Naantalin kaupungin tontit Naantali - kotikaupunki, josta voit olla ylpeä Itä-Immasen tontit

ITÄ-IMMANEN, II-ALUE RAKENNUSTAPAOHJEET 07.12.2009 OSA-ALUEJAKO: Osa-aluejako osoitettu viereisellä kartalla. Osa-alueet 1-2: uusia pientaloalueita Osa-alueet 3-6: vanhoja pientaloalueita SISÄLLYSLUETTELO: Rakennustapaohjeiden tarkoitus... 2 Asemakaavan osat... 2 Suunnitelmien hyväksyttäminen rakennusvalvonnassa... 2 Kaavamerkintöjen selvennyksiä... 3 Ohjeita suunnitteluun... 4 Muita suunnitteluun vaikuttavia asiakirjoja... 7 Kaavamääräyksistä poikkeaminen... 7 Kunnallistekniikka... 7 Rakennusmateriaalit ja värit osaalueittain... 8 Sivu 1/8

Rakennustapaohjeiden tarkoitus Rakennustapaohjeet täydentävät lain ja kaavamääräysten asettamia velvoitteita. Rakennusvalvonta on ennalta sitoutunut siihen, että rakennuttamistapaohjeiden mukaiset ratkaisut hyväksytään lupakäsittelyssä. Jos hakemukseen liitetyissä rakennuspiirustuksissa esitetään ohjeista poikkeavia ratkaisuja, tulee poikkeamiselle esittää hyväksyttävät perustelut. Ohjeiden syrjäyttäminen rakentamisen suunnittelussa saattaa johtaa siihen, ettei rakentaminen täytä MRL 117 :ssä asetettuja edellytyksiä, josta voi seurata lupahakemuksen hylkääminen. Naantalin kaupungilta tonttinsa ostaneet ja vuokranneet ovat luovutuskirjassa nimenomaisesti sitoutuneet noudattamaan rakennustapaohjeita. Asemakaavan osat Asemakaavakartta kertoo alueiden käyttötarkoituksen lisäksi rakennusten sijainnin ja koon sekä antaa lisämääräyksiä rakentamiselle ja alueiden käytölle. Asemakaavaselostus liitteineen kertoo kaavoituksen taustoista ja selventää määräyksiä. Rakennustapaohjeella pyritään tarkentamaan määräyksiä, ohjeistamaan rakennushankkeita sekä määrittelemään keinoja joilla saavutetaan rauhallinen ja yhtenäinen ilme alueelle. Suunnitelmien hyväksyttäminen rakennusvalvonnassa Rakennusvalvontaviranomainen antaa tarvittaessa yksityiskohtaisempia neuvoja rakentamisesta ja tämän ohjeen noudattamisesta. Rakennusvalvontaviranomaiseen kannattaa ottaa yhteyttä jo rakennushankkeen ideointivaiheessa ja käydä yhdessä läpi kaavamääräykset, tämä ohje sekä mahdolliset tonttikohtaisesti huomioitavat seikat. Suunnitteluvaiheessa rakennusvalvontaviranomainen auttaa mahdollisten puutteiden ja virheiden korjaamisessa. Näin parannetaan varsinaisen lupaprosessin sujuvuutta. Suunnitelmat kannattaa alustavasti hyväksyttää rakennusvalvonnassa ennen kuin solmii sopimuksia talotehtaan tai rakennusliikkeen kanssa, sillä muutosten tekeminen ennen sopimusten allekirjoittamista on helpompaa ja edullisempaa. Hankkeelle haetaan lupa normaalin rakennuslupamenettelyn kautta. Luvan myöntää Naantalin rakennuslupaviranomainen. Rakennushankkeeseen ryhtyvän on varmistettava, että hänen käytössään on pätevä pääsuunnittelija ja pätevä rakennussuunnittelija. Sivu 2/8

