TARVESELVITYS RITAHARJUN ALUEEN PERUSOPETUKSEN TILAONGELMIEN RATKAISEMISEKSI JA HANKESELVITYS RITAHARJUN KOULUN LISÄTILOISTA Tarveselvitystyöryhmä 31.1.2014 Rami Tuominen (pj) Kimmo Kääriäinen (siht) Aarne Mäkelä Pertti Parpala Jenni-Maria Heikkinen Virva Särkelä Johanna Leipälä
TARVESELVITYS RITAHARJUN ALUEEN PERUSOPETUKSEN TILAONGELMIEN RATKAISEMISEKSI JA HANKESELVITYS RITAHARJUN KOULUN LISÄTILOISTA Tiivistelmä Apulaiskaupunginjohtaja Piia Rantala-Korhonen asetti 12.9.2013 13 tarveselvitystyöryhmän Ritaharjun alueen perusopetuksen tilaongelmien ratkaisemiseksi. Työryhmän tehtävänä oli laatia tarveselvitys Ritaharjun alueen perusopetuksen tilaongelmien ratkaisemiseksi. Kaijonharjun suuralueen oppilasmäärät ovat kasvussa. Vuonna 2013 laaditun uuden väestösuunniteluonnoksen mukaan suuralueen lapsimäärien kasvu on huomattavasti aiemman väestösuunnitteen (v. 2011) arviota suurempi ja pitkäkestoisempi. Paine kohdistuu erityisen voimakkaasti ja paikallisesti Ritaharjun uudelle pientalovoittoiselle asuinalueelle. Sen sijaan suuralueen vanhemmilla alueilla on kehitys vähenevää. Lisäksi viereisen Pateniemen suuralueen koulujen oppilasmäärät ovat vähentyneet viimeisen 10 vuoden aikana merkittävästi. Ympäröivä muu palveluverkko tarjoaa erilaisia mahdollisuuksia ja käytettävissä on myös erilaisia muita opetuksen järjestämisen tapoja. Kaikkia em. mahdollisuuksia on käytettävä mutta tämän lisäksi suuralueelle tarvitaan myös lisätiloja. Tarve on pidemmällä aikavälillä taittuva, mutta kuitenkin pitkäkestoinen. Tarveselvitystyöryhmä esittää, että Ritaharjun alueen perusopetuksen ongelmia ratkaistaan tarveselvityksen kohdassa 3 esitetyn ratkaisumallin mukaisesti. Ratkaisumalli sisältää useita eri toimenpide-esityksiä eri talousarviovuosille jaoteltuina. Osa toimenpide-esityksistä on luonteeltaan toiminnallisia ja osa lisätilaratkaisuja. Toimenpide-esityksen 11 (määräaikainen rakennus) osalta tarveselvitys on luonteeltaan (kv:n kokouksen 27.1.2014 asialistalla olevan uuden erillisinvestointien hankeohjeen mukainen) hankeselvitys. Tilojen käyttöönotto esitetyssä aikataulussa edellyttää, että kaupunginhallitus tekee toimenpiteiden 9 (va. tilaelementin 2. vaiheen vuokraus) ja 11 (määräaikainen rakennus) osalta tarvittavat päätökset keväällä 2014. 2
TARVESELVITYS RITAHARJUN ALUEEN PERUSOPETUKSEN TILAONGELMIEN RATKAISEMISEKSI JA HANKESELVITYS RITAHARJUN KOULUN LISÄTILOISTA SISÄLLYSLUETTELO Sisältö 1 JOHDANTO... 4 1.1 Työryhmän toimeksianto... 4 1.2 Työryhmän toiminnasta... 4 2 LÄHTÖTIEDOT... 5 2.1 Taustaa... 5 2.2 Sikun selvitystyö perusopetus- ja varhaiskasvatuspalvelujen järjestämiseksi Kaijonharjun ja Pateniemen suuralueilla... 6 2.3 Erilaisia tarpeita ja mahdollisuuksia... 6 3 ESITETTÄVÄ RATKAISUMALLI... 11 3.1 Yleistä... 11 3.2 Uudenlaiset opetuksen järjestämisen tavat... 12 3.3 TA-vuosille jaotellut toimenpide-esitykset... 12 3.3.1 TA 2014... 12 3.3.2 TA 2015... 13 3.3.3 Pidemmän aikavälin ratkaisut... 14 4 KUSTANNUSARVIOT... 14 4.1 Kertaluonteiset kustannukset... 15 4.2 Pysyvät vuosittaiset käyttötalousmenot... 15 5 RISKIARVIOT... 15 6 TARVESELVITYSTYÖRYHMÄN ESITYS... 15 LIITTEET Liite 1. Kartta Kaijonharjun ja Pateniemen suuralueiden koulut ja etäisyyksiä Liite 2.1-2. Kaijonharjun ja Pateniemen suuralueiden koulujen oppilasmäärät 1990-2013 Liite 3.1-3. Kaijonharjun ja Pateniemen suuralueiden koulujen kapasiteetit ja oppilasmäärät 1990-2023(2030) Liite 4. Reunaehdot porrastetun opetuksen järjestämiseksi Liite 5.1-4 Asemakaavan tarjoamia mahdollisuuksia Liite 6.1-2. Toimenpide-esitysten vaikutukset oppilasmääriin ja kapasiteetteihin Liite 7. Ritaharjun monitoimitalon va. tilaelementin II vaihe Liite 8. Määräaikaistilojen sijoitus Liite 9.1-3. Viitesuunnitelmat VE1, tilaohjelma, tontin käyttöluonnos ja plaanikaavio Liite 10.1-3. Viitesuunnitelmat VE2, tilaohjelma, tontin käyttöluonnos ja plaanikaavio Liite 11.1-4. Tarkennetut viitesuunnitelmat VE 1, tilaohjelma, tontin käyttöluonnos, plaanikaavio ja massamalli Liite 12.1-2. Alustavat kustannusarviot 3
1 JOHDANTO 1.1 Työryhmän toimeksianto Apulaiskaupunginjohtaja Piia Rantala-Korhosen 12.9.2013 13 asettaman tarveselvitystyöryhmän tehtävänä oli laatia tarveselvitys Ritaharjun alueen perusopetuksen tilaongelmien ratkaisemiseksi. Työryhmän jäsenet: - suunnittelija Rami Tuominen, konsernipalvelut (pj) - suunnittelija Kimmo Kääriäinen, sivistys- ja kulttuuripalvelut/asiantuntijapalvelut (siht) - aluerehtori Aarne Mäkelä, sivistys- ja kulttuuripalvelut / perusopetus - johtaja Pertti Parpala, Ritaharjun monitoimitalo, sivistys- ja kulttuuripalvelut - suunnittelija Johanna Leipälä, sivistys- ja kulttuuripalvelut / asiantuntijapalvelut - controller Jenni-Maria Heikkinen, konsernipalvelut/ talous ja omistajaohjaus - vuokrausneuvottelija Virva Särkelä, Liikelaitos Oulun Tilakeskus Työryhmällä oli oikeus käyttää työssään asiantuntijoita. Työssä tuli ottaa huomioon uudet väestösuunniteluonnokset, palvelumalli 2020 päätökset sekä Sikun selvitystyö perusopetusja varhaiskasvatuspalvelujen järjestämiseksi Kaijonharjun ja Pateniemen suuralueilla Toimeksiannon kesto oli 31.12.2013 mennessä. Työryhmä pyysi toimeksiantajaltaan lisäaikaa 31.1.2014 asti yhden keskeisen toimenpideesityksen tarkempaa kustannusarviointia varten. Työstä palautettiin muilta osin valmis väliraportti 31.12.2013 ja myös em. toimenpide-esityksen osalta täydennetty lopullinen raportti 31.1.2014. 