Logiikka I 7. harjoituskerran malliratkaisut 19. - 23.3.07 Ratkaisut laati Miikka Silfverberg.



Samankaltaiset tiedostot
Predikaattilogiikan malli-teoreettinen semantiikka

2. Minkä joukon määrittelee kaava P 0 (x 0 ) P 1 (x 0 ) mallissa M = ({0, 1, 2, 3}, P M 0, P M 1 ), kun P M 0 = {0, 1} ja P M 1 = {1, 2}?

Lisää kvanttoreista ja päättelyä sekä predikaattilogiikan totuustaulukot 1. Negaation siirto kvanttorin ohi

Loogiset konnektiivit

Ratkaisu: (b) A = x 0 (R(x 0 ) x 1 ( Q(x 1 ) (S(x 0, x 1 ) S(x 1, x 1 )))).

Approbatur 3, demo 1, ratkaisut A sanoo: Vähintään yksi meistä on retku. Tehtävänä on päätellä, mitä tyyppiä A ja B ovat.

Diskreetin matematiikan perusteet Laskuharjoitus 1 / vko 8

Miten osoitetaan joukot samoiksi?

T Syksy 2004 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 7 (opetusmoniste, kappaleet )

b) Määritä myös seuraavat joukot ja anna kussakin tapauksessa lyhyt sanallinen perustelu.

Todistamisessa on tärkeää erottaa tapaukset, kun sääntö pätee joillakin tai kun sääntö pätee kaikilla. Esim. On olemassa reaaliluku x, jolle x = 5.

Predikaattilogiikkaa

Nimitys Symboli Merkitys Negaatio ei Konjuktio ja Disjunktio tai Implikaatio jos..., niin... Ekvivalenssi... jos ja vain jos...

missä on myös käytetty monisteen kaavaa 12. Pistä perustelut kohdilleen!

Todistusmenetelmiä Miksi pitää todistaa?

Tehtäväsarja I Seuraavissa tehtävissä harjoitellaan erilaisia todistustekniikoita. Luentokalvoista 11, sekä voi olla apua.

missä on myös käytetty monisteen kaavaa 12. Pistä perustelut kohdilleen!

Tehtävä 1. Päättele resoluutiolla seuraavista klausuulijoukoista. a. 1 {p 3 } oletus. 4 {p 1, p 2, p 3 } oletus. 5 { p 1 } (1, 2) 7 (4, 6)

HY / Matematiikan ja tilastotieteen laitos Johdatus logiikkaan I, syksy 2018 Harjoitus 5 Ratkaisuehdotukset

Sekalaiset tehtävät, 11. syyskuuta 2005, sivu 1 / 13. Tehtäviä

Kuinka määritellään 2 3?

2017 = = = = = = 26 1

Jokaisen parittoman kokonaisluvun toinen potenssi on pariton.

Luonnollisen päättelyn luotettavuus

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet

T Syksy 2005 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 8 (opetusmoniste, kappaleet )

Johdatus matemaattiseen päättelyyn

Ratkaisu: Yksi tapa nähdä, että kaavat A (B C) ja (A B) (A C) ovat loogisesti ekvivalentit, on tehdä totuustaulu lauseelle

Matematiikassa väitelauseet ovat usein muotoa: jos P on totta, niin Q on totta.

Algebra I, harjoitus 5,

Kirjoita käyttäen propositiosymboleita, konnektiiveja ja sulkeita propositiologiikan lauseiksi:

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 8. syyskuuta 2016

HY / Matematiikan ja tilastotieteen laitos Johdatus logiikkaan I, syksy 2018 Harjoitus 4 Ratkaisuehdotukset

Vastaoletuksen muodostaminen

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä, todistuksia ym., osa I

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä, todistuksia ym., osa I

Ratkaisu: Käytetään induktiota propositiolauseen A rakenteen suhteen. Alkuaskel. A = p i jollain i N. Koska v(p i ) = 1 kaikilla i N, saadaan

a ord 13 (a)

Johdatus matemaattiseen päättelyyn

Ratkaisu: a) Kahden joukon yhdisteseen poimitaan kaikki alkiot jotka ovat jommassakummassa joukossa (eikä mitään muuta).

Logiikan kertausta. TIE303 Formaalit menetelmät, kevät Antti-Juhani Kaijanaho. Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos.

Diskreetin matematiikan perusteet Malliratkaisut 2 / vko 38

Äärellisten mallien teoria

Testaa taitosi 1: Lauseen totuusarvo

Tehtävä 4 : 2. b a+1 (mod 3)

Kaikki kurssin laskuharjoitukset pidetään Exactumin salissa C123. Malliratkaisut tulevat nettiin kurssisivulle.

