RAKENTEELLINEN PALOTURVALLISUUS RAKENNUSSUUNNITTELUSSA. Rakennuksen paloluokka Palo-osastoinnin periaatteet Uloskäytäväsuunnittelu

Transkriptio

1 RAKENNUSSUUNNITTELUSSA Rakennuksen paloluokka Palo-osastoinnin periaatteet Uloskäytäväsuunnittelu

2 Suomen rakentamismääräyskokoelma E1 Rakennusten paloturvallisuus. Määräykset ja ohjeet 2011 (2002) E2 Tuotanto- ja varastorakennusten paloturvallisuus. Ohjeet 2005 E3 Pienten savupiippujen rakenteet ja paloturvallisuus (voimaan ) (Pienet savuhormit. Ohjeet 1988, kumoutui ) E4 Autosuojien paloturvallisuus. Ohjeet 2005 E5 Kantavien ja osastoivien rakenteiden palonkestävyys, Ohjeet 1977 (sisältö siirretty B-osiin) E6 Osastoivat ovet. Ohjeet 1990 (kumottu alkaen, sisältö oppaassa nro 39) ) E7 Ilmanvaihtolaitosten paloturvallisuus. Ohjeet 2003 (voimaan ) E8 Muuratut tulisijat. Ohjeet 1985 (ei todennäköisesti uusita ) E9 Kattilahuoneiden ja polttoainevarastojen paloturvallisuus. Ohjeet 2005

3 PALOTEKNISTEN ASIOIDEN KÄSITTELYJÄRJESTYS RAKENNUSSUNNITELMIEN TARKASTELUSSA: 1. Rakennuksen lähtötietojen selvittäminen - käyttötapa ( tuotannon palovaarallisuus ) - henkilömäärät tiloittain - korkeus - kerrosluku - yhteenlaskettu kerrosala - toiminnan edellyttämä suurin yhtenäinen tila - suunnittelijan aikoma rakennuksen paloluokka 2. Rakennuksen sallittujen paloluokkien määrittely

4 3. Palo-osastointi - kerrososastointi - käyttötapaosastointi - pinta-alaosastointi Suojaustaso - turvallisuusselvitys? - tavanomainen alkusammutuskalusto - muu perussuojaustaso (esim. palovaroittimet) - automaattinen paloilmoitin - automaattinen savunpoistolaitteisto - automaattinen sammutuslaitteisto

5 4. Uloskäytävät - poistumisalueet - riittävyys ( kulkureitin pituudet huomioiden ) - laatu - mitat - ovien aukeaminen ja merkintä 5. Sammutus- ja pelastustehtävien järjestelyt

6 6. Osastoivien ja kantavien rakennusosien paloluokkavaatimukset valitun rakennusluokan perusteella 7. Pintakerrosvaatimukset rakennusluokan ja tilojen käyttötapojen perusteella - ulkoseinien ulkopinnat ( tuuletusrako huomioiden ) - sisäpuoliset seinä- ja kattopinnat - lattiapinnat ( ullakko ja yläpohjan ontelo huomioiden) - katteet 8. Rakennedetaljien tarkastus

7 Rakennuksen paloluokka P1 Palonkestävä tunnin rakennus kivitalo P2 Paloapidättävä puolen tunnin rakennus, suojattu puutalo puukerrostalot P3 Paloahidastava ei takuita kestosta firefighters on roof:

8 RAKENNUSTEN PALOTURVALLISUUS Rakennusosien paloluokitus R E I kantavuus tiiviys eristävyys palonkestoajat 15, 30, 45, 60,90, 120, 180 tai 240 ( esim. REI 60 ) M iskunkestävyys palotilanteessa

9 RAKENNUSTEN PALOTURVALLISUUS Rakennusosien paloluokitus E1, 1997 (uusi ei enää tunne) : C automaattisella suljinlaitteella varustettu ovi (palo-ovimerkintä) W rajoitettu lämpösäteilyn S läpäisevyys (osastoivissa laseissa) rajoitettu savuvuoto (ei käytetty Suomessa)