1.2 Työryhmän toiminnasta Tarveselvitystyöryhmä kokoontui väliraporttivaiheessa yhteensä 6 kertaa ja jatkoajalla vielä kerran. Lisäksi pidettiin tarvittaessa erillispalavereja. Työryhmän työskentelyyn on varsinaisten jäsenten lisäksi osallistuneet asiantuntijana työsuojeluvaltuutettu (myös henkilöstön edustaja) Jaakko Sohlo opetustoimesta. Tilakeskuksen valitsemina viitesuunnittelijoina toimivat Linjaarkkitehtien Timo Koljonen ja Meeri Rasivirta. Työryhmä on kuullut: - kaavoitusarkkitehti Uki Lahtinen, yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut (kokouksessa 15.10.2013 ja erillispalavereissa vko 50) - kunnossapitopäällikkö Kai Mäenpää, yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut (kokouksesa 15.10.2013) - suunnittelija Pauliina Värttö, konsernipalvelut (kokouksessa 6.11.2013) - suunnittelija Jaana Valtanen (kokouksessa 21.11.2013) Lisäksi työryhmä on saanut tietoja seuraavilta tahoilta: - Vs. ulkoliikuntapäällikkö Petri Yli-Pyky, liikuntapalvelut - johtaja Jouko Leskinen, Liikelaitos Oulun Tilakeskus (erillispalaverissa 25.11.2013) - rakennuttajapäällikkö Mika Huhtala, Liikelaitos Oulun Tilakeskus - controller Kari Räisänen, konsernipalvelut (erillispalaverissa 25.11.2013) - Pääluottamusmies Katariina Kattelus OAJ (tiedonanto 30.10.2013; Reunaehdot porrastetun opetuksen järjestämiseksi) - luottamusmies Timo Kettunen, OAJ (tiedonanto 30.10.2013; Reunaehdot porrastetun opetuksen järjestämiseksi) - maanmittausinsinööri Sami Rundgren, yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut (erillispalaverissa vko 50) - rakennusvalvonnan johtaja Tapani Mäkikyrö, yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut (erillispalaverissa vko 50) - tarkastuspäällikkö Tapio Klemettilä, yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut (erillispalaverissa vko 50) 4
- tarkastusarkkitehti Aila Asikainen, yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut - tarkastusarkkitehti Reijo Lammasniemi, yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut - ylitarkastaja Kimmo Koskinen, Opetushallitus (s-posti 22.11.2013) - hankearkkitehti Ville Laitinen, Tilakeskus 2 LÄHTÖTIEDOT 2.1 Taustaa Ritaharjun uusi asuinalue sijaitsee Kaijonharjun suuralueella, joka puolestaan sijaitsee pohjoisella perusopetusalueella. Ritaharjun ympäristön koulut sijaitsevat suhteellisen lähellä toisiaan (ks Liite 1). Ritaharjun alue on yksi kaupungin pääkasvusuunta. Uusien pientalovaltaisten asuinalueiden myötä on varhaiskasvatus- ja perusopetuspalvelujen kysyntä kasvanut viime vuosina voimakkaasti ja kasvaa edelleen. Ritaharjun uusi asuinalue on Kaijonharjun suuralueella, jossa on useita eri-ikäisiä asuinalueita. Suuralueen uusi asuntotuotanto ja palvelukysyntäpaine kohdistuu tällä hetkellä nimenomaan Ritaharjuun. Ritaharjun monitoimitalon uudisrakennus valmistui ja otettiin käyttöön elokuussa 2010. Sitä ei ollut mitoitettu yksittäisen asuinalueen palvelukysyntähuipun vaan laajemman alueen pidemmän aikavälin keskimääräisen kysynnän mukaan ottaen huomioon myös muiden koulujen ja muun palveluverkon tarjoamat mahdollisuudet. Mitoitus perustui tarveselvitys- ja hankesuunnitteluvaiheissa käytettävissä olleisiin silloisiin väestösuunnitteisiin. Ritaharjun monitoimitalo sisältyi Kuivasrannan uuden alueen koulupalvelujen tarveselvitykseen, joka valmistui 17.5.2004 ja jonka kh hyväksyi 27.9.2004 589. Ritaharjun monitoimitalon hankesuunnitelma valmistui 31.5.2006 ja kv hyväksyi sen 18.9.2006 94. Jo Ritaharjun alueen kaavoitusvaiheessa oli monitoimitalon tontille tehty tilavaraus mahdolliselle palvelukysyntähuipun aikaiselle va. tilaelementille. Tilavaraus otettiin huomioon myös Ritaharjun monitoimitalon suunnittelu- ja rakennusvaiheessa. Va. tilaelementin I vaihe otettiin käyttöön elokuussa 2013 perustuen kh:n 13.2.2012 80 hyväksymään tarveselvitykseen (Kaijonharjun suuralueen perusopetus- ja päivähoitopalvelujen tarveselvitys valm. 25.11.2011). Siinä esitettiin lisäksi, että tilaelementin II vaihe vuokrattaisiin elokuusta 2016 lähtien. Tarveselvitys sisälsi myös useita toimenpideesityksiä ympäröivän muun palveluverkon käytön tehostamiseksi. Ritaharjun asuntotuotanto-ohjelmaan ja sen seurauksena myös Kaijonharjun suuralueen varhaiskasvatus- ja perusopetusikäisten lasten määrän kehityksen toteumaan ja arvioihin on tullut useita muutoksia Ritaharjun monitoimitalon taustalla olleen tarveselvityksen ja hankesuunnitelman valmistumisten (2004, 2006) jälkeen. Ne johtuvat pitkälti siitä, että Hiukkavaaran uuden ison asuinaluekokonaisuuden käyttöönottoa on lykätty useaan otteeseen, jolloin kaupungin vuosittaista asuntotuotantoa on jouduttu suuntaamaan suunniteltua voimakkaammin muualle, mm. Ritaharjuun. Tämän johdosta Ritaharjun asuntotuotanto ja edelleen palvelukysynnän kasvu on toteutunut aiemmin suunniteltua voimakkaammin ja lyhyemmällä aikavälillä. Asiaa on käsitelty laajemmin Y&Y-, Siku- ja Hyvelautakuntien maankäytön toteuttamisohjelmaa (MATO) käsittelevässä yhteisseminaarissa 19.8.2013. 5
