HUOLTOVARMUUSKESKUS VUOSIKERTOMUS 2 0 01
YLIJOHTAJAN KATSAUS 2001 SISÄLLYS Ylijohtajan katsaus 3 Toiminta-ajatus 4 Tavoitteet 6 Talous 7 Perushuolto-osasto 8 Teollisuustuotanto-osasto 10 Energiaosasto 12 Infrastruktuuriosasto 14 Hallinto-osasto 16 Huoltovarmuuskeskus ja tulosyksiköt 18 Johtokunta 19 Puolustustaloudellinen suunnittelukunta 20 Överdirektörens översikt 23 Review of the Director General 24 PTS:n kokoonpano suunnittelukaudella 01.07.2000-30.06.2004 26 Henkilökunta kertomusvuonna 27 Taistelu kansainvälistä terrorismia vastaan nousi globaaliksi turvallisuuspoliittiseksi tekijäksi vuonna 2001. Tämä on heijastunut voimakkaasti myös maamme varautumiseen erilaisiin terrorismista johtuviin uhkiin. Kansainvälinen yhteistoiminta terrorismin ennaltaehkäisyssä ja torjunnassa on etsimässä kiinteitä muotoja. Suomen lähialueiden turvallisuuspoliittinen vakaus kehittyi myönteisesti. Venäjän yhteistyö Euroopan unionin ja Naton kanssa sai uusia muotoja ja sen taloudellinen asema kohentui. Israelin ja Palestiinan väliset vakavat erimielisyydet ja aseelliset yhteenotot laajenivat ja ylläpitivät rauhattomuutta mm. öljymarkkinoilla. Samaan suuntaan vaikuttivat Yhdysvaltojen kaavailemat pyrkimykset laajentaa terrorismin vastainen aseellinen toiminta myös Afganistanin ulkopuolelle. Kansainvälinen toiminta yhteisten huoltovarmuusjärjestelyjen edistämiseksi jatkui vilkkaana. Eurooppa Neuvosto hyväksyi Suomen aloitteen unionin yhteisen huoltovarmuuden edellytysten selvittämisestä Nizzassa joulukuussa 2000, ja asian edistämistä jatkettiin monella tavalla. Maamme piti erityisesti yhteyttä EU:n komission ja Neuvoston pääsihteeristöön selvitystyön käynnistämiseksi. Hanketta käytiin myös edistämässä vuoden alussa uudessa puheenjohtajamaassa Belgiassa ja puolen vuoden kuluttua myös Espanjassa, joka oli seuraava unionin puheenjohtajamaa. Pohjoismainen yhteistoiminta jatkui edelleen aktiivisena. Ruotsin kanssa valmisteltiin yhteistä viranomaisten välistä tilaisuutta, jossa tarkastellaan keskinäisen huoltovarmuussopimuksen toimivuutta ja uudistamisen tarvetta. Norjan ja Suomen välillä parafoitu vastaavanlainen sopimus oli edelleen molempien maiden viranomaisten käsittelyssä, joten hallitus ei vielä antanut asiasta esitystä eduskunnalle. Sen sijaan Pohjoismaiden kesken solmittu valtiosopimus puolustusvälineteollisuuden yhteistyön tukemisesta ja siinä erityisesti keskinäisen huoltovarmuuden turvaamisesta parafoitiin ja annettiin eduskunnan käsiteltäväksi. Sähkömarkkinoiden liberalisoinnin jälkeen on Pohjoismaiden kantaverkkoyhtiöillä ja huoltovarmuusviranomaisilla ollut yhä enemmän yhteistoimintaa. Tätä päätettiin kiinteyttää siten, että se perustuisi erityiseen valtioiden väliseen sopimusjärjestelyyn. Baltian maiden kanssa jatkettiin yhteistoimintaa, joka tähtäsi erityisesti EU:n ja Kansainvälisen Energiajärjestön IEA:n öljyhuollon säännösten soveltamiseen. Yhteistoiminta Naton kanssa Euroatlanttisen yhteistyöneuvoston EAPCsopimuksen mukaisesti jatkui entistä laajempana. Suomi mm. järjesti kaksi tilaisuutta Naton partner-maille. Keväällä isännöitiin Naton teollisuuskomitean (IPC) seminaari ja kokous ja vastaavanlainen tilaisuus järjestettiin syksyllä elintarvikehuollon komitealle (FAPC). Tämä tilaisuus ajoittui dramaattisesti juuri syyskuun 11. päivän terroristi-iskun aikaan. Samaan aikaan järjestettiin myös Huoltovarmuuskeskuksen isännyydessä eri maiden öljyn varmuusvarastoinnista vastaavien laitosten ja yhtiöiden yhteistyöjärjestön (ACOMES) vuosikokous. Osanottajat olivat pääasiassa Euroopasta, mutta myös Israelista, Japanista ja USA:sta. Suomen taloudellinen asema oli edelleen vahva, vaikka kasvu hidastuikin merkittävästi. Vaihtotaseen ylijäämä pysyi edelleen korkealla ja valtion talous positiivisena. Valtion velan määrä n. 61 mrd (n. 365 mrd mk) on edelleen suuri, ja vähentää merkittävästi valtion mahdollisuuksia toimia tasapainottajana lama- tai kriisitilanteissa. Maan huoltovarmuutta kehitettiin ja ylläpidettiin valtioneuvoston vuonna 1995 antaman huoltovarmuuspäätöksen mukaisesti. Uusien tavoitteiden vahvistamiseksi käynnistynyt selvitystyö saatettiin päätökseen vuoden aikana. Kauppa- ja teollisuusministeriö pyysi mietinnöstä lausunnot kaikilta ministeriöltä, puolustustaloudelliselta suunnittelukunnalta ja keskeisiltä järjestöiltä. Valmistelutyötä jatkettiin siten, että asia voisi edetä valtioneuvoston käsittelyyn vuoden 2002 alkupuolella. Huoltovarmuuskeskuksen liiketoiminta oli vilkasta koko vuoden ja liikevaihto kasvoi n. 1 000 milj. markkaan. Tämä johtui erityisesti tarpeesta kierrättää öljyvarastoja muuttuvia ympäristönormeja vastaaviksi. Edullisten kauppojen ja hintasuhteiden ansioista tilikauden tulos oli korkealla tasolla. Taseen loppusumma oli vuoden päättyessä 6,1 mrd. mk eli n. 7 % suurempi kuin edellisenä vuonna. Huoltovarmuuskeskus toimii valtioneuvoston asettaman puolustustaloudellisen suunnittelukunnan sihteeristönä. Suunnittelukunnan puheenjohtajana toimii vuorineuvos Heikki Hakala, joka aloitti tehtävässään 1.7.2000. Suunnittelukunnalla on elinkeinoelämän kanssa 13 toimialakohtaista suunnittelu- ja varautumissopimusta sekä 13 pysyvää jaostoa. Tämän lisäksi on joukko erilaisia toimikuntia ja projekteja. PTS:n elimissä ja suunnittelusopimuksiin perustuvassa pooliorganisaatiossa toimii yritysten valmiuspäälliköt mukaan luettuna yli 2 000 henkilöä. Tämä joukko muodostaa huoltovarmuuden turvaamisen perustan ja informaatiolähteen. Haluamme lausua kaikille parhaimmat kiitokset vuoden aikana tehdystä työstä. Mika Purhonen 2 3
TOIMINTA-AJATUS Huoltovarmuus on yhteiskunnan taloudellisten perustoimintojen turvaamista erilaisten poikkeusolojen varalta. Yhteiskunnassa tulee olla aina ajan tasalla olevat varautumisjärjestelyt kaikille poikkeusolomalleille. Huoltovarmuuskeskus on kauppa- ja teollisuusministeriön alainen laitos, jonka tehtävänä on huoltovarmuuden ylläpitämiseen ja kehittämiseen liittyvä operatiivinen toiminta. Tarkoituksena on turvata poikkeusolojen varalta väestön toimeentulon, maan talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömät taloudelliset toiminnot eli huoltovarmuus. Huoltovarmuuskeskuksen keskeisenä tehtävänä on ohjata käytettävissään olevat varat huoltovarmuuden turvaamisen kannalta tärkeimpiin kohteisiin sekä turvata jo hankittujen varmuusvarastojen arvo ja käytettävyys. Varmuusvarastoilla pyritään turvaamaan erityisesti energiahuolto, elintarviketalous, terveydenhuolto sekä maanpuolustusta palvelevan teollisuustuotannon jatkuvuus. Infrastruktuurin turvaaminen tapahtuu teknisten varajärjestelyjen avulla. Huoltovarmuuskeskus ja puolustustaloudellinen suunnittelukunta pyrkivät asetettuihin tavoitteisiin yhtäältä vaikuttamalla hallintoon ja elinkeinoelämään huoltovarmuutta edistävien toimenpiteiden suorittamiseksi ja toisaalta omin suorin toimenpitein, joista keskeisimmät ovat varmuusvarastointi ja eräät tekniset varajärjestelyt. Toiminta perustuu huoltovarmuuden turvaamisesta annettuun lakiin (1390/92) sekä asetukseen Huoltovarmuuskeskuksesta (1391/92). Huoltovarmuuskeskuksen tärkeimmät tehtävät ovat: toimia puolustustaloudellisen suunnittelukunnan (PTS) sihteeristönä ja suorittaa sen antamat tehtävät hoitaa valtion varmuusvarastointiin liittyvä suunnittelu, rakennuttaminen ja hallinto sekä huolehtia varastojen hoidosta ja valvonnasta edistää turvavarastointia, tehdä valtion puolesta sopimukset ja valvoa sopimusten noudattamista hoitaa tuontipolttoaineiden velvoitevarastointiin liittyvät hallintotehtävät ja valvoa lainsäädännön noudattamista edistää ja koordinoida viranomaisten valmiutta ohjata maan talouselämää poikkeuksellisissa oloissa edistää toimiala- ja toimipaikkakohtaista valmiussuunnittelua ja varautumista poikkeusolojen toimintaan varmistaa välttämättömien teknisten järjestelmien toimivuutta sekä turvata kriittistä tavara- ja palvelutuotantoa koota tietoa sekä tuottaa ja julkaista tutkimuksia ja selvityksiä huoltovarmuuden alalta huolehtia tiedottamisesta ja koulutuksen järjestämisestä seurata kansainvälistä kehitystä ja pitää yhteyttä kotimaisiin ja ulkomaisiin viranomaisiin ja laitoksiin sekä hoitaa muut laitokselle säädetyt ja määrätyt tehtävät. Mahdollisesti eteen tulevat kriisitilanteet eivät kysy aikaa tai paikkaa niitä varten varautumisessa on noudatettava samoja periaatteita. 4 5
