Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2015

Transkriptio

1 Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2015 Joni Virtanen Pietarsaari 2016

2 Sisällys 1 JOHDANTO KAATOPAIKKA KAATOPAIKAN TARKKAILU Pohjaveden tarkkailu Pintavesien tarkkailu Suotovesien tarkkailu Kaatopaikkakaasujen tarkkailu Vuoden 2015 sää Vuoden 2015 velvoitetarkkailun tulokset Pintavedet Pohjavedet Suotovedet Kaatopaikkakaasut Tulosten tarkastelu Pintaveden laatu Pohjaveden laatu Kaatopaikkakaasun koostumus Yhteenveto Liitteet

3 1 JOHDANTO Pietarsaaren kaupungin käytöstä poistettu kaatopaikka sijaitsee Pietarsaaren kaupungin rajan läheisyydessä, pääosin Pedersören kunnan alueella. Jätteiden sijoitus kaatopaikalle on aloitettu vuonna 1958 ja toiminta on jatkunut vuoteen 1993 saakka. Kyseisenä aikana kaatopaikalle on toimitettu jätteitä yhteensä noin tonnia. Kaatopaikalle sijoitettu jäte on pääosin yhdyskunta-, rakennus-, muovi- ja tupakkateollisuuden jätettä, kuivattuja ja märkiä jätevesilietteitä sekä vaarallista jätettä. Kaatopaikan siirryttyä Oy Ekorosk Ab:n hoidettavaksi vuonna 1993, on alueelle toimitettu ainoastaan hyödyntämiseen soveltumattomia jätteitä ja lietteitä. Vuodesta 1994 lähtien on toimitetut lietteet kuivattu ja kompostoitu jätepenkereen päällä. Jätteiden ja lietteiden vastaanotto on lopetettu vuoden 2001 lopulla. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa (dnro LSU-2004-Y-100) kaatopaikan sulkemiselle, ohjaa kaatopaikan käytöstä poistamista sekä sen jälkihoitoa. Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt antamallaan päätöksellä (Dnro LSSAVI/170/04.08/2010) jatkoaikaa Pietarsaaren kaatopaikan sulkemiselle sekä päivittänyt ja muuttanut Länsi-Suomen ympäristökeskuksen myöntämän ympäristöluvan (LSU-2004-Y-00/ ) lupaehtoja mm. tarkkailuvelvoitteiden osalta. Kaatopaikalla tapahtuneesta näytteenotosta ja näytteiden analysoinnista on vastannut Ahma ympäristö Oy. Jätevedenpuhdistamolle viemäröityjen suotovesien analysoinnin on toteuttanut NabLabs Oy. Pietarsaaren suljetun kaatopaikan velvoitetarkkailuraportoinnin on laatinut Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. 2 KAATOPAIKKA Pietarsaaren käytöstä poistetun kaatopaikan kunnostustyöt on aloitettu talvella Sulkemiselle on haettu jatkoaikaa useamman kerran. Aluehallintoviraston vuoden 2012 päätöksen mukaisesti (LSSAVI/170/04.08/2010) kaatopaikan tiivistys- ja kuivatuskerrosten tulee olla valmiit viimeistään , minkä jälkeen kaatopaikka on suojattava eroosiolta ja maisemoitava. Lopullisesti muotoiltuna kaatopaikan on oltava vuoden 2020 loppuun mennessä. Kaatopaikan sulkemistoimet ovat edenneet vaiheeseen, jossa kaatopaikan lakiosan pintaa muotoillaan valmiiksi Oy Alholmens Kraftin Ab:n lentotuhkalla. Samalla kaasunpoistokaivoja korotetaan muotoilun vaatimalle korkeudelle. Kyseinen vaihe jatkuu vielä vuoden 2016 aikana. Lakiosan muotoilun jälkeen aloitetaan tiivistys- ja kuivatuskerroksen teko ja pintamaalla peittäminen, minkä odotetaan kestävän ainakin kaksi vuotta. Suotovesien syntymistä ehkäistään tiiviillä pintarakenteilla. Tiiviistä pintarakenteista huolimatta, kaatopaikan sisältä suotautuu vesiä. Muodostuneet suotovedet kerätään yhteensä 765 m pitkään reunasalaojaan, josta ne pumpataan kokoojakaivon kautta pumppukaivoon ja edelleen kaupungin jätevedenpuhdistamolle. Kaatopaikalla muodostuvat pintavalumavedet kerätään alueen ympäröivään ojaan josta ne johdetaan niskasalaojan kautta Pirilönlahteen laskevaan ojaan. Kaatopaikan etäisyys Pirilönlahteen on noin puolitoista kilometriä. Kaatopaikka-alueen länsi- ja pohjoispuolella on niskaoja, joka estää ulkopuolisten valumavesien pääsyn kaatopaikka-alueelle. 3

4 Kaatopaikan yhdeksän kaasukaivoa on asennettu niin että ne ylettyvät tuhkatäytön alapuolelle ja yhdistyvät jätetäyttöön asennettuihin vaakaojastoihin. Kaatopaikalla syntyvät kaatopaikkakaasut käsitellään täytön korkeimpiin kohtiin rakennettavien biosuodattimien avulla jätetäytön saavutettua lopullisen korkeuden. 3 KAATOPAIKAN TARKKAILU Pietarsaaren kaupunki huolehtii kaatopaikan jälkihoidosta ja sen tarkkailusta, mukaan lukien myös rakenteiden ja laitteiden toiminnan tarkkailusta ja niiden kunnossapidosta. Kaatopaikan velvoitetarkkailu pitää sisällään pinta- ja pohjavesien, suotovesien sekä kaatopaikkakaasun tarkkailun. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston antaman päätöksen seurauksena velvoitetarkkailun laajuus ja sisältö ovat muuttuneet vuodesta Kuva 1. Velvoitetarkkailun pinta- ja pohjavesien tarkkailupisteet. 3.1 Pohjaveden tarkkailu Pohjavesitarkkailu koostuu kolmesta havaintopisteestä (PT43, PT63 ja Milkan meijerin kaivo). Pohjavesien tarkkailu kattaa jokaisesta putkesta kerran vuodessa määritettävät perusanalyysit, joiden lisäksi joka viides vuosi tulee määrittää erikoisanalyysit. Pohjavesinäytteiden perusanalyysejä ovat pinnankorkeus, lämpötila, ulkonäkö, ph, happi, sähkönjohtavuus, COD Cr, kok-n, NH 4 -N, kloridi, ja fekaaliset enterokokit. Lisäksi on analysoitava liukoinen kok-p, rauta, sinkki, kromi ja lyijy. Edellä mainittujen lisäksi pohjavedestä on tarkkailtava kerran vuodessa barium-, molybdeeni-, seleeni-, vanadiini- sekä sulfaattipitoisuuksia, sillä kyseisiä metalleja esiintyy yleisesti lentotuhkassa ja pohjatuhkassa. 4

