Bf 109 G-2 1/72 18 MERSU MESSERSCHMITT BF 109 G SUOMEN ILMAVOIMISSA

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Bf 109 G-2 1/72 18 MERSU MESSERSCHMITT BF 109 G SUOMEN ILMAVOIMISSA"

Tero Kouki
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Bf 109 G-2 1/72 18 MERSU MESSERSCHMITT BF 109 G SUOMEN ILMAVOIMISSA

2 G-6 G-6/R6 G-6ZY G-6 G-6AS 1/48 KEHITYS 25

ITÄINEN SUOMENLAHTI LeLv 34 aloitti sotalentonsa Mersuilla maaliskuun 16. päivänä, kun 2. lentueen päällikkö kapteeni Kullervo Lahtela nousi MT-208:n ohjaimissa aamulla klo 08.

3 ITÄINEN SUOMENLAHTI LeLv 34 aloitti sotalentonsa Mersuilla maaliskuun 16. päivänä, kun 2. lentueen päällikkö kapteeni Kullervo Lahtela nousi MT-208:n ohjaimissa aamulla klo tunnin mittaiselle torjuntalennolle Helsingin edustalle, kohtaamatta ilmassa ketään Lentorykmentti 3:ssa tehtiin sisäisiä järjestelyjä. LeLv 34:n tehtäväksi tuli Helsingin suojaaminen Malmilta sekä Kouvolan ja Kotkan suojaus Utista, missä myös tapahtui uusien ohjaajien kouluttaminen Mersuihin. Kaksi päivää myöhemmin LeLv 34:n kuusi Mersua jäi Malmille ja loput siirtyivät laivueen uuteen tukikohtaan Uttiin. Konejako Kone Vastaava ohjaaja Vastaava mekaanikko 1. lentue pääll kapt Ervi 2. lentue pääll kapt Lahtela 3. lentue pääll kapt Puhakka Malmi Utti Utti MT-202 kapt P. Ervi K. Ritvanen MT-201 maj O. Ehrnrooth E. Haapoja MT-204 kapt O. Puhakka E. Lahti MT-205 luutn L. Pekuri E. Rinne MT-203 kapt K. Lahtela K. Annala MT-208 luutn P. Myllylä J. Seppälä MT-210 luutn K. Tervo A. Järvi MT-206 luutn A. Euramo V. Malkamäki MT-209 luutn L. Lehtonen E. Skogster MT-211 ltm O. Tuominen A. Raunio MT-207 luutn V. Evinen T. Mäkinen MT-213 luutn R. Valli V. Puska MT-212 ltm I. Juutilainen H. Siirto MT-214 vääp M. Fräntilä U. Nurmi MT-216 vääp O. Paronen H. Mäkinen MT-215 luutn V. Pokela E. Lyykorpi vänr J. Nyholm vänr M. Kirjonen vääp U. Lehtovaara ylik G. Lönnfors vänr Y. Pallasvuo vääp L. Jutila ylik E. Peltola ylik A. Gerdt kers S. Lehtiö kers L. Mäittälä ylik N. Erkinheimo kers O. Länsivaara kers A. Nuorala kers E. Lyly kers V. Leskinen 1/LeLv 34:n päällikön kapteeni Ervin nimikko MT-202 pääkaupungin yllä maaliskuussa Tämä kone todettiin kaikkein nopeimmaksi ensimmäisen saapumiserän Mersuista. (Ilmavoimat) 52 MERSU MESSERSCHMITT BF 109 G SUOMEN ILMAVOIMISSA

2. lentueen Mersu MT-201 startissa Utista kesällä 1943.

Taustalla on MT-224, keltainen nelonen, joka syttyi lennolla tuleen 20.8.43.

4 2. lentueen Mersu MT-201 startissa Utista kesällä Valkoinen ykkönen sopi hyvin laivueen komentajalle majuri Luukkaselle. Taustalla on MT-224, keltainen nelonen, joka syttyi lennolla tuleen (SIM) Kolmoslentueen ohjaaja ylikersantti Aaro Nuorala saavutti 14½ ilmavoittoa, joista MT-koneella kymmenen. Ennen Mersuja hän lensi LLv 30:ssä Fokkereita ja LeLv 14:ssä Moraneja. 110 MERSU MESSERSCHMITT BF 109 G SUOMEN ILMAVOIMISSA

SODAN JÄLKEEN MT-452 havaintovälineenä Ilmasotakoulussa Kauhavalla, jonne kone saapui 28.2.51, mennen poistoon reilut kolme vuotta myöhemmin.

