1 Valokuvanäyttely Helsingin kahdet kasvot Laiturilla 10.1. 4.2.2012 Näyttelyluettelon tekstit: erikoistutkija Martti Helminen, Helsingin kaupungin tietokeskus, Kaupunginarkisto Kuva 1: Lönnrotinkatu 33-35 kohtalo. Satama-alueen lähistöllä Hietalahden torin kulmassa sijainnut rakennus tuhoutui niin talvi- kuin jatkosodankin pommituksissa. Välirauhan aikana talo ehdittiin rakentaa uudelleen asumiskuntoon, mutta rakennus tuhoutui jälleen helmikuussa 1944. Rakennuksessa sai surmansa lukuisia henkilöitä. Helsingin kaupungin väestönsuojelutoimiston kustakin pommituksesta kokoaman yhteenvedon mukaan: Lönnrotinkatu 33 35:n osui sekä miina- että palopommeja, jotka aiheuttivat suuren tulipalon ja rakennussortumia, niin että talon sisäosa tuhoutui kokonaan. Talon rakenteisiin arvioitiin pudonneen yhteensä n. 3 000 kilon pommikuorman. Kuvattu 7.2.1944, kuvaaja TK Hedenström / arkistonro 145347 Kuva 2: Korkeavuorenkatu 9 Pian jatkosodan alettua Helsinkiä pommitettiin. Korkeavuorenkatu 9:n julkisivu tuhoutuneena 7.7.1941 pommituksen jälkeen. Kuvattu 7.7.1941, kuvaaja tuntematon / arkistonro 22926 Kuva 3: Kasarmikatu Elokuvateatteri Savoyn edustalle, Kasarmikatu 46-48, pudonnut 500 kg:n miinapommi tunkeutui kahden metrin syvyyteen ennen räjähtämistään. Lähitalon graniittisessa kivijalassa voivat helsinkiläiset yhä nähdä poikkeuksellisen suuria sota-ajan arpia. Kuvattu: 26. 27.2.1944, kuvaaja TK Hedenström / arkistonro 146143 Kuva 4: Aurorankatu Talvisodan ensimmäisenä päivänä pommeja putosi silloisen Eläinmuseon pihamaalle Etu- Töölössä, jolloin Aurorankadun varrella sijainneet naapuritalot kärsivät tuntuvia vahinkoja. Kuvattu: 30.11.39, kuvaaja tuntematon / arkistonro 1718 Kuva 5: Meritullinkatu Meritullinkadun molempiin päihin putosi useita niin miina- kuin palopommejakin viimeisenä Helsingin suurpommitusyönä helmikuussa 1944. Suorien pommiosumien lisäksi tuhovaikutusta pahensi kallioinen maaperä, jonka johdosta sirpalevaikutus rakennuksiin oli poikkeuksellisen suuri. Kuvattu: 26. 27.2.1944, kuvaaja TK Sundström / arkistonro 146124
2 Kuva 6: Vaasankatu Vuoden 1941 Helsinkiä kohdanneet pahimmat pommitukset tapahtuivat heinäkuussa pari viikkoa jatkosodan syttymisen jälkeen. Tämän jälkeen Helsinki sai olla verraten rauhassa aina syyskesään 1942. Helsinki oli lähinnä Lounais-Suomea pommittamasta palaavien viholliskoneiden varamaali. Kuva Vaasankadun ja Kustaankadun kulmassa liekehtivästä puutalosta on otettu 7.9.1941. Kuvattu: 9.7.1941, kuvaaja TK Neittamo / arkistonro 23147 Kuva 7: Fredrikinkatu 42 Talvisodan tuhoja joulukuun alussa 1939. Pommien kohteeksi joutui Fredrikinkatu 42:ssa sijainnut Luther-kirkko. Nykyisin samoissa tiloissa toimii ravintola ja baari. Kuvattu: 2.12.1939, kuvaaja tuntematon / arkistonro 1547 Kuva 8: Yrjönkatu Pahin yhden pommin aiheuttama tuho Helsingissä toisen maailmansodan aikana tapahtui sunnuntaina 8. marraskuuta 1942. Yksi neuvostopommikone pääsi huomaamatta tulemaan pilvien yläpuolella kaupungin ylle. Tutkia ei vielä tuolloin ollut puolustuksen käytössä. Kun kone havaittiin, annettiin ilmahälytys. Juuri tuolloin kone pudotti pomminsa, jolloin Yrjönkadun ja Robertin katujen kulmaukseen pudonnut pommi surmasi 51 henkilöä. Pääosa uhreista oli lapsia ja nuoria, jotka olivat kiiruhtamassa elokuvateatterista Erottajan väestösuojaan. Lisäksi kymmeniä haavoittui. Kuvattu: 8.11.1942, kuvaaja TK Sundström / arkistonro 113756 Kuva 9: Inarintie Koko Helsinkiä kohdanneen vuoden 1944 helmikuisen terroripommitussarjan laajin alueellinen hävitys kohtasi Puu-Vallilaa. Yhtenä ainoana helmikuun yönä paloi Mäkelänkadun - Sturenkadun ja Inarintien rajaamalla alueella yli kaksikymmentä puutaloa. Määrä on yksistään lähes kolmasosa Helsingissä suurpommituksissa tuhoutuneista yli 70:stä puisesta rakennuksesta. Yhtä henkilöä lukuun ottamatta kuolonuhreilta vältyttiin. Kuvattu: 26. 