LÄNSISATAMAN BUNKKERI TARVESELVITYSVAIHEEN PALOTEKNINEN SUUNNITELMA PALOTEKNINEN INSINÖÖRITOIMISTO MARKKU KAURIALA OY
1 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 2 2. PALOLUOKKA... 2 3. OSASTOINTI... 2 4. PALOKUORMAT... 3 5. KANTAVIEN JA OSASTOIVIEN RAKENNUSOSIEN TUNTILUOKAT JA RAKENTEIDEN PINTAKERROSVAATIMUKSET... 4 6. SUOJAUSTASO... 4 6.1 ALKUSAMMUTUSKALUSTO... 4 6.2 AUTOMAATTINEN PALOILMOITIN... 5 6.3 AUTOMAATTINEN SAMMUTUSLAITTEISTO... 5 6.4 SAVUNPOISTO... 5 6.4.1 Porrashuoneet... 6 6.4.2 Kellari... 6 6.4.3 Kerrokset 1 6... 6 6.4.4 Tekniset tilat... 7 6.4.5 Savunpoiston ohjauspaneeli ja varavirran saanti... 7 7. POISTUMISTIEJÄRJESTELYT... 8 7.1 ULOSKÄYTÄVÄT JA NIIDEN LEVEYDET... 8 7.2 TURVA- JA MERKKIVALAISTUS... 8 8. ILMANVAIHTO... 8 9. PELASTUSLAITOKSEN OPERATIIVINEN TOIMINTA... 9 10. KÄYTÖNAIKAINEN PALOTURVALLISUUS... 9 11. LIEVENNYKSET JA KOMPENSOINNIT... 9
2 1. YLEISTÄ Tämä on korjausrakennuskohde. Nykyinen rakennus käsittää kellarikerroksen ja kuusi maanpäällistä kerrosta ja on korkeudeltaan vähän yli 30 m. Kohde on suunniteltu varastorakennukseksi. Rakennus on muuttumassa käyttötarkoitukseltaan uimahalli-, liikunta-, kirjasto-, koulu- ja nuorisotiloiksi. Lisäksi rakennuksen katolle rakennetaan kaksi-kolmikerroksisia asuntoja. Tämä on Länsisataman Bunkkerin tarveselvitysvaiheen palotekninen suunnitelma. Suunnitelma on tehty arkkitehtikuvien pohjalta. Suunnitelmassa esitetään se palosuojauksen taso ja ne toimenpiteet, joilla saavutetaan RakMK E1 mukainen turvallisuustaso huomioiden että tämä on korjausrakennuskohde. Kohteen 5.-6. kerroksen liikunta/katsomotilojen ja 2.-3. kerroksen koulun juhlasalin tilojen suunnittelussa on paloturvallisuutta tarkasteltu oletettuun palonkehittymiseen perustuvilla FDS-palosimuloinneilla ja poistumisturvallisuutta FDS:n Evac-tarkastelulla RakMK E1, kohdan 1.3.2 mukaisesti. Kohteesta on tehty riskianalyysi, jossa on tarkasteltu kantavien rakenteiden palonkestovaatimuksia. Pysäköintihallin osalta on sovellettu RakMK E4 ohjeita ja savunpoiston suunnittelussa RIL 232-2008 Rakennusten paloturvallisuus Savunpoiston suunnittelu, laitteiston asennus ja ylläpito ohjeita. 2. PALOLUOKKA Rakennuksen paloluokka on P1. 3. OSASTOINTI Rakennuksen osastointi on yleisperiaatteeltaan seuraavan mukainen: yhden kerroksen ala on n. 5000 m 2 ja sama palo-osasto voi olla useamman kerroksen alueella palo-osastojen kokojen ylittyminen E1 mukaisesti (yli 2400 tai 3600 m 2 ) voidaan toteuttaa perustellen automaattisella paloilmoittimella, automaattisella savunpoistolaitteistolla ja automaattisella sammutuslaitteistolla (RakMK E1, 5.2.3) ja FDS-simuloinnin perusteella (RakMK E1, 1.3.2) useampien kerroksien tilat voivat olla omia palo-osastoja seuraavan periaatteen mukaan: o kerroksen ja kellarin uimahallin tilat ja 2. kerroksen kirjaston tilat ja 1.-3. kerroksia yhdistävä liukuporrasaula yht. n. 7 000 m 2 o 2. ja 3. kerros koulutilat yht. n. 6 000 m 2 o 4. kerros harraste- ja liikunta tilat n. 4 000 m 2 o 5. + 6. kerros liikuntatilat ja 4. kerroksen aula yht. n. 7 500 m 2 o Nykyisellä kattotasolla tekniset tilat, jotka jäävät asuinkerrosten välipohjan alle
