Ulkoministeriö MINVA UM2018-00314 POL-30 Vanhanen Laura(UM) 14.03.2018 JULKINEN Viite Asia Ulkoasiainneuvosto 19.3.2018; tavoitemuistiot Ulkoasiainneuvosto kokoontuu 19.3. Brysselissä. Suomea edustaa ulkoministeri Timo Soini. Asialistalla ovat Ukraina, Syyria, ja Iran. Epävirallisella lounaalla Pohjois-Koreasta ja Korean niemimaan tilanteesta keskustellaan Etelä-Korean ulkoministerin kanssa. Ukraina EU:n on ilmaistava yhtenäinen viesti solidaarisuudesta Ukrainalle sekä tuesta sen alueelliselle koskemattomuudelle ja suvereniteetille. Mahdollisten kahdenvälisten ongelmien ei tulisi vaikeuttaa EU:n ja Ukrainan yhteistyötä. Epäyhtenäisyys palvelee Venäjän etua. Korostetaan EU:n yhteistä viestiä koskien Krimin laittoman liittämisen tunnustamattomuutta 18.3. vuosipäivänä. Tuodaan esiin tuki Itä-Ukrainassa jatkuvan konfliktin ratkaisupyrkimyksille. Korostetaan, että molempien osapuolten tulee toimeenpanna Minskin sopimusta. Tuetaan aloitteita, joilla pyritään konfliktin ratkaisuun. Uusien ehdotusten tulee olla Ukrainan hyväksymiä. EU:n viestien tulee edelleen olla selviä siltä osin, että Venäjälle Itä-Ukrainan tilanteesta asetetut pakotteet ovat sidotut Minskin sopimuksen toimeenpanoon. EU:n ja Yhdysvaltojen välinen tiivis koordinaatio on keskeistä. Annetaan tunnustusta Ukrainan aikaansaamille uudistuksille. Kehotetaan samalla tehostamaan uudistusten toimeenpanoa. Ukrainan hallitukselle tulee korostaa sen omaa vastuuta uudistusten toimeenpanossa ja itäisen kumppanuuden mahdollisuuksien hyödyntämisessä. Suomi tuo esiin tarpeen vahvistaa Ukrainan yhteiskunnallista kestokykyä ja kestävää energiahuoltoa ja tältä pohjalta kahdenvälisen tukemme keskittämisen Ukrainan opetus- ja energiatehokkuussektorien uudistamiseen. Syyria EU:n on tuomittava YK:n päätöslauselma 2401:n rikkomukset ja vaadittava sen pikaista toimeenpanoa. EU:n tulee jatkaa vahvaa tukea YK:n vastuuvelvollisuusmekanismille, (IIIM). EU:n tulee jatkaa painostusta kaikkiin alueellisiin toimijoihin ja suurvaltoihin, erityisesti Astanan prosessin takaajamaihin Venäjään, Iraniin ja Turkkiin konfliktin ratkaisemiseksi ja eskalaation välttämiseksi. Brysselissä 24. 25.4. järjestettävän Syyriakonferenssin tarjoama mahdollisuus vuoropuhelulle eri toimijoiden kesken on käytettävä hyödyksi. Suomi pitää Brysselin konferenssin tärkeimpinä tavoitteina
2(19) sitoumuksia Syyrian humanitaarisen avun jatkamiseen sekä suojelu- ja avun perillepääsyn haasteisiin vaikuttamista sekä vahvan tuen ilmaisua syyrialaispakolaisia isännöiville naapurimaille. EU:n vahva ja näkyvä tuki YKprosessille ja erityisedustaja de Misturalle on entistäkin tärkeämpää. Suomi ja EU tukevat erilaisia paikallistason rauhandialogeja ja -toimijoita. Syyrialaisten omat viestit tarpeistaan on kuunneltava tarkasti Brysselin konferenssissa, niin Syyrian sisältä kuin pakolaisiltakin. Iran Iranilta on edellytettävä rakentavampaa roolia alueella (erityisesti Syyria, Jemen, Irak) sekä ohjusohjelmaansa liittyviin huoliin vastaamista. Tuki EU3:n Yhdysvaltain kanssa käymälle vuoropuhelulle Iraniin liittyviin huoliin vastaamiseksi ja yhteisten, molempia tyydyttävien ratkaisujen hakemiseksi. EU:n on vahvistettava dialogiaan Iranin kanssa alueellisista kysymyksistä ja Iranin epävakauttavasta alueellisesta toiminnasta. Jemenin osalta Iranilta on edellytettävä huthi-kapinallisiin vaikuttamista konfliktin poliittisen raiteen edistämiseksi viipymättä. EU:n ja jäsenmaiden on vaikutettava Iraniin poliittisen ratkaisun edistämiseksi Syyriassa. Iranin ydinohjelmasopimuksen (Joint Comprehensive Plan of Action, JCPOA) jatkuminen ja täysi toimeenpano on turvattava. On korostettava jatkossakin Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n keskeistä roolia sopimuksen toimeenpanon seurannassa ja verifioinnissa ja sitä, että IAEA on vahvistanut säännöllisissä raporteissaan Iranin toimeenpanneen ydinohjelmasopimukseen liittyvät velvoitteensa. Pohjois-Korea EU:n tulee rohkaista Etelä-Korean pyrkimyksiä korkean tason dialogin aloittamiseksi. Nopea edistyminen pääkysymyksissä on kuitenkin epätodennäköistä. EU:n tulee tukea YK:n turvallisuusneuvoston asettamien pakotteiden toimeenpanoa maksimaalisesti, kunnes Pohjois-Korea on aidosti sitoutunut neuvotteluihin välttämättömien osapuolten kesken. Kannatamme uusia kolmasmaademarsheja; EU:n tulee myös tukea kolmansien maiden kapasiteetin vahvistamista pakotteiden toimeenpanemiseksi. Korean niemimaan riisuminen ydinaseista on jatkossakin tärkeä tavoite; aseohjelmien jäädyttäminen tulisi asettaa minimitavoitteeksi, jota EU osaltaan voisi tukea. EU:n tulee jatkaa tiivistä yhteistyötä ja koordinaatiota Yhdysvaltojen kanssa ja tukea YK:n turvallisuusneuvoston johtoroolia.
