Virallisesti omaishoitaja - MITKÄ TEKIJÄT LUONNEHTIVAT HOIDETTAVIA? Harriet Finne-Soveri Geriatrian dosentti Ikäihmisten palvelut/palvelujärjestelmäosasto/thl 5.4.2013 Esityksen nimi / Tekijä 1
Sisältö Jari, Kaleva Määritelmiä Aineisto Omainen kotihoidossa ja palvelutaloissa Hoitoa saavan palvelutarve Ammattihenkilöstön työaika Palvelujen käyttö Omaisen työaika Omaisen kuormittuneisuus ja hoitoa saavan sijoitustarve Päätelmät ja kotieväät 5.4.2013 Esityksen nimi / Tekijä 2
Määritelmiä http://www.stm.fi/tiedotteet/kuntainfot/kuntainfo/-/view/1842779#fi Omaishoidon ehdoista säädetään laissa omaishoidon tuesta (Finlex937/2005). Omaishoidon toteuttamisesta on ohjeita kunnan päättäjille tarkoitetussa oppaassa (STM;n oppaita 2005:30). Omaishoidon tukea sai vuoden 2011 aikana noin 39 500 henkilöä, joista 65 vuotta täyttäneitä oli 66 %, 18 64 - vuotiaita 20 % ja 0 17-vuotiaita 14 %. Omaishoidon tuesta sopimuksen tehneitä hoitajia on 39 000, joista 52 % on 65 vuotta täyttäneitä. Kunta tekee omaishoidon tuesta ja siihen sisältyvistä palveluista päätöksen. Kunta ja omaishoitaja tekevät omaishoidon tuesta omaishoitosopimuksen. Sopimuksen liitteeksi kunta, hoidettava ja omaishoitaja laativat yhdessä hoidettavalle hoito- ja palvelusuunnitelman. Omaishoidon tukeen sisältyy hoidettavalle: omaishoito hoito- ja palvelusuunnitelmassa määriteltävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut omaishoitajan vapaan ajaksi annettavat palvelut Omaishoidon tukeen sisältyy omaishoitajalle: Hoitopalkkio (374,51-749,01 /kk) vapaa eläke- ja tapaturmavakuutus sosiaalipalvelut 5.4.2013 Esityksen nimi / Tekijä 3
www.kela.fi Sari Kehusmaa, Ilona Autti-Rämö, Hans Helenius, Katariina Hinkka, Maria Valaste, Pekka Rissanen. Factors associated with the utilization and costs of health and social services in frail elderly patients. BMC Health Services Research 2012, 12:204. IKÄ-tutkimukseen (2002 2007) osallistui 732 eläkkeellä olevaa heikkokuntoista Kelan hoitotuen saajaa 41 kunnasta eri puolilta Suomea, keski-ikä 78 vuotta. Heidän toimintakykynsä ja terveytensä selvitettiin ja omaishoitoa ja palvelujen käyttöä seurattiin vuoden ajan. Asuinkunta vaikutti ikäihmisten saamiin sosiaalipalveluihin, mutta ei terveyspalveluihin. Tutkittujen hoivapalvelujen käytössä oli eroja: 91 % eroista selittyi henkilön erilaisesta palvelutarpeesta ja 9 % aiheutui kunnan toiminnasta. Terveyspalvelujen käytön erot perustuivat terveydentilaan, eikä niissä havaittu eroa kuntien välillä. Ikääntyneiden terveydenhuolto on järjestetty varsin yhdenmukaisesti koko maassa. Sosiaalipalveluissa sen sijaan kuntien toimintakäytännöt aiheuttavat eroja palvelujen saantiin. Sosiaalipalvelujen saaminen näytti olevan yhteydessä kohentuneeseen terveydentilaan. Palveluja saavien terveydentila oli useammin parantunut tai pysynyt ennallaan verrattuna