ASUNTO ENSIN-PERIAATTEEN JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDEN TOTEUTUMINEN. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma 2012 2015 (Paavo 2)

Samankaltaiset tiedostot
Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma II:n toimeenpanosuunnitelma

AJANKOHTAISTA. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma

Nimi Ovessa hanke Kehittämisverkoston teema tapaaminen Vapautuvan vangin asumisen järjestäminen Tampereella eli Tampereen malli

Selvitys 2/2014. Asunnottomat

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta

PAAVOSTA AUNEEN. Jyväskylä Jari Karppinen

Asunto ensin-periaate JARI KARPPINEN

ASUNTO ENSIN, VAAN EI ASUNTO VAIN

AUNE tilannekatsaus K E VÄT S EMI N A A R I

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena

PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa. Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio

Asunto ensin nyt ja tulevaisuudessa

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI

AUNE - UUSI SIVU KÄÄNTYY ASUNNOTTOMUUSTYÖSSÄ

Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo. Mika Paasolainen

Asunto ensin - koulutus Sari Timonen, AUNE Verkostokehittäjät, Y- Säätiö

ISSN Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh Hannu Ahola (tilastot) Puh Selvitys 1/2012.

PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet. Organisaatiotaso Sininauhasäätiö

Erityisryhmien tarpeet asunnottomuuden torjunnassa; mielenterveyskuntoutujien asuminen esimerkkinä

Espoon kaupunki Pöytäkirja 361. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Espoon kaupunki Pöytäkirja 122. Valtuusto Sivu 1 / 1

Asunto ensin-koulutus

Kehitysvammaisten ihmisten asuminen ja yhdenvertaisuus

Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn kuntastrategiat varhainen välittäminen, osallisuus ja asumisen tuki (AKU)

Asunto ensin-koulutus

ASUNNOTTOMIEN ASUMISPALVELU

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Asunto ensin periaate arjessa

Itsemääräämisoikeus -oikeuden toteutuminen asumisyksiköissä ja lainsäädännön tavoitteet

Koti palvelutalossa vai palvelut kotiin? koti- ja erityisasumisen johtaja Johanna Sinkkonen

Selvitys 1/2015. Asunnottomat Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa. Kuvio 1. Asunnottomien määrä

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107

Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö. Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki Jaana Huhta, STM

PAAVO II Starttiseminaari

NOSTOJA VÄLIRAPORTISTA

POPUP- ASUMISNEUVONTA

Missä mennään Kehas-ohjelman toteutuksessa valtakunnallisesti? Susanna Hintsala Kehitysvammaliitto ry.

Recovery orietation vastaus

Miikka-Pekka Rautiainen ja Piia Ikonen SININAUHASÄÄTIÖN AIMO-TYÖ Ja vaihtoehtoinen asuminen

ASPA Palvelut Oy Pähkinänkuoresssa 2010

Sosiaalinen vuokraasuttaminen

KESKITETTY TUETTU ASUMINEN: HANKINNAN YKSILÖINTI / PALVELUKUVAUS

Asunto ensin-koulutus

Helsingin kaupunki Esityslista 24/ (5) Kaupunginhallitus Stj/

Kuntouttava asumispalvelu

ARAn asuntomarkkinakysely kunnille ja asunnottomuuden tilastointi

Nimi ovessa - hanke. Kehittämisverkosto

ASUNTO ENSIN ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN TOIMENPIDEOHJELMA Asunto ensin konseptit ja sovellukset. Yhteiskehittäminen

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Asunto ensin -periaate

Tampereen välivuokrauspilotti

Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö

ASUNNOTTOMUUSTYÖTÄ 10 VUOTTA LAHDESSA

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96

#Kotiin2026 Miten poistaa asunnottomuus kahdessa hallituskaudessa? Y-SÄÄTIÖN HALLITUSOHJELMATAVOITTEET

1. Asukkaan päivärytmin on määräydyttävä asukkaan toiveiden ja tarpeiden mukaan.

Niinhän ne väittää, että me ollaan normaaleja vuokralaisia

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA

Asunto ensin - koulutus. Sari Timonen, AUNE Verkostokehittäjät, Y-Säätiö

Suuntana oma koti hanke

Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisy

POPUP- ASUMISNEUVONTA - IDEOITA ASUMISNEUVONTAAN

Askelmerkkejä kohti parempia asumispalveluita mielenterveyskuntoutujille Seppo Eronen