HUOLTOVARMUUDEN TAVOITTEET TALOUS Uusien tavoitteiden tulee painottua huoltovarmuuden laadullisten tekijöiden ja toimintavalmiuteen liittyvien näkökohtien suunnitteluun sekä tietoteknisten järjestelmien varmistamiseen. Voimassa olevien tavoitteiden edellyttämän rahoitustason saavuttamiseksi kannetaan huoltovarmuusmaksua valmisteverotuksen yhteydessä seuraavilta tuotteilta: Bensiini 4,0 p/l Kevyt poltto- ja dieselöljy 2,1 p/l Raskas polttoöljy 1,7 p/kg Sähkö 0,075 p/kwh Maakaasu 0,5 p/nm3 *) Kivihiili 7 mk/t *) *) lämmöntuotannossa Huoltovarmuuden nykyiset tavoitteet perustuvat valtioneuvoston vuonna 1995 tekemään päätökseen. Perusajatuksena on turvata kansallisiin toimenpiteisiin ja voimavaroihin perustuva itsenäinen huoltovarmuus. Valtioneuvosto asettaa huoltovarmuudelle yleiset tavoitteet, joissa määritellään huoltovarmuuden taso. Kansallista huoltovarmuuden turvaamista täydentävät kansainväliset järjestelyt ja sopimukset, kuten Euroopan unionissa toteutetut varautumistoimet, kansainvälisestä energiaohjelmasta tehty sopimus (SopS 115/91) sekä sopimus Suomen ja Ruotsin välisestä taloudellisesta yhteistyöstä kansainvälisissä kriisitilanteissa (SopS 107/92). Varautumisen yleisenä lähtökohtana on 12 kuukautta kestävä valmiuslaissa tarkoitettu kriisitilanne (kuten kansainvälisen talouselämän häiriö), johon voi liittyä puolustustilalaissa tarkoitettu ankarampi tilanne. Tavoitteena on selviytyä pääosin kansallisin voimavaroin, joita täydentävät EUjäsenyys ja muu kansainvälinen yhteistyö. Tavoitteet on yksilöity alakohtaisesti seuraavien kokonaisuuksien mukaan: elintarvikehuolto energiahuolto kuljetus-, varastointi- ja jakelujärjestelmät yhteiskunnan tekniset järjestelmät terveydenhuolto sekä sotilaallista maanpuolustusta tukeva teollisuustuotanto ja korjaustoiminta Turvallisuuspoliittisen ympäristön muutos edellyttää uusia tavoitteita Kauppa- ja teollisuusministeriö asetti 27.11.2000 työryhmän, jonka tehtävä oli valmistella valtioneuvoston vuonna 1995 vahvistamien huoltovarmuuden tavoitteiden tarkistamista. Työryhmän tuli ottaa huomioon huoltovarmuuden toimintaympäristössä viime vuosina tapahtuneet muutokset. Tehtäväksiannon mukaan toiminnan painopistettä tulee siirtää huoltovarmuuden laadullisten tekijöiden ja toimintavalmiuteen liittyvien näkökohtien suunnitteluun sekä tietoteknisten järjestelmien varmistamiseen. Materiaalisen valmiuden osalta tulee aikaisempaa enemmän varautua normaaliajan kriiseihin sekä lyhytaikaisten paikallisten kriisien ja suuronnettomuuksien aiheuttamiin tilanteisiin. Työryhmän puheenjohtajana toimi ylijohtaja Bo Göran Eriksson kauppa- ja teollisuusministeriöstä. Työryhmässä olivat kauppa- ja teollisuusministeriön lisäksi edustajat ulkoasiainministeriöstä, puolustusministeriöstä, valtiovarainministeriöstä, maa- ja metsätalousministeriöstä, liikenneja viestintäministeriöstä, sosiaali- ja terveysministeriöstä sekä Huoltovarmuuskeskuksesta. Työryhmä luovutti mietintönsä ministeri Kimmo Sasille kesäkuussa 2001. Työryhmän näkemyksen mukaan kolme tekijää vaikuttaa olennaisesti huoltovarmuuden tavoitteisiin, niiden sisältöön ja mitoittamiseen. Ne ovat uhkakuvissa tapahtuneet muutokset, lisääntyvä kansainvälinen huoltovarmuusalan yhteistyö sekä yhteiskunnan verkottuminen ja teknistyminen. Teknisten perusrakenteiden turvaaminen keskeiseksi painopistealueeksi Työryhmä nostaa yhteiskunnan toimivuuden turvaamisen huoltovarmuuden keskeiseksi painopistealueeksi. Energiaverkkojen, tietoliikenteen, tietojärjestelmien ja viestinnän toimintavarmuus on nykyaikaisen yhteiskunnan toimintakyvyn, turvallisuuden ja kansalaisten toimeentulon välttämätön edellytys. Yhteiskunnan kaikkien sektoreiden kasvanut riippuvuus teknisistä järjestelmistä onkin lisännyt nykyaikaisten yhteiskuntien haavoittuvuutta. Tämän vuoksi on lisättävä varautumista yhteiskunnan kriittisiin teknisiin, erityisesti tietoteknisiin perusrakenteisiin kohdistuviin uhkiin ja riskeihin. Tämä edellyttää huomion kohdistamista yhä enemmän myös normaaliajan huoltovarmuuden turvaamiseen. Huoltovarmuusmaksun tuotto oli 288 mmk, jossa oli kasvua edellisvuodesta 13 mmk. Taseen loppusumma kasvoi 443 mmk edellisestä vuodesta ja oli 6 107 mmk 31.12.2001. Liikevaihto oli 971 mmk, kun se edellisenä vuonna oli 835 mmk. Ostoista 90 % oli öljytuotteita. Varastojen arvo kasvoi, vaikka määrät hieman alenivat. Suurin kuluerä oli varastointikustannukset, jotka olivat 92 mmk. Tästä 55 mmk johtui viljan varastoinnin hoitokorvauksista. Henkilöstökulut olivat runsaat 6 mmk. Infrastruktuurin turvaamiseen käytettiin 19 mmk. Turvavarastoinnin korkotukea maksettiin 4 mmk, lääkkeiden varastointikorvauksia 26 mmk sekä tukea kasvinjalostukselle 9 mmk. Investointeja tehtiin 3 mmk:n edestä. Suunnitelman mukaiset poistot olivat 33 mmk. Varmuusvarastojen kirjanpitoarvo oli 4 690 mmk, josta energiatuotteita oli n. 80 %, viljaa ja nurmikasvien siementä 10 % sekä vajaat 10 % erilaisia raakaaineita ja tarvikkeita. Alati kasvava riippuvuus teknisistä järjestelmistä edellyttää entistä parempia valmiuksia myös normaaliolojen vallitessa. 6 7
PERUSHUOLTO-OSASTO Elintarvikehuollon alalle on luotava kyky reagoida joustavasti erilaisiin logistisissa järjestelmissä esille tuleviin häiriötilanteisiin. Uhkakuvien kirjo laajenee Eräät kuluneen vuoden järkyttävät tapahtumat toivat tietoisuuteemme aivan uudenlaisia uhkakuvia. Edellisen vuoden uutisaiheita olivat eläintaudit, mutta nyt jouduimme kohtaamaan erilaisia terroritekoja ja luonnononnettomuuksia. Valmiussuunnittelun kannalta oli olennaista, että nämä tilanteet eivät kuulu valmiuslainsäädännön mukaisiin uhkakuviin, vaikka niillä on selkeitä huoltovarmuusvaikutuksia. Näin esimerkiksi bakteerikirjeet nostivat esiin rokotteiden ja muiden lääkkeiden huoltovarmuuskysymykset, ja myrskyvaurioista aiheutuneet sähkökatkokset pakottivat monet maatilat turvautumaan varajärjestelyihin. Yleisenä piirteenä varautumisessa korostui uhkakuvien kaksiulotteisuus. Kriisin voi aiheuttaa vaikkapa maailmankaupan häiriytyminen, mutta se voi syntyä myös, kun kotimaan markkinoilla ei ole toimintaedellytyksiä logistiikan häiriöiden vuoksi. Tällainen tilanne voi aiheutua esimerkiksi katkoksesta sähkönjakelussa tai tietoliikenneyhteyksissä. Toimintaverkostoista apua häiriötilanteisiin Edellä kuvatuille uusille häiriöille on tyypillistä, että ne ilmenevät nopeasti. Häiriöihin reagointi edellyttää normaaliajan markkinaehtoiseen toimintaan sisään rakennettuja valmiuksia. Tällaisiin tilanteisiin liittyviä varautumisvaatimuksia ja -vastuita selvitettiin elintarvikehuollon logistiikkaprojektissa. Projektityössä selvitettiin, miten kaupan ja elintarviketeollisuuden logistisista toiminnoista vastaavat organisaatiot sopeutuvat häiriötilanteisiin sekä millaista varautumista tämä edellyttää. Projektissa tarkasteltiin myös, missä vaiheessa tarvitaan kaupan ja elintarviketeollisuuden normaalioloihin kuulumattomia yhteistyöjärjestelyjä kuluttajien elintarvikkeiden saannin varmistamiseksi. Projektin tuloksena luotiin yhteistoimintaverkoston malli, jonka avulla teollisuuden ja kaupan logistiikkaoperaattorit voivat organisoitua yhteistyöhön nopeasti ja joustavasti. Tämän mallin mukaisten valmiuksien kehittäminen on eräs tulevan toiminnan painopisteistä. Huoltovarmuusnäkökohdat korostuivat valtion yritysomistuskeskustelussa Huoltovarmuusnäkökohdat osoittautuivat tärkeiksi, kun eduskunnassa ja muualla julkisuudessa keskusteltiin eräiden elintarvikehuollon klusteriin kuuluvien yritysten omistusjärjestelyistä. Kemiran omistussuhteiden muutoksia käsiteltäessä painotettiin Kemira Agro Oy:n suurta merkitystä elintarvikehuollon kannalta. Huolen aiheena oli erityisesti kotimaisen lannoiteteollisuuden ja siihen liittyvän erityisosaamisen säilyminen Suomessa. Samoin viljakauppaa käyvän ja rehuteollisuutta omistavan Avena Yhtiöiden vielä keskeneräisissä omistus- ja rakennejärjestelyissä, painotetaan huoltovarmuusnäkökohtia. Elintarvikehuoltoa onkin tarkasteltava klusterina, johon sisältyy muitakin kuin suoraan elintarvikkeiden valmistukseen ja jakeluun kytkeytyviä yrityksiä. Lääkkeiden ja terveydenhuollon tarvikkeiden jakelussa voimakkaita rakennemuutoksia Lääkkeiden ja terveydenhuollon tarvikkeiden valmistus ja jakelun logistiikka on kansainvälistynyt voimakkaasti, ja Suomi on jo jäänyt markkinoiden reuna-alueeksi. Tästä voi olla seurauksena haavoittuvuuden lisääntyminen esimerkiksi markkinahäiriötilanteissa. Varmuusvarastojen rakenteen ja määrän kehittäminen on yksi keino varautumisen parantamiseksi. Terveydenhuollon alalla on ilmeisesti myös tarvetta kehittää yhteistyöverkostoa myös poikkeusolojen toimintaa varten. Esiin tulleet uudet uhkakuvat korostavat terveyshuollon merkitystä kriisihallinnassa kannalta. Vastuu erilaisten terroritoimenpiteiden seurausten hoidosta lankeaa terveydenhuollolle. Yhdyskuntapalvelujen vastuusuhteet selkeytettävä Uusi vesihuoltolaki eriytti kunnan vesihuollon selkeästi erilliseksi toiminta-alakseen. Tämä selkeyttää vastuusuhteita myös varautumisen osalta. Vesihuolto on hyvin samankaltainen kuin voimahuolto. Veden markkinointi on sidottu verkostoon, jolloin markkinaympäristö on ns. luonnollinen monopoli. Voimahuollossa sattuneet häiriöt ja siihen liittyvät vastuuselvittelyt auttavat tarkastelemaan näitä asioita myös vesihuollon ja muiden yhdyskuntapalvelujen kannalta. Vesi- ja jätevesilaitoksille valmistui kuluneena vuonna oma valmiussuunnitteluohjelmansa. Sovelluksen levittäminen laitosten käyttöön ja näiden koulutus on tulevan toiminnan painopistealueita. Valmiussuunnittelussa tullee korostumaan erilaisiin terrori- ja sabotaasiuhkiin varautuminen, sillä vesilaitokset ovat yhteiskunnan haavoittuvuuden kannalta keskeisiä kohteita. Turvallisuus lähtee yksinkertaisista perusasioista elintarvikehuollon turvaaminen on välttämättömyys myös kehittyvässä yhteiskunnassa. Naton elintarvikehuoltokomitea FAPC (Food and Agriculture Planning Committee) piti osana rauhankumppanuusohjelmaansa "Vital Resources" -seminaarin Helsingissä 10.-12.09 ja kokouksen 12.-13.09.2001. Tilaisuuteen osallistui noin 80 asiantuntijaa 22 EAPC-maasta. Seminaarin tarkoituksena oli analysoida pohjois-, keski- ja etelä- Euroopan rauhankumppanuusmaiden elintarvikehuollon haavoittuvuutta ja arvioida soveltuvia toimenpiteitä riskienhallintaan sekä elintarvikehuoltovarmuuden että turvallisuuden osalta. Kuvassa vasemmalla maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jarmo Vaittinen ja FAPC:n puheenjohtaja Bernard Chevreau. Kuva: HVK 8 9
