Siirtymäajan ohjeistus eurokoodien ja RakMk:n rinnakkaiskäytöstä SKOL ry
Kirjoitettu Ins.tsto Magnus Malmberg Oy:ssä SKOL ry:n toimeksiannosta tammi-kesäkuussa 2010 Ohjausryhmässä toimivat Tapio Aho Matti Kiiskinen Heikki Solarmo Harri Tinkanen Juha Valjus Aki Vuolio Ins.tsto Magnus Malmberg Oy SKOL ry Pöyry Civil Oy Ins.tsto Ylimäki & Tinkanen Oy Finnmap Consulting Oy, puheenjohtaja Ins.tsto Magnus Malmberg Oy, sihteeri Keskustelut tulkinnoista viranomaisten kanssa Kommentointikierros alan järjestöillä ja eräillä muilla asiantuntijoilla Julkaistiin kesäkuussa 2010
Tavoitteita: Johdonmukainen, mahdollisimman yksinkertainen ja selkeä ohjeistus Laaja hyväksyntä Estää suunnittelunormien virheellinen sekakäyttö kilpailuedun tavoittelussa Estää rakenteiden varmuustason heikentyminen Rakennesuunnittelijan työmäärä ei saa kohtuuttomasti lisääntyä Ei saa hidastaa eurokoodien käyttöönottoa
Rakennesuunnittelun perussääntö: Rakenteellisesti yhtenä kokonaisuutena toimivissa rakenteissa on käytettävä suunnittelu- ja toteutusohjeita, jotka muodostavat yhden kokonaisuuden. Siirtymäajan ongelma: Miten määritellään yksi rakennekokonaisuus? Tiukka tulkinta tekisi suunnittelun ja toteutuksen siirtymäaikana mahdottomaksi!
Ehdotettu menettelytapa rinnakkaiskäytöstä aiheutuvien riskien ja epäselvyyksien estämiseksi: Valitaan hankkeen alussa rakennuskohteessa käytettävä suunnitteluohjejärjestelmä, jonka mukaisesti kohteen kantavat rakenteet suunnitellaan pääosin Poikkeamat valitusta normijärjestelmästä vain perustelluista syystä Kohteen hyöty- ja luonnonkuormia määritettäessä pyritään ennakoimaan eri normijärjestelmien vaatimukset Vastaava rakennesuunnittelija laatii ja hyväksyttää Kohteen kantavien rakenteiden suunnitteluperusteet -asiakirjan hankkeen alkuvaiheessa
Mahdolliset poikkeamat kohteen pääasiallisesta suunnitteluohjejärjestelmästä: Rakennustuotteen tuotehyväksynnän yhteensopimattomuus valitun suunnitteluohjejärjestelmän kanssa (esim. CE-merkityt ontelolaatat menetelmän 3b tapauksessa kun kohteeseen valittu normijärjestelmä on RakMk:n nykyinen B-sarja) Joissakin hankekohtaisesti hyväksytettävissä tapauksissa toisen erikoisalan suunnittelijan tai tuoteosasuunnittelijan toiseen hyväksyttyyn suunnitteluohjejärjestelmään perustuva suunnittelukäytäntö
Kuormien määritys: Hyötykuormat tilan käyttötarkoituksen perusteella: Kuormaluokka Hyötykuorma (kn/m2) Viivakuorma (kn/m) EC B2009 EC B2009 EC B2009 Asuintilat A oleskelu I 2,0 1,5 0,5 0,4 Toimistotilat B oleskelu II 2,5 2,0 0,5 0,4 Luento- ja kokoussalit C2 kokoontumis 3,0 2,5 1,0 0,4 Tanssi- ja voimistelusalit C4 tungos 5,0 4,0 1,0 1,5 Katsomot, terassit C5 tungos 6,0 4,0 3,0 1,5 Varasto- ja tuotantotilat E1, E2-7,5 5,0 1,0 - Myös luonnonkuormissa eroavaisuuksia suunnitteluohjejärjestelmien välillä
