JOENSUUN KESKUSTAN LIIKENNESUUNNITELMA 21.8.2012
Pyöräilyseminaari 9.5.2014 ESITYKSEN SISÄLTÖ Liikennesuunnitelman päätavoitteet ja esimerkkejä liikenneratkaisuista ja muutosten perusteita.
TAVOITTEISTA
LIIKENTEEN PÄÄVERKKO TAVOITTEET pääkatuverkon toimivuus eli turvallisuus ja sujuvuus kaikilla liikenne- ja liikkumismuodoilla pyöräilyreittien kattavuus ja toimivuus autoliikenteestä aiheutuvien estevaikutusten ja turvallisuusriskien vähentäminen kadun ylityksissä esteettömyys sisältyy suunnittelun laatukriteereihin
LIIKEKESKUSTA TAVOITTEET Liikekeskusta kehäkatujen rajaama alue hyvä tavoitettavuus kaikilla liikennemuodoilla kävelyalueiden laajentaminen pyöräilyreittien ja pyöräpysäköinnin täydentäminen joukkoliikenteen pysäkkialueen kehittäminen autoliikenteen & pysäköinnin keskittäminen läpikulkuliikenteen vähentäminen (autoliikenne)
ASUINALUEET TAVOITTEET Läpikulkuliikenteeltä rauhoitettuja asuinalueita, joissa on hyvät jalankulun ja pyöräilyn olosuhteet ja mahdollisuus asukaspysäköinnin laajentamiseen täydennysrakentamisen yhteydessä.
TOIMENPITEITÄ JA PERUSTEITA
KATUVERKON LUOKITUS Pääkatuverkko välittää seudullista ja kaupungin osa-alueiden välistä liikennettä ja on yleensä etuajo-oikeutettu: seudullinen pääkatu ~ pääkatu alueellinen pääkatu ~ alueellinen kokoojakatu Paikallinen katuverkko kokoojakatu ~ paikallinen kokoojakatu tonttikatu + muut kadut
PÄÄPYÖRÄILY- REITIT jokaisen korttelin läheisyydessä vähintään joka toisessa korttelivälissä pyöräilyreitin tekninen laatu määräytyy liikennetarpeen ja paikallisten olosuhteiden pohjalta
LIIKEKESKUSTAN KEHITTÄMINEN kävelykadut ja yhteisen tilan kadut yhdessä laajentavat keskustan kävelyalueita ulkoiselta olemukseltaan ovat samankaltaisia pyöräpysäköintiä kävelyalueiden yhteyteen torin ympäristön kehittäminen mahdollistuu torinaluspysäköinnin myötä
Kauppakatu / Koskikatu ESIMERKKEJÄ HOLLANNISTA YHTEINEN TILA Haren 9000 6500 ajon./vrk 4000 pp/vrk
ASUINALUEIDEN KEHITTÄMINEN muutoksia piha- ja hidaskaduiksi asuinalueiden rauhoittaminen jalankulun ja pyöräilyn ehdoilla asukaspysäköinnin kehittäminen täydennysrakentamista varten
ASUINALUEIDEN KEHITTÄMINEN
ASUINALUEIDEN KEHITTÄMINEN Malmikatu välillä Länsikatu Koulukatu Rantakatu
LIIKENTEEN PÄÄVERKON KEHITTÄMINEN Suvantokatu Rantakatu liittymä ja Rantakatu välillä Malmikatu Koskikatu
PÄÄKATUVERKON TOIMIVUUS ajokaistojen ja liittymäjärjestelyjen toimivuuden (turvallisuus + sujuvuus) optimointi Kiertoliittymiä, valo-ohjausta, T-liittymiä, korotettuja liittymiä ja erilaisia suojatiejärjestelyjä käytetään aina tilanteen ja tarpeen mukaan.
LIITTYMÄTYYPIN VALINTA Eritasoliittymä Kiertoliittymä Valo-ohjaus
KOULUKATU Ajoradan kaventaminen 4 3 kaistaa
RANTAKATU Ajoradan kaventaminen 4 3 kaistaa
ESIMERKKEJÄ HOLLANNISTA YDINKESKUSTAN KIERTOLIITTYMÄ Drachten, Laweiplein 20 000 ajon./vrk, 5 000 pp/vrk Viivytys valo-ohjatussa liittymässä oli keskimäärin 40 50 s kaikilla liikennemuodoilla. Kiertoliittymän viivytys autoilijoilla keskimäärin 9 s säästö vastaa 8 auton seisottamista tyhjäkäynnillä vuodesta toiseen 24 h / vrk Pyöräilijöillä viivytys on lähes olematon; vain noin 3 % pyöräilijöistä joutuu ylipäänsä pysähtymään.
ESIMERKKEJÄ HOLLANNISTA Drachten, Laweiplein ennen 5 loukk. / 5 vuotta jälkeen 1 loukk. / 5 vuotta
JALANKULKIJAN RISKIT AUTON TÖRMÄYSNOPEUDEN FUNKTIONA Kiertoliittymä ja sen muotoilu Alhaisemmat ajonopeudet autoilijan väistämiskynnys alenee (ruots. tutk.) onnettomuuden välttäminen oleellisesti helpottuu seuraukset lievenevät oleellisesti liikenteen sujuvuus ja joustavuus paranevat Lähde: Rosén et. al 2009 & 2010
KIERTOLIITTYMIEN MÄÄRÄN JA ONNETTOMUUKSIEN KEHITYS RANSKASSA
ESIMERKKEJÄ HOLLANNISTA KIERTOLIITTYMÄ PYÖRÄILYREITIN JA PÄÄKADUN RISTEYKSEEN