Kaavamerkintöjen selvennyksiä Nuoli Nuoli osoittaa rakennusalan sivun, johon rakennus on rakennettava kiinni. Rakennuksen pääjulkisivun tulee olla kiinni kyseisessä rakennusalan sivussa. Kuistilla, erkkereillä ja terasseilla voidaan ylittää rakennusala. Määräyksellä pyritään luomaan rauhallinen linja rakennusten pääjulkisivuista. Esimerkiksi kuistin julkisivupinnan sijoittaminen nuolen osoittamalle viivalle ei ole riittävä keino kaavatavoitteen saavuttamiseksi. Harjaviiva Rakennuksen harjansuuntaa osoittava viiva. Viivalla osoitetaan rakennuksen päämassan harjan suunta. Rakennuksessa saa olla myös muun suuntaisia kattoja, mutta niiden tulee olla alisteisia päämassan harjalle. Viiva osoittaa myös rakennuksen päämassan suunnan. Istutusalue Istutusalue tulee käsitellä ja istuttaa huolitellusti tai säilyttää luonnontilaisena. Istutusalueelle ei saa rakentaa. Tontin huoltoalue ja pysäköinti ei saa sijaita istutusalueella. Istutusaluetta ei saa käyttää varastointiin. Mikäli katuliittymä tai autotalli- / varastorakennus halutaan sijoittaa kadunviereiselle istutusalueelle, tulee asia hyväksyttää rakennusvalvojalla hyvissä ajoin jotta vältytään kunnallistekniikan ongelmilta. Alueen osa jolla ympäristö säilytetään Alueella ei saa louhia eikä maanpinnan korkeusasemaa muuttaa. Alueen alkuperäinen kasvillisuus tulee säilyttää. Alueelle ei saa tehdä aitaa. Käytöltään alue on kuten istutusalue. Pohjavesialueet Alueella tulee välttää pohjaveden laatua tai määrää vaarantavia toimenpiteitä. Pohjavesialueen käytön rajoituksista on säädetty Naantalin kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä: - jätevesien imeyttäminen maahan on kiellettyä ( 9.1) - auton peseminen muualla kuin tähän tarkoitukseen rakennetulla paikalla on kiellettyä ( 10) - Maanalaisista öljysäiliöistä ja putkistoista on erillisiä määräyksiä ( 12.1) - Lannan levittämisestä ei saa aiheutua pohjavesien pilaantumisvaaraa ( 20) Pohjavesialueella tulee välttää ongelmallisten jätteiden säilyttämistä ulkona. Tällaisia ovat esimerkiksi akut ja nestemäiset polttoaineet. Pohjavesialueeseen kuuluvat osa-alueet 4-6. Alueen määräyksistä voi tiedustella kaupungin ympäristöviranomaisilta. Näkemäalue Näkemäalue on määritelty liittymän turvallisuuden takia. Näkemäalueella ei saa olla oleellisesti näkymiä rajoittavia rakenteita tai kasveja. Istutusten maksimikorkeus riippuu maastonmuodoista. Sivu 3/8

Ohjeita suunnitteluun Rakennuksen paikka Rakennus tulee sijoittaa kaavan osoittamalle rakennusalalle, jonka saa ylittää kuistin, erkkerin ja terassin osalta. Räystäät saavat ylittää rakennusalan. Rakennuspaikkojen pihapiiriä muodostettaessa tulee rakennusten sijoittumisessa huomioida mm suhde ilmansuuntiin, maisemaan, piha-alueen toiminnalliseen ja luontevaan järjestelyyn sekä katuihin. Myös naapurirakennuspaikkojen ominaisuudet on huomioitava niin, että oma pihapiiri muodostaa myös naapurirakennuspaikan kanssa sopusointuisen kokonaisilmeen. Autosuojien, varastojen ja jätekatosten suunnittelussa ja sijoittelussa on otettava huomioon palomääräykset. Rakennuksen muoto Rakennuksen sijainti, kerrosluku ja suurin sallittu kerrosala on esitetty kaavakartassa. Rakennuksen päämassan tulee olla sopusuhtainen ja selkeä. Alla on esitetty asemakaavassa esiintyviä kerroslukumerkintöjä havainnollistava kaaviokuva. Esimerkeissä maksimikerrosala 250 k- m² on jaettu kerroksiin kutakin kerroslukumerkintää noudattaen. Maanpinta Tontin maastonmuodot säilytetään ennallaan niin, että nykyistä maanpintaa ei saa täyttää tai leikata yhtä (1) metriä enempää. Korot tulee sovittaa naapuritonttien rakennuksiin nähden niin, että vältetään vierekkäisten rakennusten korkeustasojen liian suuri hyppelevä vaihtelu. Maanpinnan muotoilulla ei saa heikentää naapuritonttien piha- tai rakentamisolosuhteita. Rakennusaloilla, joissa on kerrosluku-merkintä ½ k, sallitaan hieman suurempi maastonmuotojen käsittely kellarikerroksen sovittamiseksi maastoon. Kyseisillä tonteilla tulee kiinnittää erityistä huomiota rakennuksen sopeuttamiseen maastoon, jossa on voimakkaita korkeusvaihteluita. Sovitettaessa kaksikerroksista rakennusta rinteeseen, ei alakerroksen lattiapinta saa olla enempää kuin 1,5 metriä maanpinnan tason yläpuolella. Mikäli rinne on jyrkkä, tulee ensimmäinen kerros upottaa osittain rinteeseen tai kerros tulee porrastaa. Sivu 4/8

