RANTASALMEN KUNTA PÄÄTÖS Ympäristölautakunta (yhteislautakunta) Annettu julkipanon PL 5 jälkeen 58901 Rantasalmi 27.6.2012 1. ASIA Ympäristöluvan tarkistaminen, Helakiven kallioalue RN:o 20:14, Lahnalahti, Joroinen 2 HAKIJA Destia Oy, Kiviainesyksikkö, Arinakatu 6-8, 50170 Mikkeli, Y- tunnus.2163026-3 puh.vaihde: 02044411. Yhteyshenkilö:Simo Tarkkanen puh. 0400-335554, e-mail: simo.tarkkanen@destia.fi 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE, LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA JA ASIAN VIREILLETULO Hakemuksesta toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan tarkistamiseksi on laadittu seuraava päätösehdotus, josta ilmenee hakemuksen sisältö, asian käsittely ja ehdotus ympäristölautakunnan ratkaisuksi perusteluineen. Toiminta on lupavelvollinen ympäristösuojelulain 28 ja ympäristösuojeluasetuksen 1 :n 1. momentin 7 c- ja e- kohtien perusteella. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on toimivaltainen lupaviranomainen toiminnan ympäristölupa-asiassa ympäristönsuojeluasetuksen 7 1. momentin 7 a- ja b-kohtien perusteella Hakemus on saapunut ympäristöviranomaiselle 13.2.2012. 4 LAITOS JA SEN SIJAINTIA KOSKEVAT TIEDOT SEKÄ LUPATILANNE Destia Oy:n toiminta on kallion louhinnan ja murskauksen, stabilointi- ja päällystemassojen valmistuksen sekä PAB-V massojen ja päällysterouheen ja asfaltti- ja öljynsorakappaleiden väliaikaiselle varastoinnille. Destia Oy pyytää tarkistamaan Joroisten kunnan Lahnalahden kylässä sijaitsevan Helakiven kallioalueen RN:o 20:14 toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan louheen ja murskeiden tuotantomäärien, puretun päällysteen ja puhtaiden leikkausmaiden sekä louheen tilapäisen välivarastoinnin osalta. Tarkistamishakemuksella haetaan muutosta yo. maa-ainesten vuosituotannon maksimimääriin.
2 Louhe; arvioitu vuosituotanto maksimi 300 000 t/a ja murskauslajikkeet arvioitu vuosituotanto maksimi 300 000 t/a. Puretun päällysteen ja puhtaiden leikkausmaiden sekä louheen tilapäinen välivarastointi, murskaus ja hyödyntäminen alle 10 000 t/a. Puretun päällysteen välivarastointiaika on alle 3 vuotta. Joroisten kunnan rakennuslautakunta on myöntänyt Helakiven kallioalueelle Destia Oy:lle (silloinen Tieliikelaitos) 15.4.2004 18 toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan kivenlouhinnalle sekä asfaltti- ja murskausasemalle. Tieliikelaitokselle nykyinen Destia Oy:lle on Helakiven kallioalueelle Joroisten kunnanhallituksen 3.10.2005 myöntämä 100 000 m³ maa-aineslupa. Maa-aineslupa on voimassa 30.9.2015 saakka. Destia Oy hakee uutta maa-aineslupaa alueelle jäljellä olevalle 150 000 m³ kalliokiviainesmäärälle. Nykyisen luvan mukaisesta määrästä on jäljellä n. 45 000 m³, jotka sisältyvät massamäärään. Laitos sijoittuu haja-asutusalueelle. Alueella on louhittu ja murskattu kiviaineksia jo vuonna 2003. Kyseinen toiminta ei ole aiheuttanut valituksia. Tilan alueella ei ole arvokkaita luontokohteita, eikä myöskään suojeltavia maisema alueita. Laitos ei sijaitse tärkeällä tai muulla pohjavesialueella, laitos sijaitsee keskellä metsätalouskäytössä olevaa aluetta. Lähin mahdollinen häiriintyvä kohde on noin 400 metrin etäisyydellä sijaitseva oleva asuintalo. 5 Laitoksen toiminta-aika Louhinta- ja murskaustoimintaa alueelle on tarkoitus harjoittaa toistaiseksi keskimäärin n. 2-4 vuotta. Asfaltti ja stabilointimassojen valmistus tapahtuvat kesäkautena keskimäärin n. 2-4 vuoden välein. Murskaus- ja louhinta, pääasiassa talvikautena, keskimäärin 1-3 kk toimintakerta. Päällystetoiminta, pääasiassa kesäkautena, keskimäärin 1-3 kk toimintakerta. Toiminnan aikana murskaus tapahtuu arkipäivisin maanantaista perjantaihin klo 7.00-22.00, louhinta- ja räjäytystyöt kuitenkin vain klo 8.00-18.00 välisenä aikana 1-2 kertaa viikossa. Asfaltti- ja stabilointimassojen valmistus tapahtuvat kesäkautena, 3-6 viikon jaksoina toimintakerta. Toiminnan aikana massojen valmistus tapahtuu normaalisti maanantaista perjantaihin klo 6.00-17.00. 6 TOIMINNAN KUVAUS 6.1 Yleiskuvaus toiminnasta Helakiven kallioalueella on tarkoitus louhia kalliota, murskata louhetta, kuormata ja varastoida murskeita Tieliikelaitoksen tarpeisiin. Murskaus tapahtuu siirrettävällä kalustolla. Louhinnan ja murskauksen valmistuksen tekee kutakin työtä varten valittu urakoitsija. Asemat ja muut tarvittavat koneet tuodaan alueelle jokaista murskauskertaa varten ja viedään kunkin toimenpiteen jälkeen pois alueelta. Kallion päällä olevat pintamaat poistetaan. Louhinta tehdään poraamalla ja räjäyttämällä kalliota (porauslaitteistoa ei voida etukäteen tarkemmin yksilöidä). Räjäytykset tehdään (räjäytysainetta ei voida etukäteen tarkemmin yksilöidä) siten, että yhdellä kertaa irrotetaan 5.00-15.000 tn kalliota. Kalliosta irrotettu louhe kuljetetaan pyöräkuormaajilla murskattavaksi ottoalueella. Murskaus tapahtuu B-luokan murskauslaitoksilla (Tielaitoksen luokitus).