3 o kellarin pysäköintihalli muodostaa oman palo-osastonsa yht. n. 1900 m 2 o pysäköintilaitos koulun pihan alla noin 3600 m 2 o Katolle rakennetaan 2-3 kerroksisia asuntoja yht. n. 6 400 m 2, jotka osastoidaan asunnoittain pääasiallisesti käyttötapaosastointi huomioiden edellä mainitut osastot poistumistieportaat muodostavat oman palo-osastonsa useampaa palo-osastoa palvelevat IV-konehuoneet muodostavat kukin oman palo-osastonsa (yhtä palo-osastoa palvelevaa ei tarvitse osastoida) kellarikerroksen muuntamo, jätehuolto, varasto ja tekniset tilat osastoidaan omiksi osastoikseen koulun purunpoistojärjestelmien ja maalivaraston osastointi muista tiloista palon leviämisen estäminen ulkokautta eri palo-osastoa olevien kerrosten välillä on otettava huomioon julkisivun rakenteita suunniteltaessa 4. PALOKUORMAT Taulukko 1. palokuormat Käyttötapa Palokuorma Kellari Pysäköintihalli < 600 MJ/m 2 Varastot (tarkistettava palokuorma) >1200 MJ/m 2 * Jätehuone (tarkistettava palokuorma) >1200 MJ/m 2 * Kerrokset Kirjasto Toimisto-, koulu-, urheilu-, teatteri-, ravintola, neuvottelu- ja aulatilat 600-1200 < 600 MJ/m 2 * MJ/m 2 IV-konehuoneet ja tekniset tilat < 600 MJ/m 2 Muuntaja (O1 luokan eristysnestettä sisältävän muuntajan tila) > 1200 Muuntaja (F0 luokan kuivamuuntaja- tai kojeistotila) < 600 * palokuormaryhmä mitoituksessa < 600 MJ/m 2 kun tilassa sprinklaus (RakMK E1, 2.2.1) MJ/m 2 MJ/m 2
4 5. KANTAVIEN JA OSASTOIVIEN RAKENNUS- OSIEN TUNTILUOKAT JA RAKENTEIDEN PIN- TAKERROSVAATIMUKSET Taulukko 2. Kantavien rakenteiden ja osastoivien rakenteiden tuntiluokat Käyttötapa tuntiluokka Kantavat rakenteet kaikki kerrokset R60** kellarin varastot ja jätehuone R120 ** porrassyöksyt ja tasanteet R30 * muuntamo (O1 luokan eristysnestettä sisältävän muuntaja) R180 muuntamo (F1 luokan kuivamuuntaja- tai kojeistotila) R120 Osastointi yleensä EI60 autohalli EI60 kellarin varastot EI60 ** jätehuone EI60 ** kirjasto EI60 ** muuntamo kellarissa (O1 luokan) EI120 muuntamo kellarissa (F1 luokan) EI60 yhteiset IV-konehuoneet EI60 Palo-ovet (alle 7 m 2 ) o yleisesti EI30 o muuntajatilassa tilan osastoinnin mukaan EI60 tai EI120 *peruste: Ympäristöopas 39 mukaisesti, rakennuksessa vähäinen palokuorma <600 MJ/m 2 ** peruste: sprinklattuna kaikkien tillojen palokuorma <600 MJ/m 2 Rakennuksen pintojen luokkavaatimukset E1 mukaisesti. 6. SUOJAUSTASO Seuraavassa on esitetty riittävän turvallisuustason täyttävä suojaustaso. 6.1 ALKUSAMMUTUSKALUSTO Rakennus varustetaan pikapalopostiverkostolla ja käsisammuttimilla. Pikapalopostin suositus DN25 letkun pituus on max. 30 m. Ohjeellinen käsisammuttimien sijoitustiheys on 1kpl/300 m 2. Käsisammuttimena voidaan käyttää jauhesammuttimia tiloissa joihin yleisö ei pääse, mutta koulu-, kirjasto-, harraste- ja liikuntatiloihin suositellaan nestesammuttimia (ilkivaltaisen käytön jälkeen siivous on paljon helpompaa). Jauhesammuttimien teholuokka 27A-144B-C. Jos nestesammuttimen teholuokka on pienempi, niin sijoitus on teholuokan suhteessa tiheämpi.
