Selvitys lasten päivähoidon ja esiopetuksen sekä koululaisten iltapäivätoiminnan hallinnollisesta asemasta Kosken Tl ja Marttilan kunnissa

Selvitys lasten päivähoidon ja esiopetuksen sekä koululaisten iltapäivätoiminnan hallinnollisesta asemasta Kosken Tl ja Marttilan kunnissa 6.5.2012

Sisältö 1. Taustaksi 3 2. Varhaiskasvatuksen kokonaisuus 4 3. Lainsäädäntö 5 4. Hallinnollinen asema valtionhallinnossa ja kunnissa 8 5. Nykyinen tilanne ja toiminnan organisointi Kosken Tl ja Marttilan kunnissa 9 5.1. Väestörakenne ja päivähoidon käyttö 9 5.2. Hallinto 10 5.3. Talous 11 5.4. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen toimintayksiköt ja henkilöstö 12 6. Kysely päivähoidon ja perusopetuksen johtamisesta ja ohjauksesta vastaaville henkilöille 16 6.1 Yleisnäkemys toimivimmasta hallinnollisesta ratkaisusta 16 6.2 Lyhyen ja pitkän aikavälin haitat ja hyödyt muutokseen liittyen 18 6.3 Vaikutukset johtamiseen 19 6.4 Vaikutukset henkilöstön ja tilojen yhteiskäyttömahdollisuuksiin 19 6.5 Vaikutukset käytännön toimintaan 21 6.6 Muutoksen ajankohta 22 6.7 Muuta huomioitavaa 22 7. Johtopäätökset 24 8. Esitys varhaiskasvatuksen hallintomallista 26 Liitteet Päivähoidon hallinto kunnissa 1.1.2011 Päivähoidon hallinnollinen sijoittuminen, kysely

3 1. Taustaksi Kosken Tl ja Marttilan kunnissa on tehty päätös sosiaalihuollon tehtävien siirtymisestä Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueelle. Lasten päivähoito ja esiopetus eivät siirry yhteistoiminta-alueelle. Lasten päivähoito ja esiopetus kuuluvat molemmissa kunnissa tällä hetkellä sosiaalilautakunnan alaisuuteen. Koululaisten iltapäivätoiminnasta vastaavat nykyisin molemmissa kunnissa vapaaaikalautakunnat. Tässä selvityksessä tarkastellaan varhaiskasvatuksen hallinnolliseen sijoittumiseen Kosken Tl ja Marttilan kunnissa liittyviä kysymyksiä toiminnan sisällön, lainsäädännön sekä muualla Suomessa tehtyjen ratkaisujen näkökulmasta. Selvityksen tueksi laadittiin kuntien varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen johtamisesta ja ohjauksesta vastaaville henkilöille myös kysely. Siinä käsiteltiin asiaa kuudesta näkökulmasta: 1. Yleisnäkemys toimivimmasta hallinnollisesta ratkaisusta 2. Lyhyen ja pitkän aikavälin haitat ja hyödyt muutokseen liittyen 3. Vaikutukset johtamiseen 4. Vaikutukset henkilöstön ja tilojen yhteiskäyttömahdollisuuksiin 5. Vaikutukset käytännön toimintaan 6. Muutoksen ajankohta Kyselyn lisäksi tausta-aineistona käytettiin kuntien lasten ja nuorten hyvinvointi- ja lastensuojelusuunnitelmia, varhaiskasvatusta koskevaa lainsäädäntöä, valtioneuvoston periaatepäätöstä varhaiskasvatuksen valtakunnallisista linjauksista (2002), Tuulikki Petäjäniemen sekä Simo Pokin 19.2.2010 sosiaali- ja terveysministeriölle sekä opetusministeriölle luovuttamaa selvitystä päivähoidon ja varhaiskasvatuksen asemasta valtionhallinnosta, selvityksiä varhaiskasvatuksen hallinnollisesta asemasta Loimaalla, Aurassa ja Pöytyällä (2010/2011), selvitystä päivähoidon hallinnon järjestämisestä Naantalissa (2010) sekä Espoon kaupungin vuonna 2008 laatimaa selvitystä päivähoidon ja koulutoimen mahdollisesta hallinnollisesta yhdistämisestä. Selvityksen on laatinut hallintotieteiden maisteri Pasi Oksanen.

4 2. Varhaiskasvatuksen kokonaisuus Valtioneuvosto on periaatepäätöksessään varhaiskasvatuksen valtakunnallisista linjauksista (STM:n julkaisuja 2002:9) määritellyt varhaiskasvatuksen sisällön seuraavasti: Varhaiskasvatus on lapsen eri elämänpiireissä tapahtuvaa kasvatuksellista vuorovaikutusta, jonka tavoitteena on edistää lapsen tervettä kasvua, kehitystä ja oppimista. Vanhemmilla on lastensa ensisijainen kasvatusoikeus ja vastuu ja yhteiskunnan tarjoamat varhaiskasvatuspalvelut tukevat lapsen kotikasvatusta. Vanhemmat valitsevat lastensa varhaiskasvatuspalvelut. Yhteiskunnan järjestämä ja valvoma varhaiskasvatus koostuu hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudesta. Se on suunnitelmallista ja tavoitteellista vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa, jossa lapsen omaehtoinen leikki on keskeisessä asemassa. Lähtökohtana on laaja-alaiseen, monitieteiseen tietoon ja tutkimukseen sekä varhaiskasvatuksen menetelmien tuntemiseen perustuva, kokonaisvaltainen näkemys lapsen kasvusta, kehityksestä ja oppimisesta. Periaatepäätöksessä todetaan, että päivähoito eri muotoineen on vallitsevin yhteiskunnallisen varhaiskasvatuksen toimintaympäristö. Tämän lisäksi tärkeän osan varhaiskasvatusta muodostaa esiopetus, joka on vuotta ennen oppivelvollisuuden alkamista tarjottavaa suunnitelmallista opetus- ja kasvatustyötä. Varhaiskasvatus ja siihen kuuluva esiopetus sekä perusopetus muodostavat lapsen kehityksen kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden. Varhaiskasvatuksen piiriin kuuluvat myös oppivelvollisuusikäiset lapset, jotka käyttävät varhaiskasvatuspalveluita. Varhaiskasvatuspalvelujen kokonaisuus muodostuu päiväkotihoidosta, perhepäivähoidosta, esiopetuksesta, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnasta sekä avoimesta varhaiskasvatustoiminnasta. Päivähoitopalvelujen järjestelmää täydentävät yksityisen hoidon ja kotihoidon tuet. Toiminnan sisältöä voidaan kuvata educare -käsitteellä, jolla tarkoittaa sitä, että palveluun ja toimintaan sisältyy hoitoa, kasvatusta ja opetusta. Kunkin elementin osuus muuttuu lapsen kasvun ja kehityksen myötä. Nuorimpien lasten kohdalla korostuu hoito ja hoiva ja lapsen lähestyessä kouluikää kasvaa opetuksen rooli suuremmaksi (kuvio 1) hoito ja kasvatus opetus 0 1 2 3 4 5 6 7 LAPSEN IKÄ Kuvio 1. Educare

5 3. Lainsäädäntö Päivähoidon hallinnollisesta asemasta kunnassa säädetään sosiaalihuoltolaissa (710/1982). Elokuun 2003 alussa voimaan tulleella väliaikaisella lainsäädännöllä annettiin kunnille mahdollisuus itse päättää, mikä kuntalain mukainen luottamusmiehistä koostuva monijäseninen toimielin huolehtii lasten päivähoidosta annetussa laissa sekä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetussa laissa kunnalle säädetyistä tehtävistä. 1.1.2007 väliaikainen kokeilulainsäädäntö kumottiin ja voimaan astui laki sosiaalihuoltolain 6:n muuttamisesta (1329/2006). Siinä todetaan, että sosiaalihuollon toimeenpanoon kyseessä olevan lain mukaan kuuluvista tehtävistä sekä niistä tehtävistä, jotka muussa laissa säädetään sosiaalilautakunnan taikka muun vastaavan toimielimen tehtäväksi, huolehtii yksi tai useampi kunnan määräämä monijäseninen toimielin. Muutos merkitsee sitä, että sosiaalihuollon alaan kuuluvia tehtäviä voidaan jakaa kunnan päättämässä laajuudessa yhdelle tai useammalle monijäseniselle toimielimelle. Päätöksen tekee kunnan valtuusto. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa (169/2007) todetaan, että kunnassa tai yhteistoiminta-alueella, joka huolehtii perusterveydenhuollosta ja sosiaalihuollosta on oltava vähintään noin 20 000 asukasta. Yhteistoiminta-alueeseen kuuluva kunta voi kuitenkin jatkossakin huolehtia itse lasten päivähoidosta annetussa laissa sekä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetussa laissa tarkoitetuista tehtävistä. Keskeisin osa varhaiskasvatusta koskevaa lainsäädäntöä muodostuu päivähoitolaista ja asetuksesta, lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tukea koskevasta lainsäädännöstä sekä perusopetuslaista ja -asetuksesta. Ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia päivähoidon tehtävissä säätelee laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista. Päivähoidon asiakasmaksuista säädetään lailla ja asetuksella sosiaalija terveydenhuollon asiakasmaksuista Laissa lasten päivähoidosta (36/1973) todetaan, että päivähoitoa voivat saada lapset, jotka vielä eivät ole oppivelvollisuusikäisiä sekä milloin erityiset olosuhteet sitä vaativat eikä hoitoa ole muulla tavoin järjestetty, myös sitä vanhemmat lapset. Päivähoito on pyrittävä järjestämään siten, että se tarjoaa lapsen hoidolle ja kasvatukselle sopivan hoitopaikan ja jatkuvan hoidon sinä vuorokauden aikana, jona sitä tarvitaan. Päivähoidolla tarkoitetaan lapsen hoidon järjestämistä päiväkotihoitona, perhepäivähoitona, leikkitoimintana tai muuna päivähoitotoimintana. Kunnan on huolehdittava siitä, että lasten päivähoitoa on saatavissa kunnan järjestämänä tai valvomana siinä laajuudessa ja sellaisin toimintamuodoin kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Päivähoitolaissa säädetään myös päivähoidon kasvatustavoitteista ja erityistä tukea tarvitsevien lasten päivähoidon järjestämisestä. Lakia lasten päivähoidosta muutettiin vuonna 2011 sisällyttämällä lakiin säännös, jonka mukaan kunta voi järjestää lasten päivähoitoa myös muille kuin kunnan omille asukkaille. Muutos astui voimaan elokuun 2011 alusta. Asetuksessa lasten päivähoidosta (239/1973) säädetään mm. päivähoitoon liittyvien hakemusten käsittelystä ja hakuajoista, päivähoidon kokopäivä- ja osapäivähoidon hoitoajoista, hoitohenkilökunnan ja lasten välisestä suhdeluvusta sekä hoitohenkilöstön kelpoisuusehdoista päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa. Sosiaalihuollon johtotehtävien sekä mm.