niihin, jotka eivät olleet saaneet sosiaalipalveluja. Tätä pidetään vahvana osoituksena palvelujen toimivuudesta. Panostamalla riittäviin sosiaalipalveluihin on mahdollista vähentää ikäihmisten terveyspalvelujen tarvetta ja menoja, tutkijat toteavat. Toisaalta sosiaalipalvelujen saannin rajoittaminen voi johtaa vastaavasti ikäihmisten terveysmenojen kasvuun. Tällöin säästö hoivapalveluissa vain siirtää kustannuksia terveydenhuoltoon. Ikäihmisten hoidon menoja pitäisi aina tarkastella kokonaisuutena, jossa huomioidaan sekä terveydenhuolto että hoivapalvelut 5.4.2013 Esityksen nimi / Tekijä 4
Ajankohtaista http://www.stm.fi/tiedotteet/kuntainfot/kuntainfo/-/view/1842779#fi Eduskunnan hyväksymään valtion talousarvioon 2013 sisältyy vuositasolla 10 miljoonan euron suuruinen pysyvä valtionosuuden lisäys omaishoidon tukipalvelujen kehittämiseen kunnissa. Valtionosuus on noin 31 prosenttia palvelun kokonaiskustannuksista. Tarkoituksena on, että valtionosuuden lisäyksen johdosta kunnat lisäävät omaishoitoa tukevia palveluja noin 32 miljoonalla eurolla, josta valtionosuus on 10 miljoonaa ja kuntien osuus noin 22 miljoonaa. Tarkoituksena on, että valtionosuuden lisäys käytettäisiin ensisijaisesti omaishoitoperheiden toiveet huomioon ottaviin kotiin annettaviin palveluihin ja omaishoitajien jaksamista tukeviin palveluihin. Näitä ovat esimerkiksi kotipalvelu tukipalveluineen sekä omaishoitajan vapaan aikaiset hoidettavan palvelut. Omaishoitajan vapaan aikaisia palveluja on tarpeen monipuolistaa painottamalla omaishoitolain 4 a :n mukaista toimeksiantosopimukseen perustuvaa sijaishoitoa hoidettavan kotona sekä perhehoitolain mukaista perhehoitoa. Palveluja voidaan lisätä ja monipuolistaa myös lisäämällä palvelusetelin käyttöä omaishoitoa tukevissa palveluissa. Lisäksi kunnille suositellaan, että omaishoidon tuen hoitopalkkio maksettaisiin myös omaishoitajan ja hoidettavan kuntoutuksen ajalta 5.4.2013 Esityksen nimi / Tekijä 5
Aineisto Kotihoidon RAI 1.4.-30.9.2012 Koko tietokanta ajankohtana: n=18 927 arvioitua henkilöä, joista 2899 asui palvelutaloissa 16028 asui kotona ja sai säännöllisesti kotihoitoa 64% kaikista arvioiduista oli sellaisia, joille oli merkitty omaisen antamaa apua Kotihoidon asiakkaista 67% asukkaista 49% 12% kaikista arvoiduista oli sellaisia, joilla omaishoito oli virallistettu Kotihoidon asiakkaista 13% asukkaista 5% Tässä analyysissä mukana ovat vain ne henkilöt, jotka olivat saaneet omaiseltaan tai läheiseltään aikaa arviointiviikon aikana (n=12135, joista 1428 asui palvelutalossa), Outliers poistettu 5.4.2013 Esityksen nimi / Tekijä 6
Omainen kotihoidossa ja palvelutaloissa (arviointiviikon aikana aikaa antaneet) (naisia 72,4%) Puoliso 16,4% Lapsi 67,5% Muu sukulainen 23,4% Muu 5,4% (naisia 71,9%) Puoliso 9,7% Lapsi 76,2% Muu sukulainen 19,9% Muu 4,4% 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Puoliso Lapsi Muu sukulainen Muu kuin sukulainen 5.4.2013 Esityksen nimi / Tekijä 7