Yhtäpitävyys. Aikaisemmin osoitettiin, että n on parillinen (oletus) n 2 on parillinen (väite).

= 5! 2 2!3! = = 10. Edelleen tästä joukosta voidaan valita kolme särmää yhteensä = 10! 3 3!7! = = 120

Luonnollisten lukujen ja kokonaislukujen määritteleminen

Ekvivalenssirelaatio. Määritelmä 2 Joukon A binäärinen relaatio R on ekvivalenssirelaatio, mikäli. Jos R on ekvivalenssirelaatio ja a A, niin joukkoa

Diskreetin Matematiikan Paja Ratkaisuhahmotelmia viikko 1. ( ) Jeremias Berg

T Syksy 2004 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 2 (opetusmoniste, lauselogiikka )

Matematiikan ja tilastotieteen laitos Algebra I - Kesä 2009 Ratkaisuehdoituksia harjoituksiin 8 -Tehtävät sivua Heikki Koivupalo ja Rami Luisto

LOGIIKKA johdantoa

3. Predikaattilogiikka

Tenttiin valmentavia harjoituksia

Algebra 1, harjoitus 9, h = xkx 1 xhx 1. a) Käytetään molemmissa tapauksissa isomorfialausetta. Tarkastellaan kuvauksia

Ensimmäinen induktioperiaate

Valitse vain 6 tehtävää! Kaikkiin tehtäviin tarvittavat välivaiheet esille!

T Kevät 2009 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 8 (Predikaattilogiikka )

Ensimmäinen induktioperiaate

JOHDATUS LUKUTEORIAAN (syksy 2017) HARJOITUS 3, MALLIRATKAISUT

Ratkaisu. Ensimmäinen kuten P Q, toinen kuten P Q. Kolmas kuten P (Q R):

Matematiikan ja tilastotieteen laitos Reaalianalyysi I Harjoitus Malliratkaisut (Sauli Lindberg)

Matematiikan peruskurssi 2

-Matematiikka on aksiomaattinen järjestelmä. -uusi tieto voidaan perustella edellisten tietojen avulla, tätä kutsutaan todistamiseksi

Insinöörimatematiikka IA

Induktiota käyttäen voidaan todistaa luonnollisia lukuja koskevia väitteitä, jotka ovat muotoa. väite P(n) on totta kaikille n = 0,1,2,...

Tarkastelemme ensin konkreettista esimerkkiä ja johdamme sitten yleisen säännön, joilla voidaan tietyissä tapauksissa todeta kielen ei-säännöllisyys.

x+3 = n(y 3) y +n = 3(x n). Kun ylemmästä yhtälöstä ratkaistaan x = n(y 3) 3 ja sijoitetaan alempaan, saadaan

Määritelmä, alkuluku/yhdistetty luku: Esimerkki . c) Huomautus Määritelmä, alkutekijä: Esimerkki

Insinöörimatematiikka A

isomeerejä yhteensä yhdeksän kappaletta.

Insinöörimatematiikka A

LUKU II HOMOLOGIA-ALGEBRAA. 1. Joukko-oppia

Matematiikan johdantokurssi, syksy 2016 Harjoitus 11, ratkaisuista

Äärellisten mallien teoria

T Kevät 2006 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 8 (opetusmoniste, kappaleet )

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät 2011 (IV) Antti-Juhani Kaijanaho. 16. maaliskuuta 2011

Topologia Syksy 2010 Harjoitus 4. (1) Keksi funktio f ja suljetut välit A i R 1, i = 1, 2,... siten, että f : R 1 R 1, f Ai on jatkuva jokaisella i N,

LUKUTEORIA johdantoa

1. Logiikan ja joukko-opin alkeet

Diskreetin matematiikan perusteet Laskuharjoitus 2 / vko 9

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 3

Johdatus matematiikkaan

Diofantoksen yhtälön ratkaisut

3 Lukujonon raja-arvo

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I

Johdatus lukuteoriaan Harjoitus 2 syksy 2008 Eemeli Blåsten. Ratkaisuehdotelma

a 2 ba = a a + ( b) a = (a + ( b))a = (a b)a, joten yhtälö pätee mielivaltaiselle renkaalle.

Kuvaus eli funktio f joukolta X joukkoon Y tarkoittaa havainnollisesti vastaavuutta, joka liittää joukon X jokaiseen alkioon joukon Y tietyn alkion.