Nopea tekninen kehitys edellyttää entistä kalliimpia ja teknisesti vaativampia järjestelmiä. Tuotannon keskittyminen ja yritysten välinen yhteistyö parantavat poikkeusoloihin varautumista entisestään. TEOLLISUUSTUOTANTO-OSASTO Teollisuuden huoltovarmuuden kannalta haasteellisia kehityssuuntia ovat toimintojen verkottuminen, alihankintojen lisääntyminen ja logistiikkariippuvuuden kasvu. Naton teollisuuskomitean IPC:n (Industrial Planning Committee) huoltovarmuusseminaari pidettiin Helsingissä 07.-08.05.2001. Tilaisuuden teemana oli riskianalysointi ja suunnittelussa käytettävät tietojärjestelmät sekä maiden väliset huoltovarmuussopimukset. Osallistujia oli kaikkiaan 63, ja he edustivat 18 valtiota. Harjoituksien painopiste tuotantoketjuissa Puolustustaloudellisen suunnittelukunnan poolien, jaostojen ja toimikuntien toiminnan lähtökohtina olivat valtioneuvoston päätös huoltovarmuuden tavoitteista, kauppa- ja teollisuusministeriön ohje sen soveltamisesta sekä poolien toimialakohtaiset huoltovarmuusanalyysit. Teollisuudessa tapahtuneiden muutosten vaikutuksia huoltovarmuudelle seurattiin edelleen mm. huoltovarmuusindikaattorin avulla ja tilannetta arvioitiin erityisesti kriittisten toimialojen osalta. Kauppa- ja teollisuusministeriön toimeksianto huoltovarmuuden tavoitteiden tarkistamiseksi eteni jatkokäsittelyyn. Poolien välistä yhteistyötä kehitettiin edelleen järjestämällä harjoituksia, joissa käsiteltiin tuotantoketjuihin liittyviä toimintoja ja niitä palvelevia kuljetuksia. Teollisuuden valmiuspäälliköiden ja kuljetusalan valmiushenkilöstön koulutusta jatkettiin. Harjoitus- ja koulutustilaisuuksia oli 15 ja niihin osallistui yli 700 henkilöä. Poolien tulosohjausta jatkettiin edellisvuoden tapaan. Asetus poikkeusoloihin varautumista koskevien tehtävien hoitamisesta Ahvenanmaan maakunnassa tuli voimaan 1.12.2000. Asetuksen mukaisen yhteistyövaltuuskunnan tehtävänä on mm. käsitellä yhdessä Huoltovarmuuskeskuksen kanssa huoltovarmuutta sekä varmuus- ja turvavarastoja koskevia asioita. Teollisuustuotantoosasto asetti yhteyshenkilön hoitamaan em. tehtäviä. Yritysten valmiussuunnitteluun liittyvää atk-sovellusta (Vasu) kehitettiin edelleen. Tärkeysluokiteltujen yritysten valmiussuunnitelmista yli puolet on tehty sovelluksen uudistetulla versiolla. Kansainvälistä yhteistyötä jatkettiin Pohjoismaiden välisessä kuljetussektorin valmiussuunnittelussa sekä osallistumalla Naton PfP-organisaation teollisuus- ja kuljetuskomiteoiden toimintaan. Puolustusvälineteollisuuden turvaaminen vaatii monipuolisia ratkaisuja Kansainvälisen yhteistyön merkitys puolustusvälineteollisuudessa on kasvanut, ja alan nopea tekninen kehitys on johtanut entistä kalliimpiin ja teknisesti vaativimpiin järjestelmiin. Niiden ylläpitäminen ja kehittäminen pelkästään omin voimin ei ole mahdollista. Suomessa tapahtunut keskittyminen sekä yritysten välinen yhteistyö on parantanut alan valmiuksia, mutta sen kannattavuus on edelleen heikko, johtuen pienestä tilauskannasta ja teollisen rakenteen painottumisesta perinteiseen tuotantoon. Tilannetta vaikeuttaa puolustusvoimien kotimaisten hankintojen pieni osuus ja niiden epätasainen ajoittuminen. Huoltovarmuuden kannalta tärkeän tuotantokapasiteetin tilannetta seurattiin ja puolustusvoimien kriisiajan tarpeita tur- Kuva: HVK vattiin monin toimenpitein. Kotimaisen puolustuselektroniikkateollisuuden kehitystyö jatkui Huoltovarmuuskeskuksen ja teollisuuden välisen sopimuksen mukaisesti. Varmuusvarastoja täydennettiin joidenkin puolustusvoimien kulutusmateriaalien osalta ja käytöstä poistettuja materiaaleja myytiin. Puolustusvoimien varikkotoiminnassa lähitulevaisuudessa tapahtuvien muutosten johdosta käynnistettiin varastoinnin uudelleen järjestelyihin liittyvät valmistelut. Huoltovarmuuskeskuksen ja pääesikunnan yhteistyö jatkui osapuolten välisen yleissopimuksen pohjalta. Yhdessä alan teollisuuden ja maanpuolustusalueiden teollisuusinsinöörien kanssa koulutettiin puolustusvoimien kannalta tärkeiden yritysten valmiuspäälliköitä. Lisäksi osallistuttiin pääesikunnan sotatalousosaston järjestämiin teollisuusinsinöörien neuvottelupäiviin. Varmuusvarastoinnissa ennakoitiin uusia tavoitteita ja varikkokentän tulevia muutoksia Teollisuustuotannon raaka-ainehuollon turvaamiseen liittyviä varmuusvarastohankintoja toteutettiin ja varastoitujen materiaalien laatutasoa ylläpidettiin kierrätystoimin. Materiaalien määrä- ja laatukysymyksiä selvitettiin yhdessä teollisuuden ja puolustusvoimien asiantuntijoiden kanssa. Teräsvarasto myytiin loppuun suunnitellun mukaisesti. Huoltovarmuuden kehittämisessä ja ylläpitämisessä ollaan aikaisempaa enemmän siirtymässä välttämättömien teknisten järjestelmien toimivuuden ja kriittisen tavara- ja palvelutuotannon turvaamiseen. Tämä näkyi joidenkin materiaalivarastojen pienentämisenä. Varastoinnin painopiste oli edelleen kemian ja metalliteollisuuden kriittisissä materiaaleissa. Materiaalista huoltovarmuutta ylläpidettiin myös uudistamalla yritysten turvavarastointisopimuksia. Huoltovarmuuskeskuksen ja Suomen Punaisen Ristin välisen ns. hätäaputuotteiden varastointisopimuksen pohjalta suoritettiin täydentäviä hankintoja. Kotimaisten alusten osuus meritse tapahtuvasta tuonnista ja viennistä 1980-2001 50 40 30 20 10 % Tuonnista Viennistä 0 1980 1985 1990 1995 2000 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 USD/lb Kupari Uudistettu kriisiajan tiekuljetusten tietohallinto- ja viestintäjärjestelmä Pooleri II otettiin testikäyttöön Kriisiajan tiekuljetusten uutta tietohallintoja viestintäjärjestelmää (Pooleri II) testattiin ajoneuvokaluston varaustoimintaa silmällä pitäen. Merenkulun huoltovarmuuden säilyttämiseksi ja rahtialusten ulosliputuksen estämiseksi tuettiin liikenne- ja viestintäministeriön käynnistämiä toimenpiteitä. Puolustustaloudellisen suunnittelukunnan keskusjaoston asettama "Logistiikan huoltovarmuus" -projekti käynnistettiin. Kuljetus- ja jakelujärjestelmien huoltovarmuus on tyydyttävällä tasolla lukuun ottamatta raskaan kuljetuskaluston varaosatilannetta. Sen parantamiseksi jatkettiin tiekuljetuspoolin huolto-osaston johdolla selvitystyötä mahdollisten varaosavarastojen aikaansaamiseksi. Tiekuljetuspoolin aluetoimikuntien ja läänien yhteyshenkilöiden koulutusta jatkettiin yhteistyössä liikenne- ja viestintäministeriön sekä sisäasiainministeriön kanssa. Osallistuttiin edelleen puolustusvoimien logistiikkaselvitystä laativan työryhmän työhön. Alueellinen toiminta käynnistyi rakentamisen valmiussuunnittelussa Rakentajapoolin alueorganisaation toimintaa kehitettiin ja yrityskohtaista valmiussuunnittelua jatkettiin. Poolin kaikkien aluetoimikuntien työskentely käynnistyi. Suomen Maarakentajien Keskusliitto ry:n kehittämän maansiirtokaluston rekisteröintijärjestelmän kytkeminen rakentamisen valmiussuunnitteluun käynnistettiin yhdessä rakentajapoolin, ympäristöministeriön sekä liikenne- ja viestintäministeriön kanssa. Metallihintojen keskiarvot 1995-2001 Suomen kauppalaivaston tonniston kehitys 1980-2001 3,0 2,0 1,0 Milj. BRT EURO/kg 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 Nikkeli Sinkki Ferrokromi Ruostumaton teräs (EURO)/kg 0,0 1980 1985 1990 1995 2000 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 10 11
Lähitulevaisuuden energiapoliittiset päätökset luovat omat suuntaviivansa myös huoltovarmuuden järjestelmien kehitykselle. ENERGIAHUOLTO-OSASTO Energiahuoltojärjestelmäämme tulee edelleen kehittää siten, että se on taloudellisesti kilpailukykyinen ja perustuu monipuoliseen kansalliseen sähköntuotantoon. Suomen energiapolitiikka: valintojen aika Energia eri muodoissaan on nyky-yhteiskunnan eri toiminnoille ehdottoman välttämätön hyödyke. On siis perusteltua, että kohtuuhintaisen energian häiriötön saanti ja energiahuollon turvaaminen niin normaaleissa kuin poikkeuksellisissa olosuhteissa on ollut maamme energiapolitiikan keskeinen tekijä. Tähän ei tulevaisuudessa ole odotettavissa muutosta. Vaikka energian kokonaiskulutus mitä ilmeisemmin kasvaa hyvin maltillisesti, sähkönkulutus lisääntyy voimakkaammin. Tämä, samoin kuin yhteiskunnan eri lohkojen teknistyminen, korostaa ja kasvattaa riippuvuuttamme sähköstä ja sen häiriöttömästä saannista. Energiahuollon varmuus perustuu energiajärjestelmämme normaaliaikaiseen rakenteeseen, jota julkisen sektorin huoltovarmuusspesifiset varautumistoimet voivat vain rajoitetusti täydentää. Siksi on välttämätöntä, että myös huoltovarmuuteen liittyvät näkökohdat huomioidaan energiapoliittisia ratkaisuja tehtäessä. Huoltovarmuuden kannalta on perusteltua kehittää energiajärjestelmäämme siten, että se on taloudellisesti kilpailukykyinen ja perustuu kansalliseen sähköntuotantoon. Olennaista on myös, että käytämme useita eri polttoaineita, eikä millään yksittäisellä tuontipolttoaineella tai hankintalähteellä ole täysin hallitsevaa asemaa. Kotimaisista