5 Joka viides vuosi määritettäviin erikoisanalyyseihin kuuluvat alumiini, arseeni, kupari, nikkeli, kadmium ja elohopea. Myös kloorifenolit tulee analysoida yhden kerran töiden aikana sekä toisena vuotena töiden päätyttyä. Tarkkailun erikoisanalyysien sekä kloorifenolien määritykset on toteutettu vuoden 2015 tarkkailun yhteydessä. 3.2 Pintavesien tarkkailu Kaatopaikan alueella muodostuvia pintavesiä tarkkaillaan kolmesta havaintopisteestä (A, E ja B). Pisteet A sekä E havainnollistavat kaatopaikan yläpuolisen veden laatua ja piste B kuvastaa kaatopaikan alapuolisen veden laatua (kuva 1). Pintavesien laatua tarkkaillaan kahdesti vuodessa toistuvin perusanalyysein. Joka viides vuosi määritetään jokaisesta pisteestä Erikoisanalyysit. Perusanalyysin määrityksiin kuuluvat pintaveden lämpötila, haju, väri, sähkönjohtavuus, ph, happi, kiintoainepitoisuus, COD Cr, kok-n, kok-p, NH 4 -N, rauta, ja fekaaliset enterokokit. Erikoisanalyysien parametreja ovat alumiini, sinkki, kromi, lyijy, arseeni, kupari, nikkeli, kadmium ja elohopea. Tarkkailun erikoisanalyysit lukeutuivat vuoden 2015 tarkkailun toteutukseen. 3.3 Suotovesien tarkkailu Jätevedenpuhdistamolle johdetun suotoveden määrien tarkkailun lisäksi, määritetään suotovesistä kolmesti vuodessa ph, johtokyky, kiintoaineet,, BOD 7ATU, COD Cr, kok-p, kok-n, NH 4 -N, kloridi, rauta, mangaani, alumiini, sinkki, elohopea, kadmium, kupari, nikkeli, kromi (kok.), lyijy, tina ja arseeni sekä fekaaliset enterokokit. Edellä mainittujen lisäksi jätevedenpuhdistamolle johdetusta vedestä on myös tarkkailtava kolmesti vuodessa seuraavien metallien pitoisuuksia: barium, molybdeeni, seleeni, vanadiini sekä sulfaatti. 3.4 Kaatopaikkakaasujen tarkkailu Jätetäytössä muodostuvan ja kaasukaivojen kautta purkautuvan kaasun määrää on tarkkailtava alueen kahdeksasta putkesta vuosittain. Vuosittain toistuva tarkkailu kattaa kaatopaikkakaasun paineen sekä kaasun aineosat; metaani (CH 4 ), hiilidioksidi (CO 2 ) ja happi (O 2 ). Mikäli tarkkailun tuloksilla kyetään osoittamaan että myös pidemmällä mittausvälillä kyetään saamaan riittävän luotettava tieto kaasun määrästä ja laadusta, voidaan mittauksia mukauttaa valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. 4 Vuoden 2015 sää Vuoden 2015 kuukausittaiset keskilämpötilat Kruunupyyssä ja kuukausittainen sadanta Kokkolan Hollihaassa sekä vuosien sadanta Kokkolan Korplaxissa ja lämpötilat Kruunupyyssä on esitetty kuvassa 2 (Ilmatieteen laitos 2016). Vuoden 2015 koko vuoden sadanta 712 mm/vuosi oli noin 31 vertailuaikavälin (Korplax , 544 mm/a) sadantaa suurempi. Vuoden 2015 heinä- ja elokuu sekä lokakuun sademäärät olivat vertailukauden sadantaa pienempiä. Muilta osin sademäärät olivat läpi vuoden vertailukauden kuukausittaisia sademääriä suurempia, etenkin toukokuun sekä loppuvuoden osalta. Vuonna 2015 Kruunupyyssä mitatut lämpötilat ovat olleet, hieman lauhempaa alku- ja loppuvuotta lukuun ottamatta, hyvin yhtäläiset vuosien keskilämpötiloihin verrattuna. Vuoden 2015 keskilämpötila oli Kruunupyyssä 5,4 C, kun vuotuinen keskilämpötila vuosina on ollut 3,4 C. 5

6 Hollihaan sadanta ja Kruunupyyn keskilämpötilojen kuukausittaiset tiedot vuodelta 2015 sekä pitkän aikavälin ( ) keskiarvot on esitetty kuvassa 2. Kuva 2. Vuoden 2015 sadanta mitattuna Hollihakassa ja lämpötila Kruunupyyssä, sekä vuosien vertailuarvot. (Ilmatieteenlaitos 2016) 5 Vuoden 2015 velvoitetarkkailun tulokset Pietarsaaren kaupungin käytöstä poistetun kaatopaikan vuoden 2015 näytteenotosta ja tulosten analysoinnista vastasi Ahma Ympäristö Oy. Pietarsaaren Alhedan jätevedenpuhdistamolle johdettujen suotovesien analysoinnista on vastannut NabLabs Oy. 5.1 Pintavedet Vuoden 2015 pintavesien tarkkailutulosten tulkintaa vaikeuttaa vuoden tarkkailukertojen ajoittuminen vähävetisille ajanjaksoille. Pääosassa tarkkailuvuoden tarkkailukerroista ojapisteiden virtaama on ollut 0 l/s, jolloin myös tulosten edustavuudessa on normaalia suurempi epävarmuus. Ainoastaan tarkkailun yläpuolisilla havaintopisteillä A ja E on kevään näytteet ( ) saatu virtaavasta vedestä. Pintaveden kiintoaine, sähkönjohtavuus-, kok-n-, NH 4 -N-, COD cr -, kok-p- ja rautapitoisuudet sekä bakteerit vuosilta ovat esitettynä kuvassa 3. Vuosien kaikki pintaveden analyysitulokset on raportoitu liitteen 1 tarkkailutulokset taulukossa. Ojapisteiden kiintoainepitoisuudet ovat, syksyn 2011 korkeampaa tulosta lukuun ottamatta, pysyneet tasaisina yläpuolisessa pisteessä A. Tarkkailukertojen välinen vaihtelu pisteissä E ja B on ollut huomattavasti suurempaa. Kiintoainepitoisuudet ovat myös kyseisillä pisteillä nousseet vuoden 2015 näytteissä. Kiintoainepitoisuudet vaihtelevat jaksolla välillä 2,4-200 mg/l, eikä tuloksista ole havaittavissa merkittäviä eroavaisuuksia kaatopaikan yläpuolisen (E) ja alapuolisen (B) ojapisteen tulosten välillä. Pintaveden sähkönjohtavuus on tarkkailujakson aikana pääosin kohonnut kaatopaikan alapuolisessa näytepisteessä (B). Muutokset sähkönjohtavuudessa ovat yleisesti merkki kaatopaikan vaikutuksista pintaveden laatuun. Tarkkailun tuloksissa ovat poikkeuksina kuitenkin vuosien 2011 ja 2015 syksyn näytteet, jolloin sähkönjohtavuus on ollut alhaisempi kaatopaikan alapuoleisella pisteellä. Vuosien sähkönjohtavuuden tulokset ovat vaihdelleet välillä ms/m. 6