Asialista: 3(19) Ukraina s. 4 Syyria s. 7 Iran s. 10 Pohjois-Korea s. 13
4(19) Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO ITÄ-20 Kinnunen Tuomas 9.3.2018 Asia Ukraina Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto 19.3.2018 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot: Tuomas Kinnunen/ITÄ-20, sp. tuomas.kinnunen@formin.fi, p. +358 295 350 054 Päivi Nevala/ITÄ-20, sp. paivi.nevala@formin.fi, p. +358 295 350 085 Pekka Hirvonen/ITÄ-10, sp. pekka.hirvonen@formin.fi, p. +358 295 351 407 Heli Lehto/POL-10, sp. heli.lehto@formin.fi, p +358 295 350 165 Kaisa Honka-Hallila/EUE, sp. kaisa.honka-hallila@formin.fi, p. +32 228 78 471 Sampo Saarinen/KIO, sp. sampo.saarinen@formin.fi, p. +380 44 278 70 49 1. ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Keskustellaan Itä-Ukrainan tilanteesta, Krimin laittomasta Venäjään liittämisestä ja Ukrainan uudistusten toimeenpanosta sekä siitä, miten EU voi parhaiten tukea maan eurooppalaista kehitystä ja uudistuksia. Ulkoministeri Soini nostaa esille 5.- 6.3.2018 vierailunsa Kiovaan. 2. SUOMEN TAVOITE EU:n on ilmaistava yhtenäinen viesti solidaarisuudesta Ukrainalle sekä tuesta sen alueelliselle koskemattomuudelle ja suvereniteetille. Mahdollisten kahdenvälisten ongelmien ei tulisi vaikeuttaa EU:n ja Ukrainan yhteistyötä. Epäyhtenäisyys palvelee Venäjän etua. Korostetaan EU:n yhteistä viestiä koskien Krimin laittoman liittämisen tunnustamattomuutta 18.3. vuosipäivänä. Tuodaan esiin tuki Itä-Ukrainassa jatkuvan konfliktin ratkaisupyrkimyksille. Korostetaan, että molempien osapuolten tulee toimeenpanna Minskin sopimusta. Tuetaan aloitteita, joilla pyritään konfliktin ratkaisuun. Uusien ehdotusten tulee olla Ukrainan hyväksymiä. EU:n viestien tulee edelleen olla selviä siltä osin, että Venäjälle Itä-Ukrainan tilanteesta asetetut pakotteet ovat sidotut Minskin sopimuksen toimeenpanoon. EU:n ja Yhdysvaltojen välinen tiivis koordinaatio on keskeistä. Annetaan tunnustusta Ukrainan aikaansaamille uudistuksille. Kehotetaan samalla tehostamaan uudistusten toimeenpanoa, erityisesti seuraavilla sektoreilla: korruption vastaiset toimet, oikeuslaitos, energia- ja opetussektorit sekä liiketoimintaympäristö. Ukrainan hallitukselle tulee korostaa sen omaa vastuuta uudistusten toimeenpanossa ja itäisen kumppanuuden mahdollisuuksien hyödyntämisessä.
Suomi tuo esiin tarpeen vahvistaa Ukrainan yhteiskunnallista kestokykyä ja kestävää energiahuoltoa ja tältä pohjalta kahdenvälisen tukemme keskittämisen Ukrainan opetus- ja energiatehokkuussektorien uudistamiseen. 3. NEUVOTTELUTILANNE Itä-Ukrainan konflikti jatkuu neljättä vuotta, eikä näköpiirissä ole ratkaisua. Krimin laittomasta liittämisestä Venäjään on kulunut neljä vuotta. Ukraina on tehnyt uudistusten suhteen paljon, mutta toimeenpanoa tulisi tehostaa edelleen. EU:n on vahvistettava tuki Ukrainalle ja sen uudistuksille. Ukrainaa on käsitelty edellisen kerran UAN:ssa helmikuussa 2017, joten pidämme keskustelua ajankohtaisena. Ukrainaa koskevat neuvoston päätelmät annettaneen vasta toukokuussa, huomioiden mm. Krimin liittämisen vuosipäivän (18.3.) yhteydessä annettavaksi suunniteltu EU:n yhteinen lausuma. Edellisen kerran Ukrainaa koskevat UANpäätelmät on annettu tammikuussa 2015 ja Eurooppa-neuvostossa joulukuussa 2016. UAN-käsittelyä edeltää Liettuan koolle kutsuma aamiaistapaaminen, johon osallistuu myös Ukrainan ulkoministeri Pavlo Klimkin. 4. TAUSTA 5(19) Tuorein käänne Venäjän ja Ukrainan välisissä suhteissa liittyy Tukholman välimiesoikeuden 28.2. antamaan päätökseen maiden kaasusopimuskiistoista. Päätöksessä Gazprom määrättiin maksamaan ukrainalaiselle kaasuyhtiö Naftogazille 2,5 mrd USD oikeuden määrittämien uusien sopimusehtojen myötä. Välimiesoikeuden päätöksen seurauksena Gazprom kieltäytyi toimittamasta Naftogazin jo maksamaa kaasua samalla laskien Ukrainan kaasuputkien painetta sovittua alemmaksi. Lisäksi Gazprom on tehnyt päätöksen aloittaa Ukrainan kanssa tehtyjen sopimusten purkamisen sekä transit-kaasusta että Ukrainalle toimitettavasta kaasusta. Ukraina sai kaasutilanteensa tasapainotettua kulutusrajoitusten sekä lännestä ostettavan kaasun avulla. Akuutti tilanne on hallinnassa, mutta se voi vaikeutuakin osapuolten keskusteluista riippuen. Gazprom ei ole toistaiseksi suostunut maksamaan sille määrättyä summaa ja valittaa välimiesoikeuden päätöksestä. Itä-Ukrainan konflikti jatkuu jo neljättä vuotta, eikä näköpiirissä ole ratkaisua. Tulitauot rikkoontuvat, raskasta aseistusta käytetään, Etyj-tarkkailumission partiointimahdollisuuksia rajoitetaan ja paikallisväestön asema Donbasin alueella on huono. Minskin sopimuksen toimeenpano ei ole edennyt. Venäjä hallitsee separatistien sotilaallisia johtorakenteita ja tukee aluetta taloudellisesti. Donbasissa arvioidaan olevan n. 1000-1500 Venäjän asevoimien sotilasta. Normandia-ryhmä (DE, FR, UA ja RU) on keskustellut konfliktin ratkaisusta erityisesti asiantuntijatasolla ja viimeisimpänä FR ja DE ovat keskustelleet osapuolten kanssa N3-formaatissa, jotta näiden liikkumavara selviäisi. Yhdysvaltain ja Venäjän vuoropuhelu on tiivistynyt. Erityisedustaja Volker ja pääneuvonantaja Surkov tapasivat viimeksi 26.1. Dubaissa. Keskustelu Ukrainaan mahdollisesti perustettavasta YK:n rauhanturvaoperaatiosta jatkuu mm. Venäjän ja Yhdysvaltain välillä. On avoinna,