polttoaineista erityisesti puu ja turve yhdessä vesi- ja ydinvoiman kanssa ovat energiantuotannon kriisivalmiuden perusturva. Myös tällä perusteella niiden käyttö on turvattava ja lisäkäyttöä tulee edistää. Eduskunta tekee vuonna 2002 päätöksen ydinvoiman lisärakentamista. Huoltovarmuuden ylläpitämisen kannalta ratkaisu on merkittävä. Mikäli ydinvoiman lisärakentaminen hylätään, perustuu sähköntuotantomme jatkossa ensisijaisesti maakaasun käyttöön. Hiilen käyttö sähköntuotannossa lopetettaisiin. Tämä edellyttäisi merkittäviä uusia investointeja huoltovarmuuden turvaamiseen, mikäli nykyinen taso halutaan säilyttää. Kaikilla sähköntuotannon muodoilla on kriisivalmiuden kannalta hyvät ja huonot puolensa. Huoltovarmuuskeskuksen käsityksen mukaan ydinvoiman lisärakentaminen on kuitenkin huoltovarmuuden kokonaisuuden kannalta perusteltua. Huoltovarmuus: kuinka vastuu kohdistetaan Kauppa- ja teollisuusministeriön valmistelemaan sähkömarkkinalain muutokseen sisältyy esitys sähköntuotannon ns. hitaiden reservien muodostamisesta ja rahoittamisesta huoltovarmuusrahaston varoin. Lähes kaikki sähkömarkkinoiden osapuolet ovat pitäneet järjestelyä perusteltuna ja tarpeellisena. Asian valmistelun aikana on noussut esiin kysymys siitä, missä tilanteessa ja kenen tulisi päättää kapasiteetin käytöstä. On esitetty näkemyksiä, että julkisen sektorin varautumistoimien ei tulisi koskea normaaliaikaisia häiriöitä vaan ainoastaan valmiuslain mukaisia kriisitilanteita. Nykyinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka perustuu kuitenkin ajatukseen, että yhteiskunta varautuu sekä poikkeusoloihin että normaalioloissa tapahtuviin erilaisiin häiriöihin. Tavoitteena on jo ennalta estää yhteiskunnan toimintakykyä heikentävien tilanteiden syntyminen sekä luoda edellytykset hallita näitä tilanteita ja niiden seurauksia. Asia on periaatteena tärkeä. On siis ratkaistava, kuinka erityisesti normaaliaikaisissa häiriöissä jaetaan toimintavastuu energiayhtiöiden, kuluttajien ja julkisen sektorin välillä. Mikäli markkinasektori tämän vastuun haluaa, on sen pystyttävä se myös kantamaan ja ennakkoon todennettavissa olevin keinoin myös siitä vastaamaan. On luonnollisesti perusteltua edellyttää, että normaaliaikaisilla järjestelyillä ja markkinoiden toiminnalla pystytään mahdollisimman monet häiriötilanteet ratkaisemaan. Julkinen valta ei saisi omilla toimenpiteillään häiritä tai estää markkinoiden toimivuutta. Ydinkysymys tässä yhteydessä lienee, että ovatko nykyiset avoimet sähkömarkkinat toimintamallinsa ja niihin kohdistuvan regulaationsa osalta riittäviä sekä normaaliettä poikkeusolojen toimintaan. Voidaanko olettaa, että tilanteessa, jossa kysyntä ylittää tarjonnan ja energian hinta nousee, hinnoittelu rajoittaa riittävästi sähkön käyttöä myös sähköpulan aikana? Kokemukset niin maailmalta kuin Suomesta eivät ole rohkaisevia. Syksyn 2001 myrskyt paljastivat sähkönjakeluverkoston haavoittuvuuden. Häiriöiden selvitykset ja vaurioiden korjaukset kestivät paikoitellen sietämättömän kauan, ja tapahtumat varjostavat koko voimahuollon kriisinkestokykyä. Energiahuollon varmuus vuonna 2001 Energiajärjestelmämme huoltovarmuutta voidaan edelleen pitää tyydyttävänä suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Kansainväliset huoltovarmuusjärjestelyt IEA:n ja EU:n puitteissa tukevat energiahuoltomme varautumista. Valtioneuvoston uusien huoltovarmuustavoitteiden valmistelussa on todettu toimintaympäristön muutosten vähentäneen nykyisen tasoisen huoltovarmuuden tarvetta. Samalla on kuitenkin todettu, että energiajärjestelmän itsensä tuottama huoltovarmuus on heikentynyt. Valtioneuvosto päättänee uusista huoltovarmuuden tavoitteista vuonna 2002. Energiahuoltosektorille asetetut toiminta- ja tulostavoitteet niin PTS:n voimatalous- kuin öljypoolissa saavutettiin toimintavuoden aikana. Kansainvälinen huoltovarmuusyhteistyö oli vilkasta erityisesti Pohjoismaiden kesken. Huoltovarmuuskeskuksen edustajat osallistuivat asiantuntijoina myös Viron ja Liettuan huoltovarmuusjärjestelmien kehittämiseen. Kaikkien Baltian maiden viranomaisille järjestettiin EU:n energiahuollon varmuutta käsittelevä seminaari. Öljyn varmuusvarastoinnista vastaavien organisaatioiden yhteistoimintajärjestön (ACOMES) vuosikokous järjestettiin Helsingissä. IEA:n ja Naton puitteissa tapahtuva yhteistyö jatkui suunnitellusti. Energiahuolto-osaston toiminta toteutui suunnitelmien mukaisesti. Taloudellinen tulos oli tyydyttävä huolimatta siitä, että raakaöljyn ja keskeisten öljytuotteiden hinnat laskivat merkittävästi vuoden loppupuolella. Varmuusvarastoinnissa toimintaa ohjasi varautuminen öljytuotteiden laatumuutoksiin, suunniteltuun varastorakenteeseen sekä tuleviin huoltovarmuustavoitteisiin. Toiminnan tavoitteena on, että huoltovarmuus, varastoitujen tuotteiden käytettävyys sekä varastojen arvo voidaan turvata. Tämä johti suhteellisen suureen varastojen kiertoon kun varastoista myytiin tuotteita yhteensä noin 650 000 tonnia. Varastojen kokonaismäärä laski vuoden aikana noin 100 000 tonnia. Varastoinnin yksikkökustannukset nousivat jonkin verran, mutta kokonaisuutena toiminnan kustannukset ovat vielä tavoitellulla tasolla. Kuva: Ilkka Leino Energian kulutus (Öljykiloa per capita) Yhdysvallat Kanada Suomi Ruotsi Australia Ranska Saksa Japani Iso-Britannia Tanska Espanja Raakaöljyn hinnankehitys 2001 35 30 25 20 15 10 5 Energia-alalla kansainvälinen yhteistyö on vilkasta. Öljyn varmuusvarastoinnista vastaavien organisaatioiden yhteistyöorganisaatio ACOMES piti vuosikokouksensa Suomessa 11.-13.09.2001. Kokouksen keskeisiä teemoja olivat öljyn korkean hintatason vaikutus toimintaan sekä kansainvälisen energiajärjestön IEA:n toiminta. 0 1000 3000 5000 7000 9000 USD/BBL 0 tammi maalis touko heinä syys marras mean 2001 12 13
INFRASTRUKTUURIOSASTO Tietojärjestelmien kriittisyys ja uusien uhkakuvien monimuotoisuus edellyttävät varautumiselta uusia painotuksia ja asettaa myös yritysten omalle aktiivisuudelle suuria haasteita. Viestintäalalla uusia tekniikoita käyttöön Vuosi 2001 oli monin tavoin muutosten aikaa tieto- ja viestintätekniikka-aloilla Pitkään jatkunut yhtämittaisen nopean kasvun vaihe tasaantui. Elektroniikkateollisuuden tuotanto jäi edellisvuoden tasolle ja vienti kääntyi laskuun maailman epävakaan tilanteen seurauksena. Vaikeaksi vuosi muodostui erityisesti elektroniikan sopimusvalmistajille, palveluoperaattoreille ja portaalipalvelujen tuottajille. Konsolidoitumiskehitys jatkui edelleen ICT-alalle tyypillisenä piirteenä. Kehitys matkapuhelinverkkotekniikassa kohdistui voimakkaana langattoman datasiirron ja langattoman internetin palveluihin. Pakettikytkentäisten gprs-verkkojen käyttöönotto lisäsi tietoliikenteen tehokkuutta. Myös langattomaan lähiverkkoteknologiaan (wlan) perustuvat sovellukset nousivat kilpailukykyisiksi vaihtoehdoiksi etenkin yritysympäristöissä. Datapalveluiden yleistyessä markkinoille tuotiin myös uusia kiinteän verkon laajakaistaratkaisuja (DSL), jotka paransivat huomattavasti perinteisen puhelinverkon datasiirtoominaisuuksia. Samaan aikaan vanhoja televerkkoja poistettiin käytöstä. Vuoden 2000 lopussa analoginen autoradio-puhelin- (ARP) ja NMT 900-verkko lakkautettiin. Vuoden 2001 lopussa kaukohakuverkko (KAUHA) koki saman kohtalon. Telealan kilpailua lisättiin saattamalla voimaan lainsäädäntö tilaajajohdon vapaan välityskyvyn vuokraamisesta sekä kansallisesta verkkovierailusta toisen (GSM) ja kolmannen sukupolven (UMTS) matkaviestinverkkojen välillä. Eräisiin viestintälakeihin tehtiin huoltovarmuuden kannalta tärkeitä muutoksia. Sähköisen joukkoviestinnän merkittävin tapahtuma oli Yleisradio Oy:n digitaalisen televisiotoiminnan aloittaminen elokuussa 2001. Digitaalinen verkko mahdollistaa monien uusien ominaisuuksien ja palvelujen lisäämisen televisiolähetyksiin. Päätelaitteiden ja lopullisten standardien puuttuminen vaikuttavat kuitenkin vielä toiminnan laajuuteen. Painetun joukkoviestinnän suhdannenäkymät muuttuivat selvästi negatiivisiksi vuoden aikana mediamainonnan laskiessa tuntuvasti. Graafisen tuotannon kasvu pysähtyikin vuoden lopulla ja samanaikaisesti viennin kasvu hidastui. Rahoitusmarkkinoiden vallitsevia kehityspiirteitä olivat kansainvälistyminen, toimialaliukumat ja rakennemuutokset sekä varautuminen yhteisvaluutan euron käyttöönottoon. Tietojärjestelmäalan haavoittuvuus tosiasia Vuoden 2001 ja erityisesti sen syksyn tapahtumat vaikuttivat laajasti myös tietojärjestelmäalan varautumiseen ja valmiussuunnitteluun. Syyskuun 11. päivän terroriiskut, marraskuun myrskyvauriot ja tietokonevirusten kehittyminen entistä vaarallisemmiksi osoittivat, että uhka-analyyseissä ja kaiken tasoisessa valmiussuunnittelussa on asioita katsottava huomattavasti aiempaa laajemmin. Syysmyrskyt aiheuttivat kiinteissä viestiverkoissa noin 24 000 liittymän ja matkaviestinverkoissa noin 940 tukiaseman vikaantumisen pahimmissa tapauksissa jopa useiden vuorokausien ajaksi. Lisäksi korjaustöiden aloittamisesta haittasivat vaikeudet ja viiveet hätäilmoitusten vastaanotossa päivystysnumeroiden ruuhkautuessa. Valmiuden parantamiseksi Viestintävirasto kehotti teleyrityksiä ryhtymään toimenpiteisiin, joiden avulla luonnonilmiöiden haitallisia vaikutuksia