2.2 Sikun selvitystyö perusopetus- ja varhaiskasvatuspalvelujen järjestämiseksi Kaijonharjun ja Pateniemen suuralueilla Lukuvuoden 2012-13 aikana kävi ilmeiseksi, että Kaijonharjun suuralueen varhaiskasvatus- ja perusopetuspalvelujen kysyntä kasvoi nopeammin ja voimakkaammin kuin mitä aiemmassa väestösuunnitteessa oli arvioitu. Huoli kohdistui erityisesti Ritaharjuun. Keväällä 2013 tehtiin sivistys- ja kulttuuripalvelujen sisäinen selvitystyö perusopetus- ja varhaiskasvatuspalvelujen järjestämiseksi Kaijonharjun ja Pateniemen suuralueilla. Keväällä 2013 saadut uudet väestötiedot ja loppukeväästä 2013 saatu uusi väestösuunniteluonnos vuosille 2018 ja 2023 vahvistivat varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen havainnot Kaijonharjun suuraluetta ja Ritaharjua koskien. Uutta väestösuunnitetta käytettiin Sikun selvitystyön lähtötietoina. Sikun selvitystyö valmistui 31.5.2013. Siinä esitettiin useita erilaisia toimenpiteitä Ritaharjun oppilaspaineiden helpottamiseksi. Suuri osa niistä liittyi ympäröivän palveluverkon tarjoamien mahdollisuuksien nykyistä tehokkaampaan hyödyntämiseen. Osa em. toimenpide-esityksistä talousarviovuosille 2013 ja 2014 on jo toteutettu ja toteutetaan sivistys- ja kulttuuritoimen normaalina sisäisinä toimina. Osa toimenpide-esityksistä talousarviovuosille 2014 ja 2015 sisältyy sivistys- ja kulttuurilautakunnan TA 2014-esitykseen. Ritaharjun monitoimitalon alunperin koulutiloiksi suunnitellut (väliaikaisesti päiväkotikäytössä olevat) 0-2 luokkien solutilat otetaan koulukäyttöön 8/2014 lähtien. Ritaharjun monitoimitalon päiväkoti pienenee vastaavasti. Varhaiskasvatus järjestää vastaavan hoitopaikkamäärän muuta palveluverkkoaan hyödyntämällä. Vaikutus yhteensä 4 opetusryhmää ja 100 oppilasta. Lisäksi työryhmä esitti, - että Ritaharjun monitoimitalon va. tilaelementin II vaihe vuokrattaisiin 8/2016 sijaan jo 8/2015 lähtien - ja että asetettaisiin erillinen tarveselvitystyöryhmä: Esitetään virallisen tarveselvitystyöryhmän perustamista. Selvitystyöryhmän näkemyksen mukaan Kaijonharjun suuralueen uudet väestösuunnitteet ovat niin suuria aiempiin nähden, etteivät aiemmin suunnitellut tilaratkaisut ole riittäviä vaan arv. 8/2015 lähtien tarvitaan lisätilajärjestelyjä johtuen Ritaharjun alueen oppilasmäärien kasvusta. Tarveselvitystyöryhmän tehtävänä olisi selvittää tarkemmat ratkaisut sille miten asia olisi järjestettävissä. Työssä tulee tarvittaessa tarkentaa myös Ritaharjun va. tilaelementin II vaiheen sisältöä. Sikun selvitystyöryhmän näkemyksen mukaan va. tilaelementin II vaihe ei siis riitä vaan sen lisäksi tarvitaan vielä muita lisätilaratkaisuja. Oulun palvelumalli 2020 Kaupunginvaltuusto päätti linjauksissaan uuden Oulun palvelumallista 2020 Ritaharjun osalta seuraavaa: Laaditaan koulutilojen tarveselvitys, mm. Ritaharjun tilaongelmiin 2.3 Erilaisia tarpeita ja mahdollisuuksia Tilannekatsaus asuntotuotantoon ja väestösuunnitteeseen Väestösuunniteluonnos on tuore, maankäytön toteutusohjelma (MATO 2014-2018) on valmistunut kesäkuussa ja hyväksyttiin 4.11.2013 kaupunginvaltuustossa pienin muutoksin. Ritaharjua koskien muutoksia ei tehty. Väestösuunnitteen mukaan voidaan varhaiskasvatus- ja perusopetusikäisten lasten määrän kehittymistä Kaijonharjun suuralueella arvioida vuoteen 2023 saakka. Tämän lisäksi voidaan 6
kehitystä arvioida alustavalla tasolla vuoteen 2030 saakka valmisteilla olevan Oulun yleiskaavan 2030 mukaisen väestösuunniteluonnoksen pohjalta. 0-6 v. 7-12 v. 13-15 v. 2013 2 307 1 426 447 2018 2 646 1 692 578 2023 2 494 1 854 716 (2030) (1950) (1600) (750) Vastaavasti viereisen Pateniemen suuralueen varhaiskasvatus- ja perusopetusikäisten lasten määrä kehittyy em. väestösuunnitteiden mukaan seuraavasti: 0-6 v. 7-12 v. 13-15 v. 2013 1 125 976 542 2018 1 003 940 567 2023 988 850 563 (2030) (790) (695) (470) Oulun taloustilanne on keväästä 2013 edelleen heikentynyt. Syksyn 2013 tilanteessa on vaikea arvioida sen mahdollisia vaikutuksia Ritaharjun asuntotuotantoon. Lisäksi erilaisilla asuntotuotantomuutoksilla muualla kaupungissa, esim. Hiukkavaarassa, voi olla erilaisia heijastusvaikutuksia Ritaharjuun. Tarveselvitystyöryhmä lähtee siitä oletuksesta, että kehitys olisi suunnilleen väestösuunnitteen suuntainen. Ritaharjun alueen voimakkaan pientalovaltaisuuden, nopean rakentumisen ja pitkään homogeenisen lapsiperhepainotteisen asutuksen johdosta työryhmä kuitenkin olettaa, että Kaijonharjun suuralueen perusopetusikäisten lasten määrä voi erityisesti 7-12 v. lasten osalta toteutua väestösuunnitteen arvioita voimakkaammin. Lisäksi on otettava huomioon lasten ikäjakauman voimakkaasta painottumisesta ja sen muutoksista tulevina vuosina aiheutuvat haasteet. Tällä hetkellä Ritaharjun oppilasaines on vahvasti alkuopetuspainotteista (lk. 1-2). Oppilasmääräkehitys ja koulujen tilakapasiteetit Kaijonharjun ja Pateniemen suuralueiden peruskoulut sijaitsevat suhteellisen lähellä toisiaan (ks. Liite 1). Tarveselvityksen liitteenä on taulukko, jossa tarkastellaan Kaijonharjun ja Pateniemen suuralueiden peruskoulujen vuosittaisten tilastoitujen oppilasmäärien kehitystä vuodesta 1990-2013 (ks. Liite 2). Kaijonharjun suuralueen peruskoulujen oppilasmäärät ovat viimeisen 10 vuoden aikana kasvaneet yhteensä noin 830 lapsen verran (ks. Liite 2.1).Samaan aikaan ovat Pateniemen suuralueen peruskoulujen oppilasmäärät vastaavasti vähentyneet yhteensä noin 690 lapsen verran (ks. Liite 2.2). Toisessa tarveselvityksen liitteenä olevasssa taulukossa tarkastellaan puolestaan Kaijonharjun ja Pateniemen suuralueiden koulujen oppilasmääriä vuosina 1990-2023(2030) suhteessa väestösuunnitteisiin, yleiskaavaluonnoksen 2030 väestökehitysarvioihin sekä koulutilojen teoreettiseen oppilasmääräkapasiteettiin (ks. Liite 3). Väestösuunnitteen arvioiden perusteella Kaijonharjun suuralueen oppilasmäärät ovat edelleen kasvussa. Varhaiskasvatusikäisten lasten osalta näyttäisi käänne kohti vähenevää kehitystä tapahtuvan vuoden 2018 jälkeen ja näin näyttäisi yleiskaavaluonnoksen 2030 väestösuunniteluonnoksen mukaan tapahtuvan vuoden 2023 jälkeen myös alaluokkaikäisten lasten osalta. Yläluokkalaisten osalta kasvu näyttäisi jatkuvan vielä vuoteen 2030. Huipussaan suuralueella asuisi noin 570 perusopetusikäistä lasta enemmän kuin lv. 2013-14. Suuralueen oppilasmäärät ylittävät tulevina vuosina suuralueen koulutilojen oppilasmääräkapasiteetin Ritaharjun va. tilaelementistä huolimatta (ks. Liite 3.1). Pateniemen suuralueen jo pitkään jatkunut oppilasmäärien väheneminen näyttäisi alaluokkalaisten osalta lähivuosina pysähtyvän, mutta vuoden 2018 jälkeen jälleen edelleen 7
