Suomen visiot vaihtoehtoisten käyttövoimien edistämisestä liikenteessä



Samankaltaiset tiedostot
Liikenteen energiamurros - sähköä, kaasua ja edistyneitä biopolttoaineita

EU:n energiaunioni ja liikenne

Tulevaisuuden käyttövoimat liikenteessä

Liikenteen vaihtoehtoisten polttoaineiden toimintasuunnitelma. Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö

Kohti päästötöntä liikennettä Saara Jääskeläinen, LVM Uusiutuvan energian päivä

Liikenteen cleantech mihin lait ja politiikka ohjaavat?

Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö

Tiekartta uusiutuvaan metaanitalouteen

Liikennejärjestelmät energiatehokkaiksi. Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö

Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt taudin laatu ja lääkkeet vuoteen 2030

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Liikenneneuvos Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö

Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä

Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia. (COM(2016) 501 lopullinen)

Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Eleonoora Eilittä Liikenne- ja viestintäministeriö

Energia- ja ilmastostrategia ja liikenteen vaihtoehtoiset käyttövoimat. Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö

Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän loppuraportti

Liikenteen uusiutuvan tavoitteet 2030 Saara Jääskeläinen, LVM Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä

Paketti-, kuorma- ja linja-autojen tulevaisuuden käyttövoimat Autoalan tiekartta raskaan kaluston tulevaisuuden käyttövoimista

Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö

Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen. vähentäminen. Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Ilmansuojelupäivät

Infrastruktuuridirektiivin tilannekatsaus EU ja Suomi

Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän loppuraportti

TransEco-tutkimusohjelma

TransEco -tutkimusohjelma

Linjauksia uusiutuvista energialähteistä liikenteessä vuoteen 2030

Liikenteen CO2 päästöt 2030 Baseline skenaario

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikenteessä käytettävien vaihtoehtoisten polttoaineiden jakelusta (HE 25/2017 vp)

EU:n tiekartta hiilivapaalle liikenteelle 2050 entä Suomen näkökulma? Maria Rautavirta

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Uuden hallituksen liikennepoliittiset linjaukset - hallitusohjelman tavoitteita

Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050

Autojen verotuksesta sähköautojen kannalta. Sähköautodemonstraatioiden työpaja

Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman. perusskenaario. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6.

Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä

Kestävän liikenteen sitoumukset ja valtakunnalliset tavoitteet, Tero Jokilehto Liikenne- ja viestintäministeriö

Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä

Kaasuauto. Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät Tampere. Jussi Sireeni.

Tieliikenteen vaihtoehtoiset käyttövoimaratkaisut vuoteen 2030: Bio, sähkö vai molemmat?

Lausunto 1 (6)

Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän loppuraportti

Moottoritekniikan kehityssuuntia ja tulevaisuuden polttoaineet

Älyliikenne ja sähköajoneuvot - synergioita ja yhtymäkohtia

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri

Luku 6 Liikenne. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013

Hallituksen esitys laiksi liikenteessä käytettävien vaihtoehtoisten polttoaineiden jakelusta. Talousvaliokunta Eleonoora Eilittä

Biokaasu ja sen liikennekäyttö Varsinais-Suomessa. Erikoissuunnittelija Aleksis Klap, Varsinais-Suomen liitto

KAISU näkemyksiä. MmV kuuleminen Hannes Tuohiniitty

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit Alatunniste 1

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä

Lausunto 13/17. Ovatko energia- ja ilmastostrategian toimenpiteet liikenteen osalta tasapainossa tavoitteiden kanssa? Tarvitaanko lisätoimenpiteitä?

Sähköllä ja biopolttoaineilla uusiutuvaa energiaa liikenteeseen

Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla

Ratikka vai rollikka?

Miten sähköautot muuttavat valubusinesta?