6 lastentarhanopettajien ja lähihoitajien kelpoisuuksista säädetään laissa sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (272/2005). Lasten päivähoidon maksun määräämisestä, kuukausimaksuista, tulorajoista sekä kunnan perimän maksun ylärajasta säädetään laissa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/1992). Laki sisältää myös säännökset edellytyksistä maksun perimättä jättämiseen tai sen alentamiseen. Asetuksessa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (912/1992) täsmennetään maksukäytäntöjä esimerkiksi lapsen poissaolojen huomioon ottamisesta maksua määrättäessä sekä säännellään lapsen tilapäisen poissaolon johdosta järjestettyjen muiden sosiaalipalvelujen maksuttomuudesta. Laissa lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta (1128/1996) säädetään oikeudesta päivähoitopaikalle vaihtoehtoiseen lapsen hoidon järjestämiseksi suoritettavaan taloudelliseen tukeen. Lain mukaista hoitorahaa ja hoitolisää voidaan maksaa joko kotihoidon tukena tai yksityisen hoidon tukena. Tuen maksamisesta vastaa Kansaneläkelaitos, jolle kunta korvaa tuen kustannukset. Perusopetuslaissa (628/1998) säädetään mm. perusopetuksesta, oppivelvollisuudesta, esiopetuksesta sekä aamu- ja iltapäivätoiminnasta. Kunta on lain mukaan velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna esiopetusta. Lisäksi kunta on velvollinen järjestämään oppivelvollisuuden alkamisvuonna esiopetusta pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville lapsille ja niille lapsille, jotka aloittavat perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin. Esiopetusta järjestettäessä tulee ottaa huomioon, että opetukseen osallistuvilla lapsilla on mahdollisuus käyttää päivähoitopalveluita. Mikäli esiopetusta järjestetään lasten päivähoidosta annetun lain tarkoittamassa päivähoitopaikassa, sovelletaan esiopetuksessa perusopetuslain lisäksi päivähoitolain ja asetuksen määräyksiä. Perusopetuslaissa myös todetaan, että kunta voi järjestää ja hankkia laissa määriteltyä aamu- ja iltapäivätoimintaa. Mikäli toimintaa järjestetään, tulee sitä tarjota kunnassa toimivien koulujen ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille sekä erityisopetuksessa oleville oppilaille kunnan päättämässä laajuudessa. Vuoden 2011 elokuusta alkaen on perusopetuslakia muutettu siten, että jos esiopetusta saava lapsi osallistuu muussa kuin asuinkunnassaan järjestettävään lasten päivähoitoon, opetuksen järjestäjällä on oikeus edellyttää, että lapsen huoltaja vastaa lapsen kuljettamisesta tai saattamisesta aiheutuvista kustannuksista päivähoitopaikan ja esiopetuksen järjestämispaikan välillä. Lastensuojelulaissa (417/2007) todetaan, että lastensuojelun tehtävänä on turvata lapsen oikeudet turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun ja huolenpitoon. Lasten ja perheiden kanssa toimivien viranomaisten on tuettava vanhempia ja huoltajia heidän kasvatustehtävässään ja pyrittävä tarjoamaan perheelle tarpeellista apua riittävän varhain sekä ohjattava lapsi ja perhe tarvittaessa lastensuojelun piiriin. Lastensuojelua on lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu. Lastensuojelun lisäksi kunta järjestää ehkäisevää lastensuojelua silloin, kun lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana. Ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia

7 sekä tuetaan vanhemmuutta. Laissa todetaan, että ehkäisevää lastensuojelua on tuki ja erityinen tuki, jota annetaan esimerkiksi opetuksessa, nuorisotyössä, päivähoidossa, äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Lokakuun 2011 alusta tulivat voimaan laki yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011) ja sen nojalla annettu sosiaali- ja terveysministeriön asetus (1053/2011). Lakia sovelletaan sellaisiin sosiaalipalveluihin, joita kunta on velvollinen järjestämään sosiaalihuoltolain mukaan, sikäli kuin niitä on mahdollista tuottaa yksityisesti liike- tai ammattitoimintaa harjoittamalla. Tällaista palvelua on esimerkiksi lasten päivähoito. Laissa määritetään yksityisten sosiaalipalvelujen tuottamisen toimintaedellytyksistä, vastuista palvelun laadussa sekä palvelun tuottamiseen liittyvistä lupa-, ilmoitus- ja vastuumenettelyistä.

8 4. Hallinnollinen asema valtionhallinnossa ja kunnissa Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisestä, sairauksien ja sosiaalisten ongelmien ehkäisystä sekä sosiaali- ja terveyspalveluista. Ministeriön tehtäväkuvaan kuuluu sosiaalisen hyvinvoinnin ja sosiaalisten ongelmien ehkäisyn lisäksi lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin turvaaminen. Päivähoito on tällä hetkellä sosiaalipalveluna yksi osa lasten ja perheen palveluita. Päivähoidon suunnittelusta, ohjauksesta ja valvonnasta valtionhallinnossa vastaa sosiaali- ja terveysministeriö. Opetus- ja kulttuuriministeriö puolestaan vastaa koulutuspolitiikan suunnittelusta ja toimeenpanosta sekä koulutuspolitiikan kehittämisestä, jonka lisäksi ministeriön toimialaan kuuluvat tiede-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikka. Perusopetuslain mukainen esiopetus kuuluu ministeriön toimialaan ja se vastaa siihen liittyvästä lainsäädännöstä, koulutuspoliittisten linjausten valmistelusta sekä ohjauksesta. Myös koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta kuuluvat opetus- ja kulttuuriministeriölle. Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen asemasta valtionhallinnossa tehtiin keväällä 2010 peruspalveluministeri Risikon ja opetusministeri Virkkusen toimeksiannosta selvitys (Petäjäniemi Pokki: Selvitys päivähoidon ja varhaiskasvatuksen asemasta valtionhallinnossa 19.2.2010). Selvityksen laatijat esittivät selvityksessä kannanottonaan, että päivähoidon hallinto tulisi siirtää kokonaisuutena sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalta opetusministeriön hallinnonalalle. Päätöstä tällaisen siirron tekemisestä ei kuitenkaan ole tehty. Kunnat voivat itse päättää mikä monijäseninen toimielin huolehtii lasten päivähoidosta annetussa laissa (36/1973) sekä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetussa laissa (1128/1996) kunnalle säädetyistä tehtävistä. Kuntaliiton ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämä tilasto (http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/soster/sosiaalipalvelut/lastenpaivahoito/lphhallinto/sivut/default.aspx) siitä, mihin päivähoidon tehtävät on eri kunnissa hallinnollisesti sijoitettu, on päivitetty heinäkuussa 2011 laaditun kyselyn avulla. Kysely kattoi kaikki Manner- Suomen 320 kuntaa. Päivähoidon tehtävistä huolehti tuolloin 108 kunnassa (34 %) sosiaalitoimen lautakunta. 190 kunnassa (59%) päivähoidon tehtävät oli siirretty opetustoimen lautakuntaan. Lisäksi kyselyn ajankohtana 25 kuntaa oli tehnyt päätöksen siitä, että päivähoito siirtyy opetustoimeen vuosien 2012-2014 aikana. 22 kunnassa (7 %) päivähoito oli organisoitu muulla tavalla. Näissä tapauksissa 14:ssa päivähoidon tehtäviä hoitivat peruspalvelujen kuntayhtymät. Lisäksi neljässä kunnassa käytössä oli elämänkaarimalli, kolmessa päivähoito kuului kunnanhallitukselle ja yhdessä kunnassa hyvinvointilautakunnalle. Selvityksen liitteenä 1 on taulukko päivähoidon hallinnollisesta sijoittumisesta eri kunnissa.