7 Pintaveden typpipitoisuudet ovat yleisesti huomattavasti korkeampia kaatopaikan alapuolisissa näytteissä, mikä osoittaa kaatopaikan vaikututtavan pintaveden laatuun. Poikkeavina tuloksina syksyn 2015 näytekerran alapuolisen pisteen (B) muita havaintopisteitä alhaisempi typpipitoisuus sekä yläpuolisen pisteen (E) poikkeuksellisen korkea typpipitoisuus ( g/l). Kyseisen näytekerran näytteet on otettu seisovasta vedestä, eikä tulosta voida pitää edustavana. Vuosien määritysten kokonaistyppipitoisuudet vaihtelevat välillä (30 000) µg/l. Pintaveden ammoniumtypen pitoisuudet noudattavat kokonaistypen tuloksia ja pitoisuudet kasvavat alapuolisessa havaintopisteessä. Kokonaistypen tavoin syksyn 2015 näytteessä ilmeni poikkeavan korkea NH 4 -N-pitoisuus kaatopaikan yläpuolisella havaintopisteellä (E). Kaatopaikan yläpuolisten pisteiden NH 4 -Npitoisuudet ovat vaihdelleet vuosina välillä < µg/l ja alapuolisen pisteen pitoisuudet ovat olleet välillä 2, µg/l. Kaatopaikan alapuolisen pisteen COD cr -pitoisuudet ovat yleisesti olleet hieman yläpuolisia pisteitä korkeampia. Näytekertojen ja korkeampia tuloksia lukuun ottamatta, näytepisteiden väliset erot eivät ole olleet kovin suuria. COD cr -pitoisuudet vaihtelevat välillä < mgo 2 /l. Valtaosassa vuosien näytekerroista pintaveden kokonaisfosforipitoisuudet ovat hieman korkeampia kaatopaikan alapuolisessa vedessä. Pisteiden väliset erot ovat olleet kuitenkin vähäisiä. Lokakuun 2013 näytteessä ilmeni poikkeavan korkea fosforipitoisuus (510 µg/l) kaatopaikan alapuolisessa pisteessä. Vastaavasti poikkeava tulos ilmeni vuoden 2015 kevään näytekierroksella kaatopaikan yläpuolisella havaintopisteellä (E). Kokonaisfosforipitoisuudet ovat vaihdelleet tarkkailujaksolla välillä µg/l. Raudan pitoisuuksia on määritetty vaihtelevasti vuosina Näytekertojen välinen tulosten vaihtelu on ollut suurta ja raudan pitoisuudet ovat vaihdelleet tarkkailujaksolla välillä µg/l. Pintaveden bakteerit (fekaaliset enterokokit) vaihtelevat suuresti tarkkailun ylä- ja alapuolisilla havaintopisteillä (1 510 pmy/100ml). Vuosien tuloksissa kohonneita pitoisuuksia ilmenee usein myös yläpuolissa näytteissä, joten kaatopaikan vaikutuksia pintavesien laatuun ei kyetä erittelemään. 7

8 Kuva 3. Pintaveden kiintoaine-, sähkönjohtavuus-, COD cr -, Kok-N-, Kok-P-, NH 4 -N-, rauta- sekä enterokokkipitoisuudet vuosina