10 RAKENNUSTEN PALOTURVALLISUUS Rakennustarvikkeiden uudet eurooppalaiset luokat: Syttymisherkkyys ja palon levittäminen : A1 A2 B C D E F Savun tuotto: s1 s2 s3 Pisarointi: d0 d1 d2 ei osallistu lainkaan paloon osallistuminen paloon erittäin rajoitettu osallistuminen paloon hyvin rajoitettu osallistuvat paloon rajoitetusti osallistuminen paloon on hyväksyttävissä käyttäytyminen palossa on hyväksyttävissä käyttäytymistä ei ole määritelty savuntuotto erittäin vähäistä savuntuotto on vähäistä ei täytä edellisiä palavia pisaroita tai osia ei esiinny palavat pisarat tai osat sammuvat nopeasti ei täytä edellisiä

11 RAKENNUSTEN PALOTURVALLISUUS Rakennustarvikkeiden luokat / vastaavuudet: A1 [ 1/I, palamaton ] A2-s1,d0 [ 1/I, lähes palamaton ] B-s1,d0 [ 1/I, palava ] B-s2,d0 [ käyttöön 2011/ulkos.up./palava?] C-s2,d1 [ 1/II tai 1/-, palava ] D-s2,d2 [ 2/-, palava ] F [ -, ei määritelty ] Siirtymäaika päättyi

12 RAKENNUSTEN PALOTURVALLISUUS Katteiden ja lattioiden pintakerrokset : Katteet, vanha ja uusi luokitus K1 (vast. ei ole, tietyt tarvikkeet täyttävät) K2 (uusi luokka B (t2) ROOF ) - (-) Lattiat, vanha ja uusi luokitus Palamaton (uusi luokka A2 FL -s1) = lähes palamaton L (uusi luokka D FL -s1 - (-)

13 RAKENNUSTEN KÄYTTÖTAVAT ASUNNOT: Tilat ovat yleensä ympärivuorokautisessa käytössä. Henkilömäärä vähäinen, henkilöt tuntevat hyvin rakennuksen poistumismahdollisuudet. Rakennuslainsäädäntö edellyttää uudet asunnot varustettaviksi sähköverkkoon kytketyillä palovaroittimilla ja pelastuslaki vanhat asunnot vähintään paristokäyttöisillä palovaroittimilla

14 RAKENNUSTEN KÄYTTÖTAVAT MAJOITUSTILAT: Tilat ovat yleensä ympärivuorokautisessa käytössä ja niissä ei ole hoidettavia eikä eristettyjä henkilöitä. Henkilömäärä voi olla suurikin eivätkä kaikki henkilöt tunne tilojen poistumismahdollisuuksia kovin hyvin. Tiloissa on pääsääntöisesti automaattiset paloilmoittimet; esimerkiksi hotellit, lomakodit ja asuntolat.

15 RAKENNUSTEN KÄYTTÖTAVAT HOITOLAITOKSET: Tilat ovat ympärivuorokautisessa käytössä ja niissä on hoidettavia tai eristettyjä henkilöitä. Kaikki henkilöt eivät pysty poistumaan rakennuksesta oma-aloitteisesti; esimerkiksi sairaalat, vanhainkodit, osa palvelutaloista sekä suljetut rangaistuslaitokset. Nämä tilat ovat pääsääntöisesti varustetut automaattisilla paloilmoittimilla. Uusiin tämän tyyppisiin rakennuksiin edellytettävä (poistumis)turvallisuusselvitys johtaa useissa tapauksissa tilat varustettaviksi jopa automaattisella sammutuslaitteistolla.

16 HOITOLAITOSTEN (POISTUMIS)TURVALLISUUSSELVITYS:

17 RAKENNUSTEN KÄYTTÖTAVAT KOKOONTUMIS- JA LIIKETILAT: Tilat ovat yleensä päivä- tai iltakäytössä ja niissä on paljon yleisöä tai asiakkaita. Henkilöt eivät tunne hyvin rakennusta ja joukossa saattaa olla lapsia ja vanhuksia, jotka eivät kykene oma-aloitteisesti poistumaan hätätilanteessa. Suuresta henkilömäärästä johtuen voi aiheutua paniikkia. Esimerkiksi ravintolat, myymälät, koulut, urheiluhallit, näyttelyhallit, teatterit, kirkot, kirjastot, päivähoitohuoneistot kuuluvat tähän käyttötaparyhmään. Tilat on useimmiten varustettu joko automaattisella paloilmoittimella tai automaattisella sammutuslaitteistolla (suurmyymälät).