6(19) löytyykö operaatiosta tarvittava yhteisymmärrys. YK:n rauhanturvaoperaation mandaatti edellyttää yhdeksän turvallisuusneuvoston jäsenen hyväksynnän, ml. että viisi pysyvää jäsentä ei käytä vetoa. Mikäli operaation perustaminen etenee, on tärkeää huomioida muiden kv. toimijoiden, etenkin Etyjin, rooli. Tällä hetkellä Ukrainassa on Etyjin monitorointimissio, johon Suomikin osallistuu. Mahdollisen YK-operaation tulisi kattaa koko konfliktialue alusta lähtien. Tavoitteena tulisi olla edistää Minskin sopimuksen toteuttamista. Suomi on valmis harkitsemaan osallistumista, mikäli asianmukaisesta rauhanturvaoperaatiosta saataisiin sovittua ja sille hyväksytään turvallisuusneuvoston mandaatti. Asianmukainen operaatio edellyttää riittävää kokoa, ja operaation osallistujapohjan pitää olla riittävän laaja. Suomi on Ukrainan kriisin alusta lähtien pitänyt tärkeänä, että EU on mahdollisimman yhtenäinen. Sama lähtökohta tulisi olla YK-operaatiota koskevassa keskustelussa. Krim liitettiin laittomasti Venäjään 18.3.2014. Vuosipäivää juhlitaan Venäjällä samanaikaisesti presidentinvaalien kanssa, jotka tarkoituksella siirrettiin ko. ajankohtaan. Krimin ihmisoikeustilanne on heikentynyt erityisesti tataarien ja ukrainalaisten osalta. Kansainväliset järjestöt eivät pääse alueelle. Venäjä on myös varustanut Krimiä sotilaallisesti mm. ilmatorjuntaohjuksin. EU tulee antamaan korkean edustajan johdolla yhteisen lausunnon, jossa tuomitaan Krimin laiton liittäminen. Lisäksi EU on päivittänyt liike-elämälle annetut ohjeet Krimiä koskien. Ukraina toivoisi, että EU laajentaisi Krimiä koskevia henkilöpakotteita. EU:n ja Ukrainan väliset suhteet syvenevät. Ukrainan viisumivapaus tuli voimaan kesäkuussa 2017 ja assosiaatiosopimus syyskuussa 2017. EU pitää kiinni Krimin laittoman liittämisen ja Itä-Ukrainan konfliktin johdosta Venäjälle asetetuista pakotteista. Suomi tukee Ukrainan eurooppalaista aspiraatiota eli EU-yhteistyön tiivistämistä, mutta ei yhdistä sitä jäsenyysperspektiiviin, joka ei ole ajankohtainen. Ukrainan tulisi toimeenpanna assosiaatio- ja vapaakauppasopimus sekä hyödyntää tehokkaasti itäisen kumppanuuden jo tarjoamia muita mahdollisuuksia. Ukraina pyrkii uudella opetuslailla vahvistamaan ukrainankielen osaamista myös kielivähemmistöjen keskuudessa ja varmistamaan kaikkien ukrainalaisten tasapuoliset mahdollisuudet niin jatko-opinnoissa kuin työelämässä. Opetuslaki on herättänyt arvostelua eräissä jäsenmaissa. Ukraina on pyrkinyt ottamaan huolet ja Venetsian komission lausunnon huomioon määritellessään lain täytäntöönpanomääräyksiä. Kiistely opetuslaista voi vaikuttaa myös Ukrainan EU- ja Nato-yhteistyön tiivistämiseen. Ukrainan sisäpoliittinen tilanne on osittain epävakaa, eikä poliittiseen järjestelmään luoteta. Valmistautuminen vuoden 2019 presidentin- ja parlamenttivaaleihin on myös alkamassa. Ukraina on saavuttanut vaikeissa olosuhteissa merkittäviä uudistuksia vuodesta 2014 lähtien kuten eläke-, opetus ja terveydenhuoltosektoreilla. Uudistusten valmistelua ja toimeenpanoa on kuitenkin tehostettava, eivätkä lähestyvät vaalit saisi hidastaa prosessia. Tarvitaan poliittista rohkeutta tehdä maan kannalta välttämättömiä toimenpiteitä. Uudistuksia tarvitaan erityisesti korruption vastaisissa toimissa, oikeuslaitoksen kehittämisessä, energia- ja opetussektorilla sekä liiketoimintaympäristön parantamisessa. Uudistukset lisäävät hyvinvointia ja vahvistavat maan kestokykyä. Uudistukset ovat myös ehtona niin EU:n kuin kansainvälisten rahoituslaitosten lisätuelle.
7(19) Suomi lisää merkittävästi tukeaan Ukrainalle. Opetus- ja energiatehokkuussektorien tukeen on neljälle vuodelle varattu 15 miljoonaa euroa. Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö Nefco on perustanut energiahankkeita varten energiatehokkuusrahaston. Osallistumme Ukrainan peruskoulu-uudistukseen (New Ukrainian School). Suomi ottaa vahvemman roolin Ukrainan opetussektorin uudistuksessa myös EU:n sisällä. Suomi on lähettänyt opetusalan asiantuntijan Ukrainan tukiryhmään Brysseliin (SGUA, Support Group for Ukraine). Valmistelemme opetussektorin neuvonantajan lähettämistä Kiovan suurlähetystöön.
Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO 8(19) Yksikkö ALI-10 9.03.2018 Asia Syyria Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto 19.3.2018 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot: Hanna Lepistö, ALI-10, hanna.lepisto@formin.fi, p. 050-468 3372 Tanja Jääskeläinen, ALI-10, tanja.jaaskelainen@formin.fi, p. 050-5013303 1. ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Näkemysten vaihto Syyrian tilanteesta, erit. Itä-Ghoutan tilanteesta, poliittisesta prosessista, perustuslaillisesta komiteasta sekä Brysselin konferenssin valmisteluista. Ulkoasiainneuvostoon osallistuu myös YK:n Syyrian erityisedustaja Staffan de Mistura. 2. SUOMEN TAVOITE EU:n on tuomittava YK:n päätöslauselma 2401:n rikkomukset ja vaadittava sen pikaista toimeenpanoa. EU:n tulee jatkaa vahvaa tukea YK:n vastuuvelvollisuusmekanismille, (IIIM). EU:n tulee jatkaa painostusta kaikkiin alueellisiin toimijoihin ja suurvaltoihin, erityisesti Astanan prosessin takaajamaihin Venäjään, Iraniin ja Turkkiin konfliktin ratkaisemiseksi ja eskalaation välttämiseksi. Brysselissä 24. 25.4. järjestettävän Syyria-konferenssin tarjoama mahdollisuus vuoropuhelulle eri toimijoiden kesken on käytettävä hyödyksi. Suomi pitää Brysselin konferenssin tärkeimpinä tavoitteina sitoumuksia Syyrian humanitaarisen avun jatkamiseen sekä suojelu- ja avun perillepääsyn haasteisiin vaikuttamista sekä vahvan tuen ilmaisua syyrialaispakolaisia isännöiville naapurimaille. EU:n vahva ja näkyvä tuki YK-prosessille ja erityisedustaja de Misturalle on entistäkin tärkeämpää. Suomi ja EU tukevat erilaisia paikallistason rauhandialogeja ja -toimijoita. Syyrialaisten omat viestit tarpeistaan on kuunneltava tarkasti Brysselin konferenssissa, niin Syyrian sisältä kuin pakolaisiltakin. 3. NEUVOTTELUTILANNE Syyrian hallinnon joukot ovat pommittaneet Damaskoksen lähellä olevaa Itä- Ghoutan aluetta jo viikkojen ajan aiheuttaen suunnatonta kärsimystä siviileille. YK:n turvallisuusneuvoston 24.2. yksimielisesti hyväksymästä humanitaarisen aselevon päätöslauselmasta (2401) huolimatta aselepo ei ole toteutunut
9(19) täysimääräisesti eikä humanitaarista apua ole saatu riittävässä määrin toimitettua perille. Sairaita ja aliravitsemuksesta kärsiviä ei ole voitu evakuoida. Venäjä ja Syyria ovat argumentoineet iskujen olevan osa terroristien vastaisia toimia Itä-Ghoutan alueella. YK:n ihmisoikeusneuvosto hyväksyi 5.3. Itä-Ghoutaa koskevan päätöslauselman, joka vetoaa kaikkiin osapuoliin tulitauon kunnioittamiseksi, tuomitsee ihmisoikeusloukkaukset ja humanitaarisen oikeuden loukkaukset painottaa vastuuvelvollisuutta sekä vetoaa erityisesti Syyrian viranomaisiin humanitaarisen avun pääsyn varmistamiseksi. Ulkoministerien edellinen Syyria-keskustelu käytiin huhtikuussa 2017, jolloin sovittiin Syyria-strategiasta ja annettiin päätelmät. EU-ulkoministerit keskustelivat Syyriasta myös epävirallisessa Gymnich-kokouksessa helmikuussa 2018. KE Mogherinin deklaraatio EU-jäsenmaiden puolesta Itä-Ghoutan tilanteesta annettiin 23.2. KE Mogherini ja hum. avun komissaari Stylianides antoivat erillisen lausuntonsa humanitaarisen avun näkökulmasta. 5.3. Uudet neuvoston päätelmät Syyrian tilanteesta annettaneen huhtikuun UAN:ssa. 4. TAUSTA Syyrian konflikti on vuoden alusta lähtien muuttunut vain entistä synkemmäksi. Ulkopuolisten toimijoiden aiempaa aktiivisempi osallistuminen konfliktiin on monimutkaistanut sitä entisestään. Viimeisimpänä sodan näyttämönä tilanne on eskaloitunut Itä-Ghoutassa. Itä-Ghouta on ollut käytännössä saarrettuna v. 2013 lähtien. Marraskuusta 2017 lähtien Syyrian hallinto on lisännyt alueelle kohdistuvia sotilaallisia toimia Venäjän tukemana. Uusin vaihe alkoi helmikuun puolivälistä, mistä lähtien alue on raskaiden pommitusten kohteena. Myös Itä-Ghoutan alueelta on tulitettu pääkaupunkia hallinnon operaation alettua. Itä-Ghouta on opposition aseellisten kapinallisryhmien viimeisimpiä alueita Idlibin lisäksi. Alueen läheisyys pääkaupunki Damaskokseen tekee sen strategisesti tärkeäksi kapinallisjoukoille ja sen tukivoimille. Syyrian hallinnolle puolestaan on tärkeätä saada aseelliset kapinallisryhmät kitkettyä pääkaupungin liepeiltä. Syyrian hallinnon ilmaiskut aiheuttavat suunnatonta kärsimystä siviiliväestölle. Iskuja on myös järjestelmällisesti kohdistettu sairaaloihin ja terveyskeskuksiin. Ihmisoikeusjärjestöjen arvioiden mukaan viidennes uhreista on ollut lapsia. Itä- Ghoutan humanitaarinen tilanne ja julmuudet on tuomittu laajasti, mutta siviiliväestön tilanne alueella on pysynyt ennallaan. Syyrian hallinto on jatkanut sotilaallisia toimiaan YK:n turvallisuusneuvoston 24.2. antamasta humanitaarisen aselevon päätöslauselmasta (2401) huolimatta korostaen terrorismin vastaista taistelua, vaikka YK:n mukaan Itä-Ghoutan 400 000 asukkaan joukossa on n. 300 turvallisuusneuvoston listaamaa terroristia. Päätöslauselmassa vaaditaan konfliktin osapuolia lopettamaan väkivaltaisuudet viiveettä ja sitoutumaan vähintään 30 päivän humanitaariseen taukoon koko Syyrian alueella mahdollistaen humanitaarisen avun pääsy ja sairaiden ja haavoittuneiden evakuoinnit. Humanitaarisen avun saattueita ei ole kuitenkaan saatu perille riittävässä määrin eikä evakuointeja ole suoritettu. Julkisuudessa on esitetty myös epäilyjä kemikaalien (mahdollisesti kloori) käytöstä Itä-Ghoutassa.