hiljalleen jatkuvan. Yläluokkalaisten osalta puolestaan olisi jopa pientä kasvua nykyiseen aina vuoteen 2023 saakka, minkä jälkeen alkaisi vähenevä kehitys. Kokonaisuuna tarkastellen peruskouluikäisten lasten määrä näyttäisi kasvavan vuoteen 2018 noin 80 lapsella lv. 2013-14 tilanteeseen verrattuna, minkä jälkeen alkaisi vähenevä kehitys. Suuralueen koulutiloissa on nykyisin ja edelleen jatkossa enemmän oppilasmääräkapasiteettia kuin niissä on oppilaita, vaikka Herukan va. tilaelementti poistuu käytöstä kesällä 2014 (ks. Liite 3.2). Kun tarkastellaan Kaijonharjun ja Pateniemen suuralueita yhtenä isona kokonaisuutena, näyttäisi peruskouluikäisten lasten määrä kasvavan vuoteen 2023 noin 560 lapsella lv. 2013-14 tilanteeseen verrattuna, minkä jälkeen alkaisi vähenevä kehitys. (ks. Liite 3.3). Oppilasmäärät ylittäisivät koulutilojen teoreettiset oppilasmääräkapasiteetit noin vuonna 2023. Tarkastelutapa on kuitenkin teoreettinen; käytännössä ei Ritaharjun oppilaita ole mahdollista ohjata eri lukuvuosina tasaisesti ja täysimääräisesti ympäröivien alueiden muille kouluille, eri luokka-asteille ja eri opetusryhmiin. Jos tarkasteltaisiin pelkästään Ritaharjun asuinaluetta ja Ritaharjun koulua, olisi oppilasmäärän kasvun ja koulutilojen teoreettisen kapasiteetin välinen ero merkittävä. Tällöin tarvittaisiin lisätiloja Ritaharjuun huomattavasti. Samaan aikaan kuitenkin vähenisivät ympäröivien alueiden muiden koulujen oppilasmäärät. Tämä ei olisi kestävää kehitystä. Ratkaisuja mietittäessä tuleekin tarkastella laajempaa aluetta ja hyödyntää ympäröivän palveluverkon tarjoamia mahdollisuuksia. Tämä tarkoittaa perusopetuksen osalta oppilasmäärien osittaista tasaamista ympäröivien alueiden eri koulujen välillä niin että Ritaharjun oppilaspainetta puretaan mahdollisuuksien mukaan myös muille kouluille. Kalimenojan alue Kalimenojan alue sijaitsee Ritaharjun pohjoispuolella, Kellon suuralueen puolella. Alueelle on osayleiskaavassa osoitettu asuinrakentamista. Sen toteutumisaikataulusta ei toistaiseksi ole vielä tarkempaa tietoa eikä sitä ole otettu huomioon esim. em. väestösuunnitteissa. Alue sijaitsee tulevan kaupunkirakenteen yhteydessä 4-tien tuntumassa ja onkin mahdollista, että se lähtisi jollain aikataululla toteutumaan. Kun alueen varhaiskasvatus-, perusopetus- ja muita palveluita jatkossa pohditaan, on luontevaa ottaa huomioon läheisen Ritaharjun alueen tuolloiset mahdollisuudet. Lukioverkon vaikutus Pateniemen suuralueen tilakapasiteetteihin Kaupunginvaltuusto päätti 27.5.2013 kokouksessaan palvelumalli 2020 lukioverkon osalta seuraavaa: Lukioverkkoa karsitaan tarvittaessa ja lukioiden sisäänottoa säädellään tiukemmin (50 57,5 %) ottaen kuitenkin huomioon nuorisotakuusta aiheutuvat kokonaiskustannukset. Lukioverkon tarkastelun yhteydessä selvitetään kaksoistutkinnon käytön mahdollisuudet. Kaupunginvaltuusto päätti talousarvioesityksessä että Korvensuoran yhtenäisperuskoululle varataan suunnittelurahaa 200 000 vuodelle 2014. Korvensuoran kouluratkaisun heijastusvaikutuksena on mahdollista, että Pateniemen lukion toiminta Rajakylän koulukiinteistössä lakkaisi joskus tulevina vuosina. Tällöin siltä vapautuisi tiloja Rajakylän koulun käyttöön, jolloin Pateniemen suuralueen peruskoulujen oppilasmääräkapasiteetti kasvaisi arviolta noin 200:lla. Tästä ei kuitenkaan ole tehty mitään päätöksiä. Varhaiskasvatuksen mahdollisuudet Varhaiskasvatusikäisten määrän nopeasta kasvusta johtuen päiväkotien kapasiteetti Kaijonharjun suuralueella on viime vuosina ollut tiukilla. Lapsia on viime vuosina jouduttu ohjaamaan ympäröiville suuralueille, erityisesti Pateniemen suuralueille. Kolmen yksityisen päiväkodin valmistuminen vuosina 2013-2014 tuo tilanteeseen helpotusta, mikä mahdollistaa päiväkodin tilojen pienenemisen alkuperäiseen Ritaharjun monitoimitalossa elokuussa 2014. 8
Suuralueen varhaiskasvatusikäisten määrän on arvioitu edelleen kasvavan tulevina vuosina (ks. Liite 3.1), joten lyhyellä tähtäimellä varhaiskasvatukselta ei ole tiedossa vapautuvia tilaresursseja. Varhaiskasvatuksen tilaresursseihin vaikuttavat mm työllisyystilanne, kerhotoiminnan laajentuminen sekä yksityisten päiväkotien lisääntyminen. Äkillinen työllisyystilanteen paraneminen voi aiheuttaa päiväkotitilojen nopean täyttymisen, toisaalta yksityisen toiminnan laajeneminen voi vapauttaa tiloja päiväkodeissa. Vekara päiväkodit Oy avaa tammikuussa 2014 neljäryhmäisen päiväkodin Lystivekara-päiväkodin yhteyteen. Alueella on vielä päiväkotitontteja yksityisiä päiväkoteja varten. Kuivasrannan tilaelementin vuokrasopimusta jatketaan kymmenellä vuodella. Tämä voi tuoda tilaresursseja koululle vuosikymmenen loppupuolella. Porrastetun opetuksen järjestämisen mahdollisuudet Sivistys- ja kulttuurilautakunta antoi 18.9.2013 vastauksen kuntalaisaloitetteeseen, joka liittyi porrastetun opetuksen järjestämiseen. Ohessa ote perusopetus- ja nuorisojohtaja Marjut Nurmivuoren selvityksestä: Ajatus joustavasta, kokonaisesta koulupäivästä lukujärjestyksiä porrastaen on selvittämisen arvoinen. Opetusta