9M6998 Ruskon jätekeskuksen tarkkailu v. 29, tiivistelmä 1 RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 29 Vuonna 29 Ruskon jätekeskuksen ympäristövaikutuksia tarkkailtiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti kahdelta suotovesien pumppaamolta, viemäriin johdettavien vesien tarkkailukaivosta, neljästä pintavesien havaintopisteestä sekä 16 pohjavesiputkesta. Vuodesta 29 lähtien on myös tarkkailtu uuden nestemäisten jätteiden käsittelylaitoksen vesiä (Suomen Ympäristöpalvelu Oy). Pintavesien laatua tarkkaillaan avovesikauden aikana otettavin vesinäyttein, minkä lisäksi tarkkailua täydentää jätekeskuksen niskaojan ja Lopakkaojan viikoittainen virtaamien havainnointi sekä Lopakkaojan jatkuvatoiminen veden laadun ja määrän mittaus. Pohjavesitarkkailussa tarkkailun painopistettä on viime vuosina siirretty vanhan suljetun kaatopaikan ympäristöstä laajennusalueiden suuntaan. Tarkkailun tulokset sekä Oulun Jätehuollon vuosiraportointi on kokonaisuudessaan esitetty erillisessä Ruskon jätekeskuksen vuosi- ja tarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 21). Ruskon jätekeskus sekä tarkkailun havaintopaikat on esitetty liitteessä 1. Viemäröitävät vedet Ruskon jätekeskuksen suljetulta täyttöalueelta sekä nykyään käytössä olevilta laajennusalueilta tulevat suoto- ja pintavalumavedet kerätään pumppaamojen avulla ja ne johdetaan Oulun kaupungin jätevedenpuhdistamolle. Vuonna 29 kaatopaikkavesiä johdettiin jätevesiviemäriin yhteensä 222 9 m 3 eli melko saman verran kuin vuonna 28. Viime vuosien suurempi vesimäärä johtuu mm. laajennusalueen ja pohjoisen suotovesialtaan alapuolisten salaojavesien sekä laajennusalueen niskaojan yläosaan muodostuvien vesien johtamisesta viemäröintiin. Suotovedet olivat kaatopaikkavesille tyypillisen ravinnepitoisia ja vesissä oli runsaasti happea kuluttavaa ainesta sekä veteen liuenneita suoloja (sähkönjohtavuus ja kloridi). Viemäriin johdetuissa vesissä raskasmetallien ja muiden tutkittujen haitta-aineiden pitoisuudet olivat pieniä ja pitoisuudet eivät ylittäneet lupaehdoissa sallittuja enimmäispitoisuuksia. Myös nestemäisten jätteiden käsittelylaitokselta viemäriin johdetut vedet täyttivät ph-arvoja lukuun ottamatta lupaehdot. Jätekeskuksen alueelta jätevedenpuhdistamolle johdettu vuosikuormitus oli 142 BOD 7 eli biologisesti happea kuluttavaa ainesta, 2,2 fosforia, 82 typpeä ja 84 kiintoainetta. Jätevedenpuhdistamolle johdettu BOD 7 - ja fosforikuormitus olivat selvästi viime vuosia suurempia, kun taas typpi- ja kiintoainekuormitus laskivat jonkin verran edellisvuodesta. Pintavedet Jätekeskuksen laajennusalueiden I ja II ympärillä on niskaoja, jonka vedet laskevat Lopakkaojaan. Lopakkaoja kiertää jätekeskuksen pohjois- ja länsipuolitse ja laskee Laholaisojaan, joka virtaa Kuivasjärveen. Kuivasjärvestä vedet laskevat Kuivasojaa pitkin Perämereen. Jätekeskuksen vaikutuksia pintavesien laatuun on seurattu laajennusalueen niskaojasta (Nis7 ja Nis8), Lopakkaojasta jätekeskuksen yläpuolella (Lo) ja alapuolella (Lo2) sekä Laholaisojasta (La1b). Jätekeskuksen laajennusalueita ympäröivään niskaojaan kertyvät pintavedet on johdettu kesäkuusta 29 lähtien uutta uomaa (Nis8) pitkin Lopakkaojaan ja alueella muodostuvat suotovedet pumpataan edelleen vesienkäsittelyyn. Niskaojan vanhaa uomaa (Nis7) pitkin ei ole virrannut vesiä enää kesäkuun jälkeen. Uuden uoman veden laatu oli hyvin kaatopaikkavesien vaikutusta kuvaavien ominaisuuksien (mm. sähkönjohtavuus, typpi, kloridi, ph) osalta selvästi parempi kuin vanhassa uomassa tai alapuolisessa Lopakkaojassa. Niskaojan virtaama oli noin 3 % Lopakkaojan virtaamasta. Viime vuosina toteutetut niskaojan saneeraustyöt ja vanhan kaatopaikan maisemointi ovat selvästi vähentäneet niskaojan kautta Lopakkaojaan kohdistuvaa kuormitusta. Kuvassa 1 on esitetty Lopakkaojassa ja jätekeskuksen niskaojassa havaitut virtaamat ja ammoniumtyppipitoisuudet v. 29.
