Matti Leinon sukuhaara

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Matti Leinon sukuhaara"

Risto Aho
5 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Matti Leinon sukuhaara Toimittaja: Harri Leino Lähteet: Sukuseuran julkaisut ja Kalevi Leinon Juuret Pälttärissä, Sukukokous

2 Matti ja Maria Leino Henrik Leino Helena Turkia Juho Leino Antti Leino Eeva Leino Matti Leino Maria Pajari Vilho Leino Otto Leino Matti ja Maria avioituivat 1903 Kerttu Leino Otto Sassi Hertta Leino Mala Hänninen Bruno Leino Maija Suikki Varjo Leino Niilo Leino Sointu Iivonen Olavi Leino Lyyli Väisänen Kalevi Leino Irja Janhunen Sukukokous

Matti ja Maria Haapajärvellä Matti ja Maria asuivat Leinon talossa

Antti (Juhonpoika), Vilho, Otto, Eevi, Hilja Mikkonen, Kerttu ja

Edessä: Sirkka ja Hilkka Antin tyttäret.

3 Matti ja Maria Haapajärvellä Matti ja Maria asuivat Leinon talossa Haapajärvellä, joka myöhemmin siirtyi Antti Leinolle ja edelleen Leo Leinolle. Matti Leino toimi aktiivisesti myös kunnalliselämässä isänsä Henrikin tapaan. Nykykartta Matti vaalilautakunnassa Haapajärvellä 1919: Takarivi: Antti (Juhonpoika), Vilho, Otto, Eevi, Hilja Mikkonen, Kerttu ja Hertta. Eturivi: Hanna Antin vaimo, Helena, Varjo, Matti ja Bruno. Edessä: Sirkka ja Hilkka Antin tyttäret. Haapajärvellä 1920: Maria ja Matti, tyttäret Kerttu ja Hertta, sekä sylissä Niilo. Leinon vanha talo paloi 1916 ja tilalle rakennettiin uusi. Kuvassa uusi Leinon talo Haapajärvellä Sukukokous

Haapajärveltä Viipurin maalaiskuntaan Alkuperäinen Pälttärin tila Viipurin maalaiskunnan Tienhaarassa

Ensimmäisen maailman sodan aikana Venäjän valtio pakkolunasti osan 200 hehtaarin tilasta sotilaalliseen

Tila vaihtoi omistajaa moneen kertaan ja päätyi pakkohuutokauppaan.

4 Haapajärveltä Viipurin maalaiskuntaan Alkuperäinen Pälttärin tila Viipurin maalaiskunnan Tienhaarassa kuului Thesleffin suvulle ainakin 200 vuotta. Ensimmäisen maailman sodan aikana Venäjän valtio pakkolunasti osan 200 hehtaarin tilasta sotilaalliseen käyttöön ja Thesleffit myivät jäljelle jääneen tilan Tila vaihtoi omistajaa moneen kertaan ja päätyi pakkohuutokauppaan. Se oli lopulta erittäin huonossa kunnossa. Matti Leino osti 52-vuotiaana Pälttärin tilan vuonna 1926 ja myi osuutensa Haapajärven tilasta Antti Leinolle. Perhe muutti Pälttäriin keväällä luku Viktor Swaetiehin1917 Nykykartta Sukukokous

5 Matti ja Maria: Pälttärin aika Tilaan kuului 40 ha metsää ja 20 ha peltoa. Perhe alkoi kunnostaa ja kehittää tilaa. Työvoimaa perheessä oli kasvamassa omasta takaa. Matti panosti erityisesti karjatalouteen, koska Viipurin kaupunki oli lähellä. Noin 20-päisen A-luokan karjan maitoa toimitettiin yhdessä naapurin kanssa suoraan asiakkaiden ovelle. Entisessä kartanossa oli paljon rakennuksia ja niissä oli jopa seitsemät vuokralaiset luku 1930-luku Sukukokous

6 Matti ja Maria: Pälttärin aika Hevoset olivat tärkeässä osassa maatilan töissä luvulla tarvittiin perheelle lisäelinkeinoja ja niitä hankittiin mm. kuorma-autoilla. Studebager 1938 Ford 1931 Bruno, Vartti, Matti ja Niilo 1931 hevosten kanssa. Vartti ja Mala puutöissä Matkalla sukukokoukseen? Sukukokous

Matti ja Maria: Pälttärin aika Perheen lapset kasvoivat ja itsenäistyivät.