voidaan välttää tai vähentää. Uudet ja entisiä kehittyneemmät tietokonevirukset lisääntyivät erityisesti loppuvuonna muodostaen jatkuvasti kasvavan uhan erilaisille tietojärjestelmille. Kokonaisuutena yritysten tietojärjestelmien haavoittuvuus verkosta tuleville hyökkäyksille on lisääntymässä. Näiden vaikutusten torjunta vaatii yrityksiltä jatkuvasti lisää voimavaroja ja oikean ajantasaisen tiedon saantia. Varautumisen ja valmiussuunnittelun painopisteet Tietojärjestelmäjaostossa vuoden pääteemoja olivat uuden alueorganisaation perustaminen, toimikuntien yhteistyön tiivistäminen ja edellisen vuoden TIETO 2000-harjoituksen kokemuksiin perustuva uusien hankkeiden ja lisäselvitysten käynnistäminen. Tietojärjestelmäalan alueellinen varautumisorganisaatio uudistettiin siten, että vuoden 2002 alussa tietojärjestelmäalan 12 valmiustoimikuntaa (TIVA) aloittavat toimintansa tietojärjestelmäjaoston keskitetyssä ohjauksessa. Tietojärjestelmäalalla valmistui vuoden aikana useita selvityksiä ja valmiusohjeita. Rahoitus- ja vakuutusalan yhteinen maanpuolustuksen erikoiskurssi toteutettiin huhtikuussa. PATO 2000 -harjoituksen toimenpide-esityksiä ryhdyttiin toteutta- maan tärkeimpänä kriisilainsäädännön ajanmukaistaminen rahoitusmarkkinoiden osalta. Viestintävirastoon perustettiin tietoturvaloukkausten ennaltaehkäisyä, havainnointia ja niistä tiedottamista käsittelevä CERT-FI -ryhmä, jossa infrastruktuuriosasto on mukana. Ryhmän toiminta palvelee sekä yksityisiä kansalaisia että yrityksiä ja yhteisöjä. Varmistamisjärjestelyt kehittyvät Valtion atk-varakeskuksen (VAVK) toiminta laajeni ja asiakkaita saatiin lisää. Varakeskuksen laitteistovalmiutta ja tiedonsiirtokapasiteettia lisättiin. Tilojen saneeraus saatettiin päätökseen. SFS-Sertifiointi Oy myönsi lokakuussa BS 7799 tietoturvallisuussertifikaatin atk-varakeskukselle. Varakeskukseen perustettavan palvelinhotellin toimintaedellytyksiä ryhdyttiin selvittämään. Valtakunnallisen puhelinliikenteen varaverkon (2V) kehittämiseksi käynnistettiin pilottiprojekti, jonka avulla tutkitaan useiden viranomaisten yhteisen internet-protokollaan perustuvan verkon toteutus- ja käyttömahdollisuuksia poikkeusolojen tietoliikenteessä. Kuva: SFS-Sertfiointi Tiedonsiirtoverkkojen kriittisten solmukohtien varmistamista jatkettiin. Viranomaisten hätätiedotusten välittämiseen rakennetun RDS-hätätiedotusjärjestelmän osalta vuoden toiminnan painopisteitä olivat kaikkien uusien kaupallisten radioiden lähettimien varustaminen tarvittavilla laitteilla ja koko maan kattavissa kuuluvuustestauksissa esille tulleiden puutteiden syiden selvittäminen ja poistaminen. Suomesta ulkomaille suunnattavien yleisradiolähetysten varmistamiseksi hankittiin siirrettävä varalähetinlaitteisto, jonka avulla lähetyksiä voidaan jatkaa kiinteän lähetysaseman mahdollisesti vaurioituessa. Valtion atk-varakeskuksen tiloihin ja toimintaan liittyvät turvallisuusjärjestelyt auditointiin. SFS- Sertifiointi Oy myönsi keskukselle sertifikaatin, joka varmentaa, että tietoturvallisuusjärjestelmä täyttää BS7799 -standardin ja muun ohjeistuksen mukaiset vaatimukset. Kuva sertifikaatin luovutustilaisuudesta. Oikealta johtaja Jyrki Takkala (TietoEnator Oyj), johtaja Eeva Parviainen (SFS- Sertifiointi Oy), apulaisjohtaja Ilkka Kananen (HVK) ja kehityspäällikkö Seppo Sauvala (HVK). Uudet tekniikat ja järjestelmät muokkaavat tietoliikennealaa; riskitekijät monimuotoistuvat niiden mukana. 14 15
HALLINTO-OSASTO Muutoksia lainsäädännössä Telemarkkinalainsäädännön uudistamisen yhteydessä lisättiin telemarkkinalakiin (369/97) sekä yksityisyyden suojasta televiestinnässä ja teletoiminnan tietoturvasta annettuun lakiin (565/99) valtuutus korvata huoltovarmuusrahastosta kustannuksia, jotka aiheutuvat varautumisesta poikkeusoloihin. Korvattavia kustannuksia voi aiheutua mm. ylimääräisistä suojarakenteista. Pohjoismaat solmivat puitesopimuksen yhteistyöstä puolustusmateriaalialalla (sopimussarja 1/2001). Huoltovarmuuskeskuksen johtokunnan kokoonpanoa täydennettiin vuoden 2002 alusta lukien liikenne- ja viestintäministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön edustajilla (asetus Huoltovarmuuskeskuksesta annetun asetuksen muuttamisesta 1259/2001). Huoltovarmuudesta annetun lain mukaan valtioneuvosto määrittää huoltovarmuuden tavoitteet. Vuonna 1995 asetettujen tavoitteiden uudistamista valmisteltiin. Uudet tavoitteet tullevat voimaan alkuvuodesta 2002. Taloushallinto Vuoden 2001 kirjanpito ja tilinpäätös laadittiin vielä markkoina valtionhallinnon yleisen käytännön mukaisesti. Siirtyminen euroihin vuodenvaihteesta lukien sujui ilman suuria ongelmia. Henkilöstö Huoltovarmuuskeskuksen henkilöstön määrä pysyi ennallaan. Henkilöstön kokonaismäärä kertomusvuoden päättyessä oli 26. Keski-ikä oli 50,5 vuotta ja keskimääräinen palvelussuhteiden kestoaika vuoden päättyessä oli 12 vuotta. Noin viiden vuoden kuluttua on odotettavissa henkilöstön vaihtuvuuden nopea kasvaminen. Uudet internetsivut käyttöön Tiedottamisen keskeiset kohderyhmät ovat toiminnassa mukana olevat henkilöt ja organisaatiot. Huoltovarmuuskeskuksen ja puolustustaloudellisen suunnittelukunnan uudet internetsivut julkaistiin loppukesällä. Uudistuksen tarkoituksena oli erityisesti parantaa ajankohtaisen tiedon välitysmahdollisuuksia. Sidosryhmätiedote Varmuuden vuoksi ilmestyi vuoden aikana 3 kertaa (levikki noin 2 400 kpl). Valmiussuunnittelun tietojärjestelmien käyttö vakiintui Omien tietojärjestelmien osalta tärkein hanke oli euron käyttöön siirtymisen varmistaminen. Tärkeysluokitelluille toimipaikoille tarkoitettua Vasu-valmiussuunnitteluohjelmaa kehitettiin. Sovellus on otettu hyvin käyttöön yrityksissä ja vastausprosentti on tällä hetkellä noin 60. Elintarvikepoolin käyttöön tarkoitetut Tovas- ja Elsu-ohjelmien uudet versiot otettiin käyttöön. Vasu- ja Tovas-ohjelmat esiteltiin Helsingissä pidettyjen Naton teollisuuskomitean ja elintarvike- ja maatalouskomitean seminaareissa. Vesi- ja viemärilaitosten valmiussuunnitteluun tehtiin oma ohjelmaversio. Toimipaikkojen valmiuspäälliköille järjestettiin useita koulutustilaisuuksia, joissa perehdyttiin ohjelman käyttöön ja uusiin ominaisuuksiin. HVK ja poolit käyttävät suunnittelussaan VasuNet- järjestelmää. Tiekuljetusten poikkeusolojen aikaisen tietohallinto- ja viestintäjärjestelmän uutta versiota Pooleri II kehitettiin ja testattiin erityisesti ajoneuvovarausten suorittamisen osalta. Maailma muuttuu, ja toimintojen jatkuva tehostaminen on suoranainen elinehto. Nopeampi elämänrytmi edellyttää nopeampia tapoja reagoida muutoksiin. 16 17
HUOLTOVARMUUSKESKUS JA TULOSYKSIKÖT JOHTOKUNTA Huoltovarmuuskeskuksen johtokunta 31.12.2001 (suluissa henkilökohtainen varamies) Selkeä organisaatio ja tarkat vastuualueet edesauttavat Huoltovarmuuskeskusta tehtävissään. Huoltovarmuuskeskuksessa toimii viisi yksikköä. Neljä näistä eli perushuolto-osasto, teollisuustuotanto-osasto, energiahuolto-osasto ja infrastruktuuriosasto osallistuvat oman erikoisalansa huoltovarmuuden kehittämiseen ja vastaavat mm. tähän kuuluvista kauppatoimista. Hallinto-osasto hoitaa yleishallintoa ja tuottaa muiden osastojen tarvitsemia tukitoimia. Kauppa- ja teollisuusministeriö Huoltovarmuuskeskuksen päällikkönä on ylijohtaja. Hän vastaa keskuksen johdosta ja toiminnan kehittämisestä siten, että laitos toimii taloudellisesti ja tehokkaasti. Ylijohtaja myös ylläpitää yhteyksiä muihin viranomaisiin ja elinkeinoelämään sekä vastaa kansainvälisen yhteistyön järjestämisestä. Huoltovarmuuskeskuksen ylin päätösvalta kuuluu johtokunnalle, jonka valtioneuvosto asettaa kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Johtokunnassa on kymmenen jäsentä ja heillä henkilökohtaiset varajäsenet. Jäsenet ja varajäsenet edustavat huoltovarmuuden kannalta keskeisimpiä hallinnonaloja sekä elinkeinoelämää. Nykyisen johtokunnan toimikausi päättyi vuoden lopussa. Johtokunta vahvistaa toiminta- ja taloussuunnitelman ja työjärjestyksen sekä muut yleiset ohjeet, laatii Huoltovarmuuskeskuksen tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen, hinnoittelee Huoltovarmuuskeskuksen suoritteet ja määrää tilinpidon hoitamisesta sekä muutoinkin ohjaa ja valvoo laitoksen toimintaa. Johtokunnan työvaliokunta päättää valtion varmuusvarastointiin liittyvistä kauppatoimista ja muista taloudellisista sitoumuksista. Johtokunta kokoontui kertomusvuonna 4 kertaa ja työvaliokunta 11 kertaa. Tilikaudella 2001 tilintarkastajana ovat toimineet KHT JHTT Jarmo Lohi ja KHT Ari Lehto. Puheenjohtaja Apulaisosastopäällikkö Erkki Palmqvist Kauppa- ja teollisuusministeriö (Kaupallinen neuvos Anneli Tukiainen Kauppa- ja teollisuusministeriö) Varapuheenjohtaja Alivaltiosihteeri Juhani Turunen Valtiovarainministeriö (Hallitusneuvos Raine Vairimaa Valtiovarainministeriö) Yksikön päällikkö Lauri Aaltonen Ulkoasiainministeriö (Lähetystöneuvos Tapani Lehtinen Ulkoasiainministeriö) Ylijohtaja Eero Lavonen Puolustusministeriö (Prikaatikenraali Hannu Luotola Pääesikunta) Neuvotteleva virkamies Päivi Janka Kauppa- ja teollisuusministeriö (Ylitarkastaja Mauri ValtonenKauppa- ja teollisuusministeriö) Neuvotteleva virkamies Risto Ranki Kauppa- ja teollisuusministeriö (Erikoistutkija Maunu Harmo Kauppa- ja