10(19) Taisteluita käydään myös Idlibissä Syyrian hallinnon ja aseellisten kapinallisryhmien välillä ja kapinallisryhmien kesken. Afrinissa Turkin operaatio Oliivinoksaa kurdijoukkojen häätämiseksi raja-alueeltaan on edelleen käynnissä. Iranin ja Israelin välillä tilanne kiristyi Syyrian eteläosassa helmikuussa. Myös USA ja Venäjä ovat Itä-Syyriassa joutuneet vastakkain. Geopoliittinen pelikenttä onkin hyvin monimuotoinen Syyrian maaperällä. Nykytilanne ei ole suotuisa YK-vetoisille neuvotteluille, vaikka Sotshissa tammikuussa järjestetty Syyrian kansallinen kongressi suosittikin perustuslakikomitean perustamista YK:n johdolla Genevessä. Syyrian hallinnolla ei ole näytä olevan halua keskustella muuta kuin terrorismista. Toisaalta opposition näkökulmasta neuvotteleminen voi olla vaikeata ilman aselepoa Itä- Ghoutassa. EU valmistelee tukikonferenssia Brysseliin huhtikuun 24.-25.4. johon kutsutaan myös Astanan takaajavaltiot Venäjä, Turkki ja Iran. YK on konferenssin yhteispuheenjohtaja. Ulkoasianneuvoston keskustelu mahdollistaa ministerien näkemysten vaihdon erityisedustajan de Misturan kanssa EU:n roolista YKprosessin tueksi. Konferenssin painopiste on humanitaarisen avun lupaukset, niiden seuranta ja tuki Syyrian pakolaisia majoittavien naapurimaiden kantokyvylle. Lisäksi humanitaariseen apuun liittyvät peruskysymykset kuten avun perillepääsy ja suojelukysymykset ja naapurimaiden kantokyvyn tukeminen tulevat olemaan konferenssin agendalla. YK:n tammikuisen arvion mukaan 2,9 miljoonaa syyrialaista elää humanitaarisen avun pääsyn kannalta joko vaikeasti tavoitettavissa olosuhteissa tai saarretuilla alueilla. Syyrian sodassa kansainvälisen humanitaarisen oikeuden sääntöjä rikotaan toistuvasti. Oikeuden ja vastuuvelvollisuuden toteutuminen on kestävän rauhan edellytys. Todellinen vaikutuskeino rankaisemattomuuteen puuttumiseksi edellyttäisi YK:n turvaneuvoston pysyvien jäsenten yhteisymmärrystä. Suomi ja EU tukevat YK:n yleiskokouksen alle perustettua Syyrian vastuuvelvollisuusmekanismia (IIIM, International Independent & Impartial Mechanism). Suomi oli sen ensimmäisiä suurimpia rahoittajia 1MEUR kontribuutiolla. IIIM:n rahoitus tarvitsee kestävän pohjan. Ihmisoikeusneuvostossa uusitaan maaliskuussa mandaatti komissiolle, joka tutkii Syyriassa 2011 lähtien tapahtuneita ihmisoikeusloukkauksia (Syyrian tutkintakomissio, Independent International Commission of Inquiry on the Syrian Arab Republic). EU tukee tutkintakomission mandaatin jatkoa. Suomi panostaa aiempaa enemmän rauhanrakennushankkeisiin syyrialaisten sisäisten rauhanprosessien tukemiseksi, erityisesti inklusiivisuuden ja naisten osallistumisen lisäämiseksi. Paikallistason rauhanrakennushankkeilla pyritään fasilitoimaan rauhanvälitystä ja verkostoja ns. toisen ja kolmannen raiteen kautta YK-raiteen tukemiseksi. Suomi rahoittaa kolmea aloitetta, jotka pyrkivät luomaan rakenteita, kuten mahdollisesti tulevan kansallisen dialogin rakennuspalasia, joita joka tapauksessa tarvitaan kestävän rauhan saavuttamiseen. Koska Syyriassa on meneillään useita konflikteja, vakauttamis- ja sovittelutarpeet ovat myös paikallisia.
Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO 11(19) ALI-10 Miia Lahti 9.3.2018 Asia Iran Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto 19.3.2018 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Miia Lahti, UM/ALI-10, miia.lahti@formin.fi, puh. 0295 351877 1. ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Ulkoasiainneuvosto keskustelee Iranista EU3:n (EUH, Ranska, Saksa ja Iso- Britannia) Yhdysvaltain kanssa viime viikkoina käymien keskusteluiden pohjalta. Taustalla on presidentti Trumpin tammikuussa esittämä vaatimus ehdoista Iranin ydinohjelmasopimuksen säilyttämiseksi. 2. SUOMEN TAVOITE Iranilta on edellytettävä rakentavampaa roolia alueella (erityisesti Syyria, Jemen, Irak) sekä ohjusohjelmaansa liittyviin huoliin vastaamista. Tuki EU3:n Yhdysvaltain kanssa käymälle vuoropuhelulle Iraniin liittyviin huoliin vastaamiseksi ja yhteisten, molempia tyydyttävien ratkaisujen hakemiseksi. EU:n on vahvistettava dialogiaan Iranin kanssa alueellisista kysymyksistä ja Iranin epävakauttavasta alueellisesta toiminnasta. Jemenin osalta Iranilta on edellytettävä huthi-kapinallisiin vaikuttamista konfliktin poliittisen raiteen edistämiseksi viipymättä. EU:n ja jäsenmaiden on vaikutettava Iraniin poliittisen ratkaisun edistämiseksi Syyriassa. Iranin ydinohjelmasopimuksen (Joint Comprehensive Plan of Action, JCPOA) jatkuminen ja täysi toimeenpano on turvattava. On korostettava jatkossakin Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n keskeistä roolia sopimuksen toimeenpanon seurannassa ja verifioinnissa ja sitä, että IAEA on vahvistanut säännöllisissä raporteissaan Iranin toimeenpanneen ydinohjelmasopimukseen liittyvät velvoitteensa. 3. NEUVOTTELUTILANNE Presidentti Trump on useaan otteeseen kritisoinut Iranin ydinohjelmasopimusta. Tammikuun ilmoituksessaan Trump antoi sopimukselle lisäaikaa, mutta painotti kyseessä olevan viimeinen mahdollisuus; mikäli keinoja täydentää sopimusta ja puuttua Iranin vahingolliseen toimintaan ei löydetä, Yhdysvallat ei ole enää valmis sitoutumaan sopimukseen. Yhdysvallat edellyttää yhteisiä ratkaisuja eurooppalaisten kumppaniensa kanssa sisäiseen määräaikaansa 12.5. mennessä, jolloin Yhdysvaltain tulee vahvistaa, että se jatkaa ydinohjelmasopimuksen myötä poistettujen pakotteiden soveltamatta jättämistä.