9 5. Nykyinen tilanne ja toiminnan organisointi Kosken Tl ja Marttilan kunnissa 5.1. Väestörakenne ja päivähoidon käyttö Kosken Tl kunnan asukasluku vuoden 2010 lopussa oli 2436 (taulukko 1) Vuoteen 2000 verrattuna on väestön määrä laskenut 4,5 %. Samana aikana on alle kouluikäisten lasten määrä pudonnut noin 30 % niin, että vuoden 2010 lopussa heitä oli kunnassa 125. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan alle kouluikäisten määrä pysyisi jatkossa suunnilleen tällä tasolla vuosiin 2015 (121) ja 2020 (117) mennessä. Marttilassa väkiluku oli vuoden 2010 lopussa 1994 (taulukko 2). Kokonaisväestön määrä on vuoteen 2000 verraten laskenut 6,6 %. Alle kouluikäisten lasten määrä on pudonnut runsaat 21 %. Vuoden 2010 lopussa oli alle kouluikäisiä lapsia kunnassa yhteensä 126. Väestöennusteen mukaan lasten määrä kuitenkin kasvaisi kuluvan vuosikymmenen kuluessa lähes vuoden 2000 tasolle niin, että alle kouluikäisiä lapsia olisi vuonna 2015 147 ja vuonna 2020 151. Väestöennusteet perustuvat Tilastokeskuksen laatimaan trendilaskelmaan, jossa lähdetään siitä, että syntyvyyden ja kuolleisuuden kehitys sekä muuttoliike ovat jatkossakin suunnilleen aiempien vuosien tasolla. Vuoden 2010 lopussa oli Kosken Tl kunnassa kokopäivähoidossa 37 lasta ja osapäivähoidossa 25 lasta (Sotkanet). Marttilan kunnassa kokopäivähoidossa lapsia oli 30 ja osapäivähoidossa 15. Esiopetuksessa lapsia oli samaan aikaan Kosken Tl kunnassa 16 ja Marttilassa 20 lasta. Ikäryhmiin jaoteltuna oli Kosken Tl kunnassa kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa 1-2 vuotiaita lapsia 9 (25 % ikäluokasta) ja osapäivähoidossa 3 (8 % ikäluokasta). 3-5 vuotiaita lapsia kokopäivähoidossa oli 27 (45 % ikäluokasta) ja osapäivähoidossa 13 (22 % vastaavanikäisistä). Marttilassa 1-2 vuotiaista oli kokopäivähoidossa 9 (23 % ikäluokasta). Osapäivähoidossa 1-2 vuotiaita ei ollut. 3-5 vuotiaita oli kokopäivähoidossa 21 (44 % ikäluokasta) ja osapäivähoidossa 3 (6 % ikäluokasta) Koski Tl Ikäluokat 1995 2000 2005 2010 2015 2020 Muutos 2000-2010 Taulukko 1. Kosken Tl kunnan väestörakenne ja ennuste Muutos-% 2000-2010 Trenditilaston mukainen muutos 2010-2020 Muutos- % 2010-2020 0-6 -vuotiaat 196 178 153 125 121 117-53 -29,8-8 -6,4 7-15 -vuotiaat 267 261 269 252 242 221-9 -3,4-31 -12,3 16-24-vuotiaat 253 235 208 195 209 210-40 -17,0 15 7,7 25-64 -vuotiaat 1395 1292 1278 1213 1087 1044-79 -6,1-169 -13,9 65-74-vuotiaat 309 307 332 321 379 381 14 4,6 60 18,7 75-84-vuotiaat 191 202 213 236 262 270 34 16,8 34 14,4 85 vuotta täyttäneet 74 75 75 94 102 128 19 25,3 34 36,2 2685 2550 2528 2436 2402 2371-114 -4,5-65 -2,7

10 Marttila Ikäluokat 1995 2000 2005 2010 2015 2020 Muutos 2000-2010 Taulukko 2. Marttilan kunnan väestörakenne ja -ennuste Muutos-% 2000-2010 Trenditilaston mukainen muutos 2010-2020 Muutos- % 2010-2020 0-6 -vuotiaat 157 160 125 126 147 151-34 -21,3 25 19,8 7-15 -vuotiaat 253 220 212 199 196 209-21 -9,5 10 5,0 16-24-vuotiaat 217 213 205 157 172 160-56 -26,3 3 1,9 25-64 -vuotiaat 1112 1080 1082 1050 990 971-30 -2,8-79 -7,5 65-74-vuotiaat 249 229 208 237 276 268 8 3,5 31 13,1 75-84-vuotiaat 164 175 177 160 154 180-15 -8,6 20 12,5 85 vuotta täyttäneet 54 58 55 65 76 77 7 12,1 12 18,5 2206 2135 2064 1994 2011 2016-141 -6,6 22 1,1 5.2. Hallinto Koski Tl Kosken Tl kunnassa on toiminta jaettu neljään toimialaan: Yleis- ja taloushallinnon toimiala, sosiaalitoimen toimiala, sivistystoimen toimiala sekä teknisen toimen toimiala. Lasten päivähoito ja esiopetus ovat sosiaalitoimen toimialaan kuuluvia toimintoja ja kuuluvat lastenhoidon tehtäväalueeseen. Muita tehtäväalueita sosiaalitoimen toimialalla ovat hallinto/sosiaalilautakunta, vanhustenhuolto, vammaishuolto, muut sosiaalipalvelut ja terveydenhuolto. Toimialan asiat käsitellään sosiaalilautakunnassa, jonka esittelijänä toimii hallinto- ja sosiaalijohtaja. Päivähoidon vastuualueen esimiehenä toimii päivähoidon ohjaaja. Sivistystoimen toimialalla on kolme lautakuntaa: Koululautakunta, vapaa-ajan lautakunta sekä kulttuurilautakunta. Koululautakunnan tehtäviin kuuluvat perusopetus, toisen asteen koulutus, aikuiskoulutus, taiteen perusopetus sekä musiikkiopistotoiminta. Koululautakuntaan kuuluu yhteensä 10 jäsentä, joista 5 on Kosken Tl kunnan edustajia. Lautakuntaan kuuluu myös 3 Marttilan kunnanvaltuuston ja 2 Loimaan kaupunginvaltuuston valitsemaa jäsentä. Käsiteltäessä yksinomaan Kosken Tl kunnan koulutointa koskevia asioita, on lautakunnan jäsenmäärä 5. Koululautakunnan esittelijänä toimii koulutoimenjohtaja. Vapaa-ajan lautakunnan tehtäviin kuuluvat nuorisotoimi, liikuntatoimi, aamu- ja iltapäivätoiminta sekä muu vapaa-ajan toiminta. Lautakunnan esittelijänä toimii vapaaaikasihteeri. Kulttuurilautakunnan tehtäväalueeseen kuuluvat kirjasto- ja kulttuuritoimi. Esittelijänä toimii kirjastotoimenjohtaja. Marttila Marttilan kunnan toiminta on organisoitu neljään toimialaan (hallinnon toimiala, sosiaali- ja terveystoimen toimiala, sivistystoimen toimiala sekä tekninen toimiala). Päivähoidon tehtäväalue (sisältäen päiväkodin, perhepäivähoidon, ryhmäperhepäiväkodit, esikoulun, muun ohjatun toiminnan, lastenhoidon tuen sekä yksityisen päivähoidon valvonnan) kuuluu sosiaali- ja terveystoimen toimialaan. Toimialan muita tehtäväalueita ovat sosiaalitoimisto, Suvirannan palvelukeskus, kehitysvammahuolto sekä terveydenhuolto.

11 Sosiaali- ja terveystoimen toimialan asiat käsitellään sosiaalilautakunnassa, jossa esittelijänä toimii sosiaalijohtaja. Päivähoidon tehtäväalueen esimiehenä toimii päivähoidon johtaja. Sivistystoimen toimialalla on Marttilassa kolme lautakuntaa. Koululautakunnalle kuuluvia tehtäväkokonaisuuksia ovat peruskoulutus, toisen asteen koulutus, aikuiskoulutus, taiteen perusopetus ja musiikkitoiminta. Lautakunnan esittelijänä toimii Marttilan koulun rehtori. Vapaa-aikalautakunnalle kuuluvat nuorisotoimi ja liikuntatoimi sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäminen. Lautakunnan esittelijänä toimii vapaa-aikasihteeri, joka vastaa myös koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaan ottamisesta. Kolmantena sivistystoimen lautakuntana toimii kulttuurilautakunta, jolle kuuluvat kirjasto- ja kulttuuritoimen asiat. Lautakunnan esittelijänä toimii kirjastonhoitaja. Yleistä Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa (169/2007) todetaan, että kunnassa tai yhteistoiminta-alueella, joka huolehtii perusterveydenhuollosta ja sosiaalihuollosta on oltava vähintään noin 20 000 asukasta. Yhteistoiminta-alueeseen kuuluva kunta voi kuitenkin jatkossakin huolehtia itse lasten päivähoidosta annetussa laissa sekä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetussa laissa tarkoitetuista tehtävistä. Tähän liittyen ovat Kosken Tl, Liedon, Marttilan ja Tarvasjoen kunnat tehneet sopimuksen, jonka mukaan kuntien järjestämisvastuulle säädetyt perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen tehtävät annetaan kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain (169/2007) 5 :ssä ja kuntalain (365/1995) 76 :ssä tarkoitetulla tavalla hallintokunnan, Liedon tehtäväksi. Kosken Tl ja Marttilan osalta yhteistoiminta-alueelle siirretään vuoden 2013 alusta lukien kaikki perusterveydenhuollon tehtävät, erikoissairaanhoitopalveluiden hankkiminen sekä sosiaalitoimen tehtävistä mielenterveys- ja päihdehu0llon palvelut. Lisäksi on sovittu, että Kosken Tl ja Marttilan kunnat hankkivat perheneuvolapalvelut ostopalvelusopimuksella Liedon kunnalta. Varhaiskasvatukseen liittyviä tehtäviä ei tämän sopimuksen mukaisesti olla siirtämässä hallintokunnalle. Alkuperäistä, joulukuussa 201o hyväksyttyä sopimusta päätettiin muuttaa kesäkuussa 2011 (Kosken Tl kunnanvaltuusto 20.6.2011, Marttilan kunnanvaltuusto 16.6.2011) niin, että sopijakuntien joukkoon liittyi myös Tarvasjoki. Samassa yhteydessä päättivät kunnanvaltuustot myös, että sopimuksen täytäntöönpanoon liittyvään valmistelutyöhön kytketään laajan soten toteutuksen suunnittelu. Tavoitteena on käynnistää laaja sote yhteistoiminta-alueella viimeistään 1.1.2015) 5.3. Talous Kosken Tl kunnan ulkoisiksi toimintamenoiksi on vuoden 2012 talousarviossa arvioitu 15 542 169 euroa. Sosiaalilautakunnan osuus kuluista on 9 316 166 euroa (59,9 % kokonaiskuluista). Päivähoitoon ja esiopetukseen kuluista kohdistuu 715 262 euroa (4,6 % kustannuksista). Ulkoisia toimintatuottoja on arvioitu saatavan 2 708 746 euroa. Sosiaalilautakunnan osuus tuotoista on talousarviossa 905 500 euroa (33,4 % kaikista tuotoista) ja lasten päivähoidon 99 000 euroa (3,6 % toimintatuotoista).