9 5.2 Pohjavedet Pohjaveden ph, sähkönjohtavuus-, kloridi-, happi-, COD cr - sekä fosforipitoisuudet vuosilta ovat esitettynä kuvassa 4.1 ja pohjaveden typpi-, rauta-, sinkki-, kromi- ja lyijypitoisuudet kuvassa 4.2. Vuosien kaikki pohjaveden analyysitulokset on raportoitu liitteen 2 tarkkailutulokset taulukossa. Kerran vuodessa toistuvan pohjaveden tarkkailun tarkkailutulosten ph on pysynyt hyvin tasaisena vuosien aikana. Tarkkailujakson aikana ph:n arvot ovat olleet korkeammat putkessa P63 ja hieman alhaisemmat putkessa P43. Pohjaveden sähkönjohtavuuden tulokset ovat hyvin tasaisia putkessa P63 ja havaintopisteessä Milkan kaivo. Kaatopaikan vaikutukset näkyvät pohjavesiputken P43 sähkönjohtavuuksissa, jotka ovat huomattavasti muita tarkkailupisteitä korkeampia. Pohjaveden sähkönjohtavuuden tulokset vaihtelevat välillä ms/m. Putken P63 ja Milkan kaivon kloridipitoisuudet ovat pysyneet melko tasaisina vuosina Kaatopaikan välittömässä läheisyydessä olevan pohjavesiputken (P43) kloridipitoisuus on kohonnut huomattavasti vuoden 2013 tuloksessa. Pitoisuudet ovat jälleen laskeneet vuosina , mutta ovat pysyneet yhä huomattavan korkeina. n ympäristölaatunormi (EQS-arvo) on 25 mg/l, mikä ylittyy jokaisella tarkkailukerralla putkessa P43 sekä niukasti putkessa P63. Kohonneita pitoisuuksia voidaan pitää merkkinä kaatopaikan vaikutuksista pisteen P43 pohjaveden laatuun. Pitoisuudet ovat vaihdelleet havaintoputkissa välillä 3,1 140 mg/l. Putken P63 sekä havaintopisteen Milkan kaivo happipitoisuudet ovat tarkkailujakson aikana vaihdelleet välillä 0,7 7,7 mg/l. Putken P43 pohjavesi on ollut hapetonta vuosina COD cr -pitoisuus on putkessa P43 huomattavasti muita tarkkailupisteitä korkeampi ( mg/l), mikä ilmentää kaatopaikan vaikutuksia. Vuosien aikaiset pitoisuudet muissa putkissa ovat välillä mg/l ja pitoisuudet ovat pysyneet melko tasaisina. Fosforin määritys on tehty keväästä 2013 lähtien suodatetusta näytteestä. Alapuoleisen havaintoputken P43 fosforipitoisuus on laskenut vuoden 2015 näytteessä (16 µg/l). Havaintoputken fosforipitoisuudet ovat vaihdelleet tarkkailujakson aiemmissa näytteissä välillä g/l. Fosforipitoisuudet ovat huomattavasti korkeammat kaatopaikan yläpuoleisessa havaintoputkessa P63, jonka tulokset vaihtelevat välillä µg/l. Kaatopaikan yläpuoleisen Milkan kaivon pitoisuudet ovat vaihdelleet välillä g/l. Putken P63 ja Milkan kaivon kokonaistyppipitoisuudet ovat vaihdelleet välillä µg/l ja ammoniumtyppipitoisuudet välillä < µg/l. Pitoisuudet ovat vuosien aikana olleet melko tasaisia. Kaatopaikan vaikutukset ovat havaittavissa putken P43 kokonaistyppi- ja ammoniumtyppipitoisuudessa, jotka ovat huomattavasti muita tarkkailupisteitä korkeampia. Myös näytekertojen väliset pitoisuuksien vaihtelut ovat olleet suuria. Putken P43 NH 4 -N-pitoisuudet ovat olleet välillä µg/l, EQS-arvon ollessa 200 µg/l. Pohjaveden rautapitoisuus on määritetty vuodesta 2013 lähtien suodatetusta näytteestä ja havaintopisteiden tulokset ovat laskeneet huomattavasti tarkkailun vaihduttua liukoisiin pitoisuuksiin. Vuoden 2015 näytekerran osalta ilmeni kuitenkin kahden edellisvuoden tuloksiin nähden huomattavan korkea pitoisuus ( g/l) pohjavesiputkessa P43. Pohjavesiputken P63 vuoden raudan liukoiset pitoisuudet ovat vaihdelleet välillä µg/l. 9

10 Raudan tavoin myös sinkin pitoisuuksia on ryhdytty määrittämään suodatetusta näytteestä vuonna Sinkin pitoisuudet ovat olleet pisteessä P43 huomattavasti muita pisteitä korkeampia läpi tarkkailujakson. Sinkin EQS-arvo (60 g/l) on ylittynyt putken P43 osalta kaikilla tarkkailukerroilla. Lisäksi pohjavesiputken P63 sinkin pitoisuudet ovat ylittäneet EQS-arvon vuosien 2010 ja 2012 näytekerroilla. Liukoisen sinkin pitoisuudet ovat tarkkailupisteissä välillä 6, µg/l. Kromin pitoisuudet ovat korkeammat putkessa P43. Kromin EQS-arvo (10 µg/l) ylittyi putkessa P43 kokonaispitoisuuksien osalta vuosina Havaintopisteiden väliset erot kromin liukoisissa pitoisuuksissa eivät ole kuitenkaan yhtä suuria ja tulokset vaihtelevat välillä 0,23 6,3 µg/l. Tarkkailu pohjavesiputkien lyijypitoisuudet ovat olleet pieniä läpi tarkkailujakson, eikä EQS-arvon (5 µg/l) ylittäviä tuloksia ole ilmennyt. Kuva 4.1 Pohjaveden ph, sähkönjohtavuus-, kloridi-, happi-, COD cr - sekä fosforipitoisuudet vuosina

11 Kuva 4.2 Pohjaveden typpi-, rauta-, sinkki-, kromi- ja lyijypitoisuudet vuosina Suotovedet Kaatopaikan viemäröityjen suotovesien tarkkailut ovat osa Alheldan jätevedenpuhdistamon tulokuorman tarkkailua. Kaatopaikalta jätevedenpuhdistamolle johdettujen vesien tarkkoja määriä ei ole kyetty mittaamaan, sillä suotovesien mukana kulkeva sakka on toistuvasti tukkinut kaatopaikalla olevan virtaamamittarin. Puhdistamolle pumpattujen suotovesien määrät on arvioitu olleen vuodesta 2009 lähtien noin m 3 vuodessa. Jätevedenpuhdistamolle johdetun veden laatua on tarkkailtu neljästi vuodessa. Taulukkoon 1 on kerätty kaatopaikan suotovesien muodostaman tulokuormituksen tarkkailutulokset vuosilta Seuraavien metallien: barium, molybdeeni, seleeni, vanadiini sekä sulfaatti määritykset jäivät puuttumaan tarkkailun toteutuksesta. Tarkkailua jatketaan vuonna 2016 lupaehtojen ja Pietarsaaren Veden kanssa 11