Hyöty- ja luonnonkuormat poikettaessa kohteen pääasiallisesta suunnitteluohjejärjestelmästä: Kunkin rakennekokonaisuuden suunnittelussa on käytettävä kyseisen normijärjestelmän vähimmäiskuormavaatimukset täyttäviä kuormia Kuitenkin on käytettävä vähintään kohteen pääasiallisen normijärjestelmän tai tilaajan vaatimusten perusteella määritettyjä ominaiskuormia Voi johtaa tilanteeseen, jossa sekundäärisempi rakenne mitoitetaan suuremmalle kuormalle kuin primäärirakenne (dokumentointi!) Normijärjestelmien rinnakkaiskäyttöä tulisi ennakoida siten, että kohteessa käytettävät hyötykuormat määritetään vähintään yhtä suuriksi kuin hyöty- ja luonnonkuormien vähimmäisominaisarvot kumman tahansa normijärjestelmän mukaan suunniteltaessa
Kantavien rakenteiden suunnitteluperusteet-asiakirja: Laajennetaan monissa toimistoissa jo aiemmin käytettyä asiakirjaa kattamaan suunnitteluohjejärjestelmien rinnakkaiskäyttöön liittyviä suunnittelun reunaehtoja: Esitetään kohteeseen valittu suunnitteluohjejärjestelmä Esitetään, mitä rakennekokonaisuuksia voidaan joutua suunnittelemaan käyttäen tästä poikkeavaa normijärjestelmää Kootaan olennaiset tiedot kohteen suunnittelussa käytettävistä ominaiskuormista sekä käytettäviin normijärjestelmiin liittyvistä luokituksista ja muista suunnittelun lähtötiedoista Hyväksytetään asiakirja hankkeen alkuvaiheessa rakennusvalvonnassa ja tilaajalla/rakennushankkeeseen ryhtyvällä Liitetään asiakirja urakkalaskenta- ja tarjouskyselyaineistoihin
Esimerkkitapaus: Kohteessa käytettäväksi suunnitteluohjejärjestelmäksi on valittu RakMk B2009, jota käyttäen runkorakenteet suunnitellaan. Ontelolaattojen tuotehyväksyntänä on CE-merkintä ja kantavuuden mitoitus suoritetaan menetelmällä 3b, joten ontelolaattojen valmistajalle kuuluvassa CEmerkintään sisältyvässä suunnittelussa on käytettävä eurokoodeja. Ontelolaatat ovat osa RakMk B2009:n mukaan suunniteltua rungon jäykistysjärjestelmää ja laatat tukeutuvat RakMk B2009:n mukaan suunnitellulle teräspalkille.
Ratkaisu: SKOL ry:n menettelytapaohje Eurokoodien ja Eurokoodien käyttö CE-merkityille rakenneosille on hyväksyttävä poikkeama valitusta normijärjestelmästä, kun kantavuuden mitoitus suoritetaan menetelmällä 3b kohdekohtaisesti CE-merkintään sisältyen. Ontelolaattasuunnittelija mitoittaa ontelolaatat pystykuormille kokonaan eurokoodien (+Suomen NA) mukaisesti siten, että ominaiskuormat täyttävät myös eurokoodien vaatimukset. Joustavalla tuella olevan ontelolaatan leikkauskestävyyden laskennassa otetaan huomioon teräspalkin ominaisuudet. Teräspalkki voi olla mitoitettu RakMk:n mukaisesti, kun teräspalkin kestävyyden laskennassa ei oteta huomioon liittovaikutusta ontelolaatan kanssa. Ontelolaatan kestävyyden saavuttaminen voi kuitenkin edellyttää palkin dimensioiden kasvattamista. Rengas- ja saumaraudoitukset suunnitellaan RakMk:n mukaan, koska ne eivät vaikuta CE-merkintään sisältyvään ontelolaatan (punos)suunnitteluun.
SKOL-jäsenyritysten näkemys (rinnakkaiskäyttöohjeen laatimisesta huolimatta): Yhden rakennuksen kantavat rakenteet tulee suunnitella vain yhtä suunnitteluohjejärjestelmää käyttäen aina kun mahdollista Suomessa tulisi siirtyä yksinomaan eurokoodien käyttöön mahdollisimman ripeästi