Julkisivut Julkisivumateriaalit ja -värit on osoitettu kortteleittain sivulla 8. Pääasiallisen julkisivumateriaalin tulee jokaisella julkisivulla peittää vähintään 70 % julkisivupinnasta. Mahdolliset tehostemateriaalit tulee suunnitella siten, että ne tukevat talon arkkitehtuuria ja muodostavat yhtenäisiä kokonaisuuksia. Rakennuksen alimman kerroksen ulkoseinän on oltava ilmeeltään, materiaaliltaan ja väriltään sekä pintakäsittelyltään yhtenäinen rakennuksen muun julkisivun kanssa. Korkeaa sokkelia esim. kellarinseinän maanpinnan päälle jäävässä osassa ei sallita, vaan talon varsinaisen julkisivumateriaalin on myötäiltävä maan pinnan muotoja siten, että sokkelin näkyviin jäävä osa on maksimissaan 700 mm korkeudella valmiista maanpinnasta. Alueelle sopimattomia muotoaiheita tulee välttää; esimerkiksi huvilamaiset piirteet eivät tyylillisesti sovi Itä-Immasen kaltaiseen suhteellisen tiiviiseen asuinympäristöön. Myös laajojen umpinaisten ja ikkunattomien seinäpintojen suunnittelua on vältettävä. Rakennuksella on oltava yksi selkeä päämateriaali, jota käytetään samanvärisenä sokkelin yläpinnasta räystäälle asti. Yhtenäistä julkisivupintaa ei saa jakaa erivärisiin tai eriaineisiin osiin. Julkisivulaudoituksen suuntaa ei ole suositeltavaa muuttaa vaakasuuntaisella jaolla. Materiaalin tai värin vaihdos tapahtuu luontevasti julkisivun ulkoneman tai sisään vedon kohdalla. Julkisivumateriaalina ei saa käyttää karkeasahattua lautaa tai pyöreänmuotoista hirttä. Käytettäessä tasaiseksi käsiteltyä hirttä, tulee yksityiskohdista sopia rakennusvalvonnan kanssa erikseen, esimerkiksi hirret eivät saa muodostaa niin kutsuttua pitkää nurkkaa. Ikkunoiden turhaa ruuduttamista on vältettävä. Alla olevassa kuvassa on esimerkinomaisesti esitetty keinoja, joilla rakennuksen ilmettä voidaan keventää ja rakennusta sovittaa rinteeseen. Katot Kattomateriaalit ja -värit on osoitettu kortteleittain sivulla 8. Rakennusten tulee olla harjakattoisia. Murrettu harjakatto sallitaan. (katso kuva yllä). Harjan suunta on osoitettu asemakaavassa osalle rakennusaloista. Peltikaton tulee olla sileää peltiä, ei tiilijäljitelmää. Konesaumattu peltikatto tai sen näköinen katto hyväksytään. Kattokaltevuuden tulee olla välillä 1:2-1:1,5. Osa-alueella 1 kattokaltevuus on 1:3. Poikkeuksena ovat autotalli- ja varastorakennukset, joiden kattokulma voidaan ja on usein suositeltavaakin tehdä loivemmaksi, jotta rakennuksesta ei tule häiritsevän korkea suhteessa asuinrakennukseen ja naapureihin. Räystäiden tulee ulottua vähintään 400 millimetriä julkisivupinnan ulkopuolelle. Räystään muotoilussa tulee pyrkiä ulkonäöltään kevyeen vaikutelmaan jättämällä kattokannattajat koteloimatta (nk avoräystäs). Räystäiden alapintojen tulee olla vesikaton suuntaisia. Sivu 5/8

Värit Värit on osoitettu kortteleittain sivulla 8. Värejä valittaessa kannattaa välttää värin valitsemista pienestä värimallista. Parhaiksi osoittautuneita keinoja on olemassa olevien rakennusten tarkastelu ja niiden värien selvittäminen tai värimallin maalaaminen talon seinään ennen lopullista värivalintaa. Ulkoseiniin tarkoitettujen värikarttojen hyödyntäminen on turvallisempaa väriä valittaessa kuin koko värikartastosta valitseminen. Värimallit tulee liittää rakennuslupa-asiakirjoihin tai ne tulee hyväksyttää ennen rakennuksen maalaamista. Piharakennus Autotalli- ja varastorakennuksen on oltava ulkomitoiltaan selvästi päärakennukselle alisteinen. Tämä on huomioitava etenkin kahden auton talleissa, jotka pyrkivät muodostumaan helposti liian hallitseviksi. Ongelman välttämiseksi suurin sallittu yhtenäisen seinän pituus on 7 m. Jos pituus ei riitä, voidaan rakennusta jatkaa porrastamalla seinälinjaa sisäänpäin. Kattokaltevuus: katso kohta Katot. Useimmiten paras lopputulos saavutetaan kun autotalli- ja varastorakennus tehdään samasta materiaalista ja samanvärisenä kuin päärakennus. Hyvin suunniteltu kokonaisuus voi sisältää myös poikkeavia väri- ja materiaalivaihtoehtoja. Vaikka AO-tonteilla ei määräyksen mukaan sallita rakentamista 2 m lähemmäksi tontin rajaa, voivat olosuhteet joillain tonteilla olla sellaiset, että rakentamalla tontin rajaan kiinni saavutetaan hyvä lopputulos. Tämänkaltainen poikkeaminen vaatii kuitenkin aina neuvottelua rakennuslupaviranomaisen kanssa ja naapurin suostumuksen. Ulkorakennusten kerroskorkeus on I. Alin sallittu rakentamisen korkeus Tulvimisen välttämiseksi on määritelty lattiapinnan alin korkeustaso ja alin rakentamiskorkeus. Alin rakentamiskorkeus tarkoittaa rakennuksen alimpia tulvimiselle alttiita rakenteita kuten eristeitä, salaojia ja puurakenteita. Mikäli alimmista korkeustasoista poiketaan, tulee rakennuslupaasiakirjoissa osoittaa miten tulvimisongelma vältetään. Kuvassa on esitetty keinoja muuttaa kahden auton autosuojan julkisivua kevyemmäksi niin kutsutulla murretulla harjalla ja tekemällä toinen autopaikka katoksena. Sivu 6/8

