Euroopan parlamentti 2014-2019l Kansainvälisen kaupan valiokunta 4.9.2015 TYÖASIAKIRJA suosituksista Euroopan komissiolle transatlanttista palvelukauppasopimusta (TiSA) koskeviin neuvotteluihin Kansainvälisen kaupan valiokunta Esittelijä: Viviane Reding DT\1071784.doc PE567.486v01-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen
Johdanto Euroopan parlamentilla on keskeinen rooli EU:n kauppapolitiikassa. Paitsi että parlamentin jäsenillä on lopullinen päätösvalta kauppasopimuksista, heille myös on toimitettava välittömästi kaikki tiedot kaikissa kauppasopimuksista neuvottelemista ja niiden tekemistä koskevan menettelyn vaiheissa, jotta he voivat harjoittaa kauppaneuvottelujen jatkuvaa valvontaa. Kyetäkseen vaikuttamaan neuvottelujen kulkuun parlamentti on oikeutettu ilmaisemaan kantansa prosessin kaikissa vaiheissa. Sen vuoksi esittelijä haluaisi arvioida palvelukauppasopimusta (TiSA) koskevien neuvottelujen kahta ensimmäistä vuotta ja kahtatoista neuvottelukierrosta työjärjestyksen 108 artiklaan perustuvassa mietinnössä. Mietintö lähtee liikkeelle parlamentin heinäkuussa 2013 antaman ensimmäisen päätöslauselman pohjalta, joka tarjoaa taustatiedot, esittelijän alustavan kannan ja kysymyksiä osapuolille, jotka ovat kiinnostuneita osallistumaan tähän työhön. 1. Miksi TiSA-sopimus tehdään? Euroopan parlamentin on tehtävä TiSA-sopimuksesta myönteisempi. 1.1. Jotta WTO-neuvotteluihin saadaan uutta eloa Huhtikuussa 2013 käynnistettiin neuvottelut jumiutuneiden WTO-neuvottelujen edistämiseksi niiden maiden kanssa, jotka ovat halukkaita etenemään edelleen palvelukaupan alalla. Yleensä ottaen TiSA-sopimuksen osapuolet aikovat tehdä uusia aluevaltauksia markkinoillepääsyä koskevien sitoumusten alalla ja vahvistaa kansainvälisiä sääntöjä useilla aloilla, esimerkiksi rahoitus-, digitaali- ja liikennepalvelualalla. Nykyinen oikeusperusta, palvelukaupan yleissopimus (GATS), on peräisin vuodelta 1995, ja sen jälkeen on edistytty hyvin vähän. Sen vuoksi tästä useammankeskisestä sopimuksesta käydään WTO:n 25 jäsenen välillä parhaillaan keskusteluja 1, joissa ovat edustettuina kaikki maanosat. Yhdessä ne edustavat 70:tä prosenttia palvelujen maailmankaupasta. Yksikään BRICS-maa ei osallistu keskusteluihin vielä, vaikkakin Kiina on pyytänyt saada osallistua niihin. TiSA-sopimuksesta pyritään kuitenkin tekemään monenvälinen, kun saavutetaan kriittinen massa maita. Tämä sopimus laaditaan yhteensopivaksi GATS-sopimuksen kanssa, jotta turvataan yhdentymisen eteneminen jatkossakin. Näin ollen hyvä TiSA-sopimus voi olla ja sen on oltava ensi vaihe uuden sysäyksen antamisessa WTO-neuvotteluille eikä vaihtoehto monenväliselle hallinnolle. 1.2. Jotta otetaan huomioon kaupan globalisoituminen, palveluistuminen ja digitalisoituminen GATS-sopimusta on tarkoitus parantaa, jotta se tukisi sekä talouksiemme että kansainvälisen kaupan globalisoitumista, palveluistumista ja digitalisoitumista. Globalisaatiolle on ensiksikin tunnusomaista viennin tuontiosuuden jatkuva kasvu se on noussut 20 prosentista vuonna 2010 nykyiseen 40 prosenttiin sekä kansainvälistyvät arvoketjut, joissa eri maissa toimivien yhtiöiden tuottamat tavarat ja palvelut kootaan ainoalaatuiseksi tuotteeksi. 