18 RAKENNUSTEN KÄYTTÖTAVAT TYÖPAIKKATILAT: Tilat ovat yleensä päiväkäytössä ja niissä olevat henkilöt tuntevat tilat ja poistumismahdollisuudet hyvin; esimerkiksi toimistot, virastot, hallintotilat. Suojaustaso vaihtelee näissä kohteissa, monissa on kuitenkin automaattinen paloilmoitinlaitteisto vapaaehtoisena asennuksena.

19 RAKENNUSTEN KÄYTTÖTAVAT TUOTANTO- JA VARASTOTILAT: Tiloissa on yleensä vakinaista, paikallisiin olosuhteisiin perehtynyttä henkilökuntaa, joka pystyy aloittamaan itsenäisesti pelastustoiminnan ja kykenee opastamaan palokuntaa toimintaan liittyvissä erityisriskeissä. Tuotanto- ja varastotiloissa toiminnat jaetaan kahteen palovaarallisuusluokkaan ( 1, vaarattomampi ja 2, vaarallisempi). Suojaustaso koon ja vaarallisuuden mukaan. Tuotanto- ja varastotiloihin voi liittyä palovaarallisia tiloja tai räjähdysvaarallisia tiloja, joissa huomattavissa määrin tai vaarallisella tavalla valmistetaan, käsitellään tai säilytetään palo- ja räjähdysvaaraa aiheuttavia aineita tai tarvikkeita.

20 RAKENNUSTEN KÄYTTÖTAVAT AUTOSUOJAT: Tiloissa ei oleskella eikä työskennellä vakituisesti. Tilat on tarkoitettu vain moottoriajoneuvojen säilytykseen, mutta usein niissä tehdään myös luvattomasti tulitöiksi luettavia korjaustöitä, jolloin toimintaan liittyy palovaara. Suojaustaso vaihtelee, mutta suurissa autohalleissa yms. on usein automaattinen paloilmoitin- tai sammutuslaitteisto ja savunpoistolaitteisto.

21

22 Kerrosluku ja korkeus :

23

24

25 RAKENNUSTEN PALOTURVALLISUUS Palon leviämisen estäminen (Ei muutoksia tulossa uuden YO39 luonnosversiossa) rakennusten väliset etäisyydet (8m) Samalla tontilla Naapuritonttien välillä

26 TIIVIS PUURAKENTAMINEN Miten nykyiset etäisyysvaatimukset määräytyneet: Nykyinen 8 metrin etäisyysvaatimus rakennusten välille tuli Ruotsissa tehdyt tutkimukset luvun alkupuolella (Ingvar Strömdal, Tranåsin ja Skövden kokeet jne) Srömdalin laskelmissa lähtökohtana säteilylämmön maksimiteho naapurirakennuksen seinäpinnalla 10 kw/m 2 sekä palokunnan riittävä toimintavalmius kohteeseen

27 Kuvassa palaa piha-aitta, jonka päädyssä on puuvarasto etäisyys taloon on yli 10 metriä - talon maali ja muoviosat vaurioituivat kuumuudessa

28 Kuvassa palaa rintamamiestalon alakerta, jossa tv syttyi kesken katselun

29 Maatilojen nykypäivää 1000 neliötä 2400 neliötä

30 Rakentamismääräykset: TIIVIS PUURAKENTAMINEN kahden rakennuksen välinen etäisyys ilman erityisiä vaatimuksia yleensä vähintään 8 metriä pienehköjen päätoimintaan liittyvien (irtaimistovarastot, autosuojat jne.) rakennusten etäisyys saa olla 4 metriä pientalorakentamisessa osastointivaatimus EI 30, kun etäisyys 4-8 metriä ja EI-M 60, kun etäisyys alle 4 metriä samalle tontille rakennettaessa voidaan lieventää siten, että vastakkaiset seinät voidaan huomioida yhdessä osastointia arvioitaessa 4-8 metrin etäisyydelle rakennettaessa sallitaan pienehköjä ikkunoita ilman osastoivuusvaatimusta (yksittäisiä enintään 0,2 m 2 ikkunoita yhteensä enintään 1,0 m 2 ) aluerakentamisessa ryhmien (2400 m 2 tai 1600 m 2 ) väliset etäisyydet suuremmiksi (12-15m) ja 5-7 ryhmän muodostamien suurryhmien väli 40 m tai 25 m lehtipuuistutus suojavyöhykkeellä pelastustiet, sammutusveden saanti

31 TIIVIS PUURAKENTAMINEN Pientalot samalla tontilla 1. Talot yhdessä 2. Talojen etäisyys 0-4 m 3. Talojen etäisyys 4-8 m 4. Etäisyys yli 8 m