33. pohjoismainen matematiikkakilpailu 2019 Ratkaisut

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II Syksy 2009 Laskuharjoitus 1 ( ) Ratkaisuehdotuksia Vesa Ala-Mattila

Johdatus logiikkaan I Harjoitus 4 Vihjeet

Analyysi III. Jari Taskinen. 28. syyskuuta Luku 1

T Syksy 2003 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 8 (opetusmoniste, kappaleet )

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I, HY Kurssikoe Ratkaisuehdotus. 1. (35 pistettä)

Funktioista. Esimerkki 1

=p(x) + p(y), joten ehto (N1) on voimassa. Jos lisäksi λ on skalaari, niin

Transkriptio:

Logiikka I 7. harjoituskerran malliratkaisut 19. - 23.3.07 Ratkaisut laati Miikka Silfverberg. Olkoon L = {Lontoo, P ariisi, P raha, Rooma, Y hteys(x, y)}. Kuvan 3.1. kaupunkiverkko vastaa seuraavaa L-mallia M: dom(m) = {B, Lontoo, M, Pariisi, Praha, Rooma} Lontoo M = Lontoo, P ariisi M = Pariisi P raha M = Praha, Rooma M = Rooma Y hteys M = {(B, Lontoo), (B, Praha), (Lontoo, B), (Lontoo, M), (Lontoo, Pariisi), (M, Lontoo), (M, Rooma), (Pariisi, Lontoo)(Pariisi, Praha), (Pariisi, Rooma), (Praha, B), (Praha, Rooma), (Rooma, M), (Rooma, Pariisi), (Rooma, Praha)} 1. Kirjoita symbolikielellä ja osoita Tarskin totuusmääritelmän nojalla tosiksi tai epätosiksi seuraavat väitteet. (a) Jokainen Lontooseen yhteydessä oleva kaupunki on yhteydessä Roomaan tai Prahaan. L 1 : x(y hteys(x, Lontoo) (Y hteys(x, Rooma) Y hteys(x, P raha))) Lause L 1 on tosi jos jokainen mallin M tulkintajono w toteuttaa sen. Olkoon w jokin tulkintajono. Tarskin totuusmääritelmän nojalla w toteuttaa lauseen, joss w(x/a) toteuttaa kaavan L 2 : Y hteys(x, Lontoo) (Y hteys(x, Rooma) Y hteys(x, P raha)) jokaisella a dom(m) (W9). Jos a {M, B, Pariisi}, niin (a, Lontoo) Y hteys M ja (a, Rooma) Y hteys M tai (a, Praha) Y hteys M siispä w(x/a) toteuttaa kaavan L 2 (W6 ja W5). Jos taas a {Lontoo,Praha, Rooma}, niin (a,lontoo) / Y hteys M, siispä 1

taas w(x/a) toteuttaa kaavan L 2 (W6). Nytpä w(x/a) toteuttaa kaavan L 2 kaikilla a dom(m). Tarskin totuusmääritelmän nojalla w toteuttaa lauseen L 1. Koska mielivaltainen mallin M tulkintajono toteuttaa lauseen L 1, se on tosi. (b) Mikään Roomaan yhteydessä oleva kaupunki ei ole yhteydessä Lontooseen. x(y hteys(x, Rooma) Y hteys(x, Lontoo)) Olkoon w tulkintajono. Nyt w toteuttaa lauseen x(y hteys(x, Rooma) Y hteys(x, Lontoo)), koska (M,Rooma) Y hteys M ja (M,Lontoo) Y hteys M (W8 ja W4). Siispä w ei toteuta alkuperäistä lausetta, eikä lause niin muodoin ole tosi. 2. Tutki seuraavia lauseita edellisen tehtävän kaupunkiverkossa. (a) Jokainen kaupunki on yhteydessä kaupunkiin, josta ei ole yhteyttä Prahaan. L : x y(y hteys(x, y) Y hteys(p raha, y)) Olkoon w jokin tulkintajono. Jos lause on tosi, niin w(x/praha) toteuttaa kaavan y(y hteys(x, y) Y hteys(p raha, y)) (W9). Siispä on jokin sellainen a dom(m), että w(x/praha)(y/a) toteuttaa Y hteys(x, y) Y hteys(p raha, y). Tämä kuitenkin merkitsisi Tarskin totuusmääritelmän (W4 ja W2) mukaan, että (Praha, a) Y hteys M ja (Praha, a) / Y hteys M, mikä on mahdotonta. Siis Tarskin totuusmääritelmän nojalla lause L on epätosi. 2

