Teem at t ahd ist im est a yleist ä t ahd ist in p o t ilaan eläm änlaat u ohjauksen vaiheet ; sair aalavaih e t o ip ilaskur ssi kun t o n euvo lakäyn t i liikunt a; ohjeist a kuorm it uksen ar vioint iin yksilö llisest i ICD t ahd ist in, yleisest i huom ioit avaa
Tahdistusindikaatiot 1. Oireinen hidaslyöntisyys -SS-syndrooma, AV-katkos -hitaan sydämen tahdistin 2. Kammiotakyarytmiat henkeä uhkaavat rytmihäiriöt -ICD tahdistin 3. Vaikea sydämen vajaatoiminta
Tahd ist inp ot ilaan eläm änt ilannet t a selvit ellyt op innäyt et yö; - fyysisen aktiivisuuden mahdollistuminen koettiin positiivisena elämänmuutoksena - tahdistimeen liittyvät ongelmat ja epätietoisuus olivat lähinnä alkuajan sopeutumisen ja tietämättömyyden ongelmia. - Yllättävää oli se miten vähän tietoa sydämentahdistinpotilaat olivat kokeneet saaneensa sairaalan hoitohenkilökunnalta sydämentahdistimesta ja sen kanssa elämisestä sydämentahdistimen asennuksen yhteydessä tai sen jälkeen. Pelkoja; -tietämättömyys ja pelko, epävarmuus tahdistimen toiminnasta. -tahdistimen pattereiden mahdollisen loppumisen ja erilaisten sähkölaitteiden käytön vaikutukset tahdistimen toimintaan. Tahdistimesta aiheutuvista peloista selviytymiseen auttoivat -vertaistuki ja keskustelut, -harrastukset, -asioista tiedottaminen, sairaalan hoitohenkilökunta. Kokemuksia sydämentahdistimen kanssa elämisestä, Sari Nieminen Susanne Takala, Syksy 2008, Diakonia-ammattikorkeakoulu /
Tahdistimen asentaminen ja -haavan paraneminen -paikallispuudut uksella, 1-2 h -t oimenpidet t ä seuraavana päivänä pääsee kot iin -pint ahaava paranee 1-2 viikossa -t ahdist injohdot ja ankkurit kiinnit t yvät noin 3 viikossa -t ahdist imen puoleisen yläraajan liikkeet rajoit et aan vaakat ason alapuolelle 3 viikon ajaksi -jälkit arkast us aika -t oipilas/ ensit iet ok urssi
Tahdist imen asennus, sairaalassa 1-2 vrk Liikunt a; Yläraajan k äyt t ö, ark iliikunt a ( Sydänkuntout ujan kort t i) Tahdist inkurssi 2 kert aa/ vuosi Toipilaskurssi erit yisest i t ahdist in pot ilaille Tieto kurssist a pot ilaalla ( Sydänkuntout ujan kort t i) Lisät ietoa liikunnast a Tahdist in k ont rolli sairaalassa / seurannast a sopiminen M ahdollisuus aloit t aa liikunt aharjoit telu Yksilöllinen liikunt a suorit uskyvyn arvioinnin mukaan, Kirjaus Kunt oneuvolak äynt i Sydänkuntout ujan kort t iin
http://medikes.ksshp.fi/public/default.aspx?nodeid=32246&culture=fi- FI&contentlan=1
http://medikes.ksshp.fi/public/default.aspx?nodeid=32246&cu lture=fi-fi&contentlan=1
Liik unt aan liit t yvä oheist us Liikunt a Käypähoit o suosit us 2009 Tavallisella sydämentahdistimella hoidettaville soveltuu yleensä kaikki kohtuukuormitteinen liikunta, mutta kardiologin konsultaatio saattaa olla tarpeen.
Tahdistin ja sykemittari Sykemittari ei aina anna luotettavaa sykelukemaa tahdistinpotilailla. Sykemittari ei vaurioita tahdistinta eikä vaaranna potilaan turvallisuutta.
Rytmihäiriötahdistin (ICD) Rytmihäiriötahdistin seuraa sydämen rytmiä jatkuvasti. Sykkeen hidastuessa laite toimii tavanomaisena sydämen tahdistimena ja kammioperäisen rytmihäiriön ilmaantuessa se palauttaa sydämen normaalin rytmin joko antitakykardiatahdistuksella, kardioversiolla tai defibrilloimalla.
Liik unt aan liit t yvä oheist us Liikunt a Käypähoit o suosit us 2009 Rytmihäiriötahdistimella hoidet t avilla on suurent unut vak avan ryt mihäiriön ja äk kikuoleman vaara, jot en heille suosit ellaan k evyt t ä liik unt aa; k uormit t avampi liikunt a on k iellet t yä. Lisäk si heidän on k esk ust elt ava liik unnast aan lait t een säädöt t unt evan k ardiologin kanssa.