Omainen kotihoidossa ja palvelutaloissa VAIN PUOLISOT Omaishoitaja puolisoiden hoidettavista 42% on naisia - > hoivaaja todennäköisimmin mies Ei omaishoitaja puolisoiden hoidettavista 50,4% on naisia -> hoivaaja todennäköisimmin mies Omaishoitaja puolisoiden hoidettavista 44% on naisia -> hoivaaja todennäköisimmin mies Ei-omaishoitaja puolisoiden hoidettavista 44% on naisia -> hoivaaja todennäköisimmin mies 5.4.2013 Esityksen nimi / Tekijä 8
Omainen kotihoidossa ja palvelutaloissa VAIN OMAISHOITAJAT Puoliso 37,4,4% Lapsi 56,9% Muu sukulainen 17,7% Muu 2,9% Puoliso 21,3% Lapsi 77,3% Muu sukulainen 11,3% Muu 5% 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Puoliso Lapsi Muu sukulainen Muu kuin sukulainen 5.4.2013 Esityksen nimi / Tekijä 9
Hoitoa saavan palvelutarve omaishoitajuuden mukaan toimintakyky (1) Fyysinen, psyykkinen ja kognitiivinen palvelutarve suurempi niillä, joilla on omaishoitaja Ei eroja 2,5 2 1,5 1 0,5 ADL_h, ka CPS, ka DRS, ka 0 Omaishoitaja Ei omaishoitaja Omaishoitaja Ei omaishoitaja 5.4.2013 Esityksen nimi / Tekijä 10
Hoitoa saavan palvelutarve omaishoitajuuden mukaan MAPLe ja CHESS (2) Terveydentilan vakaus, ei eroja MAPLe (palveluntarveluokitus), vaativampi omaishoitajilla Ei eroja 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Omaishoitaja Ei omaishoitaja Omaishoitaja Ei omaishoitaja CHESS, ka MAPLe, ka 5.4.2013 Esityksen nimi / Tekijä 11
Palvelujen käyttö omaishoitajuuden mukaan - ammattihenkilöstön työaika h/viikko Jos on omaishoitaja, enemmän aikaa lähihoitajalta ja kotiavustajalta/kodinhoitajalta Jos ei ole omaishoitajaa, enemmän aikaa sairaanhoitajalta ja lähihoitajalta 14 12 10 8 6 4 Sairaanhoitaja (tuntia/vko) Lähi (perus)hoitaja (tuntia/vko) Kotiavustaja /kodinhoitaja (tuntia/vko) Yhteensä 2 0 Omaishoitaja Ei omaishoitaja Omaishoitaja Ei omaishoitaja 5.4.2013 Esityksen nimi / Tekijä 12
Palvelujen käyttö omaishoitajuuden mukaan - sairaalahoito ja päivystyspoliklinikkakäynnit Jos on omaishoitaja, enemmän sairaalahoitojaksoja Kotoa käsin useammin PPKL:lle tai sairaalaan kuin palvelutalosta Jos ei ole omaishoitajaa, VÄHEMMÄN päivystys pkl käyntejä, mutta enemmän suunnittelemattomia käyntejä asiakkaan luona 30 25 20 15 10 Sairaalahoitojakso 3kk aikana, % PPKL käynti 3 kk aikana, % Päivystyskäynti, % 5 0 Omaishoitaja Ei omaishoitaja Omaishoitaja Ei omaishoitaja 5.4.2013 Esityksen nimi / Tekijä 13
Palvelujen käyttö omaishoitajuuden mukaan - muut palvelut KOTIHOITO Yksi tai useampi tukipalvelu silloin kun omaishoitaja on 63% Yksi tai useampi tukipalvelu silloin kun omaishoitajaa ei ole 74% 5.4.2013 Esityksen nimi / Tekijä 14
