EURAJOKI KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA LIITE 6 RAKENNUSSUOJELUKOHTEET Merkinnällä sr osoitetut kohteet Kohde Kohteen nro Kohteen kuvaus kartalla Eurajoen Kristillinen opisto: päärakennus ja kansliarakennus 1 Suurehko oppilaitos- ja asuntolakiinteistö, jossa kartanomaisella, jugendvaikutteisella, hirsirunkoisella päärakennuksella on historiallisen arvonsa ja sijaintinsa puolesta keskeinen asema. Hyvin hoidettuun pihapiiriin kuuluu päärakennuksen lisäksi kansliarakennus, kaksi asuntolarakennusta sekä neljä muuta rakennusta. Tyyliltään klassistinen kansliarakennus on alkuaan suunniteltu pääasiassa asuinkäyttöön. Se on säilyttänyt hyvin ulkoiset tyylipiirteensä. Eurajoen pappila: päärakennus 2 Puistomainen, hyvin hoidettu, pitkään pappilana toiminut asuinkiinteistö Eurajoen mutkassa on kiinteä osa Pappilankosken historiallisesti merkittävää maisemakokonaisuutta. Pihapiiriin kuuluu kaksi rakennusta, joista suurempi, kookas jugendvaikutteinen pappilarakennus edustaa maaseudun 1920-luvun puuarkkitehtuurin parhaita piirteitä.satulakattoinen pappila on pohjaltaan alunperin epäsymmetrisen T:n mallinen. Pappilankoski: mylly ja voimalaitos Lavilan makasiini: makasiinirakennus 3 Energiahuoltoa palveleva kiinteistö, johon kuuluu paitsi Eurajoen mutkan eteläja pohjoisrannan maa-alueita myös patoallas ylä- ja alapuolisine vesialueineen. Kiinteistöön kuuluvat kolme rakennusta, 1800-luvun vesimylly, 1930-luvun voimalaitos ja uudehko asuinrakennus sijaitsevat joen pohjoisrannalla. Näiden läheisyydessä on myös vuonna 1970-luvulla valmistunut aidattu suurmuuntamo. Ilmeisesti vuodelta 1870 oleva satulakattoinen myllyrakennus on ulkoapäin säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan. 1920-luvun klassismia edustava vesivoimalaitos on ulkoasultaan säilyttänyt pääosan alkuperäisistä tyylipiirteistään. Suorakaiteen muotoisen ja aumakattoisen rakennuksen tiilijulkisivut on kauttaaltaan maalattu. 4 Arkkitehti Pehr Gylichin 1840-luvun alussa Lavilan kartanoon suunnittelema harvinaisen edustava kivirakenteinen viljamakasiini Eurajoen-Irjanteen kulttuurimaisemassa. Julkisivujäsentelyltään kaksikerroksinen, tiilirunkoinen ja pohjakaavaltaan miltei neliömäinen rakennus edustaa rakennusajankohdalle tyypillistä empiretyyliä.
Kirkonkylän kansakoulu: koulurakennus 5 Tyypillinen 1800- luvun lopun vanha kansakoulurakennus pihapiireineen ja talousrakennuksineen. Myöhemmin jatkettu ja hyvin säilynyt koulurakennus on pitkänomainen, satulakattoinen, yksikerroksinen hirsirakennus. johon liittyy lyhyehkö vinkkeliosa pihan puolella. Se edustaa ulkoasultaan mainiosti maaseudun tuon ajan julkisen rakentamisen tyylipiirteitä. Astala: päärakennus 6 Suorakaiteen muotoinen, satulakattoinen rakennus, joka alunperin on rakennettu vuonna 1865, ja jonka nykyasu on peräisin vuodelta 1929. Rakennukseen liittyy keskeisesti molemmilla puolilla mansardikattoinen poikkipääty. Julkisivuverhous on tasakertaan saakka vaaka- ja tästä ylöspäin pystypaneelia. 1920-luvun ikkunat ovat 6- tai 9- jakoisia ja räystään alle on sijoitettu haukkaikkunat. Kivijalka on vanhassa osassa lohkokivestä ja uudessa betonirakenteinen. Jyvästö: makasiinirakennus 7 Massiivinen, ilmeisesti kalliolle perustettu kivimakasiini on säilyttänyt erittäin hyvin ryhtinsä ja alkuperäisilmeensä. Homogeeninen seinärakenne on muurattu suurehkoista harkkokivistä, graniittikvaadereista, ulospäin pullistuvin saumoin. Neliömäinen satulakattoinen rakennus on nykyisin katettu profiilipellillä. Rautarakenteinen, kolmisalpainen ulko-ovi suuntautuu Auvintien suuntaan. Lavilan koulu: koulurakennus 8 1920-luvun koulukiinteistö, joka nykyisin on asuinkäytössä, sijaitsee