(b) Jokainen Prahaan yhteydessä oleva kaupunki on yhteydessä kaupunkiin, josta on yhteys Pariisiin. L 1 : x y(y hteys(x, P raha) (Y hteys(x, y) Y hteys(y, P ariisi))) Olkoon w jokin mallin M tulkintajono. Tuttuuun tapaan w toteuttaa lauseen L 1, jos w(x/a) toteuttaa kaavan L 2 : y(y hteys(x, P raha) (Y hteys(x, y) Y hteys(y, P ariisi))) kaikilla a dom(m). Jos a {Lontoo, M, Praha}, niin w(x/a) toteuttaa kaavan L 2, koska (a, Praha) / Y hteys M. Jäljelle jäävät tapaukset, missä a {B, Pariisi, Rooma}. Yritetään nyt löytää sellainen b dom(m), että w(x/a)(y/b) toteuttaa Y hteys(x, y) Y hteys(y, P ariisi). Valitaan tähän tarkoitukseen Praha, koska (Praha, Pariisi) Y hteys M ja kaikilla a {B, Pariisi, Rooma} pätee (a, Praha) Y hteys M. Nyt w(x/a) toteuttaa lauseen L 2 kaikilla a dom(m). Lause on tosi L 1, koska mielivaltainen tulkintajono toteuttaa sen. 3. Oppikirjassa edellisen tehtävän a-kohta kuuluu seuraavasti (pilkkuvirheineen): Jokainen kaupunki, paitsi Praha, on yhteydessä kaupunkiin, josta ei ole yhteyttä Prahaan. Perustele intuitiivisesti, miksi tätä väitettä ei voi esittää symbolisesti tähän asti opitulla kielellä. Yllä olevassa lauseessa sanotaan jotain kaikista mallin M alkioista paitsi alkiosta Praha. Pitäisi siis ilmaista, että: Jos alkio a ei ole Praha, niin sille pätee jotain. Toistaiseksi ainoa tapa ilmaista mitään kahden alkion a ja Praha suhteesta kaupunkimallissa M on käyttää atomikaavoista Y hteys(x, y) muodostettuja kaavoja. 3

Itse asiassa kaupunkiverkossa 3.1. Praha on erotettavissa kaikista muista alkioista. Se on nimittäin ainoa sellainen alkio x, että pätee Y hteys(x, P ariisi) ja Y hteys(x, Rooma). Kaikissa kaupunkiverkossa ei kuitenkaan ole mahdollista tällä lailla erottaa alkioita toisistaan. Jos M on sellainen malli, että joukko Y hteys M =, niin mitään kaupunkeja ei voi edellä kuvatulla tavalla erottaa toisistaan. 4. Esitä seuraava väitelause symbolisesti perhemallien kielessä: Kaikki paitsi isä ovat naispuolisia. x((v anhempi(x, Isä) V anhempi(isä, x)) (N ainen(x))) 5. Tutki, mitä Tarskin totuusmääritelmä sanoo kaavasta x xn ainen(x) mielivaltaisessa perhemallissa mielivaltaisella tulkintajonolla. Kumpi kvanttori on ylimääräinen? Olkoon M perhemalli. Kaava on tosi, jos w(x/a) toteuttaa kaavan xn ainen(x) jokaisella a dom(m). Siis jos on olemassa sellainen b dom(m), että w(x/a)(x/b) toteuttaa lauseen N ainen(x). Merkintätavan määrittelystä seuraa, että w(x/a)(x/b) on sama tulkintajono kuin w(x/a) paitsi että w(x/a)(x/b)(x) = b. Siispä lause on tosi joss on sellainen b dom(m), että b Nainen M. Huomattiin, että uloin kvantifikaatio on turha. 6. Tutki kaavaa xn ainen(y). Kuinka sitä voi yksinkertaistaa ilman, että sen merkitys muuttuu? Olkoon M perhemalli ja w mallin tulkintajono. Tarskin totuusmääritelmän mukaan w toteuttaa kaavan xn ainen(y), 4

joss kaikilla a dom(m) tulkintajono w(x/a) toteuttaa kaavan Nainen(y). Edelleen Tarskin totuusmääritelmän mukaan w(x/a) toteuttaa kaavan joss w(x/a)(y) = w(y) Nainen M. Tulkintajono w toteuttaa siis kaavan xn ainen(y) joss w toteuttaa kaavan Nainen(y). Kaavaa voi siis yksinkertaistaa pudottamalla kvantifioinnin pois. Kaava on tosi tietyssä mallissa, jos kaikille a dom(m) pätee a Nainen M. 5