1 Luettelo TiSA-sopimuksen osapuolista (tällä hetkellä): Australia, Kanada, Chile, Taiwan, Kolumbia, Costa Rica, EU, Hongkong, Islanti, Israel, Japani, Korea, Liechtenstein, Mauritius, Meksiko, Uusi-Seelanti, Norja, Pakistan, Panama, Paraguay, Peru, Sveitsi, Turkki, Yhdysvallat ja Uruguay. PE567.486v01-00 2/7 DT\1071784.doc
Toiseksi palveluistumista kuvaa parhaiten asiantuntija-, televiestintä- ja liikennepalvelujen kasvu. Valmistajat turvautuvat näihin yhä suuremmassa määrin selviytyäkseen vieraan maan sääntely-ympäristössä, luodakseen asianmukaiset yhteydet yhtiön eri toimipaikkojen välille ja tavoittaakseen ulkomailla olevat kuluttajansa. Kun 75 prosenttia palvelukaupasta liittyy välipalveluihin, palvelut ovat keskeisiä tuotantopanoksia kaikissa taloudellisissa tuotoksissa. Kolmanneksi digitalisoituminen tapahtuu samanaikaisesti internetin nopean kehityksen kanssa. Viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana käyttäjien määrä on kasvanut 16 miljoonasta 2,7 miljardiin. Tietovirroista on tullut talouksiemme tukiranka ja kansainvälisen kaupan perusta, ja tietovarannon määrä kaksinkertaistuu 20 kuukauden välein. Tämän vuoksi palvelukaupan tiellä Euroopassa ja sen ulkopuolella olevat esteet usein heikentävät Euroopan talouden kilpailukykyä. Näin ollen hyvässä TiSA-sopimuksessa voidaan ja on lisättävä vastavuoroisuutta markkinoillepääsyssä ja siinä voidaan ja on vältettävä tekemästä vinoutumien nykyisistä tasoista muuttamattomia. 1.3 Jotta vaikutetaan globalisaation muotoon Nykyisessä verkostoituneessa maailmassa fyysiset esteet on yhä suuremmassa määrin purettu. Tarpeettomien sääntelyesteiden tuominen niiden tilalle on yritysten kannalta kallista ja kuluttajien kannalta epätyydyttävää. Kun maailmassa ei ole rajoja, myös sääntöjen on oltava rajattomia. Sekä suurimmat kasvumahdollisuudet että suurimmat kaupan esteet ovat juuri palvelukaupan alalla. Muutaman lähivuoden aikana ne on purettava, jotta päästään hyötymään palvelukauppaan liittyvistä eduista. Vuoteen 2050 mennessä Euroopan väestön osuus maailman väestöstä on vain 7 prosenttia, kun se vuonna 1950 oli 20 prosenttia. Vuoteen 2050 mennessä Euroopan osuus maailman BKT:sta on vain 15 prosenttia, kun se vuonna 1900 oli 40 prosenttia. Vuoteen 2050 mennessä Eurooppa ehkä ei ole maailman suurin talous eikä maailman suurin yhtenäinen kaupantekoalue. Vuoteen 2050 mennessä saattaa olla yksinkertaisesti liian myöhäistä muovata huipputason kansainvälisiä sääntöjä. Sitä ennen EU:n ja sen kumppaneiden on edettävä pidemmälle keskinäisessä yhdentymisessään. Vain yhdessä maat voivat kasvaa todellista kokoaan suuremmiksi. Vain yhdessä maat voivat luoda tasapuoliset maailmanlaajuiset toimintaedellytykset menestyäkseen verkostoituneessa maailmassa. Vain yhdessä maat voivat olla laatimassa standardeja sen sijaan, että ne joutuisivat ottamaan ne annettuina. Näin ollen hyvässä TiSA-sopimuksessa voidaan ja on edistettävä kansainvälisen sääntelyn parantamista eikä madallettava kotimaista sääntelyä. 