teollisuusministeriö) Johtaja Eija Malmivirta Merei Energy Oy Ltd (Johtaja Ulla Sirkeinen Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto ry) Johtaja Eila Rummukainen Sonera Oyj (Varatoimitusjohtaja Pekka Huttula Öljy- ja Kaasualan Keskusliitto ry) Maatalousneuvos Esko Juvonen Maa- ja metsätalousministeriö (Ylitarkastaja Leena Seppä Maa- ja metsätalousministeriö) Ylijohtaja Mika Purhonen Huoltovarmuuskeskus (Apulaisjohtaja Hannes Kulmala Huoltovarmuuskeskus) Sihteeri Tuoteryhmäpäällikkö Tapio Pelkonen Huoltovarmuuskeskus Huoltovarmuuskeskuksen johtokunta Ylijohtaja Huoltovarmuuskeskuksen johtokunnan työvaliokunta 31.12.2001 Hallinto-osasto yleissuunnittelu laki- ja talousasiat PTS:n hallinto tietohallinto tiedotus Perushuolto- Teollisuustuotanto- Energiahuolto- Infrastruktuuriosasto osasto osasto osasto elintarvikehuolto teollisuustuotanto energiahuolto tekniset järjestelmät terveydenhuolto kuljetukset pankki- ja vakuutustoiminta yhdyskuntapalvelut rakentaminen elektroniikkateollisuus graafinen teollisuus Puheenjohtaja Apulaisosastopäällikkö Erkki Palmqvist Kauppa- ja teollisuusministeriö Varapuheenjohtaja Alivaltiosihteeri Juhani Turunen Valtiovarainministeriö Ylijohtaja Eero Lavonen Puolustusministeriö Neuvotteleva virkamies Risto Ranki Kauppa- ja teollisuusministeriö Maatalousneuvos Esko Juvonen Maa- ja metsätalousministeriö Neuvotteleva virkamies Päivi Janka Kauppa- ja teollisuusministeriö Ylijohtaja Mika Purhonen Huoltovarmuuskeskus Sihteeri Tuoteryhmäpäällikkö Tapio Pelkonen Huoltovarmuuskeskus 18 19
PUOLUSTUSTALOUDELLINEN SUUNNITTELUKUNTA Kansainvälisyys on saanut varautumisessamme yhä tärkeämmän roolin. Kansainväliset huoltovarmuusjärjestelyt ovat osa kokonaisvarautumista. Toisaalta uhkakuvat ovat kansainvälisiä ja rajat ylittäviä, ja niiden torjunnassa tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä. Puolustustaloudelliseen suunnittelukuntaan (PTS) kuuluvat käytännön toimintaa johtava keskusjaosto sekä 11 eri aloilla toimivaa jaostoa ja toimikuntaa sekä 13 poolitoimikuntaa. Lisäksi PTS-organisaatiossa on lukuisia näiden alaelimiä sekä erilaisia projektiluonteisia työryhmiä. Elinkeinoelämän varautuminen perustuu pitkälti vapaaehtoisuuteen, sillä valmiuslain (1080/91) varautumisvelvoite koskee vain valtion ja kuntien viranomaisia, valtion liikelaitoksia ja kunnallisia itsenäisiä laitoksia. Elinkeinoelämälle korvataan sopimusten perusteella osa varautumisesta aiheutuneista kustannuksista. Puolustustaloudellisen suunnittelukunnan menot on Huoltovarmuuskeskuksen perustamisesta lähtien rahoitettu HVK:n tulo- ja menoarvion kautta. Puolustustaloudellisen suunnittelukunnan toiminta PTS kokoontui kertomusvuonna kaksi kertaa. Toukokuun kokouksen aiheina olivat huoltovarmuuden tavoitteiden tarkistaminen kauppa- ja teollisuusministeriön asettaman työryhmän työhön perustuen sekä alustus Kalifornian sähkökriisin kokemuksista, siihen johtaneista tekijöistä ja Suomen sähköhuollon tilanteesta. Joulukuun kokouksen aiheena oli ns. uusien uhkakuvien vaikutukset huoltovarmuuden kehittämiseen. Tilannetta tarkasteltiin syyskuun 11. päivän terrori-iskun ja sen seurausten pohjalta. Aiheesta alustivat pääsihteeri Ilkka Kananen ja apulaisjohtaja Markku Rekola. Kokouksen johtopäätöksenä todettiin, että keskusjaoston tulee täsmentää voimassa olevia valmiussuunnitteluohjeita siten, että ns. uudet uhkakuvat otetaan riittävästi huomioon valmiussuunnittelussa. Yleinen valmiussuunnittelu, koulutustoiminta ja tutkimusten rahoittaminen Kuva: HVK PTS:n toimielimissä jatkettiin tulosohjaukseen perustuvaa valmiustoimintaa. Toimipaikkojen valmiussuunnitteluohjelmaan (Vasu) perustuvaa yritysten valmiussuunnittelua jatkettiin poolien tärkeysluokitelluissa yrityksissä, ja järjestelmään perehdyttämiseksi järjestettiin useita koulutustilaisuuksia. Valmiussuunnitteluohjelmaa kehitettiin sen toiminnallisuuden parantamiseksi. Vesi- ja viemärilaitosten käyttöön valmistui oma ohjelmaversio, joka otetaan käyttöön vuoden 2002 aikana. Vasusta ja elintarvikepoolin toimipaikkojen valmiussuunnitteluohjelmasta Tovaksesta tehtiin englanninkieliset versiot, jotka esiteltiin Helsingissä järjestettyjen Naton teollisuuskomitean sekä elintarvike- ja maatalouskomitean seminaarien osanottajille. Erilaisia valmiussuunnittelu- ja koulutustilaisuuksia järjestettiin 87 kappaletta ja niihin osallistui 1845 henkilöä hallinnosta, yrityksistä ja elinkeinoelämän järjestöistä. PTS:n toiminnasta aiheutui Huoltovarmuuskeskukselle 4,8 miljoonan markan kustannukset. Erilasten projektien osuus tästä oli 1,8 mmk. Tutkimukset käsittelivät mm. elintarvikehuollon ja maakuljetusten logistiikkaa, komponenttien saatavuutta ja hankintakanavia, kriittisiä kohtia yrityksen sähköisessä ohjauksessa sekä systemaattisen menetelmän kehittämistä sähköhuollon normaaliaikaisten häiriöiden tunnistamiseksi ja niiden vaikutusten arvioimiseksi. Puolustustaloudellisen suunnittelukunnan keskusjaoston toiminta PTS:ssa käsiteltävät asiat ratkaisee keskusjaosto, johon puheenjohtajan lisäksi kuuluu vähintään neljä suunnittelukunnan keskuudestaan valitsemaa jäsentä. Keskusjaostoon on kertomusvuonna kuulunut puheenjohtajan lisäksi kymmenen jäsentä. Keskusjaosto kokoontui kertomusvuonna yhdeksän kertaa. Kauppa- ja teollisuusministeriön asettaman huoltovarmuuden tavoitteiden tarkistamista varten asetetun työryhmän loppuraportti valmistui toukokuussa. Ministeriö pyysi raportista lausunnot mm. PTS:lta. Tätä varten lähetettiin lausuntopyyntö PTS käsitteli kokouksissaan ajankohtaisia kansainvälisiä tapahtumia ja niiden vaikutuksia varautumisjärjestelyihimme. Toukokuun kokouksen toisena aiheena oli Kalifornian energiakriisi, näkökulmana erityisesti mahdollisuus vastaavan tilanteen syntymiseen Suomessa ja muissa pohjoismaissa. Pohjolan Voima Oy:n toimitusjohtaja Timo Rajala kommentoi tilannetta voimantuottajien näkökulmasta. edelleen kaikille PTS:n elimille, joiden antamien lausuntojen perusteella laadittiin PTS:n lopullinen, keskusjaoston hyväksymä lausunto ministeriölle. Ministeriö teki yhteenvedon saamistaan lausunnoista sekä laskelmia eri vaihtoehtojen taloudellisista vaikutuksista. Valtioneuvoston päätös uusiksi huoltovarmuuden tavoitteiksi on tarkoitus hyväksyä vuoden 2002 aikana. Huoltovarmuuden seurannan ja raportoinnin apuvälineenä käytettiin vuosittain päivitettävää ns. huoltovarmuusindikaattorijärjestelmää. Sen avulla tarkastelun ja kehittelyn kohteeksi otettiin erityisesti toimialat ja toiminnot, jossa katsottiin olevan heikko tai välttävä huoltovarmuus. Uusia valmiusasiakirjoja hyväksyttiin mm. sähkö- ja kaukolämpöhuollon, maakaasuhuollon, rakentamisen ja sähköisen joukkoviestinnän sektoreilla. Keskusjaosto käsitteli myös valmistuneita tutkimuksia ja selvityksiä sekä huoltovarmuutta koskevia tilannekatsauksia. Kauppa- ja teollisuusministeriö Puolustustaloudellinen suunnittelukunta Keskusjaosto Sopimuksiin perustuva varautuminen Elintarvikepooli Graafinen pooli Kemian pooli Metallipooli Metsäpooli Muovi- ja kumipooli Rakennusainepooli Rakentajapooli Sähkö- ja elektroniikkapooli Tiekuljetuspooli Vaatetuspooli Voimatalouspooli Öljypooli PTS:n puheenjohtaja vuorineuvos Heikki Hakala Julkisen sektorin varautuminen Maatalousjaosto Jakelujaosto Teollisuusjaosto Energiajaosto Kuljetusjaosto Rakennusjaosto Tietojärjestelmäjaosto Kuntatoiminta Koti- ja suurtaloustoimikunta Rahoitushuoltotoimikunta Vakuutusalan toimikunta Kuva: HVK Raja-aidat kaatuvat ja maailma pienenee oman valmiuden on säilyttävä yhdentymisistä huolimatta. 21 20
Eventuellt uppkommande krissituationr frågar inte efter tid eller plats detsamma bör gälla när man bygger upp beredskap mot dem. ÖVERDIREKTÖRENS ÖVERSIKT 2001 Kampen mot den internationella terrorismen blev en global säkerhetspolitisk faktor år 2001. Detta har återspeglat sig även på vårt lands beredskap mot olika hot föranledda av terrorism. I förebyggandet och avvärjandet av terrorism söker den internationella samverkan fasta former. Den säkerhetspolitiska stabiliteten på Finlands närområden utvecklade sig positivt. Rysslands samarbete med Europeiska unionen och Nato fick nya former och dess ekonomiska situation förbättrades. De allvarliga meningsskiljaktigheterna och väpnade sammandrabbningarna mellan Israel och Palestina utvidgades och upprätthöll orolighet bl.a. på oljemarknaden. I samma riktning verkade USA:s planerade strävanden att utvidga den väpnade verksamheten mot terrorismen också utanför Afghanistan. Den internationella verksamheten för att befrämja gemensamma beredskapsarrangemang fortsatte livligt. Europarådet godkände i Nice i december 2000 Finlands initiativ om att utreda förutsättningarna för unionens gemensamma försörjningsberedskap, och man fortsatte att föra saken framåt på många sätt. Vårt land höll speciellt kontakt med generalsekretariatet för EU:s kommission och rådet för att utredningsarbetet skulle påbörjas. Initiativet underbyggdes även i början av året i det nya ordförandelandet Belgien och efter ett halvår också i Spanien, som var följande ordförandeland. Det nordiska samarbetet fortsatte aktivt som tidigare. Tillsammans med Sverige förbereddes en sammankomst mellan myndigheterna, vid vilken skall prövas funktionen av det gemensamma avtalet