9M6998 Ruskon jätekeskuksen tarkkailu v. 29, tiivistelmä 2 9 l/s Virtaama 8 7 6 4 3 2 1 2..9 27..9 3.6.9 1.6.9 17.6.9 24.6.9 1.7.9 8.7.9 1.7.9 22.7.9 29.7.9.8.9 12.8.9 19.8.9 26.8.9 2.9.9 9.9.9 16.9.9 23.9.9 3.9.9 7.1.9 14.1.9 21.1.9 28.1.9 Lo2 päiväkeskiarvot Nis7 Nis8 Lo2 Lo mg/l 12 Ammoniumtyppipitoisuus 1 8 6 4 2 2..9 27..9 3.6.9 1.6.9 17.6.9 24.6.9 1.7.9 8.7.9 1.7.9 22.7.9 29.7.9.8.9 12.8.9 Lo2 (mg/l) päiväkeskiarvot Lo (mg/l) 19.8.9 26.8.9 2.9.9 9.9.9 16.9.9 LO2 (mg/l) Nis8 (mg/l) 23.9.9 3.9.9 7.1.9 14.1.9 21.1.9 28.1.9 Kuva 1 Virtaamat sekä veden ammoniumtyppipitoisuus Lopakkaojassa jätekeskuksen yläpuolella (Lo) ja alapuolella (Lo2) sekä jätekeskuksen niskaojassa (Nis8) vuonna 29. Jätekeskuksen yläpuolella Lopakkaojan veden laatu oli melko heikko, sillä vesi oli tummaa ja sameaa ja vedessä oli runsaasti ravinteita, rautaa ja mangaania. Veden happitilanne oli välttävä. Jätekeskuksen vesien vaikutus näkyi vuonna 29 Lopakkaojassa aiempien vuosien tapaan typpija kloridipitoisuuksien sekä sähkönjohtavuusarvojen kohoamisena, joskin em. ominaisuuksien sekä happitilanteen osalta veden laatu on kohentunut jätekeskuksen alapuolella kolmen viime vuoden aikana aikaisempaan tasoon nähden. Jätekeskuksella ei ollut vaikutusta Lopakkaojan happitilanteeseen tai fosforipitoisuuteen. Lopakkaojan fosforipitoisuudet ovat olleet kasvussa kolmena viime vuonna erityisesti jätekeskuksen yläpuolella. Yläpuolisella pisteellä rautapitoisuudet olivat vuonna 29 huomattavan korkeita. Kaatopaikkavesien ph on jätteen hajoamisvaiheesta riippuen yleensä hieman korkeampi kuin pintavesien, ja Lopakkaojassa ph on ollut korkeampi jätekeskuksen alapuolella kuin yläpuolella.