2. Miten TiSA-sopimus tehdään? Euroopan parlamentin on tehtävä TiSA-sopimus ymmärrettäväksi. 2.1. Siten, että tunnustetaan jokaisen osapuolen täysivaltainen oikeus sääntelyyn TiSA-sopimuksen kehys on kolmiosainen. Ensimmäinen osa, ydinteksti, heijastaa GATS-sopimukseen sisällytettyjä monialaisia säännöksiä ja yleisiä periaatteita. Se käsittää myös monialaiset poikkeukset ja sääntelyn antamista koskevan oikeuden nimenomaisen tunnustamisen. DT\1071784.doc 3/7 PE567.486v01-00
Toinen osa koostuu sopimuspuolten sitoumusten luetteloista, joihin on kirjattu markkinoillepääsyä ja kansallista kohtelua koskevat sitoumukset ("tarjoukset"). Edelliset koskevat tietyn alan avaamista ulkomaiselle kilpailulle. Jälkimmäiset liittyvät velvoitteeseen kohdella muiden sopimuspuolten palveluntarjoajia yhtä edullisella tavalla kuin omia palveluntarjoajia. Osallistujat ovat sopineet sekamuotoisen lähestymistavan noudattamisesta sitoumustensa kirjaamisessa luetteloon siten, että markkinoillepääsyn osalta käytetään positiivista luetteloa ja kansallisen kohtelun osalta negatiivista luetteloa. TiSA-sopimukseen sisältyy myös keskeyttämis- ja salpalausekkeita, joita voidaan soveltaa ainoastaan kansalliseen kohteluun, mutta ei markkinoillepääsyyn, ja joissa pyritään ottamaan huomioon nykyiset käytännöt ja kieltämään nykyisiä sitoumuksia laajempien rajoitusten määrääminen tulevaisuudessa. Rajoitusten ja vapautusten avulla jokainen sopimuspuoli säilyttää täysivaltaisen oikeuden valita, mikä ala avataan ulkomaiselle kilpailulle ja missä määrin sekä sovelletaanko näitä kahta määräystä. Kolmanteen osaan sisältyy sääntelyä koskevia lukuja, joissa määrätään yhteiset säännöt ja normit tiettyjen palvelualojen rajatylittävälle tarjonnalle ja jotka tyypillisesti kattavat sellaisia asioita kuten lupia ja pätevyyttä koskevat menettelyt, sääntelyviranomaisten riippumattomuus, oikeudenmukaiset markkinoillepääsyn valtuutusprosessit, kilpailuun liittyvät määräykset ja syrjimätön pääsy verkkoihin. Neuvottelujen tässä vaiheessa TiSA-sopimuksen kaikki osapuolet ovat ehdottaneet 17:ää sääntelyä koskevaa lukua, ja ne koskevat muun muassa rahoituspalveluja, televiestintää, verkkokauppaa, liikennettä, ammattipätevyyttä, ns. "moodi 4:ää" ja jakelupalveluja. Odotettavissa on kuitenkin, etteivät kaikki ehdotetut luvut lopulta saa vaadittua yhteistä tukea, jotta ne sisällytettäisiin TiSA-sopimuksen lopulliseen rajaukseen. Näin ollen mitään ei ole vielä sovittu eikä mikään tule olemaan sovittua ennen kuin kaikki osapuolet ovat sen hyväksyneet. Niinpä hyvässä TiSA-sopimuksessa voidaan ja on asianmukaisesti suojeltava EU:n herkkiä