Piha ja tontti Pihan ja tontin käsittely on esitettävä riittävällä tarkkuudella joko asemapiirustuksessa tai erillisenä pihasuunnitelmana, jossa tulee esittää mm rakennukset, aidat, kulkuväylät, autopaikat, jätekatokset, maaston käsittely sekä istutettavat alueet. Pihoissa käytettäviä pinnoitteita ovat kiveykset, nurmikko ja sora. Asfaltointia ei suositella. Hyvä ajoluiskan nousukulma on korkeintaan 3-5 %. Istutusten tehtävänä on toimia piha-alueen näkösuojana ja tuulensuojana. Kallioisilla rakennuspaikoilla on mäntyjen säilymiseen kiinnitettävä erityistä huomiota. Pihojen peruskasveiksi suositellaan perinteisiä pihapiirien puu- ja pensaslajeja. Suurikasvuiset havupuut vaativat runsaasti kasvutilaa ja varjostavat tehokkaasti täysikasvuisina ympäristöään. Niitä istutettaessa on varmistuttava, etteivät ne täysikasvuisina varjosta naapurin ikkunoita tai oleskelualuetta. Aidat Kadun puolelta tontit aidataan tarvittaessa pensasaidoin, joiden on oltava kortteleittain samaa lajia (asukkaat sopivat keskenään). Pensasaidan korkeus on vapaasti valittavissa. Alkuvaiheessa voidaan pensasaidan suojaksi rakentaa enintään 1 metrin korkuinen valkoiseksi peittomaalattu lauta-aita. Pensasaita on luonteva valinta myös tonttien väliseksi raja-aidaksi siellä, missä sille on kasvuedellytykset. Jos pensasaita ei tule maaperän tai muun vastaavan syyn takia kysymykseen, voidaan tonttien välisenä raja-aitana käyttää enintään 1 metrin korkuista peittomaalattua lauta-aitaa. Aidan väri on aukeilla paikoilla valkoinen ja metsäisillä tontin osilla harmaa tai harmaanvihreä. Tonttien välisen raja-aidan tyypistä, korkeudesta ja kustannusten jakamisesta on sovittava naapurien kesken. Aidassa ei saa olla näkyviä painekyllästettyjä osia yli 30 cm korkeudella maanpinnasta mitattuna. Suojellulle alueelle (s) ei saa istuttaa eikä pystyttää aitaa. Muita suunnitteluun vaikuttavia asiakirjoja Lue myös Naantalin kaupungin rakennusjärjestys (2001) ja Naantalin kaupungin lupaopas pientalon rakentajille ja suunnittelijoille (2004). Asiakirjat löytyvät rakennusvalvonnan palvelupisteestä tai kaupungin internet-sivuilta. Sivuilla on myös muuta tietoa rakentamisesta sekä hyödyllisiä linkkejä. Kaavamääräyksistä poikkeaminen Mikäli kaavamääräyksistä poiketaan, tulee naapureita kuultaessa riittävän selkeästi esittää kohdat, joissa määräyksistä poiketaan. Kunnallistekniikka Kunnallisteknisiä liittymiä varten kaupunki tuo tontin rajan läheisyyteen jätevesi- ja sadevesiviemärien liittymät ja vesijohdon. Tonttiliittymien sijoittumispaikat on ohjattu ohjeellisen katumerkinnän ja tontin istutettavan alueenosan avulla. Tonttiliittymiä ei tule suunnitella ja rakentaa istutettavan alueenosan kohdalta. Tämän ohjeen on laatinut Naantalin kaupungin ympäristövirasto ja se perustuu Itä-Immasen I-alueen 21.5.2007 hyväksyttyihin ohjeisiin. Laatimiseen ovat osallistuneet: arkkitehdit Tero Lehtonen, Oscu Uurasmaa ja Aleksi Myyryläinen rakennustarkastaja Juha Kuokkanen ympäristöpäällikkö Marjut Taipaleenmäki (pohjavesialueet) Sivu 7/8

Rakennusmateriaalit ja värit osa-alueittain Osa-alue 1 2 3-6 Korttelit mänty- ja kuusivaltainen ympäristö Vesikatto kattokaltevuus 1:3 konesaumattu pelti tummanharmaa / musta kattokaltevuus 1:2 1:1,5 tiili tai konesaumattu pelti tummanharmaa / ruskea kattokaltevuus 1:2 1:1,5 tiili tai konesaumattu pelti väri ja materiaali sovitetaan tontti- ja tapauskohtaisesti viereisiin rakennuksiin Julkisivut, pääasiallinen materiaali ja väri puu tummanpunainen tai keskiharmaa / tummanharmaa puhtaaksimuurattu tiili / sileä rappaus / puu tiili: punainen tai ruskea esim. Tiileri Liekkitumma, Ruukintiili Punainen rappaus esim. Tikkurila Fasade: 4846, 4841 tehosteena julkisivuun sopiva murrettu sävy. puu vaalea, vaalean kellertävä tai väri sovitetaan tontti- ja tapauskohtaisesti viereisiin rakennuksiin Sokkeli harmaa harmaa tai tumma harmaa Sivu 8/8