12 laaditun sopimuksen mukaisesti neljästi vuodessa ja tarkkailun sisällössä huomioidaan myös toteutuksesta aiemmin jääneet em metallit. Taulukko 1. Alhedan jätevedenpuhdistamolle viemäröidyn suotoveden tarkkailutulokset. Pvm T Enterok. ph Sähkönj. SS Kok-N NH4-N Kok-P BOD7-ATU COD cr Cl Al Hg Mn Fe Zn As Cd Cr Cu Pb Ni Sn ( c) Raja-arvo (Prs Vesi) 6,0-11, ,5 7, ,2 0, , ,9 7, , , ,8 7, , , , , , ,28 0,025 0,48 7,6 0,07 3, , , , ,1 0,025 0,57 8,1 0, , , ,36 5, ,1 0,025 0, ,012 3,1 0, , ~4 7, , ,27 0,025 0,6 11 0,012 3,1 0, , , ,8 2 7, , ,1 0,025 0, ,04 3 0, , ,7 4 7, , ,1 0,025 0,5 8,2 0,03 3,1 0,63 3, , ,8 0 7, ,35 3, ,1 0,025 0, , , , ,7 > , , ,42 0,025 0, ,08 2,4 1,7 8, ,88 8,1 1, ,4 ~6 7, , ,1 0,025 0,53 6,5 0, ,6 7,4 1, ,1 1 7, , ,025 0,49 4,9 0,013 1,2 0,11 3,7 24 0,25 7,9 0, ,3 24 7, , , ,076 0,025 0,31 1,9 0,021 0,73 0, ,73 4,6 0, , , ,16 0,005 1,25 0,021 0,021 1,2 0,19 2,7 34 2,5 5,7 0, ,1 1 7, , ,054 0,013 0,6 15 0,04 1,5 0,1 3,9 11 0,3 9,9 0, , , , ,029 0,002 0,4 0,87 0,026 0,4 0,01 2,8 16 0,03 4,5 0, ,3 1 7, , ,69 0,038 0, ,025 6,9 0, ,6 10 4, ,9 0 7, , ,002 0, , , , , ,9 3 7, , ,11 0, ,374 3,9 0, , ,1 0 7, ,21 1, ,002 0,37 5,3 0,084 2,5 2, ,4 7,8 0,1 320 ka. 7,8 18 7,5 332, , ,1 0,02 0,58 11,6 0,052 2,9 0,7 11,7 63 3,1 9,4 7,3 415,7 * Pietarsaaren Veden asettaman raja-arvon ylittävät tulokset ovat korostettuna punaisella. Alle määritysrajan olleet tulokset puolitettu ja korostettu keltaisella. Vuoden 2013 kesäkuun näytekerran poikkeavat tulokset (kiintoaine, BOD 7-ATU, COD Cr sekä Cu) osoittavat että suotovesien puhdistamolle muodostava kuormitus voi vaihdella suuresti. Vuoden 2015 tarkkailukertojen osalta ei ilmennyt Alhedan puhdistamolle tavanomaisesta jätevedestä olennaisesti poikkeavia tuloksia. Kuluneen vuoden osalta Pietarsaaren Veden jätevesille asettamat raja-arvot ylittyivät kertaalleen sähkönjohtavuuden osalta. 5.4 Kaatopaikkakaasut Jätetäytössä muodostuneita kaatopaikkakaasuja on tarkkailtu vuodesta 2012 alkaen kerran vuodessa. Erot vuosien kaasun mittaustuloksissa ovat vähäisiä. Kaasuputkien Metaanin osuudet ovat nousseet vuoden 2015 mittauksissa kaikissa putkissa. Huomattavia muutokset olivat kaasuputkien 2, 7 ja 9 osalta. Metaanin osuudet vaihtelevat vuonna 2015 välillä Kaasuputken 3 hiilidioksidipitoisuudet ovat vuoden 2015 mittauksessa olleet edellisvuoden tasolla (20 ). Tarkkailun muiden havaintoputkien osalta hiilidioksidin osuudet ovat nousseet hieman vuoden 2014 tasosta. Tarkkailukertojen väliset muutokset ovat kuitenkin olleet melko vähäisiä ja hiilidioksidin osuudet vaihtelevat vuoden 2015 mittauksissa välillä Kaasuputkien happipitoisuudet ovat laskeneet jälleen vuonna 2015 ja hapen osuuksien vaihtelut ovat vuoden mittaustuloksissa melko vähäisiä (2-5 ). Pitoisuudet ovat vaihdelleet tarkastelujaksolla välillä 0,5 11,8. Vuosien kaikki kaatopaikkakaasujen mittaustulokset on koottu liitteen 3 tarkkailutulokset taulukossa. Kaasuputkien painetiedot puuttuvat vuoden 2015 tiedoista tarkkailussa käytetyn mittarin rikkoutumisen johdosta. 12

13 Kuva 5. Kaatopaikkakaasun CH 4 -, CO 2 - ja happipitoisuudet vuosina Tulosten tarkastelu Vuoden 2015 tarkkailun tulokset on koottuna tarkkailuraportin liitteissä (liitteet 1-3). Pohja-, pinta-, ja suotovesien osalta tulosten vertailuarvoja on käytettävissä jo usean vuoden ajalta. Kaatopaikkakaasun ominaisuuksia on seurattu vuodesta 2012 lähtien. Tarkkailun aikaisemmat tulokset ovat myös huomioitu raportin kuvaajissa Pintaveden laatu Kaatopaikan vaikutukset pintaveden laatuun on havaittavissa etenkin alapuolisen havaintopaikan kohonneiden typpiyhdisteiden (kokonaistypen ja ammoniumtypen) pitoisuuksissa sekä sähkönjohtavuudessa. Ammoniumtypen osuus kokonaistypestä on huomattava. Vuoden 2015 pintavesien tarkkailutulosten tulkintaa kuitenkin vaikeuttaa vuoden tarkkailukertojen ajoittuminen vähävetisille ajanjaksoille. Pääosassa tarkkailuvuoden näytteistä ojapisteiden virtaama on ollut 0 l/s, jolloin myös tulosten edustavuudessa on normaalia suurempi epävarmuus. Vain tarkkailun yläpuolisilla havaintopisteillä A ja E on kevään näytteet ( ) saatu virtaavasta vedestä Ojapisteiden tarkkailutuloksissa on ajoittain ollut havaittavissa kohonneita bakteeripitoisuuksia (, pmy/100ml). Pitoisuudet ovat kuitenkin useasti olleet korkeampia kaatopaikan yläpuolisilla tarkkailupisteillä, eikä kaatopaikan vaikutuksia veden hygieeniseen laatuun kyetä tällöin arvioimaan. 13