A8-0392/286. Adina-Ioana Vălean ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan puolesta

Liikenteen hiilidioksidipäästöt, laskentamenetelmät ja kehitys - mistä tullaan ja mihin ollaan menossa? Auto- ja liikennetoimittajat ry:n seminaari,

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Energia- ja ympäristöhaasteet

GASUM, KAASUT JA LIIKENNE- MARKKINAN SYNTYMINEN - TULEVAISUUDEN RATKAISU NYT. Juha Häkämies - Strategiajohtaja Gasum

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Asia EU:n liikenteen vaihtoehtoisten polttoaineiden toimintasuunnitelma

Biopolttoaineille haasteelliset tavoitteet. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Tekninen asiantuntija Mari Tenhovirta

Kaasun mahdollisuudet liikenteen päästöjen vähentämisessä. Jukka Metsälä Vice President, Traffic Gasum

Tulevaisuuden käyttövoimat liikenteessä Työryhmän loppuraportti

Biokaasu ajoneuvokäytössä. BioE-logia Biokaasuseminaari Liminka, Janne Kilpinen Suomen Bioauto oy

Helsinki hiilineutraaliksi -tavoitteet ja toimenpiteet. Petteri Huuska

Kokoeko-seminaari. Kaasutankkausverkoston laajeneminen ja sen edellytykset

Pohjois-Savon liikenneseminaari Liikkumisen ja liikenteen tulevaisuus. Jukka Haavikko

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Liikenteen polttoaineet - Riittääkö pelloilta tankin täytteeksi?

TransEco tutkimusohjelma

Työpaikkojen liikkumisen ohjaus tukemassa energiaja ilmastostrategiaa. Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö

Viite RES-direktiivi (EUVL L 140, , s. 16); ILUC-direktiivi (EUVL L 239, , s.1)

Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen

Ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys EKOLOGINEN TILANNEKUVA - ILMASTO

Hallitusneuvos Anja Liukko Liikenne- ja viestintävaliokunta HE 199/2018 vp

GASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA.

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä

Liite 1A UUDET PÄÄSTÖRAJA-ARVOT

SATL liittokokous Oulussa 20. maaliskuuta 2010 Tervetulopuhe, kauppaneuvos, tri.h.c Matti Pörhö

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä

Yleiskatsaus tulevaisuuden liikenteestä Suomessa. Tulevaisuuden liikennepolttoaineet tapahtuma, Otaniemi Vesa Peltola, Motiva Oy

Liikenneverotus. Maa- ja metsätalousvaliokunta, EU:n liikenteen vaihtoehtoisten polttoaineiden toiminta suunnitelma

Vihreää energiaa tankkiin. Nils-Olof Nylund, VTT

Hallitusohjelman toimeenpano liikennesektorilla - kärkihankkeet ja korjausvelka

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta

Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018)

Q1-Q3/2016. Autoalan vuosi. Tammi-syyskuu 2016

Suomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet

Gasum Jussi Vainikka 1

Gasum Aamukahviseminaari 1

Tiekartta öljyvapaaseen ja vähähiiliseen Pohjois-Karjalaan Anniina Kontiokorpi Projektipäällikkö, DI Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

ILMANSUOJELUTYÖRYHMÄN EHDOTUS VÄHÄPÄÄSTÖISTEN AJONEUVOJEN EDISTÄMISESTÄ JA YMPÄRISTÖVYÖHYKKEEN PERUSTAMISESTA

Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta Pekka Hjon

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä

Neste Oilin Biopolttoaineet

Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot niidensaavuttamiseksi

Transkriptio:

Suomen visiot vaihtoehtoisten käyttövoimien edistämisestä liikenteessä Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco -tutkimusohjelman seminaari

Tulevaisuuden käyttövoimat liikenteessä -työryhmä Liikenne- ja viestintäministeriö asetti tammikuussa 2012 Tulevaisuuden käyttövoimat liikenteessä - työryhmän Työryhmän tehtävänä on määritellä nykyisten liikennevälineiden ja niiden uusiutumisvauhdin pohjalta, millaiset käyttövoimat ovat eri liikennemuotojen osalta mahdollisia tulevaisuuden Suomessa, kuinka laajassa mittakaavassa ja millaisin aikatauluin. Lisäksi työryhmän tulee yleisellä tasolla suositella toimenpiteitä, joihin Suomessa tulisi ryhtyä haluttujen käyttövoimien käyttöön saamiseksi, mahdolliset vastuut ja aikataulut toimenpiteiden toteuttamiseksi. Työn tulokset huomioidaan soveltuvin osin työ- ja elinkeinoministeriön valmistelemassa ohjelmassa öljyriippuvuuden vähentämiseksi.

