivat pieniä. Alkaliteettiarvon perusteella veden kyky vastustaa happamoitumista oli hyvä. Hygieeninen tila oli erinomainen. Turussa 1. marraskuuta 217 Anne Lehmijoki biologi

14 14 (14) LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS (216) Lähteet: Kipinä-Salokannel, S. (toim.) Eurajoen-Lapinjoen-Sirppujoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja. Salmi P. & Kipinä-Salokannel, S. (toim.). 21. Satakunnan pintavesien toimenpideohjelma vuoteen 215. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja. 7/21.

15

16 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Lapinjoki (LAPI) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka GF/C Sähk.joht ph Väri CODMn BOD 7 Kok.N NH4-N Kok.P KokP.l Enterokok. Klorof. Fe Mn Al Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mg/l Pt mg/l O2 mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml µg/l µg/l µg/l µg/l LAPI / 8 Uki-Eura mts 8 (L 145) Kok.syv. 1, m; Näk.syv.,5 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 9:45; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Raimo Mattila; Ilm.lt. -7 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. m/s;,5,2 11,2 77 7,7 3,9 6,3 5, , LAPI / 12 Rauma-Lkylä mts 12(L372) Näk.syv.,8 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 11:1; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Raimo Mattila; Ilm.lt. -4 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. NW; 1.,1 11, 75 9,4 5,8 8,6 5, , LAPI / 16 Murtamo 16 (L 462) Kok.syv. 2, m; Näk.syv.,8 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 11:35; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Raimo Mattila; Ilm.lt. -4 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. NW; 1.,1 11, ,2 8, 5, , LAPI / 26 R-R pato 26 (L 472) Näk.syv.,8 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 12:; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Raimo Mattila; Ilm.lt. C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. NW; 1., 1, ,4 8,4 5, , LAPI / 8 Uki-Eura mts 8 (L 145) Kok.syv.,6 m; Näk.syv.,6 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 13:25; Näytt.ottaja LSvyt Oy Raimo Mattila; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. W;,3 5,1 1,8 85 9,5 5,3 9,1 6, , LAPI / 12 Rauma-Lkylä mts 12(L372) Näk.syv.,8 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 12:4; Näytt.ottaja LSvyt Oy Raimo Mattila; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SE; 1. 5,3 1, ,2 11 6, , LAPI / 16 Murtamo 16 (L 462) Kok.syv. 1,6 m; Näk.syv.,8 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 12:15; Näytt.ottaja LSvyt Oy Raimo Mattila; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SE;,8 4,8 9, ,5 12 6, , LAPI / 26 R-R pato 26 (L 472) Näk.syv.,8 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 12:; Näytt.ottaja LSvyt Oy Raimo Mattila; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SE; 1. 5,5 9, ,6 12 6, , LIITE 2, sivu 1/3

17 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Lapinjoki (LAPI) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka GF/C Sähk.joht ph Väri CODMn BOD 7 Kok.N NH4-N Kok.P KokP.l Enterokok. Klorof. Fe Mn Al Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mg/l Pt mg/l O2 mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml µg/l µg/l µg/l µg/l LAPI / 1 Narvinojan suu 1 (L147) Kok.syv. 1,2 m; Näk.syv. 1,2 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 13:; Näytt.ottaja LSvyt Oy Raimo Mattila; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. SW;,6 7,1 11,5 95 1,3 <1 7,6 7, , LAPI / 8 Uki-Eura mts 8 (L 145) Kok.syv.,6 m; Näk.syv.,4 m; Klo 15:2; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Raimo Mattila; Ilm.lt. 14 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. NW;,4 14,5 8, ,4 7,6 6, , LAPI / 12 Rauma-Lkylä mts 12(L372) Kok.syv. 1,4 m; Näk.syv. 1, m; Klo 11:2; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Raimo Mattila; Ilm.lt. 14 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. NW; 1. 15, 5,6 56 3,8 1,1 12 6, , LAPI / 16 Murtamo 16 (L 462) Kok.syv.,8 m; Näk.syv.,8 m; Klo 14:45; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Raimo Mattila; Ilm.lt. 14 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. NW;,4 16,1 6,2 63 3, 1,8 11 7, , ,4 3, LAPI / 26 R-R pato 26 (L 472) Kok.syv. 2, m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 14:25; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Raimo Mattila; Ilm.lt. 14 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. NW; 1, 16, 8,2 83 3,6 <1 15 7,5 36 9,1 1, , LAPI / 8 Uki-Eura mts 8 (L 145) Kok.syv.,6 m; Näk.syv.,6 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 15:; Näytt.ottaja LSVYT Oy Mattila; Ilm.lt. 8 C; Pilv. /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. N;,3 5,6 1,1 8 6, 2,5 12 6, , LAPI / 12 Rauma-Lkylä mts 12(L372) Kok.syv. 1,5 m; Näk.syv.,6 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 14:2; Näytt.ottaja LSVYT Oy Mattila; Ilm.lt. 8 C; Pilv. /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. N;,75 6,2 9,1 73 9,9 7,9 19 6, , LAPI / 16 Murtamo 16 (L 462) Kok.syv. 1, m; Näk.syv.,6 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 14:; Näytt.ottaja LSVYT Oy Mattila; Ilm.lt. 8 C; Pilv. /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. N;,5 6,4 7, , , LIITE 2, sivu 2/3

18 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Lapinjoki (LAPI) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka GF/C Sähk.joht ph Väri CODMn BOD 7 Kok.N NH4-N Kok.P KokP.l Enterokok. Klorof. Fe Mn Al Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mg/l Pt mg/l O2 mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml µg/l µg/l µg/l µg/l LAPI / 26 R-R pato 26 (L 472) Kok.syv. 2, m; Näk.syv.,7 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 13:45; Näytt.ottaja LSVYT Oy Mattila; Ilm.lt. 8 C; Pilv. /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. N; 1. 7,6 8, ,9 19 6, , LAPI / 1 Narvinojan suu 1 (L147) Kok.syv. 1, m; Näk.syv. 1, m; Lumi cm; Jää cm; Klo 14:35; Näytt.ottaja LSVYT Oy Mattila; Ilm.lt. 8 C; Pilv. /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. N;,5 7,6 1,8 9 1,2 1,3 8,1 7,3 31 E 1,9 59 < <2 28 LIITE 2, sivu 3/3

19 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Narvijärvi (NARJ) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka GF/C Sähk.joht ph Väri CODMn Kok.N NH4-N Kok.P Enterokok. Fek.k.44 C Klorof. Alkal. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mg/l Pt mg/l O2 µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml pmy/1 ml µg/l mmol/l NARJ / 12 Narvij kaak 12 (L 146) Kok.syv. 5,5 m; Näk.syv. 3,2 m; Lumi 2 cm; Jää 26 cm; Klo 1:4; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Raimo Mattila; Ilm.lt. -5 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. m/s; 1, 1,5 13,1 93,6 <1 6,8 6,9 33 9, <2 4,5 3,5 8,6 65,7 <1 9,1 6, NARJ / 12 Narvij kaak 12 (L 146) Kok.syv. 5, m; Näk.syv. 2, m; Klo 1:4; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Raimo Mattila; Ilm.lt. 14 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. NW; 1, 17,1 8,6 89 1,2 <1 8, 7, , 17,1 8,5 88 1,3 <1 8, 7, ,4 2 6,9,28 LIITE 3, sivu 1/1