12 Sivistystoimessa ovat koululautakunnan alaisen toiminnan toimintakulut vuoden 2012 talousarviossa 3 778 077 euroa (24,3 % kunnan kokonaiskuluista) ja toimintatuotot 999 485 euroa (36,9 kokonaistuotoista). Vapaa-ajanlautakunnalle kuuluvan toiminnan toimintakulut puolestaan ovat 201 431 euroa (1,3 %) ja tuotot 10 000 euroa (0,4 %). Kulttuurilautakunnan osalta kuluja on arvioitu muodostuvan Kosken Tl kunnassa 162 621 euroa (1,0 %) ja tuottoja 870 euroa (0,03 %) Marttilan kunnan ulkoisiksi toimintakuluiksi vuonna 2012 on arvioitu 11 452 880 euroa. Sosiaalilautakunnan osuus toimintakuluista on 7 401 040 euroa (64,6 % kaikista toimintakuluista ), josta päivähoitoon kohdistuu kuluja 739 910 euroa (7,1 % kaikista kuluista). Ulkoisia toimintatuottoja Marttilan kunnan vuoden 2012 talousarviossa on arvioitu saatavan yhteensä 1 812 650 euroa. Sosiaalilautakunnan osuus näistä tuotoista on 818 620 euroa (45,2 %) ja lasten päivähoidon 103 520 euroa (5,2%). Sivistystoimessa ovat koululautakunnan alaisen toiminnan toimintakulut vuoden 2012 talousarviossa 1 489 160 euroa (13 % kunnan kokonaiskuluista) ja toimintatuotot 24 500 euroa (1,4 % kokonaistuotoista). Vapaa-aikalautakunnalle kuuluvan toiminnan toimintakulut puolestaan ovat 303 010 euroa (2,6 %) ja tuotot 44 320 euroa (2,4 %). Kulttuurilautakunnan osalta kuluja on arvioitu muodostuvan Marttilassa 176 220 euroa (1,5 %) ja tuottoja 5700 euroa (0,3 %) 5.4. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen toimintayksiköt ja henkilöstö Kosken Tl ja Marttilan kunnissa järjestetään lapsiperheille päivähoitoa kokopäiväisenä tai osapäiväisenä vanhempien tarpeiden mukaan päiväkodissa tai perhepäivähoidossa. Järjestelmää täydentää kotihoidon tukeminen kotihoidon tuen, yksityisen hoidon tuen sekä kotihoidon kuntalisän avulla. Koski Tl Kosken Tl päiväkotiin kuuluu kaksi yksikköä, Maitoparran maja ja Töpöhännän tupa. Maitoparran majassa toimii kaksi lapsiryhmää (Pillit ja Pullat). Esiopetus järjestetään päiväkoti Töpöhännän tuvassa, jossa toimii kokopäiväinen esiopetusryhmä. Päiväkodin lisäksi päivähoitoa tarjoavat kunnan 5 perhepäivähoitajaa, jotka hoitavat lapsia omissa kodeissaan. Kunnallisen päivähoidon vaihtoehtona on kotihoidontuki ja yksityisen hoidon tuki sekä kotihoidon kuntalisä. Kuntalisän saamisen edellytyksenä on, että perheessä on alle 3-vuotias lapsi, josta Kela maksaa kotihoidon tukea, lapsen vanhemmat tai toinen heistä hoitaa kaikki perheen lapset kotona ja vanhempi on jäänyt pois työstä. Kuntalisän suuruus alle 3-vuotiaalle lapselle on 150 /kk. Kosken Tl kunnan varhaiskasvatuksen henkilökunta vuodelle 2012 hyväksytyn talousarvion mukaisena on kuvattu taulukossa 3.

13 Henkilönimike Työntekijämäärä Päivähoidon ohjaaja 1 Lastentarhanopettaja 1,5 Hoitaja 5 Perhepäivähoitaja 5 Esiopettaja 0,5 Erityislastentarhanopettaja 0,6 Yhteensä 13,6 Lisäksi siivooja 31h/vko ja osa-aikainen talonmies Taulukko 3. Kosken Tl varhaiskasvatuksen henkilöstö talousarviossa 2012 Perusopetusta järjestetään 1-6 luokkalaisille Talolan koulussa. Jokaisella luokka-asteella on vähintään yksi ryhmä. Erityisopetusta annetaan yksilöopetuksena, pienryhmäopetuksena sekä samanaikaisopetuksena luokassa. 7-9 luokkalaisille perusopetusta tarjotaan Kosken seudun yläasteella, joka on seutukunnallinen yläkoulu, jossa oppilaita on pääosin Kosken Tl, Marttilan ja Loimaan kunnista. Lisäksi koulussa on oppilaita Somerolta ja Kuusjoelta. Erityisopetus on integroitu normaalin koulutoiminnan yhteyteen. Perusopetuksen henkilöstömäärä Kosken Tl kunnassa on kuvattu taulukossa 4. Kunta järjestää 1-6 vuosiluokkien oppilaille sekä erityisopetukseen otetuille ja siirretyille aamu- ja iltapäivätoimintaa. Palvelu hankitaan avustussopimuksella Kosken Tl nuorisoseuralta. Henkilönimike Työntekijämäärä Talolan koulu Luokanopettaja 7 Tuntiopettaja 2 Erityisluokanopettaja 1 Laaja-alainen erityisopettaja 1 Koulutyöntekijät (koulunkäyntiavustajat 3, 5,61 keittäjä 1, kouluhuoltaja 1, keittiöapulainen-kouluhuoltaja 1) Talonmies 0,22 Koulupsykologi (yhteinen Koski Tl ja 1 Marttila) Yhteensä 17,83 Kosken seudun yläaste Rehtori 1 Aineenopettaja (9 yläaste, 13 yläaste/lukio) 22 Erityisopettaja 2 Opinto-ohjaaja (yhteinen yläaste ja lukio) 1 Koulunkäyntiavustaja 2 Kanslisti (yhteinen yläaste ja lukio) 1 Kouluhuoltaja (yhteinen yläaste ja lukio) 3,7 Keittiöhenkilökunta (yhteinen yläaste ja 2,3 lukio) Talonmies-vahtimestari (yhteinen yläaste 1 ja lukio) Mikrotukihenkilö (yhteinen yläaste ja 0,2 lukio) Koulupsykologi (koko koulutoimen 1 yhteinen) Yhteensä 37,2 Taulukko 4. Kosken Tl perusopetuksen henkilöstö talousarviossa 2012

14 Marttila Päiväkotihoitoa tarjotaan vuonna 2009 käyttöönotetussa Kisarinteen päiväkodissa. Päiväkoti on 42-paikkainen ja siinä toimii kaksi lapsiryhmää (Nappulat ja Viikarit). Päiväkodissa työskentelee 2 lastentarhanopettajaa, 4 hoitajaa ja päiväkotiapulainen. Päiväkodin tiloissa sijaitsee myös kunnan päivähoitotoimisto ja päivähoidon johtaja työskentelee päiväkodissa. Johtajan työpanoksesta 50 % suuntautuu hallinnollisiin tehtäviin. Perhepäivähoitoa tarjotaan Touhulan ryhmäperhepäiväkodissa sekä Marttilan koululla esikoulun yhteydessä toimivassa ryhmäperhepäiväkoti Esikossa, jossa tarjotaan osapäivähoitoa esikoululaisille. Kunnassa työskentelee 4 perhepäivähoitajaa. Tämän lisäksi kunnassa toimii myös kaksi yksityistä perhepäivähoitajaa. Kunnallisen päivähoidon vaihtoehtona on kotihoidontuki ja yksityisen hoidon tuki. Marttilassa on lisäksi käytössä lasten kotihoidontuen kuntalisä, jota maksetaan talousarvioon varatun määrärahan puitteissa 100 euroa kuukaudessa perheille, joissa on alle 3-vuotias lapsi mikäli lapsen vanhemmat tai toinen heistä hoitaa perheen kaikki alle kouluikäiset lapset kotona. Erityispäivähoito toteutetaan integroidusti osana tavallista päiväkoti- tai perhepäivähoitoa. Erityistä tukea tarvitsevalle lapselle laaditaan päivähoidon kuntoutussuunnitelma yhteistyössä vanhempien, lasta hoitavan henkilökunnan ja lapsen kuntoutuksesta vastaavien asiantuntijoiden kanssa. Erityislastentarhanopettajan palveluja hankitaan ostopalveluna Kosken Tl kunnalta 2 pv viikossa. Vuoropäivähoitoa ostetaan tarvittaessa yksityiseltä päivähoidolta tai Tarvasjoen kunnalta ja ruotsinkielistä päivähoitoa Folkhälsanilta Liedosta. Perusopetuslain mukaista esiopetusta järjestetään Marttilan koulun yhteydessä sijaitsevassa esikoulu Esikossa 6-vuotiaille viitenä päivänä viikossa kouluvalmiuksien kehittämiseksi. Marttilan kunnan varhaiskasvatuksen henkilökunta vuodelle 2012 hyväksytyn talousarvion mukaisena on kuvattu taulukossa 5. Henkilönimike Työntekijämäärä Päivähoidon johtaja (50 % hallinnollisia tehtäviä) 1 Lastentarhanopettaja 2 Hoitaja 4 Perhepäivähoitaja 4 Esikouluopettaja 1 Päiväkotiapulainen 1 Erityislastentarhanopettaja, ostopalvelu 2 pv / vko 0,4 Yhteensä 13,4 Taulukko 5. Marttilan varhaiskasvatuksen henkilöstö talousarviossa 2012 Perusopetusta järjestetään 1-6 luokkalaisille Marttilan koulussa. Oppilaat kouluun tulevat koko Marttilan kunnan alueelta. Jokaista luokka-astetta edustaa yksi ryhmä ja lisäksi on yksi yhdysluokka. Erityistä tukea tarvitsevat oppilaat käyvät koulua luokissa 1-6 tai yhdysluokassa.