32 Pientalot eri tonteilla 1. Talot yhdessä 2. Talojen etäisyys 0-4 m 3. Talojen etäisyys 4-8 m 4. Etäisyys yli 8 m TIIVIS PUURAKENTAMINEN

33 RAKENNUSTEN PALOTURVALLISUUS Palon leviämisen estäminen palomuurit kiinni rakennettaessa PALOMUURIT : DeAvuuSkI

34 PALOMUURI RAKENNUSTEN VÄLISSÄ :

35 Savun leviäminen / palo-osastointi Palo-osastointi rakennuksen sisällä: Turvaa pelastautumista Rajoittaa palon leviämistä Antaa palokunnalle mahdollisuuksia rajoittaa paloa

36 Palo-osastointi Osastointiperiaatteet : Kerrososastointi Kerrokset, kellari, ullakko Käyttötapaosastointi Erilainen käyttö ja riskitilat Pinta-alaosastointi Rajoitetaan palo-osastokokoa Savutiivis Kuumuudelta eristävä Palo-ovet sekä putki- ja kaapeliläpiviennit riskikohtia Osastoinnin järkevyys toiminnan kannalta?

37 Palo-osastointi Kerrososastointi kerrokset osastoidaan aina, jos tilat majoitus- tai potilashuonekäytössä ullakko osastoidaan aina P1- ja P2- luokan rakennuksissa kellari osastoidaan, jos se on muussa kuin yhden asunnon käytössä HUOM. Ympäristöopas 39: sivu 57

38 Palo-osastointi Käyttötapaosastointi eri pääkäyttötavat omiksi osastoiksi saman pääkäyttötavan sisällä: eriaikaisessa käytössä olevat, eri palokuormaryhmiin kuuluvat, pelastautumisen kannalta erityyppisiä käyttäjiä sisältävät tilat sekä asunnot muodostetaan omiksi osastoiksi erityistä palovaaraa aiheuttavat sekä toiminnan kannalta merkittävät tilat osastoidaan omiksi osastoiksi ( kohdesuojaus )

39 Palo-osastointi Käyttötapaosastointi : asunto uloskäytävänä toimiva porrashuone autosuoja kattilahuone polttoainevarasto IV-konehuone maalaamo ja vastaava palavan nesteen ym. kemikaalivarasto nestekaasuvarasto arkisto suuret varastotilat, joissa paljon palokuormaa muuntamo kylmälaitetilan konehuone ATK-keskus varavoimakonehuone suurteollisuuden ja voimaloiden valvomot suuret sähköpääkeskukset jätehuone yli 100 m 2 :n näyttämö HUOM. Ympäristöopas 39: sivut 60-61

40 PINTA-ALAOSASTOINTI :

41 OSASTOINTIPERIAATTEET :

42

43 PINTA-ALAOSASTOINTI / TUOTANTO- JA VARASTORAKENNUKSET (RakMK E2):

44 PINTA-ALAOSASTOINTI / TUOTANTO- JA VARASTORAKENNUKSET :

45 PALO-OSASTOINTI (RakMk E2) Käyttötapaosastointi teollisuudessa palveluosastot yli 50 henkilön sosiaalitilat prosessitilat varastot alle 8 metrin etäisyydellä olevat varastot ja varastokatokset yksittäiset palovaaraa aiheuttavat tuotantokohdat erityiskäyttöiset tilat ( voimalat, muuntamot, maalaamot, kemikaalivarastot yms.)

46 AUTOSUOJAN RISKI

47 E4 Autosuojien paloturvallisuus, Ohjeet ja 2.3 Palo-osastointi: muun rakennuksen yhteydessä erillinen palo-osasto myös avoin suoja osastoidaan pinta-alasta riippumatta eri kerrokset samaa osastoa, mikäli ajotietä ei osastoida erillistä (et. 8m tai 4m) suojaa ei tarvitse osastoida osastoivat rakennusosat yleensä EI 60; A2-s1,d0 P2-luokassa maanpäällä EI 30 ( enint m 2 ) P3-luokassa maanpäällä EI 30 ( enint. 400 m 2 ) Opastavia tietoja Pientalossa lämmöneristetyn ulko-oven voidaan katsoa yleensä täyttävän 15 minuutin palonkestävyysajan ( Huom. sulkijalaite)