Itse asiassa Pälttärin huutokauppa oli hänen löytönsä ja vinkki Matti Leinolle.

Matti kuoli 1938 vilustumisen aiheuttamaan keuhkokuumeeseen ja Talvisota oli jo nurkan takana.

7 Matti ja Maria: Pälttärin aika Perheen lapset kasvoivat ja itsenäistyivät. Kerttu avioitui jo ennen Pälttärin aikaa Otto Sassin kanssa 1925 ja he muuttivat myöhemmin Viipurin maalaiskuntaan Ylä-Sommeelle. Itse asiassa Pälttärin huutokauppa oli hänen löytönsä ja vinkki Matti Leinolle. Bruno avioitui Maija Suikin kanssa 1933 ja Hertta Malakias Hännisen kanssa Matti kuoli 1938 vilustumisen aiheuttamaan keuhkokuumeeseen ja Talvisota oli jo nurkan takana. Perhekuva Hertan häistä 1937: Takarivi: Varjo, Niilo, Olavi, Otto Sassi, Kettu, Bruno, Maija (Suikki) sekä hääpari Mala ja Hertta. Keskellä: Talon isäntäpari Matti ja Maria sekä Brunon poika Eero. Edessä: Kalevi Sassi ja Kalevi. Veljekset 1930: Takana: Bruno, Niilo ja Varjo. Edessä: Kalevi ja Olavi Sukukokous

Matin ja Marian lasten evakkotiet Varjo Leino 1912-1997 -------- Nummi Maria Leino 1881-1959 --------

Sointu Iivonen 1930-2008 ------ Avioliitto 1952 Nummi Ali-Seppälän tila 1947 Tavola, Saukkola Kerttu

1915-1968 Lyyli Väisänen 1923-2011 ------ Helsinki Kalevi Leino 1927- Irja Janhunen 1930- -------

Pälttäri, Tienhaara 1927-1944 Pälttärin päärakennus 1942.

8 Matin ja Marian lasten evakkotiet Varjo Leino Nummi Maria Leino Nummi Bruno Leino Maija Suikki Avioliitto 1933 Kerava Niilo Leino Sointu Iivonen Avioliitto 1952 Nummi Ali-Seppälän tila 1947 Tavola, Saukkola Kerttu Leino Otto Sassi Avioliitto 1925 Kerava Olavi Leino Helena Rissanen Lyyli Väisänen Helsinki Kalevi Leino Irja Janhunen Avioliitto 1956 Lahti Hertta Leino Mala Hänninen Avioliitto 1937 Inkeroinen Pälttäri, Tienhaara Pälttärin päärakennus Osa rakennuksista tuhoutui jatkosodan alussa venäläisten vetäytyessä, mutta niitä ehdittiin korjata välirauhan aikana. Perhekuva 1950 Nummella Sukukokous

9 Matin ja Marian lasten perheet Kerttu ja Otto Sassi, 1930 Hertta ja Mala Hänninen, 1957 Bruno ja Maija Leino, 1955 Kalevi ja Irja Leino, 1967 Niilo ja Sointu Leino, 1952 Olli ja Helena Leino, 1955 Sukukokous

10 Sukukokous

Samankaltaiset tiedostot

Henrik Leinon esi-isät

Henrik Leinon esi-isät Henrik n esi-isät Sukujuuret ja n hovi Teemu Harri www.kotiweb.kotiportti.fi/leino 10.06.2006 Sukukokous 2006 1 Säkkijärvi - Lahnajärvi Karjalan alue oli rauhaton sotien takia 1700-luvun alussa ja Ison