15 Laaja-alainen erityisopettaja tukee työllään oppilaiden integraatiota luokkaryhmiin. Yhdysluokalla ja laaja-alaisella erityisopettajalla on koulun yhteydessä omat tilat. 7-9 luokkalaisille perusopetusta tarjotaan Kosken seudun yläasteella. Koululaisten iltapäivätoimintaa järjestää kunnan vapaa-aikatoimi. Iltapäivätoimintaa järjestetään 1-2. luokkien ja erityisopetuksessa olevien lasten lisäksi myös 3-4 luokkien oppilaille. Iltapäivätoiminnan keskuspaikkana on Marttilan nuorisotalo, jonka lisäksi tiloina käytetään Marttilan koulua, Martintaloa sekä muita kunnan liikuntapaikkoja sekä lähikuntien liikunta- ja virkistysalueita. Sosiaalitoimi järjestää aamutoimintaa sitä tarvitseville esikoulu Esikon tiloissa. Varsinaista aamuja iltapäivätoimintaa täydentää yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa järjestettävä kerhotoiminta. Perusopetuksen sekä iltapäivätoiminnan ohjauksen henkilöstömäärä Marttilassa on kuvattu taulukossa 6. Henkilönimike Työntekijämäärä Koululautakunta (Marttilan koulu) Luokanopettaja 7 Siivooja 1 Erityisopettaja / tuntiopettaja 1 Kouluavustaja 1,5 Yhteensä 10,5 Vapaa-aikalautakunta Iltapäivätoiminnan ohjaaja 0,75 Iltapäivätoiminnan apuohjaaja 0,7 Yhteensä 1,45 Taulukko 6. Marttilan perusopetuksen ja iltapäivätoiminnan henkilöstö talousarviossa 2012

16 6. Kysely kunnan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen johtamisesta ja ohjauksesta vastaaville henkilöille Selvityksen tueksi laadittiin sähköpostikysely (liite 2), johon pyydettiin vastauksia Kosken Tl kunnan hallinto- ja sosiaalijohtajalta, koulutoimenjohtajalta, sosiaaliohjaajalta, päivähoidonohjaajalta, lastensuojelun sosiaalityöntekijältä, alakoulun rehtorilta, esiopetuksen lastentarhaopettajalta ja vapaa-aikasihteeriltä. Kyselyyn vastasi 7 henkilöä niistä kahdeksasta, joille kysely lähetettiin. Marttilan kunnasta vastauksia pyydettiin sosiaalijohtajalta, hallintojohtajalta, päivähoidon johtajalta, Marttilan koulun rehtorilta, esikoulun opettajalta ja vapaa-aikasihteeriltä. Kyselyyn vastasivat kaikki, joille kysely toimitettiin. Kyselyssä käsiteltiin asiaa kuuden teeman näkökulmasta: 1. Yleisnäkemys toimivimmasta hallinnollisesta ratkaisusta 2. Lyhyen ja pitkän aikavälin haitat ja hyödyt muutokseen liittyen 3. Vaikutukset johtamiseen 4. Vaikutukset henkilöstön ja tilojen yhteiskäyttömahdollisuuksiin 5. Vaikutukset käytännön toimintaan 6. Muutoksen ajankohta Lisäksi vastaajilla oli mahdollisuus tuoda esille muita asioita varhaiskasvatuksen hallinnolliseen sijaintiin liittyen. 6.1 Yleisnäkemys toimivimmasta hallinnollisesta ratkaisusta Teemaan liittyviä kysymyksiä olivat: - Kosken Tl ja Marttilan kunnissa on tehty päätös sosiaalihuollon tehtävien siirtymisestä Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueelle. Lasten päivähoito ja esiopetus eivät kuitenkaan siirry yhteistoiminta-alueelle. Päivähoitoon ja esiopetukseen liittyvät tehtävät käsitellään tällä hetkellä sosiaalilautakunnassa. Tulisiko tehtävät mielestäsi siirtää jatkossa A) Koululautakunnan käsiteltäviksi vai B) järjestää hallinnollisesti jollakin muulla tavalla, miten - Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäminen kuuluu tällä hetkellä vapaaaikalautakunnalle. Tulisiko se järjestää mielestäsi jatkossa A) Vapaa-aikalautakunnan alaisuudessa kuten nykyisinkin, B) siirtää osaksi samaa hallinnollista kokonaisuutta päivähoidon ja esiopetuksen kanssa (vrt edellinen kysymys) vai C) järjestää hallinnollisesti jollakin muulla tavalla, miten? - Mikä hallinnollinen ratkaisu varhaiskasvatuksen (päivähoito, esiopetus, aamu- ja iltapäivätoiminta) olisi mielestäsi paras erityistä tukea tarvitsevien lasten kannalta? Miksi?

17 Koski Tl Kosken Tl kunnan vastaajista 4 kannatti päivähoidon ja esiopetuksen tehtäväkokonaisuuden siirtoa koululautakunnan alaisuuteen. Näistä vastaajista 3 myös katsoi, että tässä tapauksessa lautakunnan nimi tulisi muuttaa tehtäväkokonaisuutta jatkossa paremmin kuvaavaan muotoon eli sivistyslautakunnaksi. Muista vastaajista yksi totesi, että päivähoidon ja esiopetuksen siirto kokonaisuudessaan sivistystoimeen olisi perusteltua siinä tapauksessa, että sivistystoimen alaisuuteen kootaan oma varhaiskasvatusyksikkö, jolla on oma alajohtajansa. Yksi vastaaja taas totesi, että koululautakunta on jo nykyisellään hyvin laajoja asiakokonaisuuksia käsittelevä lautakunta, jossa on jäseniä kolmesta kunnasta. Tämän vuoksi hänen mukaansa olisikin perusteltua ottaa sen rinnalle uusi varhaiskasvatuslautakunta, jossa käsiteltäisiin alakoulun ja varhaiskasvatuksen asiat. Yksi vastaajista katsoi, että palvelut tulisi organisoida osaksi samaa yhteistoiminta-aluetta kuin sosiaali- ja terveystoimessakin. Koko Härkätien kuntien alueen (Koski Tl, Lieto, Marttila, Tarvasjoki) kattavana muodostettaisiin uusi alle 18-vuotiaiden palveluiden yhteistoiminta-alue, johon kuuluisivat päivähoito, esiopetus, perusopetus, alle 18 vuotiaiden vapaa-ajantoiminnot sekä lastensuojelu. Tällä tavalla huomioitaisiin vastaajan mukaan parhaiten lasten ja nuorten palvelukokonaisuus. Siirtämällä päivähoito ja esiopetus suoraan koululautakunnan alaisuuteen, on vaarana, että varhaiskasvatuksesta muodostuu pienten lasten koulu, jossa pääpaino on opetuksessa ja oppimisessa, jolloin kasvatus sekä lapsen kasvun ja kehityksen tukemisen osuus heikkenee. Aamu- ja iltapäivätoiminnan hallinnolliseen organisointiin liittyen jakautuivat vastaukset niin, että sosiaali- ja vapaa-aikatoimen 4 vastaajaa katsoi, että toiminta tulisi jatkossa siirtää koululautakunnan alaisuuteen. Koulutoimen ja esiopetuksen vastaajat taas katsoivat, että paras ratkaisu on se, että aamu- ja iltapäivätoiminnan hallinnollinen organisointi pysyy jatkossakin entisellään. Kysyttäessä hallinnollisen ratkaisun vaikutusta erityistä tukea tarvitsevien lasten tilanteeseen, piti neljä vastaajaa parhaana ratkaisuna näiden lasten kannalta sitä, että toiminnot ovat yhden hallinnon alaisuudessa, osana koulu-/sivistyslautakuntaa. Vastauksissa korostettiin sitä, että työhön tulee taata riittävä tuki sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueelta. Yksi vastaaja katsoi, että erityistä tukea tarvitsevien lasten kannalta paras ratkaisu olisi se, että päivähoito sijoittuisi sosiaalitoimeen ja esiopetus sekä iltapäivätoiminta koulutoimeen; kuitenkin niin, että kaikki palvelut ja työntekijät olisivat omassa kunnassa. Yhdessä vastauksista ei otettu kantaa hallinnolliseen ratkaisuun, mutta tuotiin esille, että päivähoidon ja esiopetuksen puolella erityisen tuen asiat koskevat eniten lasten sosiaalisia, psyykkisiä ja terveydellisiä ongelmia. Tällöin yhteistyökumppaneina ovat lähinnä TYKS, neuvolan, puheterapeutit, psykologit ja lastenpsykiatria. Koulutoimi ei sinällään tuo tähän toimintaan uutta lisäarvoa. Tärkeintä on saada aikaan ja ylläpitää yhteistyöverkosto, jolla vastataan näihin tarpeisiin.