48 E4 Autosuojien paloturvallisuus, Ohjeet 2005 TAULUKKO 1 AUTOSUOJAN OSASTOJEN ENIMMÄISPINTA-ALA

49 E4 Autosuojien paloturvallisuus, Ohjeet Yhteydet muihin tiloihin: yhteys muihin kuin palo ja räjähdysvaarallisiin tiloihin sallittu yhteys uloskäytävään, tulisijalliseen tilaan tai tilaan, jossa oleskelee ihmisiä vain sulkutilan kautta avoimesta suojasta ei edellytetä sulkutilaa Opastavia tietoja Pientaloissa yhteys umpinaisesta autosuojasta asuintiloihin ja kattilahuoneeseen järjestetään ovin rajoitetun erillisen tilan esim. tuulikaapin kautta

50 Auki oleva palo-ovi ja suojaamaton läpivienti OSASTOINTI PETTÄÄ!!! Tarvittaessa oviin automatiikka Palo-ovimerkintä! Palomassaus Ei palouretaania sähköläpivientiin! Copyright JJ/PeO 50

51 Automaattinen palo-ovi Ongelma-paikkoihin Savuilmaisin-ohjaus Kiinteistön paloilmoitin tai palovaroitinjärjestelmä voi myös ohjata Copyright JJ/PeO 51

52 Palokatkokilpi Ollut esillä useissa palontutkinnoissa jo 1990 Vakuutusyhtiöillä nyt jaossa ainakin maatiloilla Esim. 150x600 Tällä hetkellä suosituksena Joillakin alueilla myös vaaditaan jo näitä Copyright JJ/PeO 52

53 Nopea palokatkoseinien sijainnin paikallistaminen erityisesti ullakkotilassa auttaa pelastuslaitoksen työtä pysäyttää palo merkityn seinän tuntumaan. palon eteneminen ullakkotilassa Kuva: J. Savolainen/LähiTapiola Copyright JJ/PeO 53

54 tuotantotilat tekniset tilat Kuva: J. Savolainen/LähiTapiola Copyright JJ/PeO 54

55 Uloskäytäväsuunnittelu poistumisalueet (kerros, palo-osasto) riittävyys ( kulkureitin pituudet huomioiden ) laatu (uloskäytävä / varatie) mitat (> 1200 mm, pienissä 900) ovien aukeamissuunta ja lukitukset merkintä, poistumisopasteet poistumisaikalaskelma

56 Poistumismahdollisuus Kaksi toisistaan riippumatonta poistumisreittiä Tila, missä oleskellaan pysyvästi. Jokaiselta poistumisalueelta (rajatulta alueelta, osastolta ) vähintään kaksi erillistä, opastettua reittiä. Jos palo estää toisen poistumistien käytön, pääsee toista tietä turvaan.

57 Uloskäytävät poistumisalueet (kerros, palo-osasto)

58 Uloskäytävät Poistumisalueet, ei mottiosastoja

59 RAKENNUSTEN PALOTURVALLISUUS Poistuminen palon sattuessa Oikeat uloskäytävät

60 RAKENNUSTEN PALOTURVALLISUUS Poistuminen palon sattuessa Varatiet Sallitaan : asunnot, <300m2 työpaikkatilat, <300m2 tuontantotilat (< 8krs) =cpozomzyy2m

61 Uloskäytävät Kulkureitin pituus

62 Uloskäytävät

63 Uloskäytävät mitat

64 Uloskäytävät Lukitukset : Hoitolaitokset ja majoitustilat aina ilman avainta Kokoontumis- ja liiketilat, työpaikkatilat, tuotantotilat käyttöaikana ilman avainta Muissa ei vaatimuksia

65 Uloskäytävät Opasteet : Turva- ja merkkivalaistus Merkkivalot palavat aina ja myös sähkökatkoksen aikana Turvavalot syttyvät sähköjen katketessa Palamisaikavaatimus vanhemmissa 30 min., uusissa 60 min. (2006 ) Pienet tilat (<300m2) kilvillä

66 Uloskäytävät ja varatiet Uusi opastestandardi SFS-ISO EN 7010 / 2012 Standardi voimassa, ei takautuvuutta Kokoontumispaikka- ja varatiekilvet suosituksia

67 RAKENNUSTEN PALOTURVALLISUUS Pelastusopisto, 2006 / Vanhemmat opettajat Heikki Nupponen ja Jani Jämsä