EU3 (EUH, Ranska, Saksa, UK) on käynyt viime viikkoina keskusteluita Yhdysvaltain kanssa yhteisten ratkaisujen löytymiseksi Iranin vahingolliseen toimintaan puuttumiseksi. Esillä on ollut erityisesti Iranin alueellinen rooli, ohjusohjelma sekä Yhdysvaltain ydinohjelmasopimuksen osalta esille nostamat puutteet. EU:lle neuvotteluissa on keskeistä saada varmuus Yhdysvaltain sitoutumisesta sopimukseen jatkossakin. 4. TAUSTA 12(19) Iranin ydinohjelmasopimuksen (Joint Comprehensive Plan of Action, JCPOA) kohtalo on ollut vaakalaudalla presidentti Trumpin valinnan myötä. Presidentti Trump on kyseenalaistanut voimakkaasti sopimuksen hyödyt, ja pitänyt sopimuksen keskeisenä ongelmana sitä, ettei sopimuksella puututa Iranin alueelliseen toimintaan muun muassa Syyriassa, Irakissa ja Libanonissa eikä Iranin ohjusohjelmaan. Myös sopimuksen sisällössä nähdään puutteita. EU puolestaan on tukenut vahvasti ydinohjelmasopimusta painottaen sen keskeistä merkitystä alueelliselle turvallisuudelle ja kansainväliselle nonproliferaatiolle. EU on pyrkinyt aktiivisesti vaikuttamaan Yhdysvaltoihin sopimuksen säilyttämiseksi. Viimeisin käänne sopimuksen osalta oli presidentti Trumpin 12.1. antama ilmoitus, jossa hän vahvisti edelleen ydinohjelmasopimuksen mukaisten pakotteiden jäädyttämisen jatkamisen antaen täten sopimukselle jatkoaikaa. Samalla Trump kuitenkin painotti kyseessä olevan viimeinen mahdollisuus löytää ratkaisuja Iranin toimintaan puuttumiseksi yhdessä kongressin ja eurooppalaisten kumppanien kanssa. Yhdysvaltain presidentin tulee kansallisen INARA-lain (Iran Nuclear Agreement Review Act) puitteissa vahvistaa (certify) sopimus kolmen kuukauden välein. Lisäksi sopimuksen myötä poistetuttujen pakotteiden jäädyttämisen (waiver) jatkaminen tulee vahvistaa neljän kuukauden välein, seuraavan kerran toukokuun puolivälissä. Ydinohjelmasopimuksen eurooppalaiset osapuolet Ranska, UK ja Saksa sekä Euroopan ulkosuhdehallinto ovat käyneet viime viikkoina keskusteluita Yhdysvaltain kanssa yhteisten ratkaisujen löytymiseksi Iranin vahingolliseen toimintaan puuttumiseksi. Seuraava kokous on määrä pitää Berliinissä 15.3. Mahdollisia toimia EU:n puolelta voisivat olla esimerkiksi Iranin ohjusohjelmaa koskevat pakotteet ja vallankumouskaartiin liittyvien pakotteiden laajentaminen. Ydinohjelmasopimuksen sisältöön puuttuminen olisi kuitenkin vaikeampaa, sillä tämä edellyttäisi kaikkien sopimusosapuolten suostumuksen. Ranska, UK ja Saksa ovat myös kahdenvälisesti keskustelleet Iranin kanssa ydinohjelmasopimuksesta. Iran on torjunut mahdolliset muutokset ydinohjelmasopimukseen, ja lisännyt painetta EU:n suuntaan sopimuksen säilyttämiseksi. EU3 on myös käynyt keskusteluita Iranin kanssa alueellisista kysymyksistä muun muassa Münchenin turvallisuuskonferenssin yhteydessä, jolloin esillä oli Jemenin tilanne. Myös näille keskusteluille tavoitellaan jatkoa. Iranin ohjusohjelma ja
13(19) alueellinen rooli olivat myös esillä Ranskan ulkoministeri Yves Le Drianin Teheranin vierailulla maaliskuun alussa. Vaikka EU:n puolelta jaetaan Yhdysvaltain huolia Iranin alueellisesta roolista ja ohjusohjelmasta, EU:lle on kuitenkin samalla keskeistä varmistaa Yhdysvaltain sitoutuminen ydinohjelmasopimukseen jatkossakin. Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA on vahvistanut säännöllisissä raporteissaan, viimeksi helmikuussa, Iranin noudattavan sopimusvelvoitteitaan. Sopimusrikkomuksia ei ole ollut. IAEA monitoroi ja valvoo sopimuksen toimeenpanoa. Yhdysvallat on pitänyt sopimuksen osalta yhtenä ongelmana sitä, ettei IAEA:n tarkastajilla ole pääsyä Iranissa sotilaskohteisiin kuin Iranin luvalla. IAEA on kuitenkin raporteissaan todennut, että sille on sallittu pääsy kaikkiin pyytämiinsä kohteisiin. Tarvetta pääsyyn sotilaskohteisiin ei ole toistaiseksi ollut. Yhdysvaltain kongressissa on myös valmisteltu lainsäädäntöä, jolla esille nostettuihin ongelmiin voitaisiin puuttua. Käytännössä Yhdysvaltain keskustelut eurooppalaisten kanssa ovat kuitenkin olleet viime viikkoina etusijalla suhteessa lainsäädäntövalmisteluun. Kongressin mahdollisen Irania koskevan lainsäädännön osalta Trump nosti tammikuun ilmoituksessaan esille erityisesti seuraavat reunaehdot: Iranin tulee sallia välittömästi kaikki kansainvälisten tarkastajien tarkastukset maassa pyydettäessä; Iranin ei tule koskaan sallia pääsevän edes lähelle ydinaseen hankkimista; toisin kuin JCPOA:ssa, Iranin ydinaseen hankkimista rajoittavien määräysten tulee olla pysyviä, ei määräaikaisia; laissa tulisi mainita eksplisiittisesti, että pitkän matkan ohjukset ja ydinaseohjelma ovat erottamattomat, ja että ohjusten testaaminen ja kehittäminen johtaisi vakaviin pakotteisiin. Iranin ohjusohjelman osalta esillä ovat viime aikoina olleet myös epäilyt Iranin asetoi-mituksista Jemeniin huthi-kapinallisille. Äskettäin ilmestyneessä YK:n Jemen-pakotekomitean asiantuntijaraportissa esitetään tästä todisteita ja todetaan, että Iran ei ole noudattanut YKTN:n päätöslausemaan 2216 (2015) asevientikieltoon liittyviä määräyksiä mm. ballistisiin ohjuksiin liittyvän materiaalin osalta. EU:n näkökulmasta ydinohjelmasopimuksen kohtaloon liittyy alueellisen turvallisuuden ohella myös taloudellisia intressejä. Jäsenmaiden kahdenvälinen kauppa Iranin kanssa on kasvanut ydinohjelmasopimuksen toimeenpanon myötä, joskin Iranin osuus EU:n ulkomaankaupan kokonaisuudesta on edelleen verrattain pieni. Epävirallisia keskusteluita on käyty siitä, miten EU voisi suojata yritystensä taloudellisia intressejä Iranissa, mikäli Yhdysvallat vetäytyisi sopimuksesta. Esillä on ollut EU:n vuodelta 1996 peräisin olevan nk. antiboikottiasetuksen käyttäminen. Käytännössä on kuitenkin epäselvää, kuinka hyvin asetus suojaisi eurooppalaisten yritysten intressejä. Iran on ilmoittanut pysyvänsä ydinohjelmasopimuksessa niin kauan kuin muutkin osapuolet ovat siihen sitoutuneita. Samalla se on julkisuudessa torjunut ajatukset sopimuksen täydentämisestä ja viitannut ohjusohjelmansa osalta oikeuteensa itsepuolustukseen. Iranin ydinohjelmasopimus neuvoteltiin EU3+3:n (EU, Iso-Britannia, Ranska, Saksa, Yhdysvallat, Venäjä ja Kiina) ja Iranin välillä. Neuvotteluiden tuloksena syntynyt sopimus vahvistettiin 20.7.2015 YK:n turvallisuusneuvoston
14(19) päätöslauselmalla 2231 (2015). Ydinohjelmasopimuksen toimeenpano ulottuu vuoteen 2025. Sopimuksen toimeenpano aloitettiin tammikuussa 2016 IAEA:n vahvistettua Iranin panneen täytäntöön sopimuksen edellyttämät ydinalan toimet.
Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO 15(19) ASA-10 Haapea Arto 9.3.2018 Asia Pohjois-Korea Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto 19.3.2018 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot: ln Arto Haapea, UM/ASA-10, arto.haapea@formin.fi, 0295 350145 1. ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Kuullaan Etelä-Korean ulkoministerin katsaus Pohjois-Korean tilanteesta. Käydään keskustelu odotuksista nopeasti muuttuvassa tilanteessa ja ilmaistaan EU:n tuki tilanteen rauhanomaiselle ratkaisemiselle. 2. SUOMEN TAVOITE EU:n tulee rohkaista Etelä-Korean pyrkimyksiä korkean tason dialogin aloittamiseksi. Nopea edistyminen pääkysymyksissä on kuitenkin epätodennäköistä. EU:n tulee tukea YK:n turvallisuusneuvoston asettamien pakotteiden toimeenpanoa maksimaalisesti, kunnes Pohjois-Korea on aidosti sitoutunut neuvotteluihin välttämättömien osapuolten kesken. Kannatamme uusia kolmasmaademarsheja; EU:n tulee myös tukea kolmansien maiden kapasiteetin vahvistamista pakotteiden toimeenpanemiseksi. Korean niemimaan riisuminen ydinaseista on jatkossakin tärkeä tavoite; aseohjelmien jäädyttäminen tulisi asettaa minimitavoitteeksi, jota EU osaltaan voisi tukea. EU:n tulee jatkaa tiivistä yhteistyötä ja koordinaatiota Yhdysvaltojen kanssa ja tukea YK:n turvallisuusneuvoston johtoroolia. 3. NEUVOTTELUTILANNE Pohjois-Korean tilannetta ja EU:n toimia käsiteltiin viimeksi ulkoasiainneuvostossa lokakuussa ja epävirallisessa Gymnich-ulkoministerikokouksessa helmikuussa. EU on ollut yksimielinen Korean niemimaan tilanteen vakavuudesta ja Pohjois-Korean aseohjelmien muodostamasta uhkasta kansainväliselle rauhalle ja turvallisuudelle. Kaikki jäsenmaat ovat olleet valmiita tietyin painotuseroin ylläpitämään ja tarvittaessa edelleen kiristämään pakotteita keinona katkaista Pohjois-Korean aseohjelmien rahoitus ja lisätä painetta maan taivuttelemiseksi neuvotteluihin. Samalla on pidetty esillä Pohjois-Koreassa toimivien
16(19) humanitaaristen ja kehitysapua antavien järjestöjen toimintaedellytysten turvaamista. 4. TAUSTA Korean niemimaan tilanne on vuodesta 2016 alkaen selvästi kiristynyt jännitteiden kasvaessa. Vuosina 2016 ja 2017 Pohjois-Korea teki kolme ydinkoetta ja liki 50 ohjuskoetta. Viimeksi 29.11.2017 laukaistu uusi Hwasong-15 -tyypin ohjus lensi aikaisem-paa korkeammalle, kauemmas ja pidemmän ajan. Oikeassa kulmassa laukaistuna sen on arvioitu voivan kantaa jopa Washingtoniin. Mannertenvälisten ballististen (ICBM) ohjusten lisäksi Pohjois-Korea laukaisi syksyllä 2017 mm. kaksi keskimatkan ballistista ohjusta Japanin Hokkaidon saaren yli ilman ennakkovaroitusta. Pohjois-Korea ilmoitti 3.9.2017 tehneensä onnistuneen vetypommikokeen. Eri lähteiden mukaan tämä järjestyksessään kuudes ydinkoe oli voimakkuudeltaan moninkertainen aiempiin kokeisiin verrattuna. Asiantuntijat pitävät väitettä vetypommista uskottavina. Pohjois-Korea väittää tuolloin testatun ydinpommin olevan ladattavissa ICBM-ohjukseen. Tämän ydinkärjen miniaturisaatiokyvyn ohella toinen keskeinen kysymys on kyky valmistaa ns. paluukärki (re-entry vehicle), joka toisi ydintaistelukärjen ehjänä takaisin ilmakehään. Vaikka Pohjois- Korea antaa ymmärtää ohjuksen olevan valmis, toimivasta paluukärjestä ja ohjuksen tarkkuudesta ei ole uskottavia todisteita. Pohjois-Korean ydinase- ja ohjusohjelma on edennyt kaikkia arvioita nopeammin. Ohjelman loppuunsaattamisen arvioidaan edellyttävän vielä joitakin ohjuskokeita ja vievän joistakin kuukausista vajaaseen vuoteen. Viimeisimmän ohjuslaukaisun jälkeen Pohjois-Korea julistautui ydinasevaltioksi; viestiä pidetään kuitenkin kotimaahan suunnattuna. Mikään maa ei julkisesti hyväksy Pohjois-Koreaa ydinasevaltioksi. Samalla yksityisissä keskusteluissa moni pitää ydinasekykyä jo realiteettina. YK:n turvallisuusneuvosto on kokoontunut lukuisiin hätäistuntoihin Pohjois-Korean ydin- ja ohjuslaukaisujen vuoksi. Pohjois-Koreaa vastaan suunnattuja pakotteita kiristettiin entisestään 22.12.2017 turvallisuusneuvoston päätöslauselmalla 2397. Yhdessä aiemmin syksyllä hyväksyttyjen päätöslauselmien 2371 ja 2375 kanssa pakotteet kohdistuvat valtaosaan Pohjois-Korean ulkomaan vientituloista. Maalta on kielletty mm. malmien, kivihiilen, merenelävien, maataloustuotteiden ja laitteiden vienti. Tärkeä tulonlähde maalle ovat olleet pohjoiskorealaiset vierastyöntekijät, joiden on uusimpien pakotteiden myötä määrä poistua kohdemaistaan kahden vuoden sisällä; uusien viisumien myöntäminen on kielletty. Lisäksi Pohjois-Koreaan vietävälle raakaöljylle ja öljyjalosteille on asetettu tiukkoja rajoitteita. EU asetti autonomisia pakotteita Pohjois-Korealle viimeksi 16.10.2017; EU on lisäksi listannut useita nimiä pakotelistalleen YK-listalla olevien lisäksi. EU:n politiikka on perustunut nk. kriittiseen dialogiin (critical engagement), jossa varataan mahdollisuus vuoropuheluun samalla, kun painetta lisätään. Muiden EUmaiden tavoin Suomi on toistuvasti tuominnut Pohjois-Korean ydin- ja ohjuskokeet. Suomi puhutteli Pohjois-Korean suurlähettilään 6.12.2017.