18 Marttila: Marttilan kunnassa jokainen vastaaja katsoi, että lasten päivähoitoon ja esiopetukseen liittyvät tehtävät tulisi siirtää koululautakunnan käsiteltäviksi. Kaikki vastaajat myös olivat sitä mieltä, että koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta tulisi niinikään siirtää osaksi samaa kokonaisuutta eli koululautakunnan alaisuuteen. Kaikki vastaajat katsoivat, että tämä ratkaisu on paras myös erityistä tukea tarvitsevien lasten kannalta. Samaan hallinnolliseen kokonaisuuteen kuuluminen luo vastaajien mielestä toimivan kokonaisuuden, jonka avulla lasten kehitystä saadaan parhaiten tuettua. Kuuluminen samaan hallinnolliseen kokonaisuuteen takaa parhaalla tavalla saumattoman siirtymisen päivähoidon, esiopetuksen, koulun ja iltapäivätoiminnan välillä. 6.2 Lyhyen ja pitkän aikavälin haitat ja hyödyt muutokseen liittyen Vastaajilta kysyttiin mitä lyhyen ja pitkän aikavälin hyötyjä ja/tai haittoja nykyiseen verrattuna he näkevät tilanteessa, jossa varhaiskasvatus siirtyisi osaksi sivistystoimen toimialaa. Koski Tl Neljässä vastauksessa tuotiin esille se, että varhaiskasvatuksen siirtyminen osaksi sivistystoimen toimialaa mahdollistaisi sujuvamman siirtymisen päivähoidosta esiopetukseen ja edelleen alkuopetukseen. Tämä antaisi paremmat mahdollisuudet huomioida lapsen tarpeet ja edesauttaa häntä siirtymävaiheessa. Muina hyvinä puolina nostettiin esille henkilöstöriskien vähentäminen mahdollisuuksilla lisätä henkilöstön ja toimitilojen joustavaa käyttöä varhaiskasvatuksen ja opetustoimen välillä, mahdollisuudet yhtenäistää työtapoja ja toimintakulttuuria yhteisten tavoitteiden mukaisesti ja yhteiskoulutuksia hyödyntäen sekä iltapäivätoiminnan ja koulutoimen välisen tiedonkulun paraneminen. Lisäksi yhdessä vastauksessa todettiin, että näin toimien voidaan peruspalvelut pitää lähellä kuntalaisia ja parantaa kuntalaisten lähipalvelua päivähoidosta perusopetukseen ja lukioon asti. Vastaajista 4 nosti uhkana esille päivähoidon roolin muuttumista opetuspainotteiseksi. Uhkana pidettiin sitä, että opetuksellisuus ohittaa perhekeskeisyyden ja kasvatuskumppanuuden lasten vanhempien kanssa. Marttila Marttilassa vastaukset noudattivat samoja linjoja kuin Kosken Tl kunnassakin, joskin 4 kuudesta vastaajasta ei yksilöinyt lainkaan mahdollisia tulevia hyötyjä tai haittoja. Yhdessä vastauksessa todettiin, että hyötynä siirrosta olisi varhaiskasvatuksen ja opetustoimen saumattomuus sekä mahdollisesti henkilöstön yhteiskäytön lisääminen. Kaksi vastaajaa nosti esille myös Kosken Tl kunnassa esille nousseen epäilyn siitä, että muutos voi johtaa varhaiskasvatuksen muuttumiseen liian koulumaiseksi. Lisäksi yksi vastaaja katsoi, että se voi heikentää päivähoidon käyttöä lastensuojelullisena tukitoimena.

19 6.3 Vaikutukset johtamiseen Muutoksia johtamiseen liittyen kysyttiin kysymyksellä Miten näet varhaiskasvatuksen mahdollisen sijoittumisen osaksi sivistystoimen toimialaa vaikuttavan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen johtamiseen verrattuna nykyiseen tilanteeseen?. Koski Tl Vastauksissa ei tuotu esille vain yleisiä näkemyksiä, vaan moni vastaaja toi esille näkemyksensä siitä, miten toiminta tulisi jatkossa organisoida. Vastaajista vain yksi otti yleisempää kantaa johtamiseen todeten, että myös johtaminen tulee paranemaan kun asioita tehdään jatkossa systemaattisemmin samalla tavalla. Viisi vastaajaa katsoi, että toiminta tulisi jatkossa organisoida niin, että toimialaa johtaa sivistystoimen johtaja, jonka alaisuudessa toimivat koulujen rehtorit ja varhaiskasvatuspäällikkö tai johtaja. Yksi näistä vastaajista nosti myös esiin sen, että esiopetus voisi jatkossa toimia kokonaan alakoulun rehtorin alaisuudessa. Yksi vastaaja katsoi yllä mainittujen viiden vastaajan tavoin, että varhaiskasvatuksella tulisi olla oma johtaja. Tämän lisäksi hän kuitenkin katsoi, että myös lautakuntien esittelyvastuu tulisi jakaa niin, että varhaiskasvatuksella ja alakouluilla on oma esittelijänsä ja useamman kunnan yhteisinä toimivilla yläkoululla ja lukiolla oma esittelijänsä. Yhdessä vastauksessa myös todettiin, että johtamiseen vaikuttaa myös se, että keittäjät ja kouluhuoltajat ovat siirtymässä teknisen toimen alaisuuteen. Marttila Marttilan vastauksissa asiaa pohdittiin yleisemmällä tasolla. Haasteena sivistystoimen hallinnolle nostettiin esiin se, että päivähoitolaki on luotu sosiaalipuolen laiksi. Tämän vuoksi on tärkeää miettiä se, millä tavalla varhaiskasvatuksen asiantuntemus omalta sektoriltaan huomioidaan hallinnossa jatkossa. Yhdessä vastauksista todettiin lisäksi, että toimintakulttuuri päivähoidossa ja koulutoimessa on tällä hetkellä erilainen, tämä aiheuttaa haastetta hallinnolle. 6.4 Vaikutukset henkilöstön ja tilojen yhteiskäyttömahdollisuuksiin Teemaan liittyviä kysymyksiä olivat: - Mahdollistaisiko toiminta osana sivistystoimen toimialaa mielestäsi joidenkin uusien tilajärjestelyjen käyttöönottoa, jos niin mitä? - Mahdollistaisiko toiminta osana sivistystoimen toimialaa mielestäsi henkilöstön osaamisen nykyistä joustavampaa hyödyntämistä päivähoidon, esiopetuksen ja perusopetuksen välillä? Jos, niin miten?

20 Koski Tl Vastauksissa tuotiin esille, että päivähoidon toimitiloista Maitoparran majan tilat ovat heikot, eivätkä vastaa nykyisiä vaatimuksia etenkään paloturvallisuuden vuoksi. Neljässä vastauksessa nostettiin esille mahdollisuus esiopetuksen siirtymiseen Talolan koulun tiloihin jossakin vaiheessa lähitulevaisuudessa. Lisäksi todettiin yhdessä vastauksessa, että nykyisen esiopetustilan eli Töpöhännän tuvan laajentamismahdollisuuksista on keskusteltu päättäjien strategiaseminaarissa syksyllä 2011. Yksi vastaaja myös toi esille sen, että koulun tiloja tulisi voida käyttää joustavammin kesäaikaan varhaiskasvatuksessa. Yksi vastaajista nosti esiin sen, että esiopetuksen siirtyminen jatkossa Talolan koulun tiloihin mahdollistaisi myös yhtenäisen päivän rakentamisen 0-2 luokkalaisille (esiopetus, 1, 2). Yhdessä vastauksista ei nähty tarvetta uusille tilajärjestelyille. Yksi vastaaja taas katsoi, että joustavia tilajärjestelyjä on ehkä mahdollista tehdä, mutta silloin pitäisi kuitenkin huomioida se, että koululaiset eivät joudu palaamaan takaisin tarhaan eivätkä varhaiskasvatuksen lapset joudu liian aikaisin kouluun. Iltapäivätoiminnan tulevaan toimintapaikkaan otti suoraan kantaa yksi vastaaja, joka katsoi, että toiminnan tulisi jatkossakin pysyä Nuortentuvalla. Henkilöstön yhteiskäyttöön liittyen nosti kolme vastaajaa käytännön esimerkkinä esiin koulunavustajien käytön myös päivähoidossa ja/tai iltapäivätoiminnassa. Tämän lisäksi yksi vastaaja toi esiin henkilöstön joustavamman käytön mahdollisuuden siinä tilanteessa, jossa esiopetus-2. luokka käsiteltäisiin yhtenäisenä kokonaisuutena yhteisillä työntekijöillä. Vastaaja, joka piti parhaana hallinnollisena ratkaisuna koko alle 18 vuotiaiden palvelukokonaisuuden siirtoa yhteistoiminta-alueelle, katsoi että tällä tavalla henkilöstön kehittäminen voitaisiin turvata vielä paremmin. Tällöin takana olisi riittävän suuri toimija, joka voisi jo räätälöidä riittävässä määrin koulutustoimintaa omalle henkilöstölleen. Marttila Tiloihin liittyen otettiin kantaa erityisesti iltapäivätoiminnan tiloihin. Tällä hetkellä iltapäivätoiminta tapahtuu pääosin nuorisotalolla, mutta mahdollisina uusina tiloina esiin tähän liittyen nostettiin koulun tilat sekä nykyisen kirjastorakennuksen tilat uuden kirjastorakennuksen valmistumisen jälkeen. Lisäksi todettiin, että esiopetustila toimii jo nyt koulun yhteydessä ja jatkossa tulisi miettiä enemmänkin yhteiskäyttöä koulun tilojen osalta. Yhdessä vastauksessa puolestaan nostettiin esiin mahdollisuus hyödyntää jatkossa enemmän myös päiväkodin tiloja. Siihen tässä vastauksessa ei otettu kantaa, mitä toimintaa sinne voisi nykyisen lisäksi sijoittaa. Henkilöstön yhteiskäytössä ja kokonaisuuden kannalta järkevämmässä sijoittelussa nähtiin jonkin verran mahdollisuuksia, joskin yhteiskäyttöä on jo nyt. Yleisellä tasolla katsottiin, että