ITÄ-IMMANEN, RAKENNUSTAPAOHJEET OSA-ALUEJAKO: 1-9 AO-1 uusia omakotialueita 10 AR uusi rivitaloalue 11 AO-1 uusi omakotialue 12 AO erillispientaloja 13 AR uusi rivitaloalue 14 AO-1 uusi omakotialue 15 AO erillispientaloja 16 AO-1 uusi omakotialue 17 AO-1 uusi omakotialue SISÄLLYSLUETTELO: Rakennustapaohjeiden tarkoitus... 2 Asemakaavan osat... 2 Suunnitelmien hyväksyttäminen rakennusvalvonnassa... 2 Kaavamerkintöjen selvennyksiä... 3 Ohjeita suunnitteluun... 4 Muita suunnitteluun vaikuttavia asiakirjoja... 7 Kaavamääräyksistä poikkeaminen... 7 Kunnallistekniikka... 7 Rakennusmateriaalit ja värit osaalueittain... 8 Sivu 1/8

Rakennustapaohjeiden tarkoitus Nämä ohjeet, joita voimassa olevan Itä-Immasen asemakaavan (Ak-289) mukaan on noudatettava, täydentävät ja täsmentävät asemakaavassa annettuja määräyksiä. Rakennustapaohje on hyväksytty kaupunginhallituksessa 21.5.2007 ( 283) ja se on tontinluovutuksen osalta rakentajaa sitova. Sitovaisuutensa takia ohje on pyritty jättämään rakentamisen yksilöllisyyden turvaamiseksi riittävän väljäksi. Tarkoituksena on mahdollistaa hyvän ja ehjän miljöökokonaisuuden muodostuminen Itä-Immasen asemakaava-alueella. Ohjeisto toimii virikkeenä sekä rakentajalle että suunnittelijalle ja tarjoaa käsityksen alueen tulevasta luonteesta. Suunnittelijan täytyy soveltaa ohjeita tonttikohtaisesti, sillä alueen maasto on sekä korkeussuhteiltaan että luontotyypeiltään vaihtelevaa. Rakennustarkastaja on osallistunut tämän ohjeen laatimiseen. Asemakaavan osat Asemakaavakartta kertoo alueiden käyttötarkoituksen lisäksi rakennusten sijainnin ja koon sekä antaa lisämääräyksiä rakentamiselle ja alueiden käytölle. Asemakaavaselostus liitteineen kertoo kaavoituksen taustoista ja selventää määräyksiä. Rakennustapaohjeella pyritään tarkentamaan määräyksiä, ohjeistamaan rakennushankkeita sekä määrittelemään keinoja joilla saavutetaan rauhallinen ja yhtenäinen ilme alueelle. Suunnitelmien hyväksyttäminen rakennusvalvonnassa Rakennusvalvontaviranomainen antaa tarvittaessa yksityiskohtaisempia neuvoja rakentamisesta ja tämän ohjeen noudattamisesta. Rakennusvalvontaviranomaiseen kannattaa ottaa yhteyttä jo rakennushankkeen ideointivaiheessa ja käydä yhdessä läpi kaavamääräykset, tämä ohje sekä mahdolliset tonttikohtaisesti huomioitavat seikat. Suunnitteluvaiheessa rakennusvalvontaviranomainen auttaa mahdollisten puutteiden ja virheiden korjaamisessa. Näin parannetaan varsinaisen lupaprosessin sujuvuutta. Suunnitelmat kannattaa alustavasti hyväksyttää rakennusvalvonnassa ennen kuin solmii sopimuksia talotehtaan tai rakennusliikkeen kanssa, sillä muutosten tekeminen ennen sopimusten allekirjoittamista on helpompaa ja edullisempaa. Hankkeelle haetaan lupa normaalin rakennuslupamenettelyn kautta. Luvan myöntää Naantalin rakennuslupaviranomainen. Rakennushankkeeseen ryhtyvän on varmistettava, että hänen käytössään on pätevä pääsuunnittelija. Sivu 2/8