Eurajoen rannalla, Eurajoen-Irjanteen kulttuurimaisemassa. Vinkkelimuotoinen satulakattoinen hirsirakennus on ulkoapäin hyvin säilyttänyt alkuperäiset tyylipiirteensä. Koivistontorppa: päärakennus 9 Poikkeuksellisen hyvin vanhan asunsa sekä ulkoapäin että sisätiloiltaan säilyttänyt perinteinen maaseudun pientilan päärakennus. Suorakaiteen muotoiseen, satulakattoiseen rakennusrunkoon liittyy niin ikään satulakattoinen umpikuisti pihan puolella.vesikatteena on käytetty konesaumattua peltiä ja julkisivut on peiterimavuorattu. Rakennuksessa on luonnonkivisokkeli. Itäpäädyn kivijalkaan, rakennuksen alle on sijoitettu luonnonkivestä holvattu kellari. Rantala: luhtiaitta 10 Ilmeisesti vuodelta 1755 oleva luhtiaitta on tuotu nykyiselle paikalleen Isoperen tilalta vuonna 1960. Se on mahdollisesti vanhin Tarvolan kylässä säilyneistä rakennuksista. Männistönmäki: vanha päärakennus 11 Pientilan vanha päärakennus on säilyttänyt poikkeuksellisen hyvin 1900-luvun alun ominaispiirteensä sekä ulkoa että sisältä, jopa vanhaa sisustusta myöten. Suorakaiteen muotoiseen, satulakattoiseen rakennusrunkoon liittyy niin ikään satulakattoinen avokuisti. Vuoraamaton, lyhytnurkkainen hirsirakennus on katettu profiilipellillä vanhan pärekaton päälle.
Köyry: aittarakennus 12 Köyryn taloon isojaon päivistä kuulunut kaksikerroksinen hirsiaitta. Aittoja on vielä 1900-luvun alussa ollut kaksi vierekkäin. Vesikate on pärettä, jonka nykyinen omistaja on kattanut savitiilillä. Sisäpuolella seinähirteen on kaiverrettu vuosiluvut 1775 ja 1921. Aitassa on mm. maatalon vanhoja käyttöesineitä, joista osan nykyinen omistaja on jo antanut paikalliseen kotiseutumuseoon. Tammisto: päärakennus 13 Vanhan pientilan talouskeskuksesta muodostuva asuinkiinteistö Juvantien varrella. Poikkeuksellisen hyvin 1930-luvun asussaan säilynyt päärakennus edustaa hyvin maaseudun perinteistä rakentamistapaa 1900-luvun alkupuolella.suorakaiteen muotoiseen, satulakattoiseen rakennusrunkoon liittyy poikittainen satulakattoinen lisäsiipi pihan puolella. Jokiniemi: asuinrakennus 14 Kiinteistö muodostaa rakennuksineen ja pihapiireineen miltei alkuperäisenä säilyneen asuinmiljöön, joka edustaa hyvin 1900-luvun alun tyylipyrkimyksiä. Asuinrakennus on edustava, huvilatyylinen yhdenperheentalo, joka on mainiosti säilyttänyt tyylipiirteensä vesikatetta lukuun ottamatta. Sen epäsäännöllisyydessä ja tietyissä yksityiskohdissa voi havaita myös jugendin vaikutusta. Koprala: tilanhoitajan rakennus 15 Kiinteistöön kuuluva tilanhoitajan rakennus liittyy alkuperältään Lavilan sivukartanossa 1840-luvulla suoritettuun korjaus- ja uudisrakennustoimintaan, josta toisena säilyneenä esimerkkinä on Lavilan viljamakasiini Kirkkotien vastakkaisella puolella. Pienehköistä muutoksista ja lisäyksistä huolimatta arkkitehti Pehr Gylichin suunnittelema suorakaiteen muotoinen, satulakattoinen, 1,5 -kerroksinen asuinrakennus tilanhoitajan rakennus on säilyttänyt varsin hyvin 1800-luvun perusilmeensä. Kahari: vanha kunnantalo 16 Rakennuksen arkkitehtuuri havainnollistaa hyvin maaseudun 1800- ja 1900- lukujen vaihteen julkista puuarkkitehtuuria.suurikokoinen, molemmilta pitkiltä sivuiltaan miltei symmetrinen hirsirakennus on säilyttänyt varsin hyvin vanhan ulkoasunsa. Jasunisu: asuinrakennus 17 Asuinrakennus on kaksikerroksinen, aumakattoinen omakotitalo 1930-luvun lopulta. Se edustaa tyyliltään 1930-luvun lopun tyypillistä funkisomakotirakentamista. Julkisivuissa uudet tyyli-ihanteet näkyvät parhaiten vapaassa ikkunoiden sijoittelussa ja suurissa yhtenäisissä umpipinnoissa. Katemateriaali on kuitusementtilevyä ja julkisivut lähestulkoon sileiksi rapattuja. Vanhat ikkunat on säilytetty.