3 Asfaltin ja stabilointimassojen valmistusta tehdään sulan maan aikaan silloin, kun Tieliikelaitos tarvitsee kyseisiä tuotteita. Asemat ja muut tarvittavat koneet tuodaan alueelle jokaista päällystemassojen sekoituskertaa varten ja viedään sen jälkeen pois alueelta. Massojen valmistuksen tekee kutakin työtä varten valittu urakoitsija. Päällysterouhetta ja asfaltinkappaleita varastoidaan alueelle lähinnä lähiseutujen teiden perusparannus- ja uudelleenpäällystystöiden yhteydessä. Kyseiset materiaalit käytetään myös uudelleen lähiseudun tiestön päällystystöiden ja perusparannushankkeiden yhteydessä, ko. materiaalit myös uusiokäytetään lähiseudun tiestön uudelleenpäällystys- ja perusparannushankkeiden yhteydessä. Asfaltti- ja stabilointiasemat kuuluvat Tielaitoksen ympäristöjulkaisun (TIEL 227006) mukaiseen luokkaan A. Louhinta ja murskaus, asfaltti- ja stabilointimassojen valmistus sekä PAB-V massojen sekä päällysterouheen ja päällystekappaleiden varastointi tapahtuvat alueella. Alue ei ole pohjavesialuetta eikä maa-alueella ole seudullisia rajoituksia esim. seutukaavasta johtuen. Lähin häiriintyvä kohde on n. 400 m päässä Vt 5:n toisella puolella sijaitseva ympärivuotisesti asuttu kiinteistö. 6.2. Laitteistot, niiden sijainti ja tuotteet sekä käytettävät raaka-aineet Poraus: Porauksessa käytetään ns. vaunuporakoneita, räjäytysaineet tuodaan alueelle autoilla kutakin räjäytyskertaa varten, eli räjäytysaineita ei varastoida työmaalla. Murskaus: B-luokan lokotrack -tyyppiset telamurskaimet tai kolmi-nelivaiheiset siirrettävät murskauslaitokset. Murskausasema pyritään sijoittamaan mahdollisuuksien mukaan aina louhittavan rintauksen läheisyyteen. Asfalttiasema: Perinteiset A-luokan pölynpoistolaitteistolla varustetut asfalttiasemat. Kevytpäällyste asema: Kyseisiin tarkoituksiin valmistetut kevytrakenteiset ns. A-luokan turboasemat. Päällysteasema pyritään sijoittamaan tapauskohtaisesti mahdollisimman lähelle murskekasoja. Laitoksen käyttämä energia tuotetaan aggregaatilla. Polttoaineet varastoidaan kaksivaippaisissa säiliöissä tai suoja-altailla varustetuissa säiliöissä, voiteluaineet altaissa olevissa tynnyreissä ja bitumin varastointia varten on eristetty säiliö. Säiliöletkujen päissä on sulkuventtiilit. Taulukko 1. Laitoksen tuotteet ja tuotemäärät Tuote Tuotanto (t/d) Arvioita vuosituotanto (t/a) Keskiarvo Maksimi Keskiarvo Maksimi Louhe 3.000 5.000 50.000 150.000 Murskelajikkeet 2.000 4.000 30.000 50.000 Asfaltti- ja stabilointimassat/pab-v-massat 1.000 1.500 20.000 40.000
4 Taulukko 2. Tuotannossa käytettävät raaka-aineet, polttoaineet ja lisäaineet Raaka-aine Keskimääräinen kulutus (t/a) Maksimikulutus (t/a) Polttoöljy 100 250 Bitumituotteet 1.000 2.500 Kalkkifilleri 2.000 5.000 Maksimi n. 50.000 t/v, maa-ainesluvan mukainen kokonaismäärä n. 218.798 k-m 3 -> 2,7* 218.798 k-m 3 = maksimissaan n. 0,59 milj.t. Asfaltin ja öljysoran kappaleita voidaan tuoda alueelle vähäisiä määriä eri vuosina tulevaa hyötykäyttöä varten (arviolta n. 1.000-2.000 t/a), enintään n. 5.000 t kolmen vuoden aikana. Ko. materiaali on tarkoitus murskata ja käyttää joko sellaisenaan asfalttimurskeena tai sekoittaa paikalla tehtävään murskeeseen. 6.3 Tiedot raaka-aineiden ja tuotteiden varastoinnista Murskaustuotteet eli murskelajikkeet varastoidaan Helakiven kallioalueelle siten, että murskekasat vaimentavat melua ja ehkäisevät pölyn leviämistä mahdollisimman tehokkaasti alueen ympäristöön. Tarvittaessa pölyämistä ehkäistään kastelemalla. Kuormauskoneiden polttoaineet varastoidaan kaksivaippaisissa tai suoja-altailla varustetuissa säiliössä (tilavuus n. 5.000 l). Aggregaatin polttoaine varastoidaan samoin kaksivaippaisissa tai suoja-altaalla varustetuissa säiliöissä (tilavuus n. 10.000 l). Asfalttiaseman polttoaineet varastoidaan kaksivaippaisissa säiliöissä (tilavuus n. 10.000 l). Voiteluaineet altaissa olevissa tynnyreissä (n. 400-600 l). Bitumi on eristetyssä säiliössä (n. 50-70 m 3 ). Jäteöljyä syntyy n. 200-300 l/vuosi, varastoidaan 200 l tynnyreissä. Metyleenikloridia käytetään n. 200-400 l/vuosi, varastoidaan lukitussa varastossa/aitauksessa. 6.4. Tiedot käytettävästä energiasta Kuormauskoneiden ja aggregaatin polttoaineet ovat kevyttä polttoöljyä. Asfalttiasemalla käytetään kiviaineksen lämmityksessä osaksi raskasta polttoöljyä. Sähkön tuottaminen kuluttaa päivässä noin 800 litraa kevyttä polttoöljyä ja kiviaineksen kuivatus noin 6.000 litraa raskasta polttoöljyä. 6.5. Tiedot toiminnan päästöjen laadusta ja määrästä Päästöt ilmaan