21 vielä tiiviimmällä yhteistyöllä nykyisin erillään olevien toimintojen kesken voitaisiin järkevöittää työaikoja ja käyttää henkilöstöä joustavammin. Esimerkkeinä nostettiin esiin esiopetuksen hoitajien hyödyntäminen enemmän esim. kouluavustajina tai lähihoitajien joustavampi liikkuminen päivähoidon, esiopetuksen ja koulunkäynnin avustustehtävissä. 6.5 Vaikutukset käytännön toimintaan Muuhun käytännön toimintaan ennakoituja vaikutuksia kartoitettiin kysymyksillä: - Miten mielestäsi turvataan jatkossa parhaiten varhaiskasvatuksen ja sosiaali- ja terveyspalveluiden välisen yhteistyön toimivuus sekä mahdollisuus käyttää päivähoitoa lastensuojelun avohuollon tukitoimena? - Onko varhaiskasvatuksessa käytössä sellaisia muun sosiaalitoimen kanssa yhteisiä tukipalveluita tai järjestelmiä, joiden toimintaa tai käyttöä pitää arvioida uudestaan kun sosiaalipalvelut siirtyvät yhteistoiminta-alueelle ja varhaiskasvatus jää osaksi kunnan toimintaa? Jos, niin mitä? - Olisiko mahdollisella toiminnalla osana sivistystoimen toimialaa vaikutusta varhaiskasvatussuunnitelmien, esiopetussuunnitelmien ja opetussuunnitelmien yhteensopivuuteen? Koski Tl Varhaiskasvatuksen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen välisen yhteistyön toimivuuteen liittyen totesi kaksi vastaajaa, että tämä toteutuu parhaiten niin, että päivähoito ja esiopetus pidetään jatkossa osana sosiaalipalveluita vaikka sosiaalipalvelut siirtyvätkin yhteistoiminta-alueen hoidettavaksi. Kahdessa vastauksessa korostettiin tiivistä yhteistyötä kunnan ja tulevan sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueen kesken. Tärkeänä pidettiin sitä, että olemassa olevat työskentelytavat (oppilashuoltoryhmä, lapsihuoltoryhmä Kosken Tl verkko ) jatkuvat organisaatiomuutoksista huolimatta. Yhdessä vastauksessa korostettiin myös lastensuojelun työntekijän sekä oman perhetyöntekijän työskentelyn tärkeyttä asiaan liittyen. Yhdessä vastauksessa toivottiin lisäksi oppilastyöryhmän yhteyteen perustettavaa asiakastyöryhmää, jossa olisi edustusta päivähoitoikäisten kanssa yhteistyötä tekevistä henkilöistä (päivähoidon ohjaaja, neuvola, psykologi jne.) Muutosvaiheessa huomioitaviin yhteisiin tukipalveluihin tai järjestelmiin liittyen nostettiin esiin ruokahuollon ja siivoustoimen yhdistäminen, joka vaikuttaa myös koulu- ja päivähoitoon, perhetyön ja sosiaaliohjaajan työpanoksen hyödyntämisen mahdollinen vaikeutuminen, varhaiskasvatuksessa käytettävä emappi-järjestelmä, johon on pääsy myös sosiaalitoimen viranhaltijoilla sekä henkilöstöasioihin liittyvät muutokset, jotka liittyvät opetusalan ja sosiaalialan erilaisiin työehtosopimuksiin. Varhaiskasvatus-, esiopetus- ja opetussuunnitelmiin liittyen todettiin, että ne ovat aiempaan verrattuna jo yhtenäistyneet. Suunnitelmien yhteensopivaa jatkumoa pidettiin tärkeänä. Työ vaatii yhteistä suunnittelua, joka ei sinänsä ole organisaatiorajariippuvaista.

22 Marttila Varhaiskasvatuksen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen välisen yhteistyön toimivuuteen liittyen totesi neljä vastaajaa, että toiminnot pitää turvata nykyisten käytäntöjen mukaisena. Hallintomallista huolimatta tulee säilyttää avoin ja tiivis yhteistyö koulutoimen ja sosiaalitoimen kesken. Esimerkkeinä mainittiin kahdessa vastauksessa oppilashuoltotyö ja yhdessä samantyyppisten yhteistyömallien rakentaminen koskemaan myös pienempiä lapsia. Varhaiskasvatuksen ja muun sosiaalitoimen yhteisiin tukipalveluihin liittyen vastauksissa tuotiin esille päivähoidon laskutukseen ja laskujen kirjaamiseen liittyvät tehtävät. Varhaiskasvatus-, esiopetus- ja opetussuunnitelmiin liittyen todettiin, että kaikkien toiminta osana sivistystoimen toimialaa parantaisi yhteensopivuutta ja mahdollisuuksia nivoa suunnitelmat paremmin toisiinsa. Tähän on tosin suunnitelmien uudistusten myötä pyritty aiemminkin. 6.6 Muutoksen ajankohta Muutoksen ajankohtaa tiedusteltaessa piti Kosken Tl kunnan vastaajista 4 hyvänä tavoitteena aloittamista vuoden 2013 alusta lukien. Jokainen näistä vastaajista nosti kuitenkin esille vaihtoehtoisena aloitusajankohtana elokuun 2013 alun. Yksi vastaaja piti sopivana ajankohtana muutokselle elokuun 2013 alkua ja yksi vastaaja elokuun 2014 alkua. Yksi vastaajista ei ottanut kantaa aloitusvuoteen, mutta totesi, että sopivin ajankohta hallinnollisille muutoksille on jonkin toimintakauden alku eli muutos tulisi toteuttaa elokuun alusta lukien. Marttilan kuudesta vastaajasta kolme oli sitä mieltä, että hallinnollinen muutos tulisi toteuttaa vuoden 2013 alusta lukien. Yhdessä vastauksista katsottiin, että päivähoidon ja esiopetuksen siirto koululautakuntaan tulisi toteuttaa vuoden 2013 alussa ja aamu- ja iltapäivätoiminnan siirto elokuun 2013 alusta. Yksi vastaaja taas katsoi, että molemmat siirrot tulisi toteuttaa elokuun 2013 alusta lukien. Yhdessä vastauksista todettiin, että oikea ajankohta siirrolle on vuosi 2013. 6.7 Muuta huomioitavaa Vastaajille annettiin myös mahdollisuus nostaa esille muita asioita, joita tulisi huomioida arvioitaessa varhaiskasvatuksen hallinnollista sijaintia. Koski Tl Muissa kommenteissa tuotiin esille seuraavia näkökohtia: - Varhaiskasvatuksen siirtäminen sivistystoimeen ei saa katkaista yhteyttä sosiaalitoimeen. Varhaiskasvatus on muutakin kuin esiopetusta. Sosiaalisuus toiminnassa tulee säilyä. - Pitää kokoontua monta kertaa ja puhua peloista, toiveista, ajatuksista mitä tehdään, jotta kaikki voivat sitoutua uuteen. Vaarana on, että tämä keskusteluaika jää liian vähälle ja menee sanelupolitiikaksi.

23 - Kunhan valtaosa lapsista saadaan palautettua taas arvokkaiksi, eli kunhan terveistä lapsista saataisiin taas tärkeitä ja arvokkaita eivätkä joutuisi aina jäämään erityisen tuen lasten varjoon tai väistämään tieltä pois. Kunhan pystyttäisiin takaamaan lasten turvallisuus. Kunhan lapset saavat olla lapsia. Kunhan sosiaalisuus, omatoimisuus, itsetunto, identiteetti saisivat olla edelleen arvokkaita. Ainakin tärkeämpiä kuin akateemisten taitojen oppiminen liian varhain. - Iltapäivätoiminta koulutoimen alaisuuteen ehdottomasti! Marttila Muissa kommenteissa tuotiin esille seuraavia näkökohtia: - Tärkeää henkilöstön koulutus ja motivaatiotason nostaminen - Toiminnat ovat hoituneet nykyisillä järjestelyillä hyvin. Syy muutoksen toteuttamiseen on siinä, että sosiaalitoimen tehtävät siirretään yhteistoiminta-alueelle. Iltapäivätoiminnan siirron osalta aloite muutokseen on tullut vapaa-aikalautakunnalta.