Asumissosiaalisen työn teemapäivä

KOHTI AUNEA. Asunnottomuustyön jatkovalmistelu vuosille Paavo 2 ohjausryhmä

LIIKKUVA TUKI KÖÖPENHAMINASSA kokemuksia Tanskan asunnottomuusstrategiasta. Lars Benjaminsen

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen

Oikea koti. Aspan asumisratkaisut

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Lainsäädäntö kaltoinkohteluun puuttumisessa ja ennaltaehkäisyssä Kätketyt äänet Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira

Viidakkokujan tuetun asumisen

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Harri Lindqvist Helsinki

Asunto ensin asumisyksikkö ja hajasijoitetut asunnot ratkaisuja asumisen pulmiin

Asumisen ohjelma Vammaisten kuntalaisten asumisen muotojen ja palveluiden edistäminen Espoossa

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

PAAVO-ohjelman seurantakyselyn tuloksia

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Essi-Allianssi asumisen tukena

Asumisen kehittämisessä ajankohtaista

Sepä koti kulta on? Näkökulmia Vantaan mielenterveyskuntoutujien kriisiasumiseen ja asumisen kriiseihin. Aila Törmänen

Vammaispalvelulaki uudistuu

Tehostettu palveluasuminen

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta

UUDISTUVA VAMMAISPALVELULAKI

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

Suomen asunnottomuusstrategia Kansainvälinen arvio

Osallisuus ja itsemääräämisoikeus vammaissopimuksen näkökulmasta. Koulutuspäivä

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin?

Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma II:n toteutus ja haasteet: alue- ja paikallistaso

Esperi Care Anna meidän auttaa

Espoon välivuokrauspilotti

Asumisen juridiikka Asumissosiaalisen työn koulutuspäivät Oulu Timo Mutalahti, konsernilakimies

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ

Hyvä vuokratapa uudistui - mikä muuttui? Mia Koro-Kanerva OTM, toiminnanjohtaja Suomen Vuokranantajat ry

Transkriptio:

ASUNTO ENSIN-PERIAATTEEN JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDEN TOTEUTUMINEN Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma 2012 2015 (Paavo 2)

Asunnottomuudesta 7 850 yksinäistä asunnotonta ja 450 perhettä Asunnottomuus keskittyy Helsinkiin ja pk-seudulle Pitkäaikaisasunnottomuus on vähentymässä, mutta tilapäinen asunnottomuus kasvussa Maahanmuuttajien ja nuorten asunnottomuus lisääntyi rajusti (ARA tilastot 2012) Pitkäaikaisasunnoton on henkilö, jonka asunnottomuus on pitkittynyt tai uhkaa pitkittyä sosiaalisten tai terveydellisten syiden vuoksi yli vuoden mittaiseksi tai asunnottomuutta on esiintynyt toistuvasti viimeisen kolmen vuoden aikana

Paavo Valtion, 11 suurimman kaupungin, kirkon, järjestöjen ja yritysten yhteistyöhanke Tavoitteet: Poistaa pitkäaikaisasunnottomuus 2015 loppuun mennessä Vähentää pitkäaikaisasunnottomuuden riskiä tehostamalla sosiaalisen vuokra-asuntokannan käyttöä asunnottomuuden vähentämiseksi Tehostaa toimenpiteitä asunnottomuuden ennaltaehkäisemiseksi

Paavo 1 (2008-2011) Asuntolojen muunto-ohjelma asumisyksiköiksi Merkittävä panostus asumisyksiköiden rakentamiseen Asunto ensin periaate Ideologinen ja ammatillinen muutos Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentyminen

Paavo 2 (2012-2015) Hajautetut asumisratkaisut Liikkuvan tuen mallit hajautettuun asumiseen Ennaltaehkäisevän työn jäsentäminen sekä uusien työmuotojen kehittäminen ja levittäminen Yhteistyömuodot keskitettyjen ja hajautettujen asumisratkaisujen kesken Jatkoratkaisut ohjelmakauden jälkeen?