5 Koulun tekniset tilat varustetaan sammutuspeitteillä. Ravintolan keittiö varustetaan rasvapalon sammuttamiseen soveltuvalla käsisammuttimella (esim. 5 kg CO 2 ) ja sammutuspeitteellä. 6.2 AUTOMAATTINEN PALOILMOITIN Sprinkleri täydennettynä paloilmoittimella. Paloilmoitin toteutetaan omaehtoisesti koko rakennukseen. Asuntojen varustaminen joko osoitteellisella paloilmoitinjärjestelmällä tai palovaroitinjärjestelmällä neuvotellaan pelastuslaitoksen kanssa. Yleisesti tiloissa käytetään savuilmaisimia tai tiloissa joissa voidaan epäillä ilmaisimiin kohdistuvaa ilkivaltaa voidaan käyttää näytteenottojärjestelmää. Paloilmoittimen käyttölaite sijoitetaan maanpinnan tasoon jonkin sisäänkäynnin tuulikaappiin. Samassa paikassa on savunpoiston ohjauskeskus. Paloilmoittimella ohjataan automaattista savunpoistoa 5.-6. kerroksen liikunta/katsomotiloissa ja 2.-3. kerroksen koulun juhlasalin tiloissa. Paloilmoittimen toteutuspöytäkirja ja suunnittelun perusteet hyväksytetään erikseen pelastusviranomaisella. 6.3 AUTOMAATTINEN SAMMUTUSLAITTEISTO Koko rakennus varustetaan automaattisella sammutuslaitteistolla (sprinkleri). Osittainen suojaus ei tule kyseeseen. Asuntojen suojaus tarkastellaan erikseen. Suunnittelussa on varmistuttava vesilähteen riittävyydestä. Tiloissa joissa epäillään sprinklereihin kohdistuvaa ilkivaltaa käytetään piilosuuttimia. Sprinkleri on kytketty paloilmoittimeen. Sprinklerin suunnittelun perusteet hyväksytetään erikseen pelastusviranomaisella. 6.4 SAVUNPOISTO Savunpoistosta tulee laatia erillinen savunpoistosuunnitelma, joka hyväksytetään erikseen pelastusviranomaisella. Savunpoisto mitoitetaan RIL 232-2008 Rakennusten paloturvallisuus Savunpoiston suunnittelu, laitteiston asennus ja ylläpito ohjeen mukaan ja lisäksi tarkastellaan savunpoistoa oletettuun palokehitykseen perustuvalla mitoituksel-
6 la suorittamalla FDS-simulointilaskenta 5.-6. kerroksen liikunta/katsomotiloista ja 2.-3. kerroksen koulun juhlasalin tiloista. 6.4.1 Porrashuoneet Porrashuoneiden savunpoisto on tutkittava erikseen, koska rakennus voi olla yli 40 metriä korkea. Tällöin savunpoisto on toteutettava koneellisesti. Porrashuoneissa käytetään paloilmoittimeen kytkettyä ylipaineistusta. Palokunnan ohjauksella ylipaineistuspuhaltimen suunta kääntyy ja sitä käytetään savunpoistoon. 6.4.2 Kellari Savunpoiston tarkoitus kellarissa on operatiivisen toiminnan tukeminen ja jälkituuletuksen hoitaminen. Kellarin autohalli: koneellisen savunpoiston automaatiotaso on 2 suojaustaso on 3, sprinklaus autohallien pinta-ala on n. 1800 m 2 imupisteet 1/400 m 2 jollei suunnittelussa muuta osoiteta ohjeellisena mitoituksena 0,5 % (sprinklaus) lattiapinta-alasta, koneellisena kaavasta V= 1,0 x 0,005 x savulohkon ala m 2 ja CE-merkityt puhaltimet korvausilma voidaan hoitaa puhaltimilla tai painovoimaisesti ovien kautta määrä ja savulohkoihin jako tarkentuu erillisessä suunnittelussa Kellarin muut tilat: koneellisen savunpoiston automaatiotaso on 2 suojaustaso on 3, sprinklaus ohjeellisena mitoituksena varastoista ja jätehuoneesta 1 % ja muista tiloista 0,25% (sprinklaus) lattiapinta-alasta imupisteet jokaisesta yli 100 m 2 :n tilasta ja pienempien tilojen yhteisistä käytävistä korvausilma otetaan manuaalisesti avattavien ovien kautta esim. autohallin puolelta tai ulko-ovien kautta muuntamon savunpoisto suunniteltava erikseen määrät tarkentuvat erillisessä suunnittelussa 6.4.3 Kerrokset 1 6 Savunpoiston mitoitus ja uloskäytävien riittävyys monikerroksisissa osastoissa ja mahdollinen poistumisreittien ylittyminen voidaan perustella tarkastelemalla oletettuun palokehitykseen perustuvalla mitoituksella suorittamalla FDSsimulointilaskenta ja Evac-poistumistarkastelu.