5 Aine Vuosipäästö enintään (t/a) Keskimääräinen vuosipäästö (t/a) Suurin tuntipäästö (kg/h) Suurin vuorokausipäästö (kg/d) Piipun/piippujen korkeus ja kor-keusasema (m) CO 2 *) 775 320 2.500 21.360 n. 10 m SO 2 *) 4,25 1,7 15 123 NO x *) 2,38 0,96 7,5 60 * Yllä olevat päästöt perustuvat kuuma massa-aseman päästöihin. Murskaus- ja PaB-asemat aiheuttavat huomattavasti pienemmät päästöt. 7. LAITOKSEN YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN 7.2. Päästöt ilmaan ja niiden rajoittaminen Louhinnassa syntyy pölyä porauksissa, räjäytyksissä sekä louheen lastauksessa. Murskausasemalla syntyy pölyä kuljetuksissa ja murskausprosessissa (sekä seulonnassa). Murskausasema kuuluu Tielaitoksen ympäristönsuojelujulkaisun TIEL 2270006) mukaiseen luokkaan B. Luokituksen mukaisessa siirrettävässä asemassa pölyn haitallista leviämistä vähennetään tarvittaes sa kastelemalla, koteloinnein ja eri pölynsidontamenetelmin, kuten tuuli- ja leviämisesteillä. Pölyn leviämistä alueen ympäristöön on käsitelty Tielaitoksen julkaisussa Asfalttiasemien ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelu 1994 (TIEL 2270006). Julkaisun mukaan pölyn leijuma avoimessa maastossa 0,4 mg/m 3 /2 h alitetaan 300-500 m etäisyydellä, metsäisellä alueella huomattavasti lyhyemmällä matkalla. Yleensä pölyäminen on hakijan mukaan merkittävää vain laitosalueella. Asfalttiasemalla syntyy pölyä murskeen kuljetuksissa, kuivatuksessa ja kuumennuksessa. Asfalttiasema kuuluu Tielaitoksen ympäristönsuojelujulkaisun (TIEL 2270006) mukaiseen luokkaan A. Luokituksen mukaisessa siirrettävässä asfalttiasemassa pölyn haitallista leviämistä ympäristöön on vähennetty suodatinpölynpoistolaitteistolla. Pölyn leviämistä alueen ympäristöön on arvioitu Tielaitoksen julkaisussa Asfalttiasemien ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelu 1994 (TIEL 2270006 ). 7.3 Tiedot melusta ja tärinästä Melua syntyy porauksissa, räjäytyksissä, louheen kuljetuksissa, louheen syötöstä murskaimeen, murskauksesta, murskelajikkeiden kuljetuksista varastokasoille, lajitteiden kuormauksista ja kuljetuksista. Melun leviämistä alueen ympäristöön on käsitelty Tielaitoksen julkaisussa Asfalttiasemien ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelu 1994 (TIEL 2270006). Julkaisun mukaan murskauslaitoksen aiheuttama melu vaimenee alle 55 db:n kovalla maalla jo 610 m etäisyydellä. Metsäinen, pehmeäpohjainen maasto vähentää melutason alle 55 db:n jo 330 m etäisyydellä murskauslaitoksesta. Louhinnan edetessä melun vaimenemista edistää tehokkaasti myös se, että laitos voidaan sijoittaa louhosalueen sisälle. Tarvittaessa leviämistä voidaan estää varastokasojen sijoitteluilla ja meluestein. Tärinä ei aiheuta sanottavaa haittaa ympäristölle, koska laitos sijoittuu etäälle lähimmistä rakennuk-
6 sista. Lisäksi tärinähaittoja voidaan pienentää louhintateknisin ratkaisuin. Asfalttiasemalla syntyy melua esim. kuljetuksissa, kuivatuksessa ja kuumennuksessa. Asfalttiasema kuuluu Tielaitoksen ympäristöjulkaisun (TIEL 2270006) mukaiseen luokkaan A. Melun leviämistä alueen ympäristöön on arvioitu Tielaitoksen julkaisussa Asfalttiasemien ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelu 1994 (TIEL 2270006). Prosessijätevedet: käytetään tarvittaessa pölyämisen ehkäisemiseksi puhdasta vettä, imeytyy maahan. Veden käyttömäärä vaihtelee suuresti käyttötarpeen mukaan. Puhdas vesi tuodaan alueen ulkopuolelta säiliöautoilla/säiliöissä. Sosiaalijätevedet: maksimissaan 10 henkilön käsienpesuvedet johdetaan tyhjennettäviin säiliöihin tai imeytetään maahan. Saniteetti jätevedet: johdetaan tyhjennettäviin säiliöihin. 7.4 Tiedot syntyvistä jätteistä, niiden ominaisuuksista ja määristä sekä käsittelystä Jätenimike Määrä (esim. t/a) Käsittely, varastointitapa ja toimituspaikka Talousjäte 1-3 Kaatopaikka Saniteettijäte 3-6l Jätevedenpuhdistamo Mahdolliset ongelmajätteet kuten öljyiset haalarit, hansikkaat ja rätit sekä loisteputket, paristot jne. kerätään kukin jätelaji omaan astiaan. Astiat säilytetään varastoissa sisätiloissa tai ulkona katoksessa tai kannellisissa astioissa siten, että sadevesi ei pääse keräysastioihin. Jäteöljy: urakoitsija toimittaa jäteöljyn ongelmajätelaitokselle (Ekokem Oy). Metyleenikloridi: urakoitsija toimittaa käytetyn metyleenikloridin regenerointiin (Arwina Oy). Alueella tarvitaan vettä sosiaalitiloissa sekä mahdollisesti pölyämisen ehkäisyyn. Vesi tuodaan alueen ulkopuolelta säiliöautolla tai säiliöissä. Veden käyttömäärä vaihtelee suuresti käyttötarpeen mukaan eikä sitä voida tarkemmin yksilöidä. 