5 SODAN JÄLKEEN MT-452 havaintovälineenä Ilmasotakoulussa Kauhavalla, jonne kone saapui , mennen poistoon reilut kolme vuotta myöhemmin. Rungossa on vielä HLeLv 31:n yöhävittäjälentueen lepakko-tunnus. (Ilmavoimat) 19. syyskuuta 1944 liittoutuneitten venäläisvetoinen valvontakomissio antoi Ilmavoimille kaiken kattavan lentokiellon. Se peruttiin 1. lokakuuta Lapin sodan osalta ja vain Pohjois- Suomessa saatiin lentää saksalaisia vastaan sekä etsiä vesialueilla saksalaisia sukellusveneitä. Kaikki muut etelämpänä aiotut lennot vaativat luvan Ilmavoimien komentajalta, joka vuorostaan joutui pyytämään sen valvontakomissiolta. Toisen maailmansodan päätyttyä Euroopassa toukokuussa 1945, lentokielto Suomessa jäi edelleen voimaan, kunnes se purettiin elokuuhun 1945 mennessä, jolloin normaali lentotoiminta taas alkoi. Vaikka Lentorykmentti 3 ei kuulunut siihen Ilmavoimien joukko-osastoon, joka määrättiin saksalaisia vastaan käytävään Lapin sotaan, niin HLeLv 34 alistettiin kuitenkin pohjoisen suuntaan toimivalle Lentoryhmä Sarkolle 4. lokakuuta Laivue sai siirtokäskyn pohjoiseen kaksi päivää myöhemmin ja aloitti maaorganisaation kuljetukset rautateitse Kemiin. Mersut eivät ehtineet Kemiin asti, vaikka majuri Luukkanen tekikin MT-445:llä sieltä yhden tiedusteluluontoisen lennon 26. lokakuuta. Hän totesi kentän olevan liian vaikea MT-koneille ja lisäksi majoituspaikoista oli huutava pula. Rintama oli myös siirtynyt Mersujen lentomatkan rajoille. Seuraavana päivänä laivueen alistus Sarkolle lopetettiin ja maakalusto aloitti paluumuuton Uttiin. Suomen asevoimien demobilisaatiossa 4. joulukuuta 1944 Lentorykmentti 2:n laivueiksi tuli HLeLv 21 ja HLeLv 23 sekä tukikohdaksi Rissala. Näistä jälkimmäinen sai entisen HLeLv 28:n yhdeksän G-2-tyyppistä Mersua, joiden lennot päättyivät syyskuussa Helmikuussa 1945 alkoi HLeLv 23:n varustaminen G-6-tyypillä vahvuuden noustessa pariinkymmeneen koneeseen. Viimeiset Mersu-lennot tehtiin lokakuussa Lentorykmentti 2:ssa tuhoutui tai vaurioitui korjauskelvottomaksi seitsemän Mersua. Lentorykmentti 5:n ja siihen kuuluvan HLeLv 30:n lakkautuksessa yksi- SODAN JÄLKEEN 287

6 HävLv 31:n viimeisiä Mersuja Utin hallin edessä kesällä Vasemmalta MT-503, 506 ja 411. (Matti Wikman) 385

Samankaltaiset tiedostot

Kokoelmat kertovat 9/2013: Mannerheim-ristin ritari, evl. Olli Puhakan albumit

Kokoelmat kertovat 9/2013: Mannerheim-ristin ritari, evl. Olli Puhakan albumit Teksti ja taitto: tutk. Tapio Juutinen, Arkistokuvat: Olli Puhakan kokoelma ds Lentolaivue 26:n 3. lentueen päällikkö luutnantti Risto Puhakka Fiat G.50 -hävittäjän ohjaamossa jatkosodan alussa, mahdollisesti