7 5.-6. kerroksen liikunta/katsomotiloista ja 2.-3. kerroksen koulun juhlasalin tiloista savunpoisto toteutetaan automaattisena paloilmoittimen ohjaamana, koska sillä parannetaan merkittävästi henkilöturvallisuutta. Savunpoiston määrät näissä tiloissa ovat paljon suuremmat kuin prosenttimitoituksella saataisiin. Muissa tiloissa ja kerroksissa savunpoiston tarkoitus on operatiivisen toiminnan tukeminen ja jälkituuletuksen hoitaminen. Ohjeelliset periaatteet: koneellisen savunpoiston automaatiotaso on 2 tai 3 suojaustaso on 3, sprinklaus imupisteet 1/400 m 2 jollei suunnittelussa muuta osoiteta ohjeellisena mitoituksena 0,25 % (sprinklaus) lattiapinta-alasta korvausilma voidaan hoitaa puhaltimilla tai painovoimaisesti ovien ja ikkunoiden/luukkujen kautta määrät ja savulohkoihin jako tarkentuu erillisessä suunnittelussa 6.4.4 Tekniset tilat Savunpoisto painovoimaisesti palokunnan toimesta ovien ja ikkunoiden/luukkujen kautta. Ohjeellisena mitoituksena 0,25 % (sprinklaus) lattiapinta-alasta. 6.4.5 Savunpoiston ohjauspaneeli ja varavirran saanti Savunpoiston ohjauspaneeli SPOK ja värilliset A3-kokoiset pelastuslaitoksen savunpoiston ohjauskaaviot sijoitetaan paloilmoittimen käyttölaitteen viereen. Painovoimaisten savunpoiston luukkujen aukaisu varmennetaan akuilla. Järjestelmä suunnitellaan turvajärjestelmän periaatteiden mukaisesti. Verkkovirta tulee olla kytketty ennen pääkeskusta ja pääkytkintä ja savunpoiston varavirta on varmistettava kytkemällä kiinteistö kahteen eri muuntajapiiriin tai varavirran saanti järjestetään dieselgeneraattorilla tai jos pelastuslaitos hyväksyy niin se voidaan järjestää palokunnan generaattorilla. Savunpoiston suunnittelun perusteet ja pelastuslaitoksen operatiivista toiminta varten laadittavat savunpoistokaaviot hyväksytetään etukäteen pelastusviranomaisella.