14 6.2 Pohjaveden laatu Pohjaveden laadun vaihtelu vuosien aikana on ollut melko maltillista putkessa P63 sekä Milkan kaivossa. Pohjaveden laatu on selvästi heikompaa putkessa P43, missä myös vuosien välinen vaihtelu on ollut suurempaa. Putken P43 vuoden 2015 sähkönjohtavuus-, COD cr -, Kok-P-, Kok-N-, sekä kloridipitoisuudet ovat edellisvuosien tavoin moninkertaiset kahden muun tarkkailupisteen tuloksiin nähden, mitkä osoittavat kaatopaikan vaikuttavan kyseisen putken pohjaveden laatuun. Milkan kaivon tarkkailupisteessä on vuosien tuloksissa ilmennyt suolistoperäisiä enterokokkeja ( pmy/100 ml, ks. liite 2). Muuten pohjavedet ovat olleet hygieenisesti hyvälaatuisia. Vuoden 2015 tarkkailuihin lukeutui myös yleisesti lento- ja pohjatuhkassa esiintyvien metallien bariumin, molybdeenin, seleenin, vanadiinin sekä sulfaatin määritykset. Erikoismääritysten tulokset sekä näiden pohjaveden ympäristölaatunormit (EQS-arvot) on taulukoitu liitteessä Kaatopaikkakaasun koostumus Kaatopaikalle asennetuista kahdeksasta kaasuputkesta on määritetty metaanin, hiilidioksidin ja hapen tilavuusprosentit kenttäkäyttöisellä kaasuanalysaattorilla. Vuoden 2015 tulokset nousivat edellisen vuoden määrityksistä etenkin metaanin osalta. Korkeimmat metaanin osuudet ilmenivät vuosien tavoin kaasuputkesta 3 (30 ) sekä kaasuputkissa 2, 5 ja 9 (20 ). Muiden putkien osalta metaanin osuudet olivat vuonna 2014 alle 10. Myös hiilidioksidin osuudet nousevat vuoden 2015 mittauksissa. Muutokset edellisvuosien tasoihin eivät kuitenkaan ole yhtä suuria kuin metaanin osalta. Hiilidioksidin osuudet vaihtelevat vuoden 2015 mittauksissa välillä Yleisesti ottaen vuosien tarkkailujakson aikana havaitut CO 2 :n sekä CH 4 :n osuudet kaatopaikalle asennetuissa kaasuputkissa ovat olleet vähäisiä. 7 Yhteenveto Pietarsaaren kaupungin käytöstä poistetun kaatopaikan vuoden 2015 velvoitetarkkailut pinta-, pohja- ja suotovesien sekä kaatopaikkakaasun osalta on toteutettu aluehallintoviraston (LSSAVI/170/04.08/2010) päätöksen mukaisesti sekä luvan edellyttämässä laajuudessa. Poikkeuksena yleisesti lento- ja pohjatuhkassa esiintyvien metallien bariumin, molybdeenin, seleenin, vanadiinin sekä sulfaatin analyysit, joiden määritykset jäivät erehdyksessä pois vuoden 2015 suotovesien tarkkailuista. Keväästä 2013 alkaen pintavesien määrää ja laatua on tarkkailtu alueen kolmesta havaintopisteestä (A, E ja B) kahdesti vuodessa. Kaatopaikka-alueen pohjavesiputkien (PT43, PT63 sekä Milkan kaivo) tarkkailu on jatkunut edellisvuosien tavoin kerran vuodessa toistuvan näytteenoton avulla. Kaatopaikkakaasun tarkkailua on jatkettu siten, että tiedot syntyvän kaasun ainesosista (Liite 3) on määritetty alueen kahdeksasta kaasuputkesta kertaalleen vuoden 2015 aikana. Tiedot tarkkailuvuoden kaatopaikkakaasun paineista jäivät puuttumaan tarkkailussa käytetyn mittarin rikkoutumisen seurauksena. Alhedan jätevedenpuhdistamolle pumpatun suotoveden laatua on tarkkailtu neljästi vuodessa. Viemäröityjen suotovesien määristä ei ole käytössä virtaamatietoja, sillä suotoveden mukana kulkeutuva sakka on tukkinut kaatopaikalla olevan virtaamamittarin. Kaatopaikalle on tilattu uusi virtaamamittari ja se otetaan käyttöön keväällä Kaatopaikan vaikutukset ovat havaittavissa tarkkailujaksolla etenkin alapuolisen pintavesipisteen (oja, B) sekä kaatopaikan välittömässä läheisyydessä olevan pohjavesiputken (P43) kohonneina typen ja COD cr -pitoisuuksina sekä kohonneena sähkönjohtavuutena. Putken P43 pohjavedessä 14

15 on havaittu lisäksi huomattavia kloridipitoisuuksia ja kohonneita metallipitoisuuksia (Fe, Zn ja Cr). Pääosassa tarkkailuvuoden 2015 pintavesien tarkkailukerroista on ojapisteiden virtaama ollut 0 l/s, jolloin myös tulosten edustavuudessa on normaalia suurempi epävarmuus. Liitteet Liite 1 Pintavesipisteiden tarkkailutulokset vuosilta Liite 2 Pohjavesipisteiden tarkkailutulokset vuosilta Liite 3 Kaatopaikkakaasun tarkkailutulokset, vuodet