aloja ulkomaiselta kilpailulta, mukaan lukien EU:n kansalaisille erityisen tärkeät alat. 2.2. Siten, että kunnioitetaan Euroopan parlamentin roolia kauppaneuvotteluissa Kuten perussopimuksiin on kirjattu Euroopan komissio neuvottelee TiSA-sopimuksesta EU:n puolesta jäsenvaltioiden edustajien antamien ohjeiden pohjalta (valtuutus) ja tiedottaa Euroopan parlamentille säännöllisesti näiden neuvottelujen edistymisestä. Valitettavasti neuvoston valtuutus annettiin maaliskuussa 2013 eli aikaisemmin kuin parlamentin päätöslauselma ja siihen sisältyi hyvin vähän suosituksia. Euroopan parlamentin vuoden 2014 vaalien jälkeen kansainvälisen kaupan valiokunta päätti perustaa seurantaryhmän, jonka avulla lisätään Euroopan parlamentin osallistumista näihin neuvotteluihin. Tämän seurantaryhmän tehtävänä on hankkia komissiolta tietoja ja vaikuttaa EU:n neuvottelijoiden työhön. Tämä kaksisuuntainen viestintäkanava on erittäin tärkeä vastuuvelvollisuuden takaamiseksi. Lopuksi TiSA-sopimusta koskevien neuvottelujen tulos tulee julkiseen tarkasteluun, jonka jälkeen siitä äänestetään "Jaa" tai "Ei" Euroopan parlamentissa, jolla näin ollen on valta sanoa asiassa viimeinen sana. Niinpä hyvää TiSA-sopimusta voidaan valvoa ja sitä on valvottava, siihen voidaan vaikuttaa ja siihen on vaikutettava, ja se voi saada ja sen on saatava demokraattisesti valittujen päätöksentekijöiden hyväksyntä. 2.3. Siten, että kansalaiset otetaan mukaan Avoimuus on välttämätöntä epäilysten hälventämiseksi. Ensimmäistä kertaa EU:n kauppapolitiikan yhteydessä komissio julkaisi verkkosivustollaan 22. heinäkuuta 2014 viisi PE567.486v01-00 4/7 DT\1071784.doc
TiSA-sopimukseen liittyvää asiakirjaa, muun muassa kolme neuvottelutekstiä kuten EU:n alkuperäisen sitoumusluettelon. Se tarjoaa verkossa myös tietoja siitä, mikä TiSA-sopimus on ja mitä se ei ole. Maaliskuussa 2015 neuvosto poisti TiSA-sopimusta koskevan valtuutuksen turvaluokituksen. Lisäksi Euroopan komissio ja Euroopan parlamentti järjestävät säännöllisesti julkisia kuulemisia kansalaisjärjestöjen, kuluttajaryhmien, toimialajärjestöjen ja muiden asianosaisten kanssa, kuten kansainvälisen kaupan valiokunnan 24. helmikuuta järjestämä julkinen kuuleminen. Koska tämä merkitsee suurinta sysäystä kohti avoimuutta koko kauppapolitiikassa, vuoropuhelu- ja viestintätoimia on jatkettava. Faktojen on tultava perättömien olettamusten tilalle, niin että neuvottelut etenevät oikeaan suuntaan Euroopan etujen mukaisesti. Näin ollen hyvä TiSA-sopimus voi olla ja sen on oltava avoin työmarkkinaosapuolten, kansalaisyhteiskunnan, liike-elämän edustajien ja kansalaisten suuntaan, jotta varmistetaan, että he ymmärtävät mitä ollaan tekemässä ja kuka tekee mitä, ja jotta he tuntevat voivansa vaikuttaa näiden neuvottelujen kulkuun. 3. Millainen TiSA-sopimus tehdään? EU:n on asetettava TiSA-sopimus etusijalle. 