7.5. Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta Murskauslaitoksella ja asfalttiasemalla käytetään viimeisimpiä teknisiä ja taloudellisia ratkaisuja päästöjen ja riskien minimoimiseksi. Suomen ympäristökeskus (25/2010) on laatinut julkaisun kiviainestuotannon parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta. Destia Oy noudattaa toiminnassaan em. julkaisussa esitettyjä toimintaperiaatteita. 7.6 Tiedot liikenteestä ja liikennejärjestelyistä Liikennettä toiminta-alueella syntyy louheen kuljetuksesta murskaamolle, murskelajikkeiden kuljetuksista varastokasoille sekä raskaiden ajoneuvojen liikenteestä niiden kuljettaessa louhetta ja murskelajikkeita pois alueelta eri käyttökohteisiin. Liikennettä toiminta-alueella syntyy myös murskelajikkeiden kuljetuksesta asfalttiasemalle, PAB-V massojen kuljetuksista välivarastoon varastokasoille sekä raskaiden ajoneuvojen liikenteestä niiden kuljettaessa stabilointi- ja päällystemassoja (se-
7 kä myös PAB-V massoja) pois alueelta eri käyttökohteisiin. Toiminta ajoittuu arkipäiviin maanantaista perjantaihin, louhinta- ja räjäytystyöt klo 8.00-18.00, murskaustyöt klo 7.00-22.00, päällystetyöt klo 6.00-17.00. Kevytliikenne 5-10 käyntiä/vrk, raskasliikenne 20-100 käyntiä/vrk. Alueelle on kulkuyhteys Vt 5:ltä Järvensivuntielle, jonka jälkeen tilustietä pitkin perille. Kulkutienä käytetään nykyistä tieyhteyttä. Paikoitus pyritään järjestämään mahdollisimman etäälle laitoksista. Mitään autojen huoltotoimintaa eikä pesua suoriteta alueella. Helakiven kallioalue RN:o 20:14 sijaitsee Vt 5 läheisyydessä, joten alueen liikenteestä ei aiheudu merkittäviä pölyhaittoja. Mahdollinen pölyäminen estetään kesäkautena kastelemalla tai tarvittaessa suolauksella. Suolausta tarvitaan keskimäärin yhden kerran työkautena, joten ympäristöhaittoja suolauksesta ei aiheudu. Laitosalueen kuljetusteiden pölyäminen estetään kesäkautena kastelemalla tai tarvittaessa suolauksella. Alueelle on valmis kulkuyhteys Suonsivuntieltä Vt 5:ltä. Kulkutienä käytetään nykyistä tieyhteyttä. Mahdolliset päällystekappaleet tuodaan alueelle em. tieyhteyksien kautta. 7.7 Arvio toiminnan eri vaikutuksista ympäristöön Vaikutukset ympäristöön on ajallisesti rajoitettuja pöly-, melu- ja tärinähaittoja, koska toiminta alueella on tilapäistä, joten laitoksen toiminnasta alueella ei aiheudu pysyviä ympäristöhäiriöitä. Pölynerotuksessa kertyvä pöly käytetään hyödyksi sekoittamalla se asfalttimassaan. Louhinta- ja murskaustyöt tapahtuvat pääsääntöisesti muulloin kuin kesäkuukausina. Stabilointi- ja päällystemassojen eikä PAB-V massojen valmistuksesta sulanmaan aikaan alueella aiheudu juurikaan pöly- eikä meluhaittoja alueen ympäristöön. Toiminta-alueella on tilapäistä, keskimäärin n. 2-4 vuoden välein tapahtuvaa toimintaa, kestoltaan keskimäärin 1-3 kk toimintakerta. Toiminnan aikana louhinta ja murskaus tapahtuvat arkipäivisin maanantaista perjantaihin klo 6.00-22.00, räjäytystyöt kuitenkin vain klo 8.00-16.00 välisenä aikana 1-2 kertaa viikossa. Murskaus tapahtuu B-luokan murskauslaitoksilla (B-luokan murskausasemilta vaaditaan kotelointi pölypäästöjen estämiseksi alueen ulkopuolelle). Asfalttimassan valmistaminen tapahtuu A-luokan asemalla (päästöt ilmaan huomattavasti vähäisemmät kuin B-luokan asemilla). Asemat ja muut tarvittavat koneet tuodaan alueelle jokaista murskauskertaa varten ja viedään kunkin toimenpiteen jälkeen pois alueelta. Vaikutukset ympäristöön on leviämisalueen laajuuden kannalta rajallisia. Sallitut melu- ja pölypäästöt alitetaan hakijan mukaan selvästi alle 500 m etäisyydellä laitoksesta. Toiminnan jälkeen vaikutukset ympäristöön lakkaavat. 7.8. Arvio toimintaan liittyvistä riskeistä, onnettomuuksien estämiseksi suunnitteluista toimista sekä toimista häiriötilanteissa Riskit liittyvät lähinnä koneiden ja laitteiden tankkausten yhteydessä tapahtuviin mahdollisiin ylivuotoihin. Koska alue ei sijaitse pohjavesialueella, ovat mahdolliset haitat hyvin rajallisia. Vuotojen varalta alueella säilytetään turvetta ja/tai muuta öljynimeytysainetta. Laitoksen käyttäjä tarkkailee laitoksen toimintaa ja tarvittaessa keskeyttää tuotannon, kunnes häiriö ja/tai vika on korjattu.