27.2.1944, kuvaaja TK Hedenström / arkistonro 146108 Kuva 10: Helsingin Yliopisto Senaatintorin länsilaidalla sijaitseva Helsingin Yliopiston päärakennus, ja erityisesti sen ns. vanhapuoli sai useita vakavia pommiosumia 26. helmikuuta. Arkkitehti Carl Ludvig Engelin suunnittelema ja vuonna 1832 valmistunut rakennus syttyi tuleen ja suurista pelastusponnisteluista huolimatta mm. juhlasali taideteoksineen tuhoutui. Kuvattu: 26. 27.2.1944, kuvaaja TK Hedenström / arkistonro 146148
3 Kuva 11: Oikokatu 6.-7. helmikuuta 1944 arviolta viisi kappaletta 100-250 kg:n miinapommia saivat aikaan Oikokatu 9:ssä kahden ylimmän kerroksen sortuman. Samassa yhteydessä vaurioituivat enemmän tai vähemmän kaikki naapuritalot osin myös Kulmakadun puolelta. Oikokatu 9:ssä ja 11:ssa hyödynnettiin sittemmin korjaamisen yhteydessä myös mahdollisuutta 1-2 lisäkerroksen rakentamiseen. Tämä lievensi hiukan osaltaan ankaraa sodan jälkeistä asuntopulaa Helsingissä. Näin meneteltiin usein muuallakin jälleenrakennustöiden yhteydessä. Kuvattu: 8.2.1944, kuvaaja tuntematon / arkistonro 145535 Kuva 12: Porthaninkatu Porthaninkadun ja III-linjan suurelle kulmatontille oli rakennettu sekä 6-kerroksinen kivitalo että kaksikerroksinen puutalo. Yhdistettyjen miina- ja palopommien täysosuma tuhosi taustalla oikealla näkyvän puutalon 16.-17.2.1944. Turmassa menehtyi kaksi henkilöä. Kolmannen linjan puoleisen kerrostalon porraskäytävään oleskelemaan jääneistä asukkaista lisäksi muutamat haavoittuivat. Kuvattu: 16.2.1944, kuvaaja kers. Verronen / arkistonro 145804 Koko: 44,5 cm x 98,5 cm Kuva 13: Lönnrotinkatu 21-23 Pommituspäivä oli 30.11.1939. Talvisodan aikana neuvostopommikoneet tulivat Viron alueelle perustamistaan tukikohdista. Helsingin suojaksi saatiin tutkat vasta vuoden 1943 lopulla, joten pommikoneet pääsivät yllättämään nopeasti yli Suomenlahden. Hietalahti ja Kampin alue kärsivät tuntuvia pommitustuhoja. Kuvattu: 30.11.1939, kuvaaja tuntematon / arkistonro 1503 Kuva 14: Salomonkatu Talvisodan ensimmäisenä päivänä 30.11.1939 Helsinkiä pommitettiin kahdesti, aamulla klo 9.15 aikaan ja uudelleen iltapäivällä, jolloin mm. silloisen linja-autoaseman alueelle ja sen välittömään läheisyyteen putosi lukuisia pommeja. Päivän aikana yli 90 ihmistä menetti henkensä ja lähes 240 haavoittui. Tuho kohtasi pahiten Kallion, Sörnäisten, Vallilan ja Kampin kaupunginosia. Kuvattu: 30.11.1939, kuvaaja tuntematon / arkistonro 1481 Kuva 15: Lönnrotinkatu 21-23 Pommituspäivä oli 30.11.1939. Talvisodan aikana neuvostopommikoneet tulivat Viron alueelle perustamistaan tukikohdista. Helsingin suojaksi saatiin tutkat vasta vuoden 1943 lopulla, joten pommikoneet pääsivät yllättämään nopeasti yli Suomenlahden. Hietalahti ja Kampin alue kärsivät tuntuvia pommitustuhoja. Kuvausaika ja kuvaaja tuntemattomia / arkistonro 1496
4 Kuva 16: Lönnrotinkatu 31-33 kohtalo. Satama-alueen lähistöllä Hietalahden torin kulmassa sijainnut rakennus tuhoutui niin talvikuin jatkosodankin pommituksissa. Välirauhan aikana talo ehdittiin rakentaa uudelleen asumiskuntoon, mutta rakennus tuhoutui jälleen helmikuussa 1944. Rakennuksessa sai surmansa lukuisia henkilöitä. Helsingin kaupungin väestönsuojelutoimiston kustakin pommituksesta kokoaman yhteenvedon mukaan: Lönnrotinkatu 33-35:n osui sekä miina- että palopommeja, jotka aiheuttivat suuren tulipalon ja rakennussortumia, niin että talon