voidaan jaksottaa koulupäivän sisällä oppilaiden ikätason mukaisesti. Tarkastelussa tulee huomioida ikäkauden mukainen koulupäivän rytmittäminen siten, että kaikki eivät ole paikalla samanaikaisesti, vaan hyödynnetään mm. etäyhteyksiä ja tauotetaan koulupäivää erilaisin toiminnallisin tuokioin. Järjestelyt saattavat vaikuttaa myös muuhun palvelutarpeeseen, esimerkiksi koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaan, koulukuljetuksiin sekä koulujen kerhotoimintaan. Aloitteessa mainittuu vuorolukuun ei tule siirtyä järjestelmällisesti, vaan tämän järjestelmän mahdollisuuksia voidaan tarkastella yhtenä vaihtoehtona eri yksiköiden tilaselvitysten yhteydessä. Kyseessä olisi uusi asiakaslähtöinen järjestely aluksi pilotin muodossa, joka toisi kouluille uutta tilakapasiteettia ja joka voisi sopia joidenkin perheiden elämäntilanteeseen. Järjestelyä voisi soveltaa esim. alkuopetukseen (lk. 1-2), jossa viikottainen ja päivittäinen opetustuntimäärä (koulupäivän pituus) on vielä pieni. Järjestely mahdollistaisi sen, että mahdollisimman moni Ritaharjussa asuva lapsi pääsisi oman asuinalueensa kouluun. Järjestelylle ei ole lakisääteistä estettä, mutta sen käyttöönottoon liittyy erilaisia harkittavia seikkoja. Tarveselvityksen liitteenä ovat ammattijärjestö OAJ:n paikallisen järjestön näkökulman mukaiset reunaehdot porrastetun opetuksen (vuoroluku) järjestämiseksi (ks. Liite 4). Muut palvelujen järjestämisen mahdollisuudet Työryhmä on tiedustellut opetushallitukselta etäopetusmahdollisuuksista perusopetuksessa. Opetushallituksen ylitarkastaja Kimmo Koskinen antoi aiheesta seuraavan lausunnon (22.11.2013): Tilahaasteiden ratkaisemiseksi on kartoitettu myös yläluokkalaisille tarkoitettua etäopetusmahdollisuutta, joista on hyviä esimerkkejä esim. Australian harvaan asutuilta alueilta. Opetushallituksesta asiantuntijan mukaan välineiden, verkkoyhteyksien ja opettajien/oppilaiden osaamisen puolesta en näkisi verkko-opetuksen toteutukselle estettä, mutta lainsäädäntö estää tämän toiminnan. Oppivelvollisuusikäisille järjestettävässä perusopetuksessa opetusta voidaan antaa vain lähiopetuksena (toisin kuin esim. lukiokoulutuksessa). Toki etäyhteyksiä hyödyntämällä on perusopetuksessakin mahdollista antaa opetusta esim. yhdestä toimipisteestä eri etätoimipisteisiin, mutta tämä edellyttää valvonnan järjestämistä etäpisteissä. Tällöin opetus rinnastetaan lähiopetukseen. 9
Kotiolosuhteissa valvonnan järjestäminen lienee käytännössä vaikeaa toteuttaa, ainakin laajassa mittakaavassa. Asemakaavan tarjoamat mahdollisuudet Työryhmä on selvittänyt asemakaavan tarjoamia lisärakentamismahdollisuuksia Pateniemen ja Kaijonharjun suuralueilla (ks. Liite 5). Kaijonharjun suuralue: Ritaharjun monitoimitalon tontilla rakennusoikeutta jäljellä 3500 kem 2. Tontilla on va. tilaelementti. Ritaharjun pohjoisosassa on rakentamaton Y II-tontti jossa on rakennusoikeutta 2000 kem 2. Tonttia on alun perin kaavailtu kunnalliselle päiväkodille mutta varhaiskasvatuksella ei ole suunnitelmia ottaa tonttia käyttöön. Lisäksi Ritaharjussa on pieniä palvelutontteja joissa rakennusoikeuden määrä on rajallinen. Kuivasjärven koulun tontilla on rakennusoikeutta käyttämättä 2400 kem2 ja Kuivasrannan päiväkodin tontilla 1300 kem2. Jälkimmäisen tontilla on va. tilaelementti. Pateniemen suuralue: Herukan päiväkodin vieressä on rakentamaton Yo I tontti, jossa rakennusoikeutta 2000 kem2. Herukan koulun viereisellä tontilla (Ys I; mm. terveystiloja) on rakennusoikeutta käyttämättä 800 kem2 ja Pateniemen koulun tontilla (Yo II) 900 kem2. Lisätilojen hankkimismahdollisuuksia Kaupunki voi halutessaan vuokrata lisätiloja tai rakennuttaa niitä itse. Taloudellisesta näkökulmasta tarkasteltuna vuokraus soveltuu erityisesti väliaikaisiin tilatarpeisiin ja omien tilojen rakennuttaminen (esim. erillisinvestointina) puolestaan useita vuosikymmeniä kestävään pysyvään käyttöön. Omien tilojen suunnittelu- ja toteutusprosessi on hidas. Tarveselvityksen hyväksymisestä valmiiden tilojen käyttöönottoon kuluu parhaimmillaankin useita vuosia. Tilavuokrat ovat kohtuullisia mutta investointeja tehdään tällä hetkellä pitkälti velkarahalla. Mikäli käyttötarve tulevina vuosikymmeninä vähenee, on tiloista luopuminen usein vaikeaa. ja niiden käyttätalousmenot jäävät rasittamaan kaupungin taloutta. Työryhmätyön aikana Tilakeskukselle saapui Technopolis Oyj:ltä tarjous vuokrata tiloja Linnanmaan Teknologiakylästä Tutkijantieltä. Tilat eivät sijainniltaan palvele Ritaharjun aluetta hyvin, vaan tilojen käyttöönotto olisi johtanut oppilaiden kuljetuksiin. Tilat olisivat m2- määränsä puolesta vastanneet vain osaan tarpeesta ja niihin olisi pitänyt tehdä laajat tilamuutokset. Tilavuokrat olisivat olleet Tilakeskuksen muita vaihtoehtoja kalliimmat. Lähempänä Ritaharjun aluetta ei ole tarjolla sopivia koulutiloiksi soveltuvia vuokratiloja, mutta käyttötarkoitukseen soveltuvien väliaikaisten tilaelementtien vuokraus on teknisesti helppoa. Toimitus on nopea, tilat ovat käytettävissä noin 1,5 vuoden sisällä vuokrauspäätöksestä. Tilat voidaan toimittaa mille tahansa soveltuvalle tontille. Korkeasta vuokrasta johtuen va. tilaelementin vuokraus soveltuu alle 15 vuoden käyttötarpeisiin. Tiloista luopuminen on helppoa vuokrasopimuksen päättyessä. Sitä pidempiin, noin 20-25 vuoden vuokraustarpeisiin puolestaan on tiloja vuokrattu esim. Oulun Sivakalta, joka rakennuttaa ne haluttuun käyttötarkoitukseen. Vuokra on edullinen. Tilat ovat käytettävissä 1,5 vuotta vuokrauspäätöksestä. Vuokrasopimus on pitkä ja edellyttää sitoutumista. Tiloista luopuminen on helppoa vuokrasopimuksen päättyessä. Sivakka toteuttaa parhaillaan kahta päiväkotirakennusta varhaiskasvatuksen käyttöön. Uutena nykyiseen taloudelliseen tilanteeseen sopivana tapana on Tilakeskus yhteistyössä konsernipalvelujen kanssa loppuvuodesta 2013 kehittänyt määräaikaisiin tarpeisiin soveltuvan määräaikaisen rakennuksen rakennuttamistavan. Yksinkertainen puurakenteinen, nykyiset rakentamismääräykset täyttävä rakennus rakennetaan määräajaksi, jonka jälkeen se puretaan. Vuokra on edullinen ja tilat käytettävissä 1,5 v. vuokrauspäätöksestä. 10