8 8 TIEDOT TOIMINNAN KÄYTTÖTARKKAILUSTA, YMPÄRISTÖÖN KOHDISTUVIEN PÄÄSTÖJEN JA NIIDEN VAIKUTUSTEN TARKKAILUSTA SEKÄ KÄYTETTÄVISTÄ MITTAUSMENETELMISTÄ JA LAITTEISTA, LASKENTAMENETELMISTÄ JA NII- DEN LAADUNVARMITUKSESTA Laitoksen käyttäjä tarkkailee laitoksen toimintaa ja tarvittaessa keskeyttää tuotannon häiriön ilmaantuessa. Toiminnasta pidetään käyttö- ja/tai työmaapäiväkirjaa, mihin kirjataan poikkeavat melu- ja pölypäästöt, vuodoista aiheutuneet maaperän likaantumiset jne. Merkittävästä ympäristövahingosta ja onnettomuudesta ilmoitetaan välittömästi palolaitokselle ja ympäristölupaviranomaiselle. Asemalla on nähtävillä näkyvässä paikassa kirjalliset ohjeet ilmoitusten tekemisestä onnettomuustilanteessa. Aseman henkilökuntaa on koulutettu toimimaan erilaisissa onnettomuus- ja häiriötilanteissa. 9 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY 9.1 Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Joroisten kunnan ilmoitustaululla 23.2-23.3.2012 ja kuulutuksesta on lisäksi annettu erikseen tieto lähinaapureille 6.3.2012. 9.2 Tarkastukset Ympäristösihteeri on tehnyt alueella tarkastuskäynnin 14.9.2011. 9.3 Lausunnot, muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta on pyydetty lausunto Etelä- Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY-keskus) 6.3.2012. Etelä-Savon ELY-keskus pyytää lausunnossaan 27.3.2012 selvittämään kalasääsken pesimisen kallioalueen läheisyydessä olevalla Vuotsinsuon Natura 2000-alueella. Hakemuksesta ei ole tehty muistutuksia tai esitetty mielipiteitä. 9.4. Hakijan vastine Destia Oy on selvittänyt Luonnontieteellisen keskusmuseon rengastustoimistosta kalasääksen pesimisen kallioalueen läheisyydessä olevalla Vuotsinsuon Natura 2000- alueella. Luonnontieteellisen keskusmuseon sääksirekisterissä ei ole 2000 m säteellä Helakiven kallioalueen keskeltä ainoatakaan sääksen pesää. Kaksi sääksen pesää on 3000 m säteellä, joista toinen on ollut asumaton vuoden 1996 jälkeen ja toinen vuoden 1993 jälkeen 10. YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU Ympäristölautakunta on tarkastanut Destia Oy:n hakemuksen ympäristöluvan tarkastamiseksi. Hakemuksessa esitetyn lisäksi toiminnassa on noudatettava lupamääräysten ehtoja.
9 Lupamääräykset Yleismääräykset 1. Alueella saa ympäristöluvan voimassaoloaikana louhia kalliota enintään 300 000 tonnia vuodessa ja murskata louhe enintään 300 000 tonnia vuodessa, valmistaa asfalttipäällysteitä enintään 40 000 tonnia vuodessa. Varastoida tilapäisesti PAB-V massoja, päällysterouhetta ja kappaleita. Puretun päällysteen ja puhtaiden leikkausmaiden ja louheen tilapäinen välivarastointi, murskaus ja hyödyntäminen enintään 10 000 tonnia vuodessa. Puretun päällysteen varastointiaika on alle 3 vuotta. (YSL 42 ja 43 ) Melu ja tärinä 2. Louhinta- ja murskaustoimintaa saa harjoittaa arkisin maanantaista perjantaihin klo 7.00-22.00 ja räjäytyksiä klo 8.00-18.00. Toiminta tulee pyrkiä ajoittamaan kesäajan ulkopuolelle. (YSL 4, 42 ja 43, VNA 800/2010 8) 3. Asfaltin valmistusta saa harjoittaa arkisin maanantaista perjantaihin klo 6.00-17.00 (YSL 4, 42 ja 43 ) 4. Louhinnasta ja murskauksesta aiheutuvaa melua on torjuttava sijoittamalla melulähteet teknisten mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle kohdalle. Raaka-aine-, tuote- ja pintamaakasat on pidettävä melun leviämisen estämisen kannalta riittävän korkeina ja sijoitettava siten, että melun leviäminen melulle alttiisiin kohteisiin estyy. Koneiden ja laitteiden kunnossapidosta on huolehdittava ja toiminta-alueen siirtokuljetukset on suunniteltava mahdollisimman lyhyiksi. Räjäytyksistä on tiedotettava lähimmille häiriintyville kohteille. (YSL 4, 5, 42, 43 ja 46, VNA (800/2010) 6 ) 5. Asfalttiasemasta aiheutuvaa melua on torjuttava sijoittamalla melulähteet ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaisesti. Melua on lisäksi torjuttava koteloinneilla, värähteleviä pintoja vaimen-
10 tamalla tai käyttämällä muuta meluntorjunnan kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. (YSL 4, 5, 42, 43 ja 46, VNA (448/2010) 7 ) 6. Toiminta ei saa lähimmässä häiriintyvässä kohteessa ylittää melutason ohjearvoja 55 db (LAeq) klo 7.00-22.00 ja 50 db (LAeq) klo 22.00-7.00, eikä lähimpien loma-asuntojen pihalla päivällä (klo 7-22) 45 db (LAeq) eikä yöllä (klo 22-7) 40 db (LAeq). (YSL 5, 42, 43 ja 46, VNp (993/1992) 2, VNA (800/2010) 7, VNA (448/2010) 7 ) 7. Toiminnasta ei saa aiheutua tärinähaittaa lähimmissä kiinteistöissä. Mikäli haittaa epäillään aiheutuvan, tulee toiminnanharjoittajan mittauksin selvittää tärinän määrä häiriintyvässä kohteessa. Mittausten tekijällä tulee olla riittävä kokemus ja asiantuntemus tärinämittauksista. Mittaustulokset tulee toimittaa kunnan ympäristön suojeluviranomaiselle. (YSL 5, 42 ja 46 ) Päästöt maaperään ja pohjaveteen 8. Louhinta- ja murskaustoiminnassa polttoaineiden ja ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estettävä tiivistämällä tukitoiminta-alueiden maarakenteet. Poltto- ja voiteluaineiden varasto- ja käsittelyalueiden on oltava nesteitä läpäisemättömiä ja reunoiltaan korotettuja. Polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaalla varustettuja, niiden on kestettävä mekaanista ja kemiallista rasitusta. Säiliöt on varustettava ylitäytönestimillä ja tankkauslaitteistot lukittavalla sulkuventtiilillä. Pölynsidonta- ja liukkaudentorjunta-aineita sekä räjähteitä ei saa käyttää siten, että niistä voi aiheutua maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Koneiden