Asunto ensin -periaate Yksinkertaistaen kysymys asumisen aseman tunnustamisesta yksilöllisten tarpeiden keskiössä Asumisen järjestäminen on päämäärän sijasta vasta ensimmäinen lähtökohta ja edellytys sosiaalisen kuntoutumisen prosessin käynnistämiselle ja onnistumiselle Asuminen turvataan tarvittaessa tukipalveluin ja tarvittavat sosiaalisen kuntoutumisen prosessit käynnistetään asumisen vakiinnuttua Lupaavia tuloksia Yhdysvalloista, Euroopasta ja Suomesta

AE-mallin keskeiset periaatteet 1. Valinnan vapaus 2. Asumisen ja palvelujen eriyttäminen 3. Kuntoutumien ja voimaantuminen 4. Yhteiskuntaan integroituminen 5. Asunto ensin mallin rakenne (www.asuntoensin.fi)

Valinnan vapaus Asiakkaiden sitoutuminen palveluihin ja motivaatio oman tilanteensa kohentamiseen voivat toteutua vain ja ainoastaan, kun asiakkaalla on oikeus itse valita toimenpiteet joita hänen kohdistetaan Mahdollisuus vaikuttaa asumismuotoon, asunnon sijaintiin ja asunnon muihin ominaisuuksiin Mahdollisuus muuttaa nopeasti valittuun asuntoon Asunnon hallinta pysyvää ilman aikarajoituksia (paitsi vuokra- tai asumissopimuksen mukaiset rajoitukset) Asunto sijaitsee normaaliasuntokannassa Asukas ei jaa asuintilaansa muiden asukkaiden kanssa

Asumisen ja palvelujen eriyttäminen Asukkaan ei tarvitse osoittaa erityisiä asumisvalmiuksia saadakseen asunnon Vuokrasuhteen jatkuvuutta ei sidota hoidollisiin tai palveluihin liittyviin ehtoihin Vuokralaisella on laillinen oikeus asuntoon ilman erityisehtoja vuokra- tai asumissopimuksessa Vuokralainen on oikeutettu tukipalveluihin vaikka menettäisi asuntonsa Henkilökunta on liikkuvaa, tuki tarjotaan asukkaan valitsemassa paikassa

Kuntoutumien ja voimaantuminen Asukas valitsee palvelun sisällön, määrän ja intensiteetin Psyykkisistä ongelmista kärsivien ei tarvitse sitoutua lääkitykseen tai hoitoon Päihderiippuvaisten ei tarvitse osallistua päihdekuntoutukseen - lähestymistapa on haittojen vähentäminen Henkilökunta käyttää motivoivaa haastattelua ja pyrkii sitouttamaan henkilökohtaiseen kuntoutussuunnitelmaan Asukkaiden itsemääräämisoikeutta ja itsenäisyyttä arkisten asioiden hoidossa lisätään ja tuetaan aktiivisesti

Yhteiskuntaan integroituminen Asukasta autetaan säilyttämään asuntonsa järjestelmällisen, yksilöllisen tuen avulla (taloudelliset asiat, vuokranmaksu, naapurustoon perehtyminen, arkiasioiden opettelu) Päihdehoitoa, mielenterveyspalveluita, työllistymispalveluita, terveydenhuollon palveluita järjestetään - samoin sosiaalista sopeutumista tukevia palveluita Sairaalahoitoon hakeutumisessa avustetaan ja kotiutus varmistetaan Kriiseihin vastataan 24/7 h puhelimitse tai muu ympärivuorokautinen tuki on saatavilla

Rakenteelliset periaatteet Asutetaan ensisijaisesti henkilöitä, joiden asumisratkaisut ovat hyvin haasteellisia Osallistujien ja henkilökunnan suhde on alhainen Psykiatrinen ja hallinnollinen tuki tämän lisäksi Yhteydenottokynnys asukkaisiin on erittäin alhainen turvallisuuden ja hyvinvoinnin varmistamiseksi Henkilökunta on moniammatillista, kaikki työskentelevät kaikkien asukkaiden kanssa Henkilökunta suunnittelee ja tarkistaa päivittäin asukkaiden palvelujen sisältöä Vertaisasiantuntijat osana tiimiä Asukkaat osallistuvat toimintojen ja toimintaperiaatteiden kehittämiseen

Itsemääräämisoikeus Henkilön oikeus tehdä omaa elämäänsä koskevia valintoja ja päätöksiä sekä toteuttaa niitä (Valvira ohje 1/2013) Asumispalveluissa ja kodissa annettavassa hoidossa tulee erityisesti ottaa huomioon yksityisyydensuojaa ja kotirauhaa koskeva säätely (vrt. perustuslaki) Sosiaalipalveluissa itsemääräämisoikeus tarkoittaa mm. asiakkaan toivomusten ja mielipiteiden kunnioittamista. Asiakkaan etu on ensisijainen.