Vanha lääkärintalo: asuinrakennus 18 Lääkärintalo on mainio esimerkki 1940-luvun jälkipuolella esiin nousseista romantisoivista arkkitehtuuripyrkimyksistä. Rakennusten voi sanoa edustavan pienen kunnan sodan jälkeisen pula-ajan rakentamisen parhaimmistoa. Virkaasunto on L-muotoinen suurehko auma- ja satulakattoinen rakennus, jossa suurempi siipi on ollut asuinkäytössä ja pienempi vastaanottotiloina. Merkinnällä /s osoitetut kohteet Heinilä 20 Maa- ja metsätalouskiinteistön tilakeskus, joka sijoittuu poikkeuksellisen näkyvästi Eurajoen-Irjanteen kulttuurimaisemaan valtatie 8:n länsipuolella. Pihapiiri rakennuksineen muodostaa oman maisemakokonaisuutensa viljelyalueiden keskellä. Jokirinne 21 Jokirantaan rajoittuva asuinkiinteistö sijaitsee maisemallisesti keskeisellä paikalla Valtatie 8:n ja Auvintien kulmauksessa Eurajoen ylittävän maantiesillan kupeessa. Kiinteistöön kuuluu tyypillinen, osin uusiutunut 1930-luvun päärakennus ja piharakennus. Jussinpaja 22 Toimintansa äskettäin lopettanut huoltamokiinteistö näkyvällä paikalla Tohkantien varrella. Ketola 23 Maa- ja metsätalouskiinteistön hyvin hoidettu tilakeskus Krisantien varrella. Puutarhamaiseen, perinteiseen pihapiiriin kuuluu alunperin vuonna 1906 rakennettu, uusiutunut päärakennus ja neljä toisen maailmansodan jälkeistä piharakennusta. Kyläkoski 24 1930-1950-luvuilla rakennettu tilakeskus Eurajoen-Irjanteen kulttuurimaisemassa. Kiinteistöön kuuluu kaikkiaan 5 rakennusta, joista neljä muodostaa ympäristöstään erottuvan melko suljetun neliöpihan Kirkkotien varrella.
Lähdemäki 25 Pientilan talouskeskuksesta muodostettu asuinkiinteistö Krisantien varrella. Puutarhamaiseen pihapiiriin kuuluu alunperin 1920-luvun lopulla rakennettu ja 1940-luvun lopulla laajennettu päärakennus sekä neljä piharakennusta. Leppäranta 26 Asuin- ja kahdesta piharakennuksesta pihapiireineen koostuva asuinkiinteistö, jonka arvo perustuu pitkälle asuinrakennuksen vanhan osan, kartanon portinvartijan talon, osittaiseen säilymiseen. Lääninarkkitehti Georg Chiewitzin 1850-luvulla suunnittelema rakennus edustaa arkkitehtuuriltaan puumateriaalin mahdollisuuksia korostavaa, koristeellista sveitsiläistyyliä. Miilumäki 27 Päärakennuksesta ja viidestä muusta rakennuksesta koostuva asuinkiinteistö Sydänmaantien varrella. Päärakennus muodostaa vanhan saunan ja navetan kanssa yhtenäisen, hyvin säilyneen rakennuskokonaisuuden, joka periytyy 1800-luvun lopulta. Selvästi erillään vanhasta pihapiiristä sijaitsee lisäksi kaksi 1980-luvun peltihallia. Niemenranta 28 Pihapiirinsä ja arkkitehtuurinsa suhteen hyvin säilynyt ja ylläpidetty asuinkiinteistö. Asuinrakennuksen lisäksi Niemenrantaan kuuluu samanikäinen talousrakennus. Asuinrakennus edustaa tyyliltään puhdasta 1920-luvun klassismia, vaikka suunnitteluvuosi onkin rakennuspiirustusten mukaan vasta 1938. Oso 29 Asuin- ja liikekiinteistö Tohkantien varrella, Eurajoen ylittävän sillan kupeessa. Kiinteistö periytyy Vuojoen kartanon vanhan vuokratilan talouskeskuksesta. Pihapiiriin kuuluu 1800-luvulla rakennettu, 1930-luvulla laajennettu päärakennus ja sekä 1930-luvun piharakennus. Paloasema 30 Matalaa lisäsiipeä lukuun ottamatta alkuperäisessä ulkoasussaan säilynyt entinen paloasema sijaitsee taajamakuvan kannalta keskeisellä paikalla Tohkantien varrella. 