huoltotoimenpiteet tulee pääsääntöisesti tehdä muualla kuin toiminta-alueella. Mikäli alueella on tarpeen tehdä koneiden huoltoja, tulee käyttää imeytysmattoja tai vastaavia alustoja, jotka estävät polttonesteiden pääsyn maaperään. (YSL 4, 7, 8, 42 ja 43, VNA (800/2010) 9 ) 9. Asfalttiasemalla polttoaineiden ja ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estettävä. Polttoaine- ja bitumisäiliöiden on oltava rakenteeltaan tiiviitä sekä kestettävä mekaanista ja kemiallista rasitusta. Polttoaine on varastoitava kaksoisvaippasäiliössä tai varustaa valuma-altaalla. Koneiden poltto- ja voiteluaineisten sekä kemikaalien käsittely- ja jakelualueiden on oltava nesteitä läpäisemättömiä ja reunoiltaan korotettuja. Säiliöiden tulee olla suljettuja ja varustettava ylitäytönestimillä. Tankkauslaitteistoissa tulee olla lukittava sulkuventtiili. (YSL 4, 7, 8, 42 ja 43, VNA (448/2010) 8 ) 10. Alueella tulee olla saatavissa riittävästi imeytysainetta mahdollisen öljyvuodon talteen ottamiseksi. (YSL 4, 7, 8, 42 ja 43, VNA (800/2010) 9, VNA (448/2010) 8 ) Jäte- ja hulevedet 11. Toiminta on järjestettävä siten, että siitä ei aiheudu pintavesien tai kaivojen pilaantumista. Kiintoaineen erottamiseksi ympäristöön päätyvät vedet on tarvittaessa johdettava selkeytysaltaan kautta. ( YSL 4, 7, 8, 42 ja 43, VNA (800/2010) 10, VNA (448/2010) 9 ) Jätteet
11 12. Jätehuollossa tulee noudattaa alueella voimassa olevia jätehuoltomääräyksiä. (YSL 45 ) 13. Alueella syntyvät jätteet tulee lajitella ja varastoida laitosalueella niin, ettei niistä aiheudu roskaantumista, maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Jätteiden syntyä tulee ehkäistä. Kaikki alueella syntyvät jätteet tulee toimittaa asianmukaisiin vastaanottopaikkoihin säännöllisesti. ((YSL 7, 8, 42, 43 ja 45, JäteL 15, 19, 51, JäteL (646/2011) 118-121, JA (179/2012) 20, 24, VNA (800/2010) 11 )) 14. Asfalttiasematoiminnassa alueelle ei saa muodostua sellaisia varastoja, jotka voidaan luokitella kaatopaikaksi valtioneuvoston päätöksen (861/1997) 2 :n mukaan. (VNA (448/2010) 10 ) 15. Ongelmajätteet tulee säilyttää niille varatussa tiivispohjaisessa, katetussa ja reunakorokkeella varustetussa tilassa omissa astioissaan. Ongelmajätteissä tulee olla merkinnät astian sisällöstä ja muut varoitusmerkinnät. Ongelmajätteiden siirrosta on laadittava siirtoasiakirja. (YSL 7, 8, 42, 43 ja 45, JäteL 51, JäteA 6, VNp (659/1996) 1, 2, 3, VNA (800/2010) 11, VNA (448/2010) 10 ) 16. Toiminnanharjoittajan on noudatettava maa-ainesluvassa esitettyä kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa ja arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava se vähintään viiden vuoden välein. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman tarkistamisesta tulee ilmoittaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 45 a, 103 a ) Päästöt ilmaan 17. Louhinnassa ja murskauksessa pölylähteet on sijoitettava mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle kohdalle. Porauksessa syntyvän pölyn leviämistä on estettävä pölynkeräyslaitteilla tai käyttämällä muuta pölyn leviämisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Kuormattavan ja kuljettimelta putoavan kiviaineksen pölyämistä on estettävä säätämällä putoamiskorkeus mahdollisimman pieneksi, kiinnittämällä murskauslaitoksen kuljettimien päähän pölyämistä estävät suojat tai käyttämällä muuta pölyn leviämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Toiminnasta aiheutuvat pölypäästöt ja ilmanlaatuarvot eivät saa ylittää valtioneuvoston asetuksessa (711/2001) säädettyjä ohjearvoja. (VNA (800/2010) 4, 5 ) 18. Asfalttiasematoiminnassa pöly- ja hiukkaspäästöjä ja niiden leviämistä on rajoitettava laitoksen sijoittelulla, käyttämällä pölynerotinlaitteistoja ja kotelointeja sekä tehostamalla palamisprosesseja tai käyttämällä muuta pöly- ja hiukkaspäästöjen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Laitoksen suodattimien toiminnasta on huolehdittava. Kiviaineksia lukuun ottamatta pölyävät aineet on varastoitava tiiviisti, etteivät ne pölyä eikä pölyä joudu ympäristöön. Kuljetukset, lastaaminen ja lastin purkaminen sekä alueiden kunnossapito on toteutettava siten, että haitallinen pölyäminen voidaan estää. (VNA (448/2010) 5 ) 19. Asfalttiasematoiminnassa hajulähteet on sijoitettava ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaisesti. Hajun leviämistä on torjuttava koteloinneilla ja katteilla tai käyttämällä muutoin hajuntorjunnan kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Asfalttimassakuormat on peitettävä välittömästi lastauksen jälkeen. (VNA (448/2010) 6 ) Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet
12 20. Toiminnanharjoittajan on varauduttava häiriötilanteisiin ja perehdytettävä alueella työskentelevät häiriötilanteen varalta. Häiriö- ja onnettomuustilanteita varten toiminnalle on nimettävä vastuuhenkilö, jonka yhteystiedot on ilmoitettava valvontaviranomaiselle ennen toiminnan aloittamista. (VNA (800/2010) 12, VNA (448/2010) 11 ) 21. Laitteistojen ja rakenteiden kunnosta sekä huolloista on huolehdittava. Alueelle on varattava imeytysainetta sekä alkusammutuskalustoa. Laitteiden läheisyydessä tulee olla hätäkytkimet sekä ohjeet menettelystä vuoto- ja tulipalotapauksissa. Alueelle tulevat tiet on suunniteltava ja rakennettava pelastusajoneuvoille soveltuviksi. Ulkopuolisten pääsy alueelle on estettävä. (YSL 4, 7, 8, 42, 43 ja 46, VNA (800/2010) 12, VNA (448/2010) 11 ) 22. Onnettomuuden tai häiriön sattuessa