Itsemääräämisoikeus ja osallisuus 1. Oikeus osallistua ja vaikuttaa oman palvelunsa suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin 2. Mahdollisuus osallistua palvelujen kehittämiseen (esim. vertaisarvioijat) 3. Mahdollisuus vaikuttaa organisaation päätöksentekoon (osallistumisen keinot on määritetty ja kirjattu) (Reilu Palvelu ry.)

Asumisturvallisuus Jokaisella on oikeus kotirauhaan ja yksityiselämän suojaan Paloturvallisuus on tärkeä osa asumisturvallisuutta Turvallisuus on henkilökohtainen kokemus, luottamuksella on selkeä yhteys turvallisuuden kokemiseen (turvallisuuden taitajat) Turvallisuuden ja kotirauhan takaaminen vaatii joskus asukkaan toiminnan rajoittamista Rajoittamisen lähtökohtana on asukkaan asumisen jatkumisen mahdollistaminen sekä toisten asukkaiden kotirauhan ja asumisviihtyvyyden turvaaminen Rajoittamisen menettelyt ensijaisesti Huoneenvuokralaista

Vuokrasopimus Asuminen perustuu vuokrasopimukseen (Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta 481/1995) Vuokrasopimuksen ei voida sisällyttää kohtuuttomia ehtoja Jos vuokrasopimuksen ehdon soveltaminen olisi vuokrasuhteessa noudatettavan hyvän tavan vastaista tai muuten kohtuutonta, ehtoa voidaan sovitella tai jättää huomioon ottamatta Määritetään mm. asukkaan oikeudet ja velvollisuudet sekä vuokrasopimuksen irtisanomis- ja purkuperusteet Vuokrasopimuksen lisäksi asukkaan kanssa voidaan tehdä ns. asumissopimus

Asumissopimus Asumissopimusten tarkoituksena on asiakkaan sitouttaminen palveluun ja yksikössä sovittuihin tapoihin ja sääntöihin, asumissopimus on osa hoitoa Asumissopimuksissa on voitu sopia myös mahdollisuudesta rajoittaa asukkaan oikeuksia Rajoitustoimenpisteiden tulee olla välttämättömiä, hyväksyttäviä ja suhteellisuusperiaatteen mukaisia ja ne tulee perustua jokaisen asukkaan kohdalla yksilölliseen ja tilannekohtaiseen harkintaan Asumissopimuksen noudattaminen ei voi johtaa siihen, että asiakas jää täysin ilman palvelua tai asumismahdollisuutta (Valvira ohje 1/2013)

Asumisturvallisuuden edistäminen Painopiste ennaltaehkäisyssä yhteistyössä asukkaiden, henkilöstön ja pelastusviranomaisten kanssa Yhteisesti sovitut ja kirjatut säännöt, läpinäkyvät menettelyt, perustelut ja seuraamukset Riittävä ja ammattitaitoinen henkilökunta, panostus vuorovaikutukseen Mielekäs tekeminen, työtoiminta Tuetaan asukasta tekemään asunnosta itselle KOTI! Koti on tunnetila

Kohti asumisen normaaliutta Asunnottomuus on elämäntilanne ei ihmisen ominaisuus Kehittämisen painopiste hajautetussa asumisessa, asuminen ns. normaalissa asuntokannassa. Mahdollisuus jatkaa samassa asunnossa tukijakson jälkeen (erillisten tukiasuntojen käytön vähentäminen) Tuki tuotetaan asiakkaan kotiin (liikkuvat tukiratkaisut) ja tuen määrä vaihtelee asukkaan tarpeen ja elämäntilanteen mukaan

Huoli asumisen kustannuksista Pula kotuuhintaisista pienvuokra-asunnoista erityisesti pkseudulla aiheuttaa asunnottomuutta ja vaikeuttaa merkittävästi pitkäaikaisasunnottomuuden poistamista! Missä tilanteissa ja millä perusteella tarvitaan erityisiä paloturvallisuusratkaisuja? Miten turvallisuusratkaisut toteutetaan kustannustehokkaasti niin etteivät ne nosta asumisen hintaa entisestään? Kokemusten jakamista, yhteistyötä ja uusia innovaatioita!