3 ESITETTÄVÄ RATKAISUMALLI Väestösuunnitteiden vuosille 2018 ja 2023 sekä yleiskaavaluonnoksen 2030 väestösuunniteluonnoksen vuodelle 2030 mukaan Kaijonharjun suuralueen perusopetuksen kokonaisoppilasmäärä ylittää tulevina vuosina huomattavasti suuralueen koulujen teoreettisen kokonaiskapasiteetin. Lisäksi työryhmä on olettanut että Kaijonharjun suuralueen 7-12 vuotiaiden lasten määrän toteuma voi olla väestösuunnitteen arvioita isompi. Tämä on otettu huomioon työryhmän toimenpide-esityksissä. Ympäröivä muu palveluverkko tarjoaa erilaisia mahdollisuuksia ja käytettävissä on myös erilaisia muita opetuksen järjestämisen tapoja. Kaikkia em. mahdollisuuksia on käytettävä mutta tämän lisäksi suuralueelle tarvitaan myös lisätiloja. Tarve on pidemmällä aikavälillä taittuva, mutta kuitenkin pitkäkestoinen. Ritaharjun pohjoispuolinen Kalimenojan alue tarjoaa yleiskaavatason lisäasutuspotentiaalia 4- tien tuntumassa. On mahdollista, että alue pidemmällä aikavälillä toteutetaan. Tällä voi olla lisääviä heijastusvaikutuksia Ritaharjun alueen palvelukysyntään. Työryhmän esittämä ratkaisumalli koostuu erilaisista toimenpide-esityksistä, jotka on jaoteltu eri talousarviovuosille. Osa toimenpiteistä on toiminnallisia, sivistys- ja kulttuuripalvelujen alueelliseen järjestämiseen liittyviä ja osa lisätilaratkaisuja. Eri toimenpiteet edellyttävät eriasteista päätöksentekoa, mitä työryhmä on myös pyrkinyt tarvittavin osin arvioimaan. Toimenpide-esitysten vaikutuksia Kaijonharjun suuralueen oppilasmääriin ja koulutilakapasiteetteihin eri vuosina on arvioitu tarveselvityksen liitteissä (ks. Liite 6.1 ja 2). Liitteen 6.1 oppilasmääräkehitysarviot ovat väestösuunnitteen mukaisia. Liitteen 6.2 arviot ovat 7-12 vuotiaiden lasten osalta vähän väestösuunnitteen arvioita korkeammat. Taloudellisia vaikutuksia on arvioitu tarveselvityksen kohdassa 4. Riskiarviointia on tehty tarveselvityksen kohdassa 5. Tarveselvityksen ratkaisumalli on kokonaispaketti, jolla pyritään vastaamaan Kaijonharjun suuralueen perusopetuksen tulevien vuosien tarpeisiin. Ratkaisumalli on tiukka, se on sopeutettu kaupungin taloudelliseen tilanteeseen. 3.1 Yleistä Toimenpide-esitys 1: Kaijonharjun ja Pateniemen suuralueilla muodostetaan mahdollisimman tehokkaat opetusryhmät yksiköiden kesken opetuslautakunnan päätöstä (12.12.2012 254) soveltaen. Em alueen kouluja tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena. Ritaharjun kasvupaineisiin vastataan koulujen yhteistyöllä hyödyntäen muiden koulujen kapasiteettia. Oppilaiden ohjaustapoja Ritaharjun kasvualueelta muille kouluille voidaan tarkastella kahdesta erilaisesta näkökulmasta, a) pedagoginen näkökulma ja b) pienten lasten vanhempien näkökulma (asiakasnäkökulma) Pedagoginen näkökulma korostaa mahdollisimman yhtenäistä perusopetuksen jatkumoa luokilla 1-9. Se nähdään lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen kannalta hyvänä. Siirtymiä eri kouluyksiköistä toisiin kesken tuon lk. 1-9 jatkumon pidetään huonona asiana ja niitä pyritäänkin välttämään tai ainakin niiden määrää minimoimaan. Tästä johtuen lapsia ohjataan kasvualueilta toisille kouluille mielellään jo heti 1. luokka-asteesta lähtien. Pienten lasten vanhempien näkökulma (asiakasnäkökulma) puolestaan korostaa lapsen iän mukaisia psykofyysisiä valmiuksia, jolloin korostuu mm. koulumatkan pituus ja turvallisuus. Pienten lasten toivotaan pääsevän mahdollisimman lähelle kouluun kun taas vanhempien lasten nähdään tarvittaessa voivan kulkea kauemmaksikin. Tämän näkökulman mukaan lapsia ohjataan kasvualueilta toisille mielellään vasta vähän vanhempina. 11
Toimenpide-esityksen päätösvalta aluerehtorilla ja rehtorilla. 3.2 Uudenlaiset opetuksen järjestämisen tavat Toimenpide-esitys 2: Osa eri oppiaineiden opetuksesta ja oppisisällöistä järjestetään tarvittaessa muilla kouluilla. Toimenpide-esityksessä päätösvalta on rehtorilla ja sivistys- ja kulttuurilautakunnalla työsuunnitelman osalta. Toimenpide-esitys 3: Opetuksessa voidaan hyödyntää erilaisia vaihtoehtoisia tapoja ja menetelmiä. Lisäksi teknisen kehityksen myötä käytettävissä on uusia apuvälineitä, kuten erilaisia teknisiä välineitä ja sähköistä opetusmateriaalia, joita voidaan hyödyntää ajasta ja paikasta huolimatta (24/7). Jatkossa selvitetään erikseen ja mahdollisuuksien mukaan myös otetaan käyttöön uusia sähköisiä opetusmuotoja tavoitteena vähentää fyysisen materiaalin ja jopa opetustilan tarvetta. Ratkaisu voi soveltua erityisesti joihinkin yläluokkalaisten oppisisältöihin ja parhaimmillaan vapauttaa aikaresurssia lukujärjestyksen ruuhkatunneille (muihin opetustarkoituksiin käytettäviksi). Yläkoulun oppilaiden tilaongelmien ratkaisemiseksi olisi valmiuksia myös nykyaikaisten etätyövälinen avulla tapahtuvaan kotiopetukseen, mutta nykyinen perusopetuksen lainsäädäntö estää sen. Toimeenpanovalta on rehtorilla. 