24 7. Johtopäätökset Muista kunnista saatujen kokemusten ja niissä sekä valtakunnallisesti tehtyjen selvitysten sekä tätä selvitystä varten tehtyyn kyselyyn saatujen vastausten perusteella, esittää selvityksen laatija, että Kosken Tl ja Marttilan kunnat siirtävät varhaiskasvatuksen osaksi sivistystoimen toimialaa 1.1.2013 alkaen. Lisäksi selvityksen laatija esittää, että myös koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta siirretään samasta ajankohdasta alkaen vapaaaikalautakunnan alaisuudesta koululautakunnan alaisuuteen. Kosken Tl ja Marttilan kuntien varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen johtamisesta ja ohjauksesta vastaaville tehtiin kysely, jossa kartoitettiin heidän mielipiteitään siitä, miten varhaiskasvatuksen kokonaisuus tulisi jatkossa organisoida (luku 6). Marttilassa tulokset olivat hyvin yksiselitteisiä. Kaikki vastaajat katsoivat, että sekä lasten päivähoito, esiopetus että koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta tulisi siirtää koululautakunnan alaisuuteen. Kosken Tl kunnassa vastauksissa oli enemmän hajontaa. enemmistö (4/7) kannatti Marttilan vastaajien tavoin siirtoa koululautakunnan alaisuuteen. Kannatusta saivat kuitenkin myös toiminnan järjestäminen jatkossakin osana sosiaalitoimen toimialaa sekä uudenlainen organisointi varhaiskasvatuslautakunnan, joka vastaisi varhaiskasvatuksen ja alakoulujen toiminnasta, alaisuudessa. Kosken Tl ja Marttilan kunnat ovat yhdessä Liedon ja Tarvasjoen kuntien kanssa tehneet sopimuksen, jonka mukaan kuntien järjestämisvastuulle säädetyt perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen tehtävät annetaan kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain (169/2007) 5 :ssä ja kuntalain (365/1995) 76 :ssä tarkoitetulla tavalla hallintokunnan, Liedon tehtäväksi. Kosken Tl ja Marttilan osalta yhteistoiminta-alueelle siirretään vuoden 2013 alusta lukien kaikki perusterveydenhuollon tehtävät, erikoissairaanhoitopalveluiden hankkiminen sekä sosiaalitoimen tehtävistä mielenterveys- ja päihdehu0llon palvelut. Sopimuksen hyväksymisen yhteydessä kunnat ovat asettaneet tavoitteeksi sen, että sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäväkokonaisuus siirtyy yhteistoiminta-alueelle kokonaisuudessaan viimeistään 1.1.2015. Varhaiskasvatuksen palveluita mikään sopimuskunta ei kuitenkaan siirrä yhteistoimintaalueelle. Selvityksen laatija katsoo, että tässä tilanteessa paras tapa turvata sekä lasten että järjestäjäorganisaatioiden kannalta toiminnallisesti eheä kokonaisuus on koota päivähoito, esiopetus, perusopetus sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta samalle toimialalle. Tärkeimmän syyn siirrolle muodostaa päätös sosiaali- ja terveystoimen muun palvelukokonaisuuden siirtämisestä yhteistoiminta-alueen hoidettavaksi. Varhaiskasvatuksen jäädessä tehdyn sopimuksen mukaisesti osaksi kunnan omaa organisaatiota, on toiminta koululautakunnan alaisuudessa hallinnollisesti toimivin tapa kokonaisuuden organisoimiseksi. Tämä takaa jatkossa myös parhaat mahdollisuudet kehittää nivelvaiheen toimintamalleja siirryttäessä päivähoidosta perusopetukseen. Lyhyellä aikavälillä ei hallinnollisella siirrolla ole juurikaan välittömiä taloudellisia vaikutuksia. Kustannustasoon vaikuttaa pääasiassa toiminnan palvelurakenne ja yksiköiden määrä, ei hallinnollinen sijainti. Pitkällä aikavälillä on kuitenkin mahdollista löytää toiminnallisia synergiaetuja ja taloudellisestikin merkittäviä vaikutuksia kun palveluverkkoa ja palvelujärjestelmää tarkastellaan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen muodostamana

25 kokonaisuutena. Kuuluminen samaan hallintokuntaan edesauttaa tilojen ja henkilöstön yhteiskäytön suunnittelua. Kyselyyn vastanneet näkivät jatkossa mahdollisuuksia henkilöstön yhteiskäyttöön erityisesti päivähoidon, esiopetuksen ja koulunkäynnin avustavissa tehtävissä. Molemmissa kunnissa oli myös tarvetta miettiä uudelleen tilojen käyttöä erityisesti esiopetukseen sekä aamu- ja iltapäivätoimintaan liittyen (luku 6.4.). Tilaratkaisut eivät sinällään ole riippuvaisia hallinnollisista järjestelyistä. Kuitenkin myös tilojen joustavan käytön suunnittelua varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen välillä edesauttaa toiminnallisen yhteistyön tiivistyminen, jonka tulee olla siirron tavoitteena pelkän hallinnollisen yhdistämisen sijasta. Useissa vastauksissa pidettiin uhkana sitä, että varhaiskasvatuksen luonne muuttuu liian koulumaiseksi ja opetuspainotteiseksi, jolloin kasvatuksellinen rooli sekä lapsen kasvun ja kehityksen tukemisen osuus heikkenee. Tämän välttäminen sekä yhteistyön toimivuus sosiaalija terveystoimeen (erityisesti siinä tilanteessa kun toiminta siirtyy yhteistoiminta-alueelle) edellyttää, että organisaatiossa on oma, varhaiskasvatuksen tehtäväaluekokonaisuudesta vastaava esimies. Varhaiskasvatuksen vastuullinen esimies työskentelee tiiviissä yhteistyössä perusopetuksesta vastaavien esimiesten kanssa. Toimintakulttuurien yhteensovittamista sekä käytännön yhteistyötä edesauttaisi myös oppilashuoltoryhmien tapaan toimivien yhteistyöryhmien perustaminen alle kouluikäisten lasten tueksi. Siirron onnistunut toteutuminen edellyttää varhaiskasvatuksen, muun sosiaalitoimen sekä sivistystoimen henkilöstöstä koottavan valmisteluryhmän perustamista valmistelemaan ja tukemaan käytännön siirtoa. Siirron yhteydessä tulee myös huolehtia riittävästä tiedottamisesta henkilöstölle ja asiakkaille. Luontevin ajankohta siirrolle on uuden valtuustokauden alku vuoden 2013 alusta lukien.

26 8. Esitys hallintomallista Koski Tl Varhaiskasvatuksen siirto osaksi sivistystoimen toimialaa esitetään tehtäväksi 1.1.2013 alkaen. Esitys on, että vuoden 2013 alusta alkaen sosiaalilautakunnan toiminta jatkuu muilta osin nykyisen kaltaisena, mutta lastenhoidon tehtäväalueelta siirtyy lasten päivähoito ja esiopetus sivistyslautakunnan alaisuuteen. Sivistystoimen toimialalla toimii vuoden 2013 alusta lukien kolme lautakuntaa: Kulttuurilautakunta, vapaa-aikalautakunta ja sivistyslautakunta. Kulttuurilautakunnan toiminta jatkuu nykyisellä tavalla. Vapaa-aikalautakunnalta siirtyy sivistyslautakunnalle koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta. Muilta osin toiminta jatkuu entisellään. Sivistyslautakunnan tehtäväaluejakoesitys on esitetty kuviossa 2. Lautakunnan esittelijänä toimii koulutoimenjohtaja. Varhaiskasvatuspalvelujen vastuullisena esimiehenä toimii varhaiskasvatusjohtaja. Opetuspalvelujen vastuullisena esimiehenä toimii koulutoimenjohtaja. Kuvio 2. Koski Tl, ehdotettu sivistystoimen organisaatio 1.1.2013 Päivähoitoon ja esiopetukseen liittyvä toimivalta siirtyy sivistyslautakuntaan siltä osin kuin se on nykyisin sosiaalilautakunnalla. Aamu- ja iltapäivätoimintaan liittyvä toimivalta siirtyy sivistyslautakuntaan siltä osin kuin se on nykyisin vapaa-aikalautakunnalla. Nykyisen koululautakunnan tehtävät siirtyvät kokonaisuudessaan sivistyslautakunnalle. Päivähoidon ohjaajan virka muutetaan varhaiskasvatusjohtajan viraksi. Varhaiskasvatuksen muu henkilöstö jatkaa työskentelyään nykyisissä toimipisteissään nykyisin toimenkuvin ja nykyisten työehtosopimusten mukaisesti sivistyslautakunnan alaisuudessa.

27 Varhaiskasvatuksen laskutukseen, laskujen kirjaamiseen sekä muuhun tarvittavaan hallinnolliseen tukeen hankitaan työpanosta sisäisenä ostona sosiaalitoimen hallinnosta. Varhaiskasvatusjohtaja päättää jatkossa seuraavista asioista: - Päivähoidon ja esiopetuksen antamisesta - Esiopetuksen henkilökohtaisten opetussuunnitelmien hyväksymisestä - Päivähoitomaksuista sivistyslautakunnan antamien perusteiden mukaisesti (siirtyy sosiaalitoimen toimistosihteeriltä) - Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaan hakemistavasta ja ajoista (siirtyy vapaaaikasihteeriltä) - Lapsen ottamisesta koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaan (siirtyy vapaaaikasihteeriltä).

28 Marttila Varhaiskasvatuksen siirto osaksi sivistystoimen toimialaa esitetään tehtäväksi 1.1.2013 alkaen. Esitys on, että vuoden 2013 alusta alkaen sosiaalilautakunnan toiminta jatkuu muilta osin nykyisen kaltaisena, mutta päivähoidon tehtäväalue siirtyy sivistyslautakunnan alaisuuteen. Sivistystoimen toimialalla toimii vuoden 2013 alusta lukien kolme lautakuntaa: Kulttuurilautakunta, vapaa-aikalautakunta ja sivistyslautakunta. Kulttuurilautakunnan toiminta jatkuu nykyisellä tavalla. Vapaa-aikalautakunnalta siirtyy sivistyslautakunnalle koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta. Muilta osin toiminta jatkuu entisellään. Sivistyslautakunnan tehtäväaluejakoesitys on esitetty kuviossa 3. Lautakunnan esittelijänä toimii Marttilan koulun rehtori. Varhaiskasvatuspalvelujen vastuullisena esimiehenä toimii päivähoidon johtaja. Opetuspalvelujen vastuullisena esimiehenä toimii Marttilan koulun rehtori. Kuvio 3. Marttila, ehdotettu sivistystoimen organisaatio 1.1.2013 Päivähoitoon ja esiopetukseen liittyvä toimivalta siirtyy sivistyslautakuntaan siltä osin kuin se on nykyisin sosiaalilautakunnalla. Aamu- ja iltapäivätoimintaan liittyvä toimivalta siirtyy sivistyslautakuntaan siltä osin kuin se on nykyisin vapaa-aikalautakunnalla. Nykyisen koululautakunnan tehtävät siirtyvät kokonaisuudessaan sivistyslautakunnalle. Varhaiskasvatuksen henkilöstö jatkaa työskentelyään nykyisissä toimipisteissään nykyisin toimenkuvin ja nykyisten työehtosopimusten mukaisesti sivistyslautakunnan alaisuudessa.