sisäosa tuhoutui kokonaan. Talon rakenteisiin arvioitiin pudonneen yhteensä n. 3000 kilon pommikuorman. Kuvattu: 30.11.1939, kuvaaja tuntematon / arkistonro 1526 Kuva 17: Lönnrotinkatu 31-33 kohtalo. Satama-alueen lähistöllä Hietalahden torin kulmassa sijainnut rakennus tuhoutui niin talvikuin jatkosodankin pommituksissa. Välirauhan aikana talo ehdittiin rakentaa uudelleen asumiskuntoon, mutta rakennus tuhoutui jälleen helmikuussa 1944. Rakennuksessa sai surmansa lukuisia henkilöitä. Helsingin kaupungin väestönsuojelutoimiston kustakin pommituksesta kokoaman yhteenvedon mukaan: Lönnrotinkatu 33-35:n osui sekä miina- että palopommeja, jotka aiheuttivat suuren tulipalon ja rakennussortumia, niin että talon sisäosa tuhoutui kokonaan. Talon rakenteisiin arvioitiin pudonneen yhteensä n. 3000 kilon pommikuorman. Kuvattu: 7.2.1944, kuvaaja TK Hedenström / arkistonro 145348 Kuva 18: Kaartin kasarmi / Pääesikunta Historiallinen Kaartin kasarmin kortteli oli harvoja todellisia sotilaallisia kohteita, jotka neuvostopommittajat onnistuivat pahoin tuhoamaan. Tuolloin vielä osin kasarmikäytössä olleen rakennuksen edustalle putosi pommeja jo 6.2, jolloin mm. pohjakerroksessa sijainnut upseerikerho vaurioitui. Tällöin ns. Vanhan Kaartin lahjoittamat taulut ym. arvokkaat esineet paloivat. Kolmannen pommituksen aikana 26.-27.2.1944 Fabianinkadun puoleinen siipirakennus syttyi tuleen kahden miinapommin aiheuttamasta räjähdyksestä. Tuli levisi Kasarmitorin puoleiseen päärakennukseen, joka paloi täydellisesti. Ainoastaan paksut ulkomuurit jäivät pystyyn. Nykyisin vanhojen muurien suojissa toimii Puolustusministeriö, jonka pääportin pielessä näkyy edelleen sodan jäljet. Fabianinkadun puolelle kohosi uudisrakennukset vasta 1960 -luvulla edustaen oman aikansa tyylisuuntaa. Niissä toimii nykyisin Pääesikunnan osastoja. Kaartin kasarmin rauniot olivat pisimpään katukuvassa muistuttamassa sodan tuhoista. Käytiin nimittäin 1950-luvun puoliväliin asti kiivasta keskustelua puretaanko rauniot kokonaan ja korvataan uudisrakennuksilla. Päärakennuksen julkisivut päätettiin lopulta entisöidä. Näin arkkitehti Carl Ludvig Engelin suunnittelema kasarmi koristaa yhä pääkaupunkia. Kuvattu: 26. 27.2.1944, kuvaaja TK Hedenström / arkistonro 146151
5 Kuva 19: Puolustusministeriö Historiallinen Kaartin kasarmin kortteli oli harvoja todellisia sotilaallisia kohteita, jotka neuvostopommittajat onnistuivat pahoin tuhoamaan. Tuolloin vielä osin kasarmikäytössä olleen rakennuksen edustalle putosi pommeja jo 6.2, jolloin mm. pohjakerroksessa sijainnut upseerikerho vaurioitui. Tällöin ns. Vanhan Kaartin lahjoittamat taulut ym. arvokkaat esineet paloivat. Kolmannen pommituksen aikana 26.-27.2.1944 Fabianinkadun puoleinen siipirakennus syttyi tuleen kahden miinapommin aiheuttamasta räjähdyksestä. Tuli levisi Kasarmitorin puoleiseen päärakennukseen, joka paloi täydellisesti. Ainoastaan paksut ulkomuurit jäivät pystyyn. Nykyisin vanhojen muurien suojissa toimii Puolustusministeriö, jonka pääportin pielessä näkyy edelleen sodan jäljet. Fabianinkadun puolelle kohosi uudisrakennukset vasta 1960 -luvulla edustaen oman aikansa tyylisuuntaa. Niissä toimii nykyisin Pääesikunnan osastoja. Kaartin kasarmin rauniot olivat pisimpään katukuvassa muistuttamassa sodan tuhoista. Käytiin nimittäin 1950-luvun puoliväliin asti kiivasta keskustelua puretaanko rauniot kokonaan ja korvataan uudisrakennuksilla. Päärakennuksen julkisivut päätettiin lopulta entisöidä. Näin arkkitehti Carl Ludvig Engelin suunnittelema kasarmi koristaa yhä pääkaupunkia. Kuvattu: 26. 27.2.1944, kuvaaja TK Sundström / arkistonro 146134