8 7. POISTUMISTIEJÄRJESTELYT 7.1 ULOSKÄYTÄVÄT JA NIIDEN LEVEYDET Rakennuksen korkeus ylittää 24 metriä, mutta kerroksia on alle 16, jolloin uloskäytävät pitää toteuttaa palolta suojattuina. Tämä tarkoittaa että jokaiseen osastoituun uloskäytävään kuljetaan kaikissa kerrostasoissa erillisen sulkutilan kautta. Yleisesti uloskäytävien leveyksien ja poistumisreittien sallittujen etäisyyksien määrittelyssä käytetään seuraavia mitoitusperusteita. kokoontumistilat yleensä 1 hlö/3 m 2 45 m huvi-, taide yms (teatterisali ja urheilukatsomot) 1 hlö/1 m 2 45 m työpaikka- ja toimistotilat (30 m jos vain 1 uk) 1 hlö/10 m 2 45 m asunnot 1 hlö/10 m 2 30 m tekniset tilat ja autohalli 1 hlö/30 m 2 45 m myymälät 1 hlö/3 m 2 30 m Rakennuksen jokaiselta poistumisalueelta, jossa muutoin kuin tilapäisesti oleskelee tai työskentelee henkilöitä, tulee yleensä olla vähintään kaksi erillistä, tarkoituksenmukaisesti sijoitettua uloskäytävää. (RakMK E1, 2002). Käyttäjä- ja henkilömäärät tulee tarkentaa kerroksittain. Suunnittelussa poistumisteiden leveyden mitoittava henkilömäärä on ollut 5. ja 6. kerroksen liikuntatilat, joiden yhteenlaskettu henkilömäärä tulisi olemaan maksimissaan 1500 henkeä. Tämän mukaisesti porrashuoneiden leveydet ovat määräytyneet. Uloskäytävien riittävyys ja mitat monikerroksisissa osastoissa ja mahdollinen poistumisreittien ylittyminen perustellaan tarkastelemalla oletettuun palokehitykseen perustuvalla mitoituksella suorittamalla FDS-simulointilaskenta ja Evacpoistumistarkastelu. 7.2 TURVA- JA MERKKIVALAISTUS Rakennus varustetaan poistumisteiden merkkivalaistuksella. Autohalli, paloosastoidut poistumistiet ja kokoontumistilojen poistumisreitit varustetaan turvavalolla. 8. ILMANVAIHTO Ilmanvaihtolaitteisto suunnitellaan P1-luokan rakennuksesta annettujen ohjeiden mukaan. Useampaa palo-osastoa palvelevat IV-konehuoneet muodostavat kukin oman palo-osastonsa. Paloeristykset määritellään RakMK osan E7 mukaan
9 9. PELASTUSLAITOKSEN OPERATIIVINEN TOI- MINTA Pelastustiet tullaan esittämään erillisessä piirustuksessa. Piha-alueilla mahdolliset painorajoitukset osoitetaan liikenne- tai muilla merkeillä. Kellarikerrokseen tulee ajorampin lisäksi yksi ylempien kerrosten uloskäytävistä erillinen sammutusreitti. Tämä sammutusreitti toimii myös kellarikerroksen uloskäytävänä. Rakennuksen kuhunkin porrashuoneeseen asennetaan kuivanousujohdot. Sammutusvesi otetaan alueen paloposteista ja palovesiasemista. Rakennuksen korkeudesta johtuen pelastuslaitoksen käyttöön osoitetaan kaksi hissiä, toinen asuntokerrokseen ja toinen muihin tiloihin johtava. Pelastustyömahdollisuus hissin kautta mahdollistetaan varustamalla hissi varmistetulla virransyötöllä ja vain palokunnan käyttöön tulevalla pakko-ohjauksella. 10. KÄYTÖNAIKAINEN PALOTURVALLISUUS Kiinteistöön laaditaan lakisääteinen pelastussuunnitelma sekä paloteknisten laitteiden kunnossapito-ohjelma (huoltokirja). 11. LIEVENNYKSET JA KOMPENSOINNIT Rakennuksessa käytetään seuraavia lievennyksiä ja poikkeuksia useamman kerroksen käsittävät yli 3600 m 2 palo-osastot perusteena automaattinen sammutuslaitteisto ja FDS-simulointi mahdollinen poistumisreittien etäisyyksien ylittyminen perusteena FDS- ja Evac-simuloinnit kantavien rakenteiden toteuttaminen R60-luokkaisina perusteena sprinklerin vaikutus lämpötilan hitaaseen kehittymiseen ja niiden jäähdyttävä vaikutus, jotka on perusteltu riskianalyysillä. Vantaalla, PALOTEKNINEN INSINÖÖRITOIMISTO MARKKU KAURIALA OY Raine Paajanen Projektipäällikkö Insinööri, palomestari