3.3 TA-vuosille jaotellut toimenpide-esitykset 3.3.1 TA 2014 Toimenpide-esitys 4: Ritaharjun koululla on valmiudet käynnistää 8/2014 lähtien alustavasti 2-vuotinen pilottiluonteinen porrastetun aikataulun kokeilu. Tarve kokeiluun selviää 1.vuosiluokkalaisten ilmoittautumisen jälkeen. Mahdollinen vaikutus tilakapasiteettiin alustavan arvion mukaan 2 opetusryhmää / 50 oppilasta. Päätäsvalta toimenpide-esityksessä on rehtorilla ja Sivistys- ja kulttuurilautakunnalla työsuunnitelman hyväksynnän kautta. Toimenpide-esitys 5: Pateniemen koulun Herukan yksikön va. tilalementistä luovutaan kesällä 2014, Rajakylän koulun peruskorjauksen aikaisen evakkotarpeen päättyttyä. Pateniemen suuralueen peruskoulujen oppilasmäärät ovat viimeisen 10 vuoden aikana vähentyneet merkittävästi. Rakennusvalvonta suhtautuu nihkeästi jo pitkään jatkuneen vuokra-ajan mahdolliseen jatkoon (kyseessä väliaikainen rakennuslupa). Lisäksi tilaelementti pitäisi peruskorjata. Sivistys- ja kulttuuripalvelut on 12/2013 vahvistanut Tilakeskukselle tilaelementistä luopumisen sen vuorkasopimuksen päättyessä kesällä 2014 (vuokrasopimuksen irtisanominen). Päätösvalta toimenpiteessä Sivistys- ja kulttuurijohtajalla. Toimenpide-esitys 6: Ritaharjun alueen oppilaita ohjataan Pateniemen koululle Herukan yksikköön tiivistämällä ja tehostamalla Pateniemen koulun sisäistä toimintaa ja tilankäyttöä sen kahdessa yksikössä. Oppilaista tulee Pateniemen koulun oppilaita. Vaikutus ensivaiheessa syksyllä 2015 on arviolta n. 20 oppilasta ja kasvaa lukuvuosittain arviolta n. 20 oppilaan verran ollen lopulta n. 140 oppilasta. Vastaavasti tarkistetaan oppilaaksiottoa Pateniemen ja Rajakylän koulujen 12
välilllä jatkossa tarpeen mukaan. Mahdollisissa toimenpiteissä päätösvalta on aluerehtorilla ja rehtoreilla. Toimenpide-esitys 7: Nykyistä parempien kevyen liikenteen yhteyksien järjestäminen Ritaharjun ja Herukan alueiden välille viimeistään 8/2015 lähtien. Tämä edellyttää tilapäisen koulumatkayhteyden järjestämistä ennen Ritaportin mahdollisen tulevan yhteyden järjestymistä. Tilapäinen yhteys on mahdollisesti järjestettävissä nykyisen kuntoreitin/ladun yhteyteen. Sivistys- ja kulttuuripalvelut järjestää asian 8/2015 mennessä. Toimenpide-esitys 8: Kuivasjärven ja Pöllönkankaan koulujen yhteistyön tiivistämiseksi tutkitaan yhteisiä hallinnollisia ratkaisuja 8/2014 lähtien. Tällä edistetään Kuivasjärven koulun oppilaiden ohjautumista Pöllönkankaan koulun yläluokille. Järjestelyllä pyritään muodostamaan yhtenäinen perusopetuskokonaisuus sekä luomaan hyvät edellytykset tila-, henkilöstö- ja muiden resurssien tehokkaaseen ja joustavaan käyttöön ko. kokonaisuuden sisällä. Toimenpide-esityksessä 8 päätösvalta on järjestelyistä riippuen sivistys- ja kulttuurilautakunnalla tai kaupunginvaltuustolla. 3.3.2 TA 2015 Toimenpide-esitys 9: Ritaharjun monitoimitalon va. tilaelementin II vaihe vuokrataan 8/2015 lähtien 10 vuodeksi. Vaikutus tilakapasiteettiin yhteensä 4 opetysryhmää / 100 lasta. (ks. Liite 7) Toimenpideesityksessä 9 päätösvalta on toimenpiteen osalta sivistys- ja kulttuurilautakunnalla, kaupunginhallituksella ja budjettirahoituksen osalta kaupunginvaltuustolla. Asiasta on Oulun kh:n alustava periaatepäätös 20.3.2012 129. Toimenpide-esitys 10: Ritaharjun alueen oppilaita ohjataan tarvittaessa Kuivasjärven ja Pöllönkankaan kouluille v. 2015-16 lähtien hyödyntäen em. koulujen kapasiteettia. Em. koulujen tulevista (Tilakeskuksen vuosittaisten peruskorjausohjelmien mukaisista) peruskorjauksista aiheutuvat väliaikaisjärjesteöyt ratkaistaan erikseen. Mahdollisissa toimenpiteissä päätösvalta on aluerehtorilla ja rehtoreilla. TTS 2016-17 Toimenpide-esitys 11: Ritaharjuun vuokrataan Tilakeskuksen rakennuttama määräaikainen rakennus lisätiloiksi ja sivupisteeksi Ritaharjun monitoimitalolle/koululle 8/2016 lähtien 20 vuodeksi sillä optiolla, että vuokra-aikaa voi palvelukysynnän niin vaatiessa tarvittaessa jatkaa vielä jonkin aikaa ilman peruskorjauksia. Lisätilat sijoitetaan Y-tontille (564-79-164-1-0-0) Pohjois-Ritaharjuun (ks. Liite 8) Vaikutus tilakapasiteettiin yhteensä 16 opetusryhmää / 400 oppilasta. Lisätilat suunnitellaan bruttoalaltaan ja tilaohjelmaltaan mahdollisimman tehokkaiksi ja monikäyttöiseksi. Erillisten aineopetustilojen ja aputilojen määrä ja koko minimoidaan. Rakennukseen tarvitaan kuumennuskeittiö. Tarveselvityksen liitteenä on tilaohjelma ja viitesuunnitelmat, joita tarkennetaan jatkosuunnittelun yhteydessä (ks. Liitteet 9-11.) Työryhmä on laatinut tilaohjelman ja tutkinut kaksi erilaista vaihtoehtoa sen toteuttamiseksi. Toisessa vaihtoehdossa tilaratkaisu on toteutettu 1-kerroksisena ja toisessa 1-2 kerroksisena. 1-kerrosratkaisussa tilat voidaan toteuttaa yhtenä rakennuksena ja 1-2 kerrosratkaisussa tilat voidaan kolmena erillisenä rakennuksena. Työryhmä esittää toteutettavaksi vaihtoehdon jossa tilaratkaisu on toteutettu 1-kerroksisena (VE 1). Vaihtoehto on laajuudeltaan pienempi, kustannuksiltaan edullisempi ja toiminnallisesti parempi. Vaihtoehdosta 1 laadittiin tarkennettu tilaohjelma, tontin käyttöluonnos, plaanikaavio ja massamalli(ks. Liite 11). Mitoitusoppilasmäärän mukainen laskennallinen oppilaskohtainen tilankäyttö on 6,1 hum 2 /oppilas. Vaihtoehtoon liittyvät kustannukset on esitetty liitteessä 12. 13