Kaavamerkintöjen selvennyksiä Nuoli Nuoli osoittaa rakennusalan sivun, johon rakennus on rakennettava kiinni. Rakennuksen pääjulkisivun tulee olla kiinni kyseisessä rakennusalan sivussa. Kuistilla, erkkereillä ja terasseilla voidaan ylittää rakennusala. Määräyksellä pyritään luomaan rauhallinen linja rakennusten pääjulkisivuista. Esimerkiksi kuistin julkisivupinnan sijoittaminen nuolen osoittamalle viivalle ei ole riittävä keino kaavatavoitteen saavuttamiseksi. Harjaviiva Rakennuksen harjansuuntaa osoittava viiva. Viivalla osoitetaan rakennuksen päämassan harjan suunta. Rakennuksessa saa olla myös muun suuntaisia kattoja, mutta niiden tulee olla alisteisia päämassan harjalle. Viiva osoittaa myös rakennuksen päämassan suunnan. Istutusalue Istutusalue tulee käsitellä ja istuttaa huolitellusti tai säilyttää luonnontilaisena. Istutusalueelle ei saa rakentaa. Tontin huoltoalue ja pysäköinti ei saa sijaita istutusalueella. Istutusaluetta ei saa käyttää varastointiin. Mikäli katuliittymä tai autotalli- / varastorakennus halutaan sijoittaa kadunviereiselle istutusalueelle, tulee asia hyväksyttää rakennusvalvojalla hyvissä ajoin jotta vältytään kunnallistekniikan ongelmilta. Osa-alueiden 1 ja 4 eteläosa: Yhtenäisen katujulkisivun aikaansaamiseksi tulee tontin reunalle istuttaa pensasaita, jonka laji on Isotuomipihlaja. Pensasaidan korkeus tulee sopia yhtenäiseksi naapureiden kanssa. Näkemä-alueen vaatimukset huomioitava erikseen. Osa-alueen 4 itäosa: ei yhtenäistä aitaa, erillisillä kasviaiheilla luodaan tarvittavaa näkösuojaa. Näkemäalue Näkemäalue on määritelty liittymän turvallisuuden takia. Näkemäalueella ei saa olla oleellisesti näkymiä rajoittavia rakenteita tai kasveja. Istutusten maksimikorkeus riippuu maastonmuodoista. Alueen osa jolla ympäristö säilytetään Alueella ei saa louhia eikä maanpinnan korkeusasemaa muuttaa. Alueen alkuperäinen kasvillisuus tulee säilyttää. Alueelle ei saa tehdä aitaa. Käytöltään alue on kuten istutusalue. Autotalli- tai varastorakennuksen ohjeellinen rakennusala Suositeltavaa on sijoittaa autotalli- tai varastorakennus joko osoitetulle alueelle tai kytkettynä suoraan asuinrakennukseen kiinni. Autosuojan suunnittelussa on otettava huomioon palomääräykset. Pohjavesialueet Alueella tulee välttää pohjaveden laatua tai määrää vaarantavia toimenpiteitä. Pohjavesialueen käytön rajoituksista on säädetty Naantalin kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä: - jätevesien imeyttäminen maahan on kiellettyä ( 9.1) - auton peseminen muualla kuin tähän tarkoitukseen rakennetulla paikalla on kiellettyä ( 10) - Maanalaisista öljysäiliöistä ja putkistoista on erillisiä määräyksiä ( 12.1) - Lannan levittämisestä ei saa aiheutua pohjavesien pilaantumisvaaraa ( 20) Pohjavesialueella tulee välttää ongelmallisten jätteiden säilyttämistä ulkona. Tällaisia ovat esimerkiksi akut ja nestemäiset polttoaineet. Pohjavesialueeseen kuuluvat osa-alueet 10-17. Alueen määräyksistä voi tiedustella kaupungin ympäristöviranomaisilta. Sivu 3/8

Ohjeita suunnitteluun Rakennuksen paikka Rakennus tulee sijoittaa kaavan osoittamalle paikalle. Rakennusalan saa ylittää kuistin, erkkerin ja terassin osalta. Räystäät saavat ylittää rakennusalan. Rakennuspaikkojen pihapiiriä muodostettaessa tulee rakennusten sijoittumisessa huomioida mm. suhde ilmansuuntiin, maisemaan, piha-alueen toiminnalliseen ja luontevaan järjestelyyn sekä katuihin. Myös naapurirakennuspaikkojen ominaisuudet on huomioitava niin, että oma pihapiiri muodostaa myös naapurirakennuspaikan kanssa sopusointuisen kokonaisilmeen. Rakennuksen muoto Rakennuksen sijainti, kerrosluku ja suurin sallittu kerrosala on esitetty kaavakartassa. Rakennuksen päämassan tulee olla sopusuhtainen ja selkeä. Alla on esitetty asemakaavassa esiintyviä kerroslukumerkintöjä havainnollistava kaaviokuva. Esimerkeissä maksimikerrosala 250 k- m² on jaettu kerroksiin kutakin kerroslukumerkintää noudattaen. Maanpinta Tontin maastonmuodot säilytetään ennallaan niin, että nykyistä maanpintaa ei saa täyttää tai leikata yhtä (1) metriä enempää. Korot tulee sovittaa naapuritonttien rakennuksiin nähden niin, että vältetään vierekkäisten rakennusten korkeustasojen liian suuri hyppelevä vaihtelu. Maanpinnan muotoilulla ei saa heikentää naapuritonttien piha- tai rakentamisolosuhteita. Rakennusaloilla, joilla kerrosluku on ½ k II, sallitaan hieman suurempi maastonmuotojen käsittely kellarikerroksen sovittamiseksi maastoon. Kyseisillä tonteilla tulee kiinnittää erityistä huomiota rakennuksen sopeuttamiseen maastoon, jossa on voimakkaita korkeusvaihteluita. Sivu 4/8