16 Liite 1.1 Pietarsaaren kaupunki Kaatopaikan tarkkailutulokset, Pintavesi Vuosi 2010 Piste Pvm Syvyys ('c) Haju Väri Kiintoaine Sähkönjoht. ph () BOD7 Kok P NH4 N NO3 N Virtaama (l/s) Fe Zn Cr Pb As cu Ni Cd Al Hg A, yp ,1 8,6 ei hajua , , ,5 2,5 0,5 2,5 11 0, ,5 A, yp ,07 10,9 ei hajua 130 3,6 34 7,2 11, , , A, yp ,14 0,3 ei hajua ,8 10, , ka. 0,1 6,6 58,3 14,5 35,0 6,2 10,1 82,7 30,0 1,5 1700,0 33,0 473,7 640,0 34,0 2,3 33,2 23,0 3700,0 67,3 1,5 2,5 0,5 2,5 11,0 0,5 1600,0 0,5 E, yp ,08 9,2 ei hajua 75 4,3 21 6, , , ,5 0, , ,5 E, yp ,15 10,6 ei hajua 130 4,4 29 7, , ,3 E, yp ,09 0,6 ei hajua 130 6,8 30 6,5 10, , ,9 ka. 0,11 6,8 111,7 5,2 26,7 6,8 10,2 83,7 37,3 1,5 790,0 55,3 68,0 174,3 30,7 8,7 1,1 36,0 2100,0 39,0 15,0 2,5 0,5 6,0 5,0 0,5 430,0 0,5 B, ap ,1 9,7 ei hajua ,4 9, , ,5 2,5 0,5 2,5 5 0, ,5 B, ap ,11 9,9 ei hajua 130 2,4 76 7,2 5, , ,4 B, ap ,14 0,2 ei hajua ,5 10, , ka. 0,12 6,6 82,7 22,8 57,7 6,7 8,4 67,3 55,3 3, ,7 68, ,0 910,0 55,7 5,7 15,1 32,0 5200,0 83,0 1,5 2,5 0,5 2,5 5,0 0,5 2400,0 0,5 Vuosi 2011 Piste Pvm Syvyys ('c) Haju Väri Kiintoaine Sähkönjoht. ph () BOD7 Kok P NH4 N NO3 N Virtaama (l/s) Fe Zn Cr Pb As cu Ni Cd Al Hg A, yp ,10 11,4 ei hajua ,4 8, , , ,5 0,5 2,5 5 0, ,5 A, yp ,02 12,5 ei hajua 190 7, , , ,7 A, yp ,07 6,3 ei hajua ,2 7, , ka. 0,06 10,1 155,0 66,9 33,3 6,5 6,9 61,0 51,7 1,5 2100,0 59,7 946,7 390,0 31,3 11,3 20,4 27,0 5100,0 50,0 4,0 2,5 0,5 2,5 5,0 0,5 920,0 0,5 E, yp ,05 12,1 ei hajua ,7 9, , ,5 1,5 2,5 1 2,5 5 0, ,5 E, yp ,07 12,8 ei hajua , , , E, yp ,08 6,2 ei hajua ,4 7, , ,6 ka. 0,07 10,4 163,3 21,3 30,7 6,4 8,0 71,7 43,7 2,4 916,7 118,0 84,8 101,0 25,3 175,3 5,5 39,0 4300,0 12,5 1,5 2,5 1,0 2,5 5,0 0,5 610,0 0,5 B, ap ,12 12 ei hajua ,7 8, , ,5 2,5 0,5 2,5 5 0, ,5 B, ap ,04 12,4 ei hajua , , ,4 B, ap ,1 6,3 ei hajua ,8 7, , ,2 ka. 0,09 10,2 633,3 59,3 38,7 6,8 5,2 45,7 93,0 4,0 5966,7 101,7 4669,7 315,0 40,7 6,7 30,5 33,0 5800,0 46,0 1,5 2,5 0,5 2,5 5,0 0,5 1400,0 0,5 Vuosi 2012 Piste Pvm Syvyys ('c) Haju Väri Kiintoaine Sähkönjoht. ph () BOD7 Kok P NH4 N NO3 N Virtaama (l/s) Fe Zn Cr Pb As cu Ni Cd Al Hg A, yp ,2 4,3 ei hajua ,8 8, , ,5 2, , ,5 A, yp ,19 12,9 ei hajua ,2 4, , ,5 A, yp ,1 10,2 ei hajua ,6 5, , ka. 0,2 9,1 396,7 25,0 27,0 6,2 6,1 52,3 69,0 1,1 2300,0 113,3 450,0 596,7 28,7 65,3 62,2 63,0 5800,0 61,0 1,5 2,5 1,0 6,0 12,0 0,5 1800,0 0,5 E, yp ,15 5,3 ei hajua ,5 9, , , ,4 2,5 1, , ,5 E, yp ,19 12,6 ei hajua ,4 8, , , E, yp ,06 10,5 ei hajua ,7 8, , ,2 ka. 0,13 9,5 270,0 124,0 19,7 6,5 8,6 75,3 47,7 0,2 1126,7 188,7 86,0 193,3 19,8 178,7 54,9 87,0 3700,0 44,0 5,4 2,5 1,1 8,0 5,0 0,5 3400,0 0,5 B, ap ,17 5 ei hajua ,3 8, , ,3 9 0, , ,5 B, ap ,21 13,7 ei hajua , , , B, ap ,08 10,5 ei hajua ,1 5, , ,8 ka. 0,15 9,7 326,7 99,7 45,3 5,6 4,7 39,0 141,0 1,6 9000,0 233,3 5915,3 587,5 38,7 5,7 62,9 77,0 3400,0 80,0 5,3 9,0 0,5 8,0 12,0 0,5 3300,0 0,5 Tulokset: EPV / Ahma Ympäristö Oy (Alkuperäiset tutkimustodistukset toimitettu tilaajalle) (keltaisella korostettu tulos on ollut alle määritysrajan = tulos puolitettu)

17 Pietarsaaren kaupunki Kaatopaikan tarkkailutulokset, Pintavesi Vuosi 2013 Hg Al Cd Ni cu As Pb Cr Zn Fe Virtaama (l/s) NO3 N NH4 N Kok P BOD7 () ph Haju Väri Kiintoaine Sähkönjoht. ('c) Syvyys Piste Pvm A, yp ,15 2,1 maatunut ,9 6, A, yp ,20 0,7 ei hajua ,7 10, ka. 0,175 1, ,5 19 6,3 8,8 62, , ,5 40, E, yp ,13 2,6 maatunut ,4 9, , E, yp ,15 3,4 ei hajua ,1 11, , ka. 0, ,5 6,25 10,7 79, ,5 65,5 11, B, ap ,17 2,5 maatunut ,5 7, , B, ap ,10 1,5 ei hajua ,8 9, , ka. 0, , ,5 6,65 8, , , Vuosi 2014 Hg Al Cd Ni cu As Pb Cr Zn Fe Virtaama (l/s) NO3 N NH4 N Kok P BOD7 () ph Sähkönjoht. Kiintoaine Haju Väri ('c) Syvyys Piste Pvm A, yp ,1 10,5 ei hajua 130 5, , A, yp ,1 5,4 ei hajua , , ka. 0,1 7, ,3 31,5 7 8,45 71,5 61, , ,5 12, E, yp ,04 10 ei hajua ,9 7, ,6 E, yp ,05 6,9 ei hajua ,8 9, , ka. 0,045 8, ,5 26 6,85 8,65 73, ,5 31 1, B, ap ,03 10,8 ei hajua 190 7,2 68 7,3 8, , ,2 B, ap ,05 5,6 ei hajua ,3 9, ka. 0,04 8, ,6 63 7,3 8, , ,5 8, Vuosi 2015 Hg Al Cd Ni cu As Pb Cr Zn Fe Virtaama (l/s) NO3 N NH4 N Kok P BOD7 () ph Sähkönjoht. Kiintoaine Haju Väri ('c) Syvyys Piste Pvm A, yp ,9 ei hajua ,6 8, , A, yp lievä t/m ,84 5, , ,9 1 0,06 0,74 1,7 4,9 0, ,001 ka ,5 68,5 6,72 6, , , E, yp ,6 ei hajua ,7 8, E, yp ,8 Lievä öljy ,25 4, ,2 3,6 0,13 1,2 2,2 6,5 0,01 98,6 0,001 ka ,975 6, B, ap ,3 lievä öljy ,67 8, B, ap ,9 lievä t/m ,89 7, , ,1 3,3 1,2 2,1 8,4 8,6 0, ,001 ka ,5 31 6,78 7,95 70, , Liite 1.2 Tulokset: EPV / Ahma Ympäristö Oy (Alkuperäiset tutkimustodistukset toimitettu tilaajalle) (keltaisella korostettu tulos on ollut alle määritysrajan = tulos puolitettu)