Työryhmän arvio eri käyttövoimien osuuksista raideliikenteessä 2050 Raideliikenne 2020 2030 2040 2050 Diesel 1. sp bio 2. sp bio Sähkö Maakaasu Biokaasu Vety 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Raideliikenne / alustava tavoite Raideliikenne liikkuu vuonna 2050 lähes sataprosenttisesti sähköllä.

Työryhmän arvio eri käyttövoimien osuuksista lentoliikenteessä 2050 Lentoliikenne 2020 2030 2040 Lentokerosiini 2. sp bio 2050 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Lentoliikenne / alustava tavoite Fossiilista kerosiinia korvataan 2. sukupolven biokerosiinilla. Biokerosiinin osuus vuonna 2050 on vähintään 40 prosenttia.

Työryhmän arvio eri käyttövoimien osuuksista henkilöautoliikenteessä 2050 Henkilöautot Bensiini 2020 2030 1. sp bio 2. sp bio Diesel 1. sp bio 2.sp bio 2040 Sähkö Maakaasu 2050 Biokaasu Vety 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Henkilöautot ja toivottu tulevaisuus Sähkön osuus v. 2050 pitäisi saada suuremmaksi, jotta biopolttoaineita ym. vaihtoehtoisia polttoaineita jäisi muille liikennemuodoille enemmän Bensiinin ja dieselin osuuksia pitäisi saada pienemmiksi: tavoitteeksi hiilineutraali henkilöautoliikenne vuonna 2050 1. sp biopolttoaineosuutta pitäisi myös saada pienemmäksi? Biokaasua ja 2. sp biopolttoaineita lisää myös henkilöautoille vai hoidetaanko sähköllä?

Henkilöautot / alustava tavoite Henkilöautoliikenne on vuonna 2050 lähes täysin päästötöntä. Lähes kaikki uudet myytävät autot ovat ladattavia hybridi- tai täyssähköautoja, flexifuelautoja tai biokaasun käyttöön soveltuvia autoja vuonna 2030. (muita kuin pelkästään diesel- ja bensiinikäyttöön soveltuvia polttomoottoriautoja)

Työryhmän arvio eri käyttövoimien osuuksista raskaassa liikenteessä 2050 Raskas liikenne 2020 2030 2040 2050 Diesel 1. sp bio 2.sp bio Sähkö Maakaasu Biokaasu Vety 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Raskas kalusto ja toivottu tulevaisuus Dieselin osuutta pitäisi saada entistä pienemmäksi, jos tavoitteena on 80 % päästövähennys myös raskaassa liikenteessä. Maa- ja erityisesti biokaasun osuuksia pitäisi saada suuremmiksi (nesteytetty metaani raskaan liikenteen polttoaineena varteenotettava vaihtoehto) 1. sp biopolttoaineiden osuutta pienemmäksi, 2. sp bion osuutta suuremmaksi?

Raskas kalusto / alustava tavoite Raskaassa liikenteessä nestemäisten ja kaasumaisten biopolttoaineiden osuus vuonna 2050 on vähintään 70 %. Sähkön osuus kaupunkien bussi- ja jakeluliikenteessä on samaa luokkaa.

Työryhmän arvio eri käyttövoimien osuuksista vesiliikenteessä 2050 Vesiliikenne 2020 2030 2040 2050 Bensiini 1. sp bio 2. sp bio Diesel 1. sp bio 2. sp bio Kevyt polttoöljy 1.sp bio 2. sp bio Raskas polttoöljy 1. sp bio 2. sp bio Sähkö (Nesteytetty) maakaasu Biokaasu Vety 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Vesiliikenne / alustava tavoite Meriliikenteen fossiilista polttoainetta korvataan sekä nestemäisillä että kaasumaisilla biopolttoaineilla. Yhdessä biopolttoaineiden käytön ja muiden toimenpiteiden kanssa merenkulun khkpäästöt vähenevät 40 % vuoteen 2050 mennessä.