om försörjningsberedskap och behovet av dess förnyande. Det paraferade motsvarande avtalet mellan Norge och Finland behandlades fortfarande av de båda ländernas myndigheter, varför regeringen inte ännu överlät någon proposition i ärendet åt riksdagen. Däremot paraferades och överläts för vidare behandling åt riksdagen fördraget mellan de nordiska länderna om säkerställande av försvarsmaterialindustrin och inom denna speciellt den gemensamma försörjningsberedskapen. Efter liberalise-ringen av elmarknaden har de nordiska stamnätsbolagen och försörjningsberedskapsmyndigheterna utövat allt mera samarbete. Detta beslöt man befästa på så vis att det skulle grunda sig på ett särskilt avtalsförfarande mellan länderna. Samarbetet med de baltiska länderna fortsatte, vilket särskilt tog sikte på ett anpasssande av EU:s och Internationella Energiorganisationens IEA:s regler för oljeförsörjningen. Samverkan med Nato i enlighet med det euroatlantiska samarbetsrådets EAPC-avtal gick vidare på en bredare bas än tidigare. Bland annat arrangerade Finland två sammankomster för Natos partnerländer. På våren stod man värd för ett seminarium och möte för Natos industrikommitté (IPC) och ett motsvarande tillfälle ordnades på hösten för livsmedelsförsörjningskommittén (FAPC). Detta möte tilldrog sig dramatiskt just vid tidpunkten för terrorangreppet den 11 september. Samtidigt arrangerades också med Försörjningsberedskapscentralen som värd årsmötet för samarbetsorganisationen (ACOMES) för de inrättningar och bolag, som ansvarar för olika länders beredskapsupplagring av olja. Deltagarna kom huvudsakligen från Europa, men även från Israel, Japan och USA. Finlands ekonomiska läge var fortfarande starkt, trots att tillväxten avmattades påtagligt. Överskottet i bytesbalansen höll sig fortfarande på en hög nivå och statsekonomin förblev positiv. Statsskulden, c. 61 miljarder euro (c. 365 miljarder mark) är alltjämt betydande, och minskar avsevärt statens möjligheter att verka som en utjämnare i depressions- och krissituationer. Landets försörjningsberedskap utvecklades och upprätthölls i enlighet med statsrådets beslut år 1995 om försörjningsberedskapen. Det påbörjade arbetet för fastställande av nya mål slutfördes under året. Handels- och industriministeriet ombad utlåtanden om betänkandet från alla ministerier, försvarsekonomiska planeringskommissionen och centrala organisationer. Beredningsarbetet fullföljdes så, att ärendet skulle kunna framskrida till statsrådets behandling i början av år 2002. Försörjningsberedskapscentralens affärsverksamhet var livlig under hela året och omsättningen ökade till över 1 000 milj. mark. Detta berodde speciellt på behovet av en cirkulation av oljeupplagen för att motsvara förändrade miljönormer. Tack vare förmånliga affärstransaktioner och prisförhållanden höll sig räkenskapsperiodens resultat på en hög nivå. Vid årets slut var balansräkningens slutsumma 6,1 miljarder mark d.v.s. c. 7 % större än föregående år. Försörjningsberedskapscentralen verkar som ett sekretariat för försvarsekonomiska planeringskommissionen. Planringskommissionens ordförande är bergsrådet Heikki Hakala, som startade sitt värv 1.7.2000. Planeringskommissionen har med näringslivet slutit 13 branschvisa planerings- och beredskapsavtal samt 13 ständiga sektioner. Därutöver finns ett antal olika kommittéer och projekt. Inom FEP:s organ och den på planeringsavtal baserade poolorganisationen verkar över 2000 personer företagens beredskapschefer medräknade. Denna kår bildar grunden för tryggandet av försörjningsberedskapen och informationskällan. Vi vill uttrycka vårt bästa tack för det arbete, som utförts under året. Mika Purhonen Handels- och industriministeriet Försörjningsberedskapscentralens direktion Överdirektör Adminstrativa avdelningen allmän planering juridik och ekonomi FEP:s administration data förvaltning information Basförsörjnings- Industriproduktions- Energiförsörjnings- Infrastructursavdelningen avdelningen avdelningen avdelningen livsmedelsförsörjnings industriproduktion energiförsörjning tekniska system hälsovårdförsörjnings transporter bank- och försäkringssörjnings byggande verksamhet samhällstjänster Handels- och industriministeriet Förvarsekonomiska planeringskomissionen Centralsektionen Produktionsplanering Livsmedelspoolen Grafiska poolen Kemipoolen Metallpoolen Skogspoolen Plast- och gummipoolen Bryggmaterialpoolen Byggnatspoolen El- och elektronikpoolen Vägtransportpoolen Beklädspoolen Energipoolen Oljepoolen Adminstrationplanering Jordbrukssektioner Distributionssektionen Industrisektionen Energisektionen Transportsektionen Byggnadssektionen Informationstekniksektionen hem- och storhushållskommittén Kommunkomittén Finansförsörjningskommittén Försäkringsbranchkommittén elektronikindustri grafisk industri 22 23
REVIEW OF THE DIRECTOR GENERAL During 2001, the battle against international terrorism emerged as a global factor in security policy. This has had a marked impact on how our country is protecting itself against the various threats posed by terrorism. The international co-operation for preventing and fighting terrorism is seeking its concrete forms. The security policy aspect of the stability in Finland's neighbouring regions developed in a positive manner. Russia's co-operation with the EU and NATO found new forms of implementation, and the economic situation of the country improved. The serious disagreement and armed conflict between Israel and Palestine escalated and maintained an atmosphere of instability in the neighbourhood of the most important oil producing countries. The USA's intentions of extending the war against terrorism to countries outside Afghanistan had similar effects. International actions for promoting general arrangements regarding emergency supplies were actively continued. The Nice European Council meeting in December 2000 approved Finland's initiative to carry out a detailed study on the security of supplies in the Union, and several actions were taken to promote the matter. Finland was particularly active in its contacts with the EU Commission and the Secretariat of the Council of the European Union in initiating the study. Actions to promote the project were taken early in the year in Belgium, the country holding the presidency at that time, and six months later in Spain, the next country to hold the presidency. Active co-operation between the Nordic countries continued. Preparations were under way with Sweden for a joint meeting of the authorities to discuss the operability and need for reform of the mutual agreement on the security of supplies. The equivalent agreement signed between Norway and Finland was still being processed by authorities in both countries, which is why the Government has not yet presented the bill to the Parliament. Instead, the agreement between the Nordic countries on securing the defence materials industries and, in particular, mutual security of supplies, was signed and presented to the Parliament. After the de-regulation of the electricity market, co-operation between the companies operating the national grids in the Nordic countries and the authorities responsible for the security of supplies has increased considerably. A decision was made to solidify this co-operation by making it the subject of an express agreement between the countries. Co-operation with the Baltic countries continued, the particular focus being on applying the regulations of the EU and the International Energy Agency on the supply of oil. Co-operation with NATO, in accordance with the Euro-Atlantic Partnership Council agreement, continued with an expanded scope. As an example, Finland arranged two events for EAPC countries. In the spring of 2001, we hosted the seminar and meeting of NATO's Industrial Planning Committee (IPC), and a similar event was arranged for the Food and Agriculture Planning Committee (FAPC) during the autumn. The latter event was held, rather dramatically, at the time of the 11 September terrorist attacks. At the same time, the annual meeting of ACOMES, the co-operation organisation for agencies and companies responsible for emergency reserves of oil, was also held. The majority of participants were from Europe, but delegates from Israel, Japan and the USA were also present. The economic situation in Finland continued to be strong even though there was a significant slowing down of economic growth. The current account surplus remained high, and the balance of the State economy was positive. The amount of national debt, some _61 billion (about FIM 365 billion), is still considerable, thus significantly reducing the possibility for the State to take balancing actions at times of depression or crisis. Finland's security of supplies was developed and maintained in accordance with the Council of State decision of 1995. The basic survey work for establishing new objectives was completed during the year. The Ministry of Trade and Industry asked for comments on the report from all ministries, the National Board of Economic Defence and the relevant major organisations. The preparatory work was continued with the objective of progressing the matter so that