3.1. Sellainen, jossa omaksutaan tasapainoinen lähestymistapa palvelukauppaan Nykyisessä julkisessa keskustelussa, jossa ollaan jakauduttu niihin, jotka puoltavat vain reunaehtoja, ja niihin, jotka vastustavat kaikkia reunaehtoja, on tilaa kolmannelle suhtautumistavalle. Autuaan optimismin ja laajalle levinneen pelon, ääriliberalismin ja protektionismin, välissä on tilaa pragmatismille. Kaiken kattavan sopimuksen ja TiSAsopimusta koskevien neuvottelujen täydellisen katkaisemisen väliltä on löydettävä tasapainoinen lähestymistapa. Sääntelyä koskevat luvut kattavat laajan joukon eri aloja (ks. edellä). Riippuen alan kilpailukyvystä ja herkkyydestä EU:n kauppapolitiikan olisi heilahdettava vuoroin markkinoiden kilpailulle avaamiseen ja vuoroin niiden ulkoisilta kilpailijoilta suojaamiseen. Näin ollen hyvässä TiSA-sopimuksessa voidaan tarjota ja on tarjottava enemmän oikeuksia kuluttajille kotimaassa ja vähemmän esteitä yrityksille ulkomailla. 3.2. Sellainen, jossa EU:n yrityksille varmistetaan vastavuoroinen markkinoillepääsy ulkomailla Maailmanlaajuisen kilpailun on oltava sääntöjen mukaista eikä kilpailua säännöillä. Ennen kaikkea on pidettävä kiinni vastavuoroisuudesta. EU:n neuvottelijoiden on pyrittävä hankkimaan laajempi pääsy ulkomaisille markkinoille eikä sellaisia yksipuolisia sitoumuksia pidä tehdä, jotka menevät nykyistä avoimuuden tasoamme pidemmälle. Niihin TiSA-sopimuksen osapuoliin, jotka joko eivät käy vapaakauppaneuvotteluja EU:n kanssa (Australia, Hongkong, Israel, Taiwan, Uusi-Seelanti, Pakistan, Paraguay, Uruguay) tai joilla on hyvin vähän palveluja koskevia sitoumuksia (Chile ja Turkki), on kohdennettava toimenpiteitä. Palvelualan kaupan esteet ovat matalimmat nimenomaan Euroopassa. Nämä esteet vastaavat tuontitulleja, joiden suuruus olisi 6 prosenttia palvelun hinnasta. Muiden maiden kohdalla nämä esteet olisivat laskennallisesti seuraavat: Kanada 15 prosenttia, Japani 16 prosenttia, Etelä-Korea 25 prosenttia, Turkki 44 prosenttia ja Kiina 68 prosenttia. Huolimatta näistä suurista eroista EU on edelleen suurin palvelujen viejä 24 prosentin DT\1071784.doc 5/7 PE567.486v01-00
maailmanmarkkinaosuudella, ja sen palvelukaupan ylijäämä oli 170 miljardia vuonna 2013. Ei ole kuitenkaan hyväksyttävää, että ulkomaiset yritykset voivat kilpailla EU:n yritysten kanssa EU:n alueella, kun taas unionin yritykset eivät yksinkertaisesti voi tarjota palvelujaan ulkomaisilla markkinoilla. Olisi yhtä lailla mahdotonta hyväksyä sitä, että ulkomaisten yritysten ei tarvitsisi noudattaa samoja lakisääteisiä vaatimuksia tarjotessaan palveluja EU:n kuluttajille. Toiseksi maailmanlaajuisen alhaisimmalla sääntelytasolla kilpailemisen on väistyttävä ja tilalle on tuotava oikeudenmukainen kilpailu. Kun internet laajentuu ja tulevaisuus tuo 3D-tulostimet laajemmin käyttöön, sääntelyn katvealueiden hyväksikäytön riski kasvaa. Sen sijasta tarvitaan maailmanlaajuisesti yhtäläisiä toimintaolosuhteita, joissa jokainen yritys on tasavertaisessa asemassa muihin nähden. Kolmanneksi on tarjottava konkreettisia hyötyjä EU:n kuluttajille sekä heidän matkustaessaan ulkomaille että heidän tehdessään ostoksia verkossa. Näin ollen hyvä TiSA-sopimus voi ja sen on avattava markkinoita ulkomailla ja tarjottava kansalaisille turvaverkko kotimaassa. 