Julkisivut Julkisivumateriaalit ja -värit on osoitettu kortteleittain sivulla 8. Pääasiallisen julkisivumateriaalin tulee jokaisella julkisivulla peittää vähintään 70 % julkisivupinnasta. Mahdolliset tehostemateriaalit tulee suunnitella siten, että ne tukevat talon arkkitehtuuria ja muodostavat yhtenäisiä kokonaisuuksia. Rakennuksen alimman kerroksen ulkoseinän on oltava ilmeeltään, materiaaliltaan ja väriltään sekä pintakäsittelyltään yhtenäinen rakennuksen muun julkisivun kanssa. Korkeaa sokkelia esim. kellarinseinän maanpinnan päälle jäävässä osassa ei sallita, vaan talon varsinaisen julkisivumateriaalin on myötäiltävä maan pinnan muotoja siten, että sokkelin näkyviin jäävä osa on maksimissaan 700 mm korkeudella valmiista maanpinnasta. Alueelle sopimattomia muotoaiheita tulee välttää; esimerkiksi huvilamaiset piirteet eivät tyylillisesti sovi Itä-Immasen kaltaiseen suhteellisen tiiviiseen asuinympäristöön. Myös laajojen umpinaisten ja ikkunattomien seinäpintojen suunnittelua on vältettävä. Rakennuksella on oltava yksi selkeä päämateriaali, jota käytetään samanvärisenä sokkelin yläpinnasta räystäälle asti. Yhtenäistä julkisivupintaa ei saa jakaa erivärisiin tai eriaineisiin osiin. Julkisivulaudoituksen suuntaa ei ole suositeltavaa muuttaa vaakasuuntaisella jaolla. Materiaalin tai värin vaihdos tapahtuu luontevasti julkisivun ulkoneman tai sisään vedon kohdalla. Julkisivumateriaalina ei saa käyttää karkeasahattua lautaa tai pyöreänmuotoista hirttä. Käytettäessä tasaiseksi käsiteltyä hirttä, tulee yksityiskohdista sopia rakennusvalvonnan kanssa erikseen, esimerkiksi hirret eivät saa muodostaa niin kutsuttua pitkää nurkkaa. Ikkunoiden turhaa ruuduttamista on vältettävä. Alla olevassa kuvassa on esitetty keinoja, joilla rakennuksen ilmettä voidaan keventää ja rakennusta sovittaa rinteeseen. Katot Kattomateriaalit ja -värit on osoitettu kortteleittain sivulla 8. Rakennusten tulee olla harjakattoisia. Murrettu harjakatto sallitaan. (katso kuva yllä vasemmalla). Harjan suunta on osoitettu asemakaavassa osalle rakennusaloista. Peltikaton tulee olla sileää peltiä, ei tiilijäljitelmää. Konesaumattu peltikatto tai sen näköinen katto hyväksytään. Kattokaltevuuden tulee olla välillä 1:2-1:1,5. Poikkeuksena ovat autotalli- ja varastorakennukset, joiden kattokulma voidaan ja on usein suositeltavaakin tehdä loivemmaksi, jotta rakennuksesta ei tule häiritsevän korkea suhteessa asuinrakennukseen. Autotallin katto voi loivimmillaan olla 1:5. Räystäiden tulee ulottua vähintään 400 millimetriä julkisivupinnan ulkopuolelle. Räystään muotoilussa tulee pyrkiä ulkonäöltään kevyeen vaikutelmaan jättämällä kattokannattajat koteloimatta (nk avoräystäs). Räystäiden alapintojen tulee olla vesikaton suuntaisia. Sivu 5/8

Värit Värit on osoitettu kortteleittain sivulla 8. Värejä valittaessa kannattaa välttää värin valitsemista pienestä värimallista. Parhaiksi osoittautuneita keinoja on olemassa olevien rakennusten tarkastelu ja niiden värien selvittäminen tai värimallin maalaaminen talon seinään ennen lopullista värivalintaa. Ulkoseiniin tarkoitettujen värikarttojen hyödyntäminen on turvallisempaa väriä valittaessa kuin koko väripaletin hyödyntäminen. Värimallit tulee liittää rakennuslupa-asiakirjoihin tai ne tulee hyväksyttää ennen rakennuksen maalaamista. Piharakennus Autotalli- ja varastorakennuksen on oltava ulkomitoiltaan selvästi päärakennukselle alisteinen. Tämä on huomioitava etenkin kahden auton talleissa, jotka pyrkivät muodostumaan helposti liian hallitseviksi. Ongelman välttämiseksi suurin sallittu yhtenäisen seinän pituus on 7 m. Jos pituus ei riitä, voidaan rakennusta jatkaa porrastamalla seinälinjaa sisäänpäin. Kattokaltevuus: katso kohta Katot. Useimmiten paras lopputulos saavutetaan kun autotalli- ja varastorakennus tehdään samasta materiaalista ja saman värisenä kuin päärakennus. Hyvin suunniteltu kokonaisuus voi sisältää myös poikkeavia väri ja materiaalivaihtoehtoja. Vaikka AO-tonteilla ei määräyksen mukaan sallita rakentamista 2 m lähemmäksi tontin rajaa, voivat olosuhteet joillain tonteilla olla sellaiset, että rakentamalla tontin rajaan kiinni saavutetaan hyvä lopputulos. Tämänkaltainen poikkeaminen vaatii kuitenkin aina neuvottelua rakennuslupaviranomaisen kanssa ja naapurin suostumuksen. Ulkorakennusten kerroskorkeus on I. Alin sallittu rakentamisen korkeus Tulvimisen välttämiseksi on määritelty lattiapinnan alin korkeustaso ja alin rakentamiskorkeus. Alin rakentamiskorkeus tarkoittaa rakennuksen alimpia tulvimiselle alttiita rakenteita kuten eristeitä, salaojia ja puurakenteita. Mikäli alimmista korkeustasoista poiketaan, tulee rakennuslupaasiakirjoissa osoittaa miten tulvimisongelma vältetään. Kuvassa on esitetty keinoja muuttaa kahden auton autosuojan julkisivua kevyemmäksi niin kutsutulla murretulla harjalla ja tekemällä toinen autopaikka katoksena. Sivu 6/8