18 Liite 2 Pietarsaaren kaupunki Kaatopaikan tarkkailutulokset, Pohjavesi Vuosi 2010 Näytepiste Pvm T ( c) ulkonäkö Pinta ph Sähkönjoht. () Kok P NO3 N Rauta Sinkki Kromi Lyijy P ,3 1, , P ,8 1,5 7,8 55 3, ,5 2, ,3 Milkan kaivo , , , , Kiintoaine BOD7 >10 4,9 1,5 Vuosi 2011 Näytepiste Pvm T ( c) ulkonäkö Pinta ph Sähkönjoht. () Kok P NO3 N Rauta Sinkki Kromi Lyijy P ,5 1,65 6, , P ,9 1,51 7,7 45 1,1 8, , ,6 Milkan kaivo ,5 7, , , ,5 3 2, Kiintoaine BOD7 19 1,5 1,5 Vuosi 2012 Näytepiste Pvm T ( c) ulkonäkö Pinta ph Sähkönjoht. () Kok P NO3 N Rauta Sinkki Kromi Lyijy P ,7 1,3 6, , ,5 0 5 P ,8 1,29 7,9 46 2, ,6 2, Milkan kaivo ,4 7,3 30 1, ,5 2, Kiintoaine BOD7 25 8,8 1,5 Vuosi 2013 Näytepiste Pvm T ( c) ulkonäkö Pinta ph Sähkönjoht. () Liuk. P NH4 N Liuk. Fe Liuk. Zn Liuk. Cr Liuk. Pb P T ,8 1,86 6, ,8 0, PT ,81 7,8 49 1,1 9, ,3 0,23 0, Milkan kaivo ,8 6,8 21 1,6 13, ,5 7, ,4 1,9 0, Vuosi 2014 Näytepiste Pvm T ( c) ulkonäkö Pinta ph Sähkönjoht. () Liuk. P NH4 N Liuk. Fe Liuk. Zn Liuk. Cr Liuk. Pb P T ,4 samea 2,08 6, , ,7 0, PT ,9 kirkas 1,97 7,9 50 0,74 5, ,1 10,2 0,23 0, Milkan kaivo ,5 kirkas 7,1 16 6, , ,2 1,8 2, Vuosi 2015 Näytepiste Pvm T ( c) ulkonäkö Pinta ph Sähkönjoht. () Liuk.P NH4 N Liuk. Fe Liuk. Zn , ,06 P T ,8 ruskea 1,7 6, , ,3 0, ,7 0,75 29, ,8 0,59 29,5 12,2 0,001 0,25 PT ,2 kellertävä 1,9 7,9 50 3, , ,8 0,36 0, ,6 0,2 0,05 1, ,3 0,02 1,2 2 0,001 0,25 Milkan kaivo ,2 kellertävä 7,2 18 7, , ,9 1,3 2, ,8 24,7 0,25 0,05 0, ,6 0,01 16,8 2,2 0,001 0,25 Liuk. Cr Liuk. Pb Sulfaatti Ba Mo Se V Al As Cd Cu Ni Hg Kloorifenolit Tulokset: EPV / Ahma Ympäristö Oy (Alkuperäiset tutkimustodistukset toimitettu tilaajalle) (keltaisella korostettu tulos on ollut alle määritysrajan = tulos puolitettu)

19 Liite 3 Pietarsaaren kaupunki / suljettu kaatopaikka Kaatopaikkakaasut mittaustulokset Vuosi 2012 Näytepiste Pvm CH4 CO2 Ilmanpaine mb C Kaasuputki ,0 0,1 10, ,7 Kaasuputki ,4 17,7 2, ,7 Kaasuputki ,2 26,7 0, ,1 Kaasuputki ,0 0,8 9, ,0 Kaasuputki ,4 23,6 1, ,1 Kaasuputki ,0 3,0 8, ,1 Kaasuputki ,0 3,7 7, ,8 Kaasuputki ,0 2,3 8, ,9 Kaasuputki ,2 7,2 4, ,9 Vuosi 2013 Näytepiste Pvm CH4 CO2 Ilmanpaine mb Kaasuputki ,3 6,9 984 Kaasuputki ,2 22,2 0,5 983 Kaasuputki ,7 29,4 3,2 983 Kaasuputki ,1 6,8 983 Kaasuputki ,7 24,2 1,1 983 Kaasuputki ,6 8,1 6,2 983 Kaasuputki ,8 6,5 983 Kaasuputki ,6 13,5 2,1 983 Kaasuputki ,3 10,5 3,2 984 Vuosi 2014 Näytepiste Pvm CH4 CO2 Ilmanpaine mb Kaasuputki ,9 10,8 991 Kaasuputki ,2 5,8 6,3 992 Kaasuputki ,1 20,3 2,5 992 Kaasuputki ,1 15, Kaasuputki ,1 11,8 992 Kaasuputki ,5 2,2 10,4 992 Kaasuputki ,1 1,3 11,1 992 Kaasuputki ,5 992 C C Vuosi 2015 Näytepiste Pvm CH4 CO2 Kaasuputki ,6 5 5 Kaasuputki Kaasuputki Kaasuputki Kaasuputki Kaasuputki Kaasuputki Kaasuputki Ilmanpaine mb C Tulokset: EPV / Ahma Ympäristö Oy (Alkuperäiset tutkimustodistukset toimitettu tilaajalle)