toiminnanharjoittajan on viipymättä ilmoitettava ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä pelastusviranomaiselle ja ryhdyttävä toimenpiteisiin ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja haitallisten ympäristövaikutuksien vähentämiseksi. Korjaavat toimenpiteet on tehtävä vastaavien tapausten toistumisen estämiseksi. (YSL 42, 43, 46, 62 ja 76, YSA 30, (VNA 800/2010) 2, VNA (448/2010) 11 ) 23. Asfalttiasemalla pölynerottimen rikkoutuessa tai muun päästöjä olennaisesti lisäävän häiriön sattuessa päästöjä aiheuttava toiminta on välittömästi keskeytettävä, kunnes häiriö on korjattu. Laitteistojen ja rakenteiden kunnosta sekä huolloista on huolehdittava, ettei toiminnasta aiheutuvien ympäristö- tai terveyshaittojen riski lisäänny. Ulkopuolisten pääsy alueelle on estettävä. (YSL 4, 43, 46, 62, 76, YSA 30, VNA (800/2010) 2, VNA (448/2010) 11 ) Paras käyttökelpoinen tekniikka 24. Toiminnanharjoittajan tulee seurata toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varautua sen käyttöönottoon. (YSL 4, 5, 43, YSA 37 ) Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi 25. Louhinta- ja murskauslaitoksen toimintaa ja sen ympäristövaikutuksia on tarkkailtava päivittäin toiminnan aikana aistinvaraisesti sekä tarkistettava koneiden kunto säännöllisesti. Tarvittaessa päästöjä on mitattava mittauksin tai näytteenotoin, mikäli epäillään ympäristöhaittaa. (YSL 43 ja 46, VNA (800/2010) 13 ) 26. Mikäli louhinta- ja murskaustoiminnasta epäillään aiheutuvan melu-, pöly- tai tärinähaittaa lähimmissä häiriintyvissä kohteissa, valvontaviranomainen voi määrätä toiminnanharjoittajan tekemään tarvittavia melu-, pöly- ja tärinämittauksia. Melua, pölyä tai tärinää voidaan velvoittaa tarvittaessa mittaamaan, jos ne muodostuvat haitalliseksi lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. (YSL 5, 46, NaapL 17, VNA (800/2010) 13 ) 27. Asfalttiasematoiminnassa toiminnanharjoittajan on järjestettävä käyttötarkkailu, päästötarkkailu ja ympäristövaikutusten tarkkailu. Pölynerottimen kuntoa ja toimintaa on tarkkailtava päivittäin. (VNA (448/2010) 12 )
13 28. Louhinta- ja murskauslaitoksen toiminnasta on pidettävä käyttöpäiväkirjaa jossa on mainittava ainakin laitosten toiminta-ajankohta ja tuotantomäärä, varastoitavan purkuasfaltin- ja betonin määrä, polttoaineiden laatu- ja kulutustiedot, toiminnassa muodostuneet jätteet jätelajeittain ja niiden toimituspaikat ja poikkeukselliset tilanteet. Yhteenveto toiminnasta on toimitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Kirjanpitoa on säilytettävä vähintään kolme vuotta. (YSL 43, 46, JäteL 51 ja 52, JäteA 22, VNA (800/2010) 13 ) 29. Asfalttiasematoiminnasta on pidettävä käyttöpäiväkirjaa jossa on mainittava ainakin: -laitosten toiminta-ajankohta ja tuotantomäärä sekä raaka-aineet, polttoaineiden laatu- ja kulutustiedot -laskennalliset tai mitatut rikkidioksidin-, typenoksidin-, hiilidioksidin ja hiukkasten vuosipäästöt ilmaan -toiminnassa muodostuneet jätteet jätelajeittain ja niiden toimituspaikat - jäte- sekä hulevesien tarkkailun tulokset, pohjavesialueella lisäksi tiedot pohjaveden tarkkailun tuloksista -öljynerotuskaivon tarkastukset ja tyhjennykset -huoltotoimet ja ympäristönsuojelun kannalta merkittävät häiriö- ja poikkeustilanteet Toiminnan vuosiraportti on toimitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa vuosiraportissa ilmoitettavista tiedoista. yhteenveto vuosiraportin tiedoista on pyydettäessä esitettävä kunnan ympäristöviranomaiselle. (YSL 43, 46, JäteL 51 ja 52, JäteA 22, VNA (448/2010) 13 ) Toiminnan muutos ja lopettaminen 30. Toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava ympäristönsuojeluviranomaiselle ja esitettävä suunnitelma mahdollisten rakenteiden poistamisesta sekä maaperän ja pohjaveden mahdollisen pilaantumisen selvittämisestä sekä suunnitelluista puhdistustoimenpiteistä. Toiminta-alue on saatettava toiminnan loputtua sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Toiminta-alue on siistittävä ja alueelle varastoidut jätteet ja ongelmajätteet on toimitettava hyödynnettäviksi tai käsiteltäviksi. (YSL 43, 46 ja 90, VNA (448/2010) 14 ) 31. Toiminnan pysyvästä tai pitkäaikaisesta keskeyttämisestä sekä toiminnan valvonnan kannalta olennaisista muutoksista tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on hyvissä ajoin ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 81 ja YSA 30, VNA (448/2010) 15 ) 32. Toiminnan loppuessa toiminnanharjoittajan tulee esittää kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle selvitys niistä ympäristönsuojelutoimista, joita alueella tehdään. (YSL 43, 46 ja 90 ) RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset
14 Hakemuksen ja edellä esitettyjen lupamääräysten mukaisesti toteutettuna toiminnan voidaan katsoa täyttävän ympäristönsuojelulain 42 :ssä esitetyt vaatimukset luvan myöntämiselle sekä parhaan käyttökelpoisentekniikan vaatimukset. Toiminnasta ei voida katsoa aiheutuvan terveydellistä haittaa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolojen huononemista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä kohtuutonta rasitusta naapurustolle. Lupamääräysten perustelut Määräyksessä 1 toiminnan tuotanto-/raaka-ainemäärät on määritetty hakijan esittämän hakemuksen mukaiseksi. Määräys on annettu valvonnallisista syistä. Määräyksillä 2-6 vähennetään toiminnasta aiheutuvia meluhaittoja. Melutason ohjearvot on asetettu valtioneuvoston päätöksen melutason ohjearvoista (933/1992) mukaisesti. Jotta varmistutaan, ettei räjäytyksistä aiheudu haittaa lähimmille kiinteistöille, tulee räjäytysten aiheuttamaa tärinää tarvittaessa mitata määräyksen 7 mukaisesti. Mittaustulosten luotettavuuden kannalta on tarpeen, että mittauksista vastaa taho, jolla on niihin riittävät edellytykset. Määräyksien 8-10 mukaisesti toimimalla voidaan estää maaperän ja pohjaveden pilaantuminen. Määräyksellä 11 varmistetaan, ettei toiminta-alueelle kertyvistä ja johdettavista vesistä aiheudu ympäristöhaittaa. Määräyksillä 12-15 varmistetaan, että toiminnanharjoittaja huolehtii jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Jätteistä ei saa aiheutua haittaa terveydelle tai ympäristölle. Turvallisen ongelmajätehuollon varmistamiseksi ongelmajätteiden käsittelyltä ja varastoinnilta sekä niiden siirroilta edellytetään erityisiä toimia. Jätelain 19 :ssä on mainittu, että ympäristöä ei saa roskata siten, että siitä voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle, epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, viihtyisyyden vähentymistä tai niihin rinnastettavaa muuta vaaraa tai haittaa. Jätteiden käsittelypaikka on muutoinkin hoidettava siten, ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, maaperän pilaantumista, ympäristön roskaantumista tai muuta siihen rinnastettavaa haittaa. Määräyksellä 16 varmistetaan kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman noudattaminen ja varmistetaan, että louhosalue ei tule muodostumaan maankaatopaikaksi, mikä vaatisi erillisen ympäristöluvan. Määräyksillä 17 ja 18 vähennetään toiminnasta aiheutuvia pölyhaittoja ja määräyksellä 19 asfalttiasemasta aiheutuvia hajuhaittoja. Määräyksillä 20-23 varaudutaan mahdollisiin onnettomuuksiin ja häiriötilanteisiin ja ehkäistään ennalta niiden tapahtuminen. Ulkopuoliset voivat tahallisesti tai tahattomasti toiminta-alueelle päästessään aiheuttaa ympäristölle tai terveydelle vaaraa aiheuttavan tilanteen. Tiedottamien on tarpeen, jotta poikkeuksellisissa tapauksissa voidaan arvioida mahdolliset ympäristö- ja terveysriskit sekä tarvittavat toimenpiteet. Määräyksessä 24 tarkoitetaan, että soveltamalla toimialan parasta käyttökelpoista tekniikkaa varmistutaan ympäristö- ja terveyshaittojen minimoinnista. Ympäristönsuojelulain 4 ja 43 :n mukaan
15 luvanvaraisessa toiminnassa on periaatteena, että käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Ympäristönsuojelulain 5 :n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Määräyksillä 25-29 voidaan tarvittaessa velvoittaa mittaamaan melua, pölyä tai tärinää, jos ne muodostuvat haitalliseksi lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Määräykset ovat tarpeen laitoksen toiminnan ja ympäristöluvan valvomisen sekä ympäristövaikutusten seurannan kannalta. Ympäristönsuojeluviranomainen päättää mittauksista tarvittaessa. Toiminnan olennainen muuttuminen voi edellyttää luvan tarkistamista. Toiminnan lopettaminen edellyttää määräysten 30-32 mukaan mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit on poistettu, mahdollinen pilaantunut maaperä puhdistettu ja varastoidut jätteet poistettu toiminta-alueelta. Tämän vuoksi toiminnan muuttamisesta tai lopettamisesta on ilmoitettava valvontaviranomaiselle lupamääräysten mukaisesti. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki ja -asetus (86/2000 ja 169/2000) Jätelaki ja -asetus (1072/1993, 646/2011 ja 1390/1993) Keski-Savon Jätehuollon määräykset. Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) jo (voimassa 1.1.2011 alkaen) Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) Valtioneuvoston päätös öljyjätehuollosta (101/1997) Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (379/2008) Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) Valtioneuvoston asetus raskaan polttoöljyn, kevyen polttoöljyn ja meriliikenteessä käytettävän kaasuöljyn rikkipitoisuudesta (689/2006) Valtioneuvoston asetus asfalttiasemien ympäristönsuojeluvaatimuksista (448/2010) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä ympäristölupa on voimassa toistaiseksi. Ympäristölupa alueella olevan kallion louhinnan osalta on voimassa niin kauan kuin louhintaan oikeuttava maa-aineslupa on voimassa. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa. (YSL 28 ) Korvattavat päätökset
16 Tämä päätös korvaa Joroisten kunnan rakennuslautakunnan 23.4.2004 Tieliikelaitoksen nykyisin Destia Oy:lle myöntämän ympäristöluvan (18 ). Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on toimitettava viimeistään 30.6.2021 mennessä ympäristölupahakemus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle lupamääräysten tarkistamiseksi. (YSL 55 ) Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai tästä luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56, YSA 19 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä lupapäätös on lainvoimainen 30 päivän kuluttua päätöksen antopäivästä, ellei päätökseen ole haettu muutosta. (YSL 100 ) 15 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Hakijalta peritään ympäristöluvan käsittelymaksua 1500. Maksu perustuu Rantasalmen ympäristölautakunnan 31.3.2012 20 vahvistamaan maksutaksaan. 16 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN JA JULKIPANO Päätös: Tiedoksi: Destia Oy Nähtäville kunnan ilmoitustaululle Etelä-Savon ELY-keskus 17 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen julkipanosta julkipanopäivää lukuun ottamatta. Valitusosoitus on liitteenä. 18 ALLEKIRJOITUS Anne Kautiainen vs. ympäristösihteeri
17