Omaisen työaika omaishoitajuuden mukaan tunteina viikossa Puolison merkitys hoivaajana ja erityisesti omaishoitajana Puolison ja muun kuin sukulaisen merkitys myös palvelutalossa 80 70 60 50 40 30 20 Puoliso Lapsi Muu sukulainen Muu kuin sukulainen 10 0 Omaishoitaja Ei omaishoitaja Omaishoitaja Ei omaishoitaja 5.4.2013 Esityksen nimi / Tekijä 15
Omaisen kuormittuneisuus ja hoitoa saavan sijoitustarve MAPLe 3-5 tarkkaile omaisen jaksamista Onko palvelutalossasi riittävästi osaamista ja henkilöstöä MAPLe 5:lle? 35% 35% 30% 25% Omaishoitajan kuormittuneisuus, % 30% 25% Omaishoitajan kuormittuneisuus, % 20% Epävirallisen hoitajan kuormittuneisuus, % 20% Epävirallisen hoitajan kuormittuneisuus,% 15% 10% 5% Omaishoitajan mielestä parempi muualla, % Epävirallisen hoitajan mielestä parempi muualla, % 15% 10% 5% Omaishoitajan mielestä parempi muualla, % Epävirallisen hoitajan mielestä parempi muualla, % 0% Maple1 Maple2 Maple3 Maple4 Maple5 0% Maple1 Maple2 Maple3 Maple4 Maple5 5.4.2013 Esityksen nimi / Tekijä 16
Omaisen kuormittuminen omaishoitajastatuksen ja hoivattavan käytösoireiden lukumäärän mukaan kotihoidossa 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% Omaishoitajuus Ei omaishoitajuutta 20% 10% 0% Ei oireita Yksi käytösoire Kaksi käytösoiretta Kolme käytösoiretta Neljä käytösoiretta Viisi käytösoiretta Käytösoireet Vaeltelu, sanallinen ja fyysinen aggressiivisuus,sosiaalisesti poikkeava käytös ja hoidon tai avun vastustelu 5.4.2013 Esityksen nimi / Tekijä 17
Omaisen kuormittuminen omaishoitajastatuksen ja hoivattavan käytösoireiden lukumäärän mukaan palvelutalossa 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% Omaishoitajuus Ei omaishoitajuutta 20% 10% 0% Ei oireita Yksi käytösoire Kaksi käytösoiretta Kolme käytösoiretta Neljä käytösoiretta Viisi käytösoiretta Käytösoireet Vaeltelu, sanallinen ja fyysinen aggressiivisuus,sosiaalisesti poikkeava käytös ja hoidon tai avun vastustelu 5.4.2013 Esityksen nimi / Tekijä 18
Mitä näet tässä kuvassa? 5.4.2013 Esityksen nimi / Tekijä 19
Yhteenveto ja päätelmät Omaishoito on yhteiskunnan kannalta halvin ja hoidettavan näkökulmasta useimmiten parhaiten elämänlaadun takaava hoitomuoto Omaisen hyvinvointia voidaan tukea ja uupuminen ja eristyminen on vältettävissä, jos asia ymmärretään tunnistaa Hoivattavan heikko toimintakyky (fyysinen, psyykkinen, kognitiivinen) sekä käytösoireiden lukumäärä ovat yhteydessä omaisen kokemaan kuormitukseen RAI järjestelmän käyttäjille MAPLe-luokka 3 tai enemmän, mutta erityisesti luokka 4 ja/tai käytösoireiden lukumäärä sekä päihteiden käyttö ovat hyviä osviittoja epäillä omaisen kuormittumista. Tietoa kannattaa käyttää sekä hoito- ja palvelusuunnitelmaa laadittaessa / päivitettäessä että palvelujärjestelmää suunniteltaessa ja työaikaa allokoitaessa 5.4.2013 Esityksen nimi / Tekijä 20
Kotievääksi Vältettävissä luotettavantiedon avulla Jarla, Helsingin Sanomat 5.4.2013 Esityksen nimi / Tekijä 21