1950-luvun arkkitehtuuri-ihanteita ilmentävä rakennus on Eurajoella aikakauden julkisen rakentamisen harvoja kohteita. Pikkupappila 31 Eurajoen seurakunnan omistama, pitkään kappalaisen virka-asuntokäytössä toiminut kiinteistö on kiinteä osa Pappilankosken maisemakokonaisuutta ja pappilan vanhaa asuinmiljöötä. Kiinteistöön kuuluu kaksi rakennusta, vuonna 1918 valmistuneet asuin- ja piharakennus, jotka ovat hyvin säilyttäneet alkuperäisen ulkoasunsa. Poutala 32 Vanha, pitkään asumattomana ollut tilakeskus Auvintien varrella. Luonnontilaiseen pihapiiriin kuuluu viimeistään 1900-luvun alussa rakennettu päärakennus, kaksi piharakennusta ja maakellari. Rauhala 33 Asuinrakennuksesta ja kahdesta piharakennuksesta koostuva kiinteistö näkyvällä paikalla Kirkkotien lähituntumassa. 1800-luvun lopun rakennukset eivät muodosta selkeästi hahmotettavaa pihapiiriä, mutta ovat säilyttäneet ulkoapäin vanhat ominaispiirteensä suhteellisen hyvin.
Ruohonen 34 1940-luvun lopun liikerakennus sijaitsee taajamakuvan kannalta näkyvällä paikalla Kirkkotien varrella, Kirkonkylän keskustassa. Kiinteistön ainoa rakennus on säilyttänyt selkeän perushahmonsa. Saloranta 35 1920-luvun asuinkiinteistö sijaitsee kyläkuvallisesti näkyvällä paikalla Kirkkotien varrella. Kiinteistöön kuuluvat päärakennus ja kaksi piharakennusta ovat säilyneet poikkeuksellisen hyvin vanhassa asussaan. Sillankorva 36 Tohkantien kyläkuvaan 1800-luvun lopusta kuulunut vanha kanttorila piharakennuksineen. Tiilisali 37 1930-40-luvun ulkoasussaan säilynyt vanha liikekiinteistö Tohkantien varressa. Päärakennus on Kirkonkylän ensimmäisiä yksityiskauppoja ja säilyi alkuperäisessä käytössään viime vuosikymmeniin saakka. Kyseessä on satulakattoinen vinkkelirakennus, joka on peräisin 1800-luvun lopulta. Kiinteistöön kuuluu lisäksi kaksi huonokuntoista piharakennusta ja puutarhoineen. Tuulensuu 38 Pappilan talon vanhasta mäkituvasta muodostettu asuin- ja pienteollisuuskiinteistö Ketunpesäntien varrella. Kiinteistöön kuuluu kaikkiaan viisi rakennusta: vanhat pää- ja saunarakennukset sekä uudemmat suuli-, verstas- ja autotallirakennukset. Lisäksi pihapiiriin kuuluu vanha kivirakenteinen maakellari. Vuodelta 1850 oleva päärakennus on säilyttänyt vanhan paritupaan pohjautuvan perushahmonsa varsin hyvin. Tyynelä 39 Alkuperäisiä piirteitään hyvin säilyttänyt, puutarhamainen 1930-luvun asuinkiinteistö Eurajoen-Irjanteen kulttuurimaiseman läntisellä reuna-alueella. Kiinteistöön kuuluu kaksi rakennusta, joihin liittyy hoidettu, puutarhamainen pihapiiri. Vanha seurojentalo 40 Kiinteistön merkittävin rakennus on entinen Eurajoen seurojentalo juhla- ja huoltopihoineen. Kaksikerroksisena ja kivirakenteisena se on poikkeuksellinen edustava esimerkki maaseudun 1930-luvun seurojentalojen joukossa.