it could be discussed at the Council of State during early 2002. The business of the National Emergency Supply Agency was active throughout the year, and the turnover increased to approx. FIM 1 billion. This was largely due to the need to circulate the oil stock to comply with the new environmental standards. Due to profitable transactions and favourable prices, the result for the accounting period was good. The total of the Balance Sheet stood at FIM 6.1 billion at the end of the year, an increase of about 7 % on the previous year. The National Emergency Supply Agency acts as the secretariat of the National Board of Economic Defence established by the Council of State. From 1.7.2000 the Chairman of the National Board is Hon. Councellor Heikki Hakala. The National Board has 13 planning and preparation agreements with different lines of industry, as well as 13 permanent branches. In addition to these, there are a number of different committees and projects. Over 2000 persons, including the Emergency Preparedness Managers of companies, are involved with the National Board and the pool organisations based on planning agreements. These people are the basis for the security of supplies and are a valuable source of information. We want to extend our warmest thanks to all of them for the work carried out during the year. Mika Purhonen Ministry of Trade and Industry National Emergency Supply Agency Director General Admintrative Development General Planning Legal and Economical Matters Adminstration of the National Board of Economic Defence Information Department of Department of Department of Department of Basic supply Industry Energy Supply Infrastructure Food supply Industry Energy Supply Technical systems Medical Supply Transportation Banking and insurance Communal services Construction operations Electronic industry Graphic industry Ministry of Trade and Industry National Board of Economical Defence Executive General Planning based on agreements Foodstuffs industry pool Graphic industry pool Chemical industry pool Metal industry pool Forest industry pool Plastic and rubber industry pool Construction material industry pool Constructor pool Electrical and electronic industry pool Road transport pool Clothing industry pool Power suppliers pool Oli suppliers pool Planning of the public sector Agriculture section Trade and distribution section Industry section Energy section Transport section Construction section Information systems section Catering services section Local authorities committee Banking committee Insurance committee The potential crisis situations will not ask for a certain time or place already at the preparation stage, we must act accordingly. 24 25
PTS:N KOKOONPANO SUUNNITTELUKAUDELLA 01.07.2000-30.06.2004 HENKILÖKUNTA KERTOMUSVUONNA Puheenjohtaja Vuorineuvos Heikki Hakala Varapuheenjohtaja Alivaltiosihteeri Juhani Turunen Valtiovarainministeriö Kansliapäällikkö Matti Ahola Puolustusministeriö Toimitusjohtaja Anja Ahola-Hurme Tietoleonia Oy Kauppaneuvos Magnus Bargum Algol Oy Asessori Kaarina Buure-Hägglund Pääesikunta Ylijohtaja Bo Göran Eriksson Kauppa- ja teollisuusministeriö Alivaltiosihteeri Leif Fagernäs Ulkoasiainministeriö (22.11.2001 saakka) Kansliapäällikkö Sirkka Hautojärvi Ympäristöministeriö Vuorineuvos Matti Honkala Kesko Oyj Finanssijohtaja Satu Huber Valtiokonttori Puheenjohtaja Esa Härmälä Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Vuorineuvos Jukka Härmälä StoraEnso Oyj Toimitusjohtaja Kari Jalas Keskuskauppakamari Toimitusjohtaja Kari Jordan Merita Pankki Oyj Pääjohtaja Asmo Kalpala Tapiola-Yhtiöt Kaupunginjohtaja Marketta Kokkonen Espoon kaupunki Toimitusjohtaja Johannes Koroma Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto Kansliapäällikkö Juhani Korpela Liikenne- ja viestintäministeriö Pääjohtaja Henri Kuitunen VR-Yhtymä Oy Toimitusjohtaja Tapio Kuula Fortum Power and Heat Oy Merenkulkuneuvos Antti Lagerroos Finnlines Oyj Kansanedustaja Seppo Lahtela Eduskunta Johtaja Elina Lehto Uudenmaan TE-Keskus Pääjohtaja Erkki KM Leppävuori Valtion teknillinen tutkimuskeskus Maaherra Tuula Linnainmaa Etelä-Suomen lääninhallitus Alivaltiosihteeri Pekka Lintu Ulkoasiainministeriö (22.11.2001 alkaen) Suomen Pankin johtokunnan jäsen Matti Louekoski Suomen Pankki Puheenjohtaja Lauri Lyly Sähköalojen ammattiliitto ry Toimitusjohtaja Matti Mattheiszen Elisa Communications Oyj Toimitusjohtaja Martti Mäenpää Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET ry Toiminnanjohtaja Liisa Niilola Maa- ja kotitalousnaisten Keskus Toimitusjohtaja Leena Nyyssönen Helsingin kaupunki Helsinki Catering Kenraalimajuri Jouko Oittinen Pääesikunta Toimitusjohtaja Risto Parjanne Suomen Kuntaliitto Pelastusylijohtaja Pentti Partanen Sisäasiainministeriö Hallituksen puheenjohtaja Bertel Paulig Paulig Oy Kansanedustaja Pirkko Peltomo Eduskunta Vuorineuvos Heikki Pentti Lemminkäinen Oyj Maaherra Hannele Pokka Lapin lääninhallitus Ylijohtaja Tarmo Pukkila Sosiaali- ja terveysministeriö Johtaja Matti Pukkio Työministeriö Ylijohtaja Mika Purhonen Huoltovarmuuskeskus Toimitusjohtaja Timo Rajala Pohjolan Voima Oy Kansliapäällikkö Kirsti Rissanen Oikeusministeriö Toimitusjohtaja Veli-Matti Ropponen Fortum Oil and Gas Oy Valtiosihteeri Rauno Saari Valtioneuvoston kanslia Toimitusjohtaja Seppo Sainio Suomen Kuorma-autoliitto ry Johtaja Pasi Salokangas Orion-yhtymä Oyj Orion Pharma Päätoimittaja Heleena Savela Helsingin Sanomat Ylipormestari Eva-Riitta Siitonen Helsingin kaupunki Johtaja Ulla Sirkeinen Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto Toimitusjohtaja Sirpa Smolsky Metallinjalostajat ry Johtaja Veli Sundbäck Nokia Oyj Toimitusjohtaja Reijo Svento Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto FiCom ry Toimitusjohtaja Georg Tallberg Shell oy ab Tekniikan lisensiaatti Markku Talonen Tutkija Teija Tiilikainen Helsingin Yliopisto, yleisen valtio-opin laitos Ylijohtaja Taisto Turunen Kauppa- ja teollisuusministeriö Eduskunnan puhemies Riitta Uosukainen Eduskunta Kansliapäällikkö Jarmo Vaittinen Maa- ja metsätalousministeriö Ylijohtaja Ritva Viljanen Väestörekisterikeskus Johtaja Marita Wilska Kuluttajavirasto Kansliapäällikkö Erkki Virtanen Kauppa- ja teollisuusministeriö Hallituksen puheenjohtaja Matti Vuoria Fortum Oyj Pääsihteeri Apulaisjohtaja, osastopäällikkö Ilkka Kananen Huoltovarmuuskeskus Sihteeri Projektipäällikkö Raija Viljanen Huoltovarmuuskeskus Pääesikunnan asettama yhteysupseeri Insinöörieverstiluutnantti Jaakko Korpi-Anttila Pääesikunta Ylijohtaja Mika Purhonen mika.purhonen@nesa.fi 6689 1532 0400 404 786 Perushuolto-osasto Apulaisjohtaja, osastopäällikkö Hannes Kulmala hannes.kulmala@nesa.fi 6689 1531 040 500 0237 Tuoteryhmäpäällikkö Pertti Hatakka pertti.hatakka@nesa.fi 6689 1554 040 546 1382 Valmiusasiamies Riku Juhola (virkavapaalla) Valmiusasiamies Antti Roine (31.10.2001 saakka) Valmiusasiamies Kyösti Orre (10.9.2001 alkaen) kyosti.orre@nesa.fi 6689 1541 0400 426 134 Teollisuustuotanto-osasto Apulaisjohtaja, osastopäällikkö Pekka Pennanen pekka.pennanen@nesa.fi 6689 1535 040 500 5188 Apulaisosastopäällikkö Seppo Autio seppo.autio@nesa.fi 6689 1544 040 552 9690 Teollisuusasiamies Jorma Hannulabacka jorma.hannulabacka@nesa.fi 6689 1547 040 547 7006 Valmiusasiamies Anssi Lindgren anssi.lindgren@nesa.fi 6689 1548 040 546 1022 Tuoteryhmäpäällikkö Soili Suvanto soili.suvanto@nesa.fi 6689 1520 040 546 0212 Energiahuolto-osasto Apulaisjohtaja, osastopäällikkö Markku Rekola markku.rekola@nesa.fi 6689 1522 040 500 0239 Valmiusasiamies Matti Jauhiainen matti.jauhiainen@nesa.fi 6689 1537 040 736 8777 Ylitarkastaja Kaj Krokfors kaj.krokfors@nesa.fi 6689 1525 Tuoteryhmäpäällikkö Tapio Pelkonen tapio.pelkonen@nesa.fi 6689 1521 040 500 0236 Infrastruktuuriosasto Apulaisjohtaja, osastopäällikkö Ilkka Kananen ilkka.kananen@nesa.fi 6689 1546 040 500 0238 Projektisuunnittelija Gilbert Appelgren gilbert.appelgren@nesa.fi 6689 1556 040 700 4523 Valmiuspäällikkö (IT-sektori) Veli-Pekka Kuparinen velipekka.kuparinen@nesa.fi 6689 1559 040 771 6688 Kehityspäällikkö Seppo Sauvala seppo.sauvala@nesa.fi 6689 1553 040 574 1551 Hallinto-osasto Osastopäällikkö Asko Harjula asko.harjula@nesa.fi 6689 1533 Tekstinkäsittelijä Sirkka-Liisa Hakanen (12.6.2001 saakka) Osastosihteeri Seija Jokiniemi seija.jokiniemi@nesa.fi 6689 1534 040 758 5050 Osastosihteeri Hilkka-Liisa Mieho hilkka-liisa.mieho@nesa.fi 6689 1555 040 530 1621 Osastosihteeri Sanna Pulkkinen (15.10.2001 alkaen) sanna.pulkkinen@nesa.fi 6689 1551 Taloustarkastaja Anneli Pora anneli.pora@nesa.fi 6689 1550 Tietohallintopäällikkö Erja Saraste erja.saraste@nesa.fi 6689 1538 040 5577 234 Projektipäällikkö Raija Viljanen raija.viljanen@nesa.fi 6689 1552 040 500 5725 Materiaalikirjanpitäjä Pasi rovanperä pasi.rovanpera@nesa.fi 6689 1550 Erityisavustaja Suomen Nato-edustustossa Councellor Riku Juhola riku.juhola@formin.fi +32 2 706 2116 040 510 7080 Mission of Finland to NATO NATO HQ B-1110 Bruxelles, Belgium 26 27
HUOLTOVARMUUSKESKUS FÖRSÖRJNINGSBEREDSKAPSCENTRALEN NATIONAL EMERGENCY SUPPLY AGENCY Pohjoinen Makasiinikatu 7 A, Helsinki Vaihde (09) 668 9151, fax (09) 6689 1536 ja (09) 6689 1527 www.nesa.fi Mainostoimisto Up-to-Point Oy