Kevyt kestävyysliikunta
HRmax = iän mukainen maksimisyke = 205 ½ x ikä, iäkkäillä 220-ikä) RPE = kuormittavuuden sanallisen arvioinnin pisteytys ( Borgin asteikko ) MET = metabolinen ekvivalentti (1 MET = hapenkulutus lepotilassa) VO2max = maksimaalinen hapenotto litraa/kg/min Esimerkki liikunnan harjoitustehon määrittämisestä Med Sci Sports Exercise 33 (6) Suppl 2001 Harjoitusteho % HRmax RPE MET % VO2max Hyvin kevyt < 50 < 10 < 2.4 < 30 Kevyt 50 63 10 11 2.4 3.7 Alle 4 MET 30-47 Kohtalainen 64 76 12 13 3.8 5.1 48-64 Voimakas 77 93 14 16 5.2 6.9 65-86 Hyvin voimakas 94 17 19 7 87 Maksimaalinen 100 20 8 100
Kestävyysliikunnan kuormittavuuden luokittelu. Luvut pätevät keski-ikäisiin henkilöihin, joiden maksimaalinen hapenkulutus (»aerobinen kunto», VO2max) on hyvä ( 12 MET eli vähintään 12 kertaa lepoaineenvaihdunta) tai huono (< 5 MET). Tietyn liikunnan kuormittavuus vaihtelee yksilön fyysisen Riitta suorituskyvyn Liisa Hasu mukaan2009/11 SSF Hyväkuntoiselle hyvin kevyttä liikuntaa on rauhallinen kävely (4-5 km/h), joka toisaalta voi olla hyvin raskasta sydän- tai keuhkosairautta sairastavalle
Liikunnan intensiteettiluokitus ja energiankulutus MET-arvona 1 MET = lepohapenkulutus = 3,5 ml x kg-1 x min Taulukko 1. Taulukosta valitaan liikunnan intensiteettiä kuvaava ilmaisu ja sen mukaan intensiteetin luokka. Tämän numeron mukaan valitaan ko. liikuntalajin MET-arvo. Intensiteettiluokka Hengästyminen Hikoilu Kuormitus Nopeus Liikunta 0 Ei hengästy Ei hikoile Ei. Hidas Ulkoilutyyppinen 1 Ei hengästy Hikoilee jonkin verran Kevyt lisäkuorma Normaali Kuntoliikunta tai reipas liikunta Hengästyy Ei hikoile 2 Ei hengästy Hikoilee runsaasti Kohtalainen Nopea Rasittavampi kuntoliikunta Hengästyy Hikoilee jonkin verran 3 Hengästyy Hikoilee Rasittava Kilpavauhti Kilpaliikunta
Taulukko 2. Eri liikuntalajeja vastaava energiankulutus METarvona arvioituna intensiteettiluokan mukaan. Toiminto Intensiteetti MET Toiminto Intensiteetti Jooga 0 4,5 Joukkuepelit 0 5,0 MET 1 4,5 Pallonheitto 1 7,0 2 4,5 Pallopelit 2 10,0 3 4,5 Pelaaminen 3 12,0 Jousiammunta 0 3,0 Judo 0 12,0 1 4,0 1 12,5 2 4,0 2 13,0 3 4,0 3 13,5
Toiminto Intensiteetti MET Toiminto Intensiteetti Ammunta 0 2,0 Autourheilu 2,5 MET 1 2,0 Moottoripyöräil y, 2 2,0 -urheilu, -venei ly 2,5 2,5 3 2,0 Ralliurheilu 2,5 Hiihto 0 6,0 Hölkkä 0 7,0 (maastohiihto, 1 8,0 Juoksu 1 8,5 rullasuksihiiht o) 2 10,0 Lenkkeily 2 10,0 3 14,0 3 12,5 Jalkapallo 0 5,0 Jazztanssi 0 5,5 1 7,0 Jazzbaletti 1 6,0 2 10,0 Modernitanssi 2 6,5 3 12,5 3 7,0
Rytmihäiriötahdistin (ICD) ja liikunta -Kevyt kestävyysliikunta ja virkistysliikunta on suositeltavaa -Äkillisiä, voimakkaita ponnistuksia on vältettävä, Sykkeen liiallinen nousu saattaa ylittää laitteelle asetetun rytmihäiriön taajuusrajan, korkea syke tunnistetaan rytmihäiriöksi ja käynnistää rytmihäiriön hoidon. -Kontakti- ja kamppailulajit kiellettyjä esim. vuorikiipeily, karate, laskuvarjohyppy, telinevoimistelu, moottoriurheilu, sukellus, yksin uiminen. -Uiminen yksin ja sukeltaminen kielletty -Laitteen säädöt on tunnettava ennen liikunnan aloittamista
Kevyt kestävyysliikunta ja virkistysliikunta soveltuvat - myös oireisille potilaille. Tavoitteena normaali elämä
Kun rytmihäiriöön liittyy vakavan taudinkohtauksen tai äkkikuoleman vaara, tulee rasittavaa liikuntaa välttää
Liikunta vedessä - Uinti
Uinnin vaikutuksista Vedessä puristus kehon ympärillä aiheuttaa merkittävän verimäärän siirtymisen kehon ääreisosista rintakehälle (jopa ¼ l) laajenemisen seurauksena rytmihäiriöt Sydämen minuuttitilavuus ja iskutilavuus suurenevat Rytmihäiriöt lisääntyvät Syketaajuus pienenee (sukellusrefleksi)
Lähde:Liikuntalääketiede 2005;245 Kasvojen upottaminen kylmään veteen voi laukaista sukellusrefleksin, jolloin Riitta sydämen Liisa Hasu 2009/11 sykintätaajuus SSF pienenee.
VALSALVA Voimakas uloshengityksen pidättäminen suljettua äänirakoa vasten vähintään 10 sekunnin ajan. Tämä nostaa rintakehän sisäistä painetta aiheuttaen verenpaineen tilapäisen nousun mikä edelleen johtaa refleksin aiheuttamaan hidaslyöntisyyteen. Paineen kasvu vaikeuttaa myös laskimopaluuta, jolloin sydämen teho laskee, ja hetken kuluttua verenpaine lähtee laskuun ja vastaavasti syke kohoaa. Tämä on yleistä esim. raskaita taakkoja nostettaessa hengitystä pidättäen. http://www.cvphysiology.com/hemodynamics/h014.htm Designing Resistance Training programs, Steven J. Fleck / William J. Kraemer, 2004
Kiitos