3.3. Sellainen, joka tarjoaa EU:n kansalaisille turvaverkon kotimaassa Vaikka näihin neuvotteluihin liittyvät monenlaiset mahdollisuudet tukevat neuvotteluja, on useita haasteita, jotka voisivat helposti suistaa ne raiteiltaan. Ensinnäkään Euroopan kulttuurista ja sosiaalista mallia ei pidä heikentää. Julkiset palvelut ja kulttuuri, joiden suojelu on kirjattu EU:n perussopimuksiin, eivät ole myytävinä. Ne ovat Euroopan DNA:han upotettuja jalokiviä. Horisontaalisen varauman lisäksi, jonka mukaan yleishyödylliset palvelut voidaan varata julkisille monopoleille tai yksinoikeudet saaneille yksityisille palvelujen tarjoajille, EU ei tee sitoumuksia audiovisuaalisten palvelujen, lentoliikennepalvelujen (maahuolinta- ja ilma-alusten huoltopalveluja lukuun ottamatta) tai julkisten palvelujen alalla kuten julkinen koulutus ja kansanterveys. Neuvotteluteksti on osoitus EU:n poliittisesta tahdosta jättää julkiset palvelut laajasti sopimuksen ulkopuolelle, mutta tämä voitaisiin lausua selvemmin, yksinkertaisemmin ja vähemmän moniselitteisesti käyttämällä julkiset palvelut selkeästi ulkopuolelle rajaavaa "kultaisen standardin" lauseketta. Toiseksi perusoikeuksista ei pidä keskustella ikään kuin ne olisivat kaupan esteitä. Esimerkiksi oikeus tietosuojaan ja oikeus oikeudenmukaisiin työoloihin ovat talouskasvun lähteitä. Ne eivät ole neuvoteltavissa. Kolmanneksi oikeus antaa sääntelyä on suojeltava täydellisesti. Useilla aloilla EU säilyttää oikeuden ottaa käyttöön tai säilyttää mitä tahansa toimenpiteitä. Joillakin aloilla tämä oikeus on rajoitettu syrjimättömiin toimenpiteisiin. Kaupan on koskettava kaupan asioita, ei demokraattisten valintojen rajoittamista. Poliittinen, sosiaalinen ja kulttuurinen mallimme on etu, ei rasite. Näin ollen hyvä TiSA-sopimus voi olla ja sen on oltava EU:n perussopimuksiin kirjattujen perusperiaatteiden mukainen kuten SEU 21 artiklassa edellytetään. Johtopäätös TiSA-sopimusta ei voida leimata hyväksi tai huonoksi ennen kuin se saadaan valmiiksi. PE567.486v01-00 6/7 DT\1071784.doc
Sen sijaan Euroopan parlamentin on työskenneltävä rakentavasti ja pragmaattisesti tehdäkseen TiSA-sopimusta koskevista neuvotteluista myönteiset ja ymmärrettävät ja asettaakseen ne etusijalle, jotta varmistetaan hyvään sopimukseen pääseminen sekä eurooppalaisten yritysten että kuluttajien etujen mukaisesti. TiSA-sopimuksesta tulee tasapainoinen tai sopimusta ei tule. Tässä tarkoituksessa esittelijä haluaisi kuulla seuraavia kysymyksiä koskevat suosituksenne: Mitkä päätavoitteet EU:lla pitäisi olla TiSa-neuvotteluissa? Miten EU voi varmistaa laajemman osallistumisen näihin keskusteluihin? Miten neuvottelut olisi rajattava? DT\1071784.doc 7/7 PE567.486v01-00