9M6998 Ruskon jätekeskuksen tarkkailu v. 29, tiivistelmä 3 Laholaisojan veden laatu oli pääosin parempi kuin Lopakkaojassa. Laholaisojan veden ph ja kloridipitoisuus olivat lievästi koholla jätekeskuksen yläpuoliseen tasoon nähden, mahdollisesti kaatopaikkavesien vaikutuksesta johtuen. Lopakkaojan alaosan tavoin myös Laholaisojassa veden hygieeninen laatu oli välttävä. Laholaisojan veden laadussa on ollut monilta osin lievää positiivista kehitystä viime vuosina. Ojan typpipitoisuudet ovat laskeneet selvästi. Niskaojan kautta Lopakkaojaan kohdistuva kuormitus on viime vuosina vähentynyt selvästi erityisesti typen osalta ja vuonna 29 niskaojan ainevirtaamat Lopakkaojaan jäivät pieniksi. Myös Lopakkaojan kuormitus Laholaisojaan oli pienentynyt edellisvuodesta, mikä johtui selvästi pienemmästä virtaamasta. Kuvassa 2 on esitetty Ruskon jätekeskuksen kokonaiskuormitus Lopakkaojaan. Kuormitus on laskettu jätekeskuksen ylä- ja alapuolisten ainevirtaamien erotuksena, joten siihen sisältyy myös jätekeskuksen suunnalta maan läpi ojaan mahdollisesti suotautunut kuormitus. Merkittävä osa Lopakkaojaan kohdistuvasta fosforin, kiintoaineen ja happea kuluttavan aineen kokonaiskuormituksesta on peräisin jätekeskuksen yläpuoliselta valuma-alueelta, sen sijaan Lopakkaojan typpi- ja kloridikuormituksesta valtaosa aiheutuu jätekeskuksesta tulevista vesistä. Jätekeskuksen typpikuormitus on kuitenkin ollut laskussa 2-luvulla ja vuonna 29 se oli edelleen pienentynyt selvästi viime vuodesta. Myös fosfori- ja rautakuormitus sekä happea kuluttavan aineksen (COD Mn ) kuormitus olivat laskeneet edellisvuodesta. 3 3 2 2 1 1 1 8 6 4 2 Kok.N 2 21 22 23 24 2 26 27 28 29 Kiintoaine 2 21 22 23 24 2 26 27 28 29 3 3 2 2 1 1,6,,4,3,2,1, NH 4-N 2 21 22 23 24 2 26 27 28 29 Kok.P 2 21 22 23 24 2 26 27 28 29 COD Mn 1 8 6 4 2 2 21 22 23 24 2 26 27 28 29 3 2 2 1 1 Fe 2 21 22 23 24 2 26 27 28 29 Kok.N tihennetty seuranta (6 näytettä/vuosi) vuodesta 22 lähtien, muut 3 näytettä/vuosi Kuva 2 Ruskon jätekeskuksen kokonaiskuormitus Lopakkaojaan v. 29 havaintopisteiden Lo2 ja Lo ainevirtaamien erotuksena laskettuna.
9M6998 Ruskon jätekeskuksen tarkkailu v. 29, tiivistelmä Pohjavedet 4 Vuonna 29 jätekeskuksen vaikutukset näkyivät edellisvuosien tapaan suljetun kaatopaikan eristysseinän läheisissä pohjavesiputkissa heikentyneenä veden laatuna, mutta myös kauempana suljetusta kaatopaikasta sekä laajennusalueiden pohjoispuolisissa havaintoputkissa pohjaveden laatu oli taustatasoa (RuPVP24) lievästi tai selvästi heikompi. Pohjaveden päävirtaussuunta on jätekeskukselta länteen ja lounaaseen ja laajennusalueen itä-pohjoispuolelta länsisuuntaisesti niskaojaan päin. Jätekeskuksen etelä- ja lounaispuolella pohjaveden laadussa ei vuonna 29 havaittu selviä suotovesien vaikutuksia. Kuvissa 3 ja 4 on esitetty pohjavesiputkien sähkönjohtavuudet ja typpipitoisuudet lokakuussa 29. Pohjaveden laatu on viime vuosina heikentynyt joidenkin tekijöiden osalta paikoin suljetun kaatopaikan eristysseinän lähellä. Suljetun täyttöalueen eristysseinän luoteis- ja länsipuolelta todennäköisesti suotautuu jonkin verran vesiä Lopakkaojaan. Laajennusalueiden itäpuoleisella suoalueella (RuPVP2) pohjaveden typpipitoisuudet ovat kasvaneet selvästi kahtena viime vuonna, sen sijaan laajennusalueiden pohjoispuolella sijaitsevissa pohjavesiputkissa pohjaveden laatu oli kohentunut edellisvuodesta. Niskaojan vesiä padotettiin kyseisten putkien kohdalla niskaojan siirtotöiden ollessa kesken. Niskaojan kunnostustyöt saatiin valmiiksi kesällä 29. Pohjaveden laatu on kohentunut viime vuosina myös vanhan niskaojan itäpuolella (RuPVP26). Kuva 3 Pohjaveden sähkönjohtavuudet jätekeskuksen ympäristössä lokakuussa 29.
9M6998 Ruskon jätekeskuksen tarkkailu v. 29, tiivistelmä Kuva 4 Pohjaveden kokonaistyppipitoisuudet jätekeskuksen ympäristössä lokakuussa 29. Oulussa 24.3.21 Pöyry Finland Oy FM Susanna Ylitervo VIITTEET Pöyry Finland Oy 21. : Ruskon jätekeskuksen vuosi- ja tarkkailuraportti v. 29. 9M6998. Moniste.