Asemakaavaan on tehtävä pieni muutos tontin rakennusoikeuden kasvattamiseksi. Asemakaavoituksen kanssa käytyjen alustavien keskustelujen pohjalta asia on järjestettävissä. Toimenpide-esityksessä 11 päätösvalta on toimenpiteen osalta Oulun kaupunginhallituksella ja budjettirahoituksen osalta kaupunginvaltuustolla. Toimenpide-esitys 12: Alkuopetuksen porrastetun kokeilun tulosten perusteella tehdään arvion sen jatkamisesta. Päätösvalta rehtorilla ja sivistys- ja kulttuurilautakunnalla työsuunnitelman hyväksynnän kautta. 3.3.3 Pidemmän aikavälin ratkaisut Toimenpide-esitys 13: Mikäli varhaiskasvatuksen tilantarve Kuivasrannan päiväkodissa palvelukysyntämuutosten vuoksi jatkossa vähenee ja peruopetuksella puolestaan on tilapulaa, voidaan Kuivasrannan päiväkodin tiloja tarvittaessa hyödyntää koulukäyttöön ainakin väliaikaisesti, päiväkodin va. tilaelementin vuokra-ajan päättymiseen saakka. Tilanne ja mahdollisuudet tulee tarkistaa myöhemmin erikseen toteuman mukaan. Päätösvalta mahdollisissa toimenipiteessä sivistys- ja kulttuurijohtajalla. Toimenpide-esitys 14: Yksityistä päivähoitoa pyritään edelleen ohjaamaan sekä Kaijonharjun että Pateniemen suuralueille. Yksityisten päiväkotien rakentuminen mahdollistaa kaupungin pienistä ja epäkäytännöllisistä tiloista luopumisen palvelutarpeen salliessa. Päätösvalta mahdollisissa toimenpiteissä sivistys- ja kulttuurilautakunnalla ja varhaiskasvatusjohtajalla. Toimenpide-esitys 15: Seurataan, mitä jatkossa päätetään koskien Pateniemen lukiota. Mahdolliset muutokset nykyiseen nähden otetaan huomioon Rajakylän koulua ja Pateniemen suuralueen perusopetusta koskevissa ratkaisuissa. Mikäli Pateniemen lukion toiminta Rajakylän koulukiinteistössä jatkossa lakkaisi, syntyisi suuralueen perusopetukselle lisää tilaresurssia. Päätösvalta kaupunginvaltuustolla. Toimenpide-esitys 16: Seurataan, mitä jatkossa päätetään koskien Pateniemen kirjastoa. Mahdolliset muutokset nykyiseen nähden otetaan huomioon Pateniemen koulua ja Pateniemen suuralueen perusopetusta koskevissa ratkaisuissa. Mikäli Pateniemen kirjaston toiminta Pateniemen koulukiinteistössä jatkossa lakkaisi, syntyisi suuralueen perusopetukselle vähän lisää tilaresurssia. 4 KUSTANNUSARVIOT Tarveselvityksessä on alustavalla tasolla arvioitu toimenpide-esitysten kustannusvaikutuksia eri talousarviovuosille jaotellen. Ne on jaoteltu kertaluonteisiin kustannuksiin ja pysyviin vuosittaisiin käyttötalousmenoihin. Kustannusarviot sisältävät ratkaisuesityksistä aiheutuvat keskeiset lisäkustannukset tai kustannusten vähenemiset nykyiseen nähden. Kustannusarviot eivät sisällä perusopetuksen oppilasmäärämuutoksista aiheutuvia muutoksia varsinaisiin toiminnan (opetuksen) kustannuksiin. Ne otetaan huomioon kaupunkitasolla vuosittain talousarvioprosessin yhteydessä. 14
4.1 Kertaluonteiset kustannukset Esitettävän ratkaisumallin toimenpide-esitysten vaikutuksia kertaluonteisiin kustannuksiin on arvioitu tarveselvityksen liitteessä (ks. Liite 12.1). Toimenpide 11 (määräaikainen rakennus) toteuttamiseksi Tilakeskukselle esitetään osoitettavan erillinen määräraha hankkeen toteutusta varten ko. vuosien talousarvioihin. Toimenpiteen 9 (väliaikaisen tilaelementin 2. vaiheen vuokraus) ja 11 (määräaikainen rakennus) irtaimistohankintoihin (irt/inv ja irt/kt) sekä muihin kertaluontoisiin käyttötalousmenoihin esitetään määrärahavarauksia sivistys- ja kulttuurilautakunnan ko. vuosien talousarvioihin. 4.2 Pysyvät vuosittaiset käyttötalousmenot Esitettävän ratkaisumallin toimenpide-esitysten toimenpide-esitysten vaikutuksia pysyviin vuosittaisiin käyttötalousmenoihin on arvioitu tarveselvityksen liitteessä (ks. Liite 12.2). Toimenpiteistä 9 (väliaikaisen tilaelementin 2. vaiheen vuokraus) ja 11 (määräaikainen rakennus) aiheutuvia vuokria varten esitetään määrärahavarauksia sivistys- ja kulttuurilautakunnan ko. vuosien talousarvioihin. 5 RISKIARVIOT Ritaharjun koulu on täynnä ja alueen lapsimäärät kasvavat vuosi vuodelta. Ellei tarveselvityksessä esitettävän ratkaisumallin mukaisia toiminnallisia ja tilaratkaisuja toteuteta, ei perusopetus kykene jatkossa järjestämään kaikille alueen lapsille oppilaspaikkaa. Varhaiskasvatuksen palveluverkko Kaijonharjun suuralueella on hyvin mitoitettu nykyiseen väestöön. Väestösuunnitteen mukaan varhaiskasvatusikäisten määrän arvioidaan nousevan vielä vuoteen 2018 noin 160 hoitopaikan verran. Varhaiskasvatus palaa Ritaharjun monitoimitalossa alkuperäisiin tiloihin v. 2014 mikä tarkoittaa noin 80 hoitopaikan vähennystä nykyisestä palveluverkosta. Tämä voi aiheuttaa ongelmia varhaiskasvatuksen palveluiden järjestämiselle mikäli työllisyys nopeasti parantuu, tai yksityisiä päiväkoteja ei alueelle jatkossakin saada. Alueelle tarvitaan Lystivekaran laajennuksen jälkeenkin vielä ainakin yksi 4 ryhmäinen päiväkoti. Toimenpide-esitykseen 11 (määräaikainen rakennus) sisältyy riski väestönsuojan rakentamisvelvoitteesta. Tilakeskus tulee hakemaan vapautusta velvoitteesta valtiolta (Etelä- Suomen AVI). 6 TARVESELVITYSTYÖRYHMÄN ESITYS Tarveselvitystyöryhmä esittää, että Ritaharjun alueen perusopetuksen ongelmia ratkaistaan tarveselvityksen kohdassa 3 esitetyn ratkaisumallin mukaisesti. Ratkaisumalli sisältää useita eri toimenpide-esityksiä eri talousarviovuosille jaoteltuina. Osa toimenpide-esityksistä on luonteeltaan toiminnallisia ja osa lisätilaratkaisuja. Toimenpide-esityksen 11 (määräaikainen rakennus) osalta tarveselvitys on luonteeltaan (kv:n kokouksen 27.1.2014 asialistalla olevan uuden erillisinvestointien hankeohjeen mukainen) hankeselvitys. Tilojen käyttöönotto esitetyssä aikataulussa edellyttää, että kaupunginhallitus tekee toimenpiteiden 9 (va. tilaelementin 2. vaiheen vuokraus) ja 11 (määräaikainen rakennus) osalta tarvittavat päätökset keväällä 2014. 15