17(19) Pohjois-Korean ydinaseriisuntaan tähtäävät kuusikantaneuvottelut (six-party talks) keskeytyivät vuonna 2009. Vain Kiina ja Venäjä korostavat edelleen neuvottelujen aloittamista ilman ennakkoehtoja. Kuusikantamaiden välinen yhteydenpito on viime aikoina virinnyt uudelleen, mutta Pohjois-Korea on aiemmin ilmoittanut haluavansa neuvotella vain Yhdysvaltojen kanssa. Pohjois- Korea on todennut toistuvasti, ettei se aio neuvotella ydinase- ja ohjusohjelmistaan, joita se pitää olemassaolonsa takaajana. Kuusikantamaista Yhdysvaltojen aiempi strategisen kärsivällisyyden politiikka ei tuottanut toivottua tulosta. Samalla presidentti Trumpin omaksuma maksimaalisen painostuksen linja on provosoinut Pohjois-Koreaa haastamaan Yhdysvaltoja. Sotilaallisen ratkaisun mahdollisuutta pidetään esillä, mutta se on nähtävä viimeisenä vaihtoehtona. Yhdysvallat korostaa toistuvasti Kiinan ratkaisevaa merkitystä paineen lisäämisessä. Japani mukailee Yhdysvaltojen tiukkaa Pohjois-Korea-linjaa ja on suhtautunut kriittisesti Etelä-Korean lievennytyspolitiikkaan. Etelä-Korean politiikka on pehmentynyt presidentti Moonin myötä. Maa tarttui heti tammikuussa johtaja Kimin ehdotukseen jännitteiden liennyttämisestä; maiden välinen kuuma linja avattiin saman tien. Ensimmäinen maiden välinen virallinen tapaaminen sitten joulukuun 2015 pidettiin ministeritasolla 9.1., jolloin sovittiin Pohjois-Korean osallistumisesta Pyeongchangin olympialaisiin ja sotilaallisista konsultaatioista. Venäjällä on toimivat suhteet niin Pohjois- kuin Etelä-Koreaan ja strategisia intressejä niemimaalla. Venäjä on yhdessä Kiinan kanssa kritisoinut Yhdysvaltojen ja Etelä-Korean välisiä sotaharjoituksia. Samoin maat kritisoivat voimakkaasti Yhdysvaltojen Etelä-Koreaan toimittamaa THAAD-ohjuspuolustusjärjestelmää. Venäjän toimiin YK:n turvallisuusneuvoston asettamien pakotteiden toimeenpanossa on kohdistunut epäilyksiä. Kiinan kärsivällisyys Pohjois-Korean kanssa on ollut koetuksella ja maiden suhteet merkittävästi viilenneet Kim Jong-unin kaudella (vuodesta 2011). Kiinalla ei enää ole entisenkaltaista isoveljen auktoriteettia Pjongjangin suuntaan. Kiina teki keväällä 2017 freeze-for-freeze -aloitteen, jossa Etelä-Korea ja Yhdysvallat keskeyttäisivät sotaharjoituksensa vastineeksi siitä, että Pohjois-Korea keskeyttää ydinohjelmansa. Kiinan aloite on nähtävä keinoksi projisoida vastuuta kriisin ratkaisemisesta muualle; vain Venäjä on tukenut hanketta omista ulkopoliittisista tarkoitusperistään lähtien. Aseellinen konflikti pakottaisi Kiinan valitsemaan puolensa; maa tekeekin kaikkensa kiikkerän status quon säilyttämiseksi. Pohjois-Korean tärkeimpänä kauppakumppanina Kiinalla on avainasema pakotteiden toimeenpanossa; se onkin selvästi tehostanut niiden toimeenpanoa. Samalla Kiina on korostanut neuvotteluihin ryhtymisen ennakkoehtojen madaltamista. Pohjois-Korean Pyeongchangiin lähettämät historiallisen korkea-arvoiset olympiavieraat Pohjois-Korean muodollinen valtionpäämies Kim Yong-nam, Kim Jong-unin sisar Kim Yo Jon sekä maan entinen tiedustelupäällikkö Kim Yong-chol saivat presidentti Moonin lähettämään kymmenhenkisen delegaation Pohjois-
18(19) Koreaan maaliskuun alussa; kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun Pohjois-Korean johtaja Kim on tavannut kasvotusten Etelä-Korean virkamiehiä. Pohjois-Korea on aiemmin kieltäytynyt voimallisesti keskustelemasta aseohjelmiinsa liittyvistä kysymyksistä. Maan johdolle keskeistä on ollut saavuttaa riittävä pelote, joka varmistaa maan hallinnon koskemattomuuden. Nyt Etelä-Korea on kertonut maiden sopineen huippukokouksesta maiden rajalla Panmunjomissa huhtikuun lopussa. Toteutuessaan kyseessä olisi kolmas huippukokous Koreoiden välillä ja ensimmäinen Kim Jong-unin kaudella; viimeksi huippukokous järjestettiin 2007. Huippukokouksen lisäksi maat olivat sopineet johtajien välisestä ns. kuumasta linjasta, jota käytettäisiin ensimmäistä kertaa ennen huippukokousta. Pohjois-Korea oli sanonut olevansa valmis neuvottelemaan myös Yhdysvaltojen kanssa ydinaseistaan ja ilmoittanut jopa olevansa halukas luopumaan niistä, jos sen turvallisuus taataan. Pohjois-Korea lupasi myös keskeyttää ydin- ja ohjuskokeet maiden välisen dialogin ajaksi.
19(19) LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi EU-ministerivaliokunta, Iran, Syyria, UAN Ulkoasiainneuvosto, Ukraina, YUTP, Pohjois-Korea UM EUE, PE, PLM, TPK, VNK