Piha Pihoissa käytettäviä pinnoitteita ovat kiveykset, nurmikko ja sora. Asfaltointia ei suositella. Hyvä ajoluiskan nousukulma on korkeintaan 3-5 %. Istutusten tehtävänä on toimia piha-alueen näkösuojana ja tuulensuojana. Kallioisilla rakennuspaikoilla on mäntyjen säilymiseen kiinnitettävä erityistä huomiota. Pihojen peruskasveiksi suositellaan perinteisiä pihapiirien puu- ja pensaslajeja. Suurikasvuiset havupuut vaativat runsaasti kasvutilaa ja varjostavat tehokkaasti täysikasvuisina ympäristöään. Niitä istutettaessa on varmistuttava, etteivät ne täysikasvuisina varjosta naapurin ikkunoita tai oleskelualuetta. Kortteleissa 4, 10, 11, 12 ja 13 tulee kiinnittää erityistä huomiota alavan maan tulvimisvaaraan sekä savimaan ominaisuuksiin. Aidat Kadun puolelta tontit aidataan pensasaidoin, joiden on oltava kortteleittain samaa lajia (asukkaat sopivat keskenään). Pensasaidan korkeus on vapaasti valittavissa. Alkuvaiheessa voidaan pensasaidan suojaksi rakentaa enintään 1 metrin korkuinen valkoiseksi peittomaalattu lauta-aita. Pensasaita on luonteva valinta myös tonttien väliseksi raja-aidaksi siellä, missä sille on kasvuedellytykset. Jos pensasaita ei tule maaperän tai muun vastaavan syyn takia kysymykseen, voidaan tonttien välisenä raja-aitana käyttää enintään 1 metrin korkuista peittomaalattua lauta-aitaa. Aidan väri on aukeilla paikoilla valkoinen ja metsäisillä tontin osilla harmaa tai harmaanvihreä. Tonttien välisen raja-aidan tyypistä, korkeudesta ja kustannusten jakamisesta on sovittava naapurien kesken. Aidassa ei saa olla näkyviä painekyllästettyjä osia yli 30 cm korkeudella maanpinnasta mitattuna. Osa-alueiden 1 ja 4 pensasaidoista on määrätty erikseen kohdassa istutusalueet. Muita suunnitteluun vaikuttavia asiakirjoja Lue myös Naantalin kaupungin rakennusjärjestys (2001) ja Naantalin kaupungin lupaopas pientalon rakentajille ja suunnittelijoille (2004). Asiakirjat löytyvät rakennusvalvonnan palvelupisteestä tai kaupungin internet-sivuilta. Sivuilla on myös muuta tietoa rakentamisesta sekä hyödyllisiä linkkejä. Kaavamääräyksistä poikkeaminen Mikäli kaavamääräyksistä poiketaan, tulee naapureita kuultaessa riittävän selkeästi esittää kohdat, joissa määräyksistä poiketaan. Kunnallistekniikka Kunnallisteknisiä liittymiä varten kaupunki tuo tontin rajan läheisyyteen jätevesi- ja sadevesiviemärien liittymät ja vesijohdon. Tonttiliittymien sijoittumispaikat on ohjattu ohjeellisen katumerkinnän ja tontin istutettavan alueenosan avulla. Tonttiliittymiä ei tule suunnitella ja rakentaa istutettavan alueenosan kohdalta. Tämän ohjeen on laatinut Naantalin kaupungin ympäristövirasto. Laatimiseen ovat osallistuneet: arkkitehti Oscu uurasmaa rakennustarkastaja Juha Kuokkanen ympäristöpäällikkö Marjut Taipaleenmäki (pohjavesialueet) kaupunginpuutarhuri Esa Viertola (istutusalueet) Sivu 7/8

Rakennusmateriaalit ja värit osa-alueittain Osa-alueet 1, 2, 3 4 5, 8, 9 6, 7 10, 11, 12, 16 13, 14 15 17 Vesikatto tiili punainen tiili punainen tiili tai pelti tummanharmaa tiili tai pelti tummanharmaa tiili punainen tiili punainen sopeutetaan vanhaan rakennuskantaan tiili tai pelti tummanharmaa räystäät Julkisivut, pääasiallinen materiaali ja väri tehosteväri valkoinen puu lämmin (murretut, vaaleat, maanläheiset värit) valkoinen puu Valkoinen tai hyvin vaalea valkoinen tai harmaa tiili punainen tumma, harmaa tai ruskea Sokkeli harmaa harmaa harmaa tai muu tumma puu Lämmin harmaa tai muu tumma valkoinen puu vaalea tai vaalean kellertävä valkoinen harmaa valkoinen rappaus tai tiili vaalean kellertävä valkoinen harmaa tai punertava valkoinen puu vaalea tai vaalean kellertävä valkoinen harmaa Sivu 8/8