ÕÊÊÇ. ÊËÑÍ ÇØÌÛÛÒÊÛÌÑ ÐÑÓßÎÕËÒ ÕËÒÒßÒ Î ËÌÌßÒ ÕßßÌÑÐß ÕßÒ ÍËÑÌÑó Öß ÊßÔËÓßÊÛÍ ÛÒ ÌßÎÕÕß ÔËÍÌß ÊËÑÒÒß îðïê. Õ Ê µ±²»² ïíòêòîðïé.

Transkriptio

1 ÕÑÕÛÓ\ÛÒÖÑÛÒ ÊÛÍ ÍÌJÒ ÊÛÍ ÛÒÍËÑÖÛÔËÇØÜ ÍÌÇÍ ÕÊÊÇ Pantone 300 б³ µ«² µ«² ÊËÑÍ ÇØÌÛÛÒÊÛÌÑ ÐÑÓßÎÕËÒ ÕËÒÒßÒ Î ËÌÌßÒ ÕßßÌÑÐß ÕßÒ ÍËÑÌÑó Öß ÊßÔËÓßÊÛÍ ÛÒ ÌßÎÕÕß ÔËÍÌß ÊËÑÒÒß îðïê Õ Ê µ±²»² ïíòêòîðïé Õ»² ± êëèñïé

2

3 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO TARKKAILUN SUORITUS SÄÄ- JA VALUMAOLOT VESISTÖ- JA KUORMITUSTARKKAILU Havaintopaikka K Vesistökuormitus Havaintopaikka P Havaintopaikka P Pohjavesiputki HP Pohjavesiputki HP Pohjavesiputki HP YHTEENVETO... 5 LIITTEET: Liite 1. Tarkkailutulokset Liite 2. Havaintopaikkakartta

4

5 Vesiosasto/KV Kirjenumero 658/17 POMARKUN KUNTA Tekninen toimisto POMARKKU VUOSIYHTEENVETO POMARKUN KUNNAN RIUTTAN KAATOPAIKAN SUOTO- JA VALUMA- VESIEN TARKKAILUSTA VUONNA JOHDANTO Pomarkun kunnan Riuttaan suljettu kaatopaikka sijaitsee noin 3 km kaakkoon Pomarkun keskustasta Riuttantie 304:ssä. Kaatopaikka kuuluu Levissuon alueeseen. Kaatopaikka-alue on metsäisen harjanteen pohjoisrinteessä. Läjitysalueen itäpuolella aukeaa laaja Levissuo. Maaperä on pääosin moreenia, jonka päällä on notkokohdissa ohut turvekerros. Kaatopaikan pintavedet valuvat maaston muotoja noudattaen Levissuolle ja siitä edelleen ojaan joka laskee Pomarkunjokeen. Kaatopaikan pinta-ala on reilu hehtaari (1,1 ha). Kaatopaikka on toiminut kunnan alueella syntyneiden ylijäämämaiden ja jatkokäyttöön soveltumattoman rakennusjätteen loppusijoituspaikkana. Kaatopaikan toiminta loppui Riuttan suljetun kaatopaikan suoto- ja valumavesien vesistövaikutusten tarkkailun suorittaa Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys. Tarkkailu perustuu Lounais-Suomen ympäristökeskuksen päätökseen nro LOS-2004-Y (annettu ). Päätöksessä määrätyn tarkkailuohjelman on laatinut Geoline Oy (päivätty ) ja ympäristökeskus on hyväksynyt sen päätöksellään nro 78 YLO/ Tarkkailua valvoo Varsinais-Suomen ELY-keskus. 2. TARKKAILUN SUORITUS Tarkkailuohjelman mukaan näytteet otetaan vuosittain kevät- ja syysylivalumakausina. Näytteet otetaan kaatopaikan ylä- ja alapuolisilta ojapisteiltä, kolmiomittapadolta sekä kolmesta pohjavesiputkesta. etunimi.sukunimi@kvvy.fi ( 03 ) PL 265, Tampere

6 2 Taulukko 2.1. Riuttan kaatopaikan velvoitetarkkailun havaintopaikat ja ajankohdat vuonna PORIUTTA/P1 oja, alapuoli x x PORIUTTA/K1 kolmiomittapato x x PORIUTTA/HP1 pohjavesiputki 1 x x PORIUTTA/HP2 pohjavesiputki 2 x x PORIUTTA/HP3 pohjavesiputki 3 x x Vesinäytteet analysoitiin KVVY:n laboratoriossa, joka on FINAS -akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T064. Tarkkailutulokset ja havaintoasemakartta ovat raportin liitteenä. 3. SÄÄ- JA VALUMAOLOT Tammikuu oli koko maassa tavanomaista kylmempi ja sademäärä jäi tavanomaista pienemmäksi (Kuva 3.1). Helmikuu oli harvinaisen leuto ja monin paikoin poikkeuksellisen sateinen. Sulamisvalumia kohdistui jokiin ja puroihin jo tässä vaiheessa. Maaliskuu alkoi lauhana ja lumet alkoivat vähitellen sulaa. Sademäärä oli Tampereellakin kuitenkin alle puolet tavanomaisesta. Huhtikuu oli suuressa osassa maata tavanomaista lämpimämpi. Kuun alku oli vähäsateinen, mutta kuun lopulla sademäärät kasvoivat jopa kaksinkertaisiin lukemiin tavanomaiseen nähden. Toukokuun alku oli lähes helteinen, mutta sateet lisääntyivät loppukuusta. Sademäärä jäi Tampereella kuitenkin keskimääräistä pienemmäksi. Sää jatkui kesäkuussa kesäisen lämpimänä. Heinäkuu alkoi helteisenä, aurinkoisena ja melko poutaisena. Sademäärissä oli suurta paikallista vaihtelua. Heinäkuun lopulla oli kesän pisin yhtenäinen hellejakso. Elokuun sää oli kesäisen lämmin ja epävakainen. Kuun puolivälissä matalapaineet toivat mukanaan jatkuvia sateita. Syyskuu alkoi varsin kesäisissä lukemissa, mutta pian sää viileni ja yöt olivat kylmiä. Syyskuun sademäärät jäivät pääasiassa keskiarvojen alapuolelle. Lokakuu oli pitkään lähes sateeton, joten valumat olivat hyvin niukkoja. Sää pakastui heti marraskuun alussa. Marraskuun alkupuoli oli monin paikoin jopa poikkeuksellisen kylmä, kun taas loppupuoli oli selvästi lauhempi. Sää lauhtui joulukuussa ja sademäärä jäi harvinaisen pieneksi.

7 3 mm 180 Kankaanpää, Niinisalo Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Kuva 3.1. Sademäärä kuukausittain vuosina 2015 ja 2016 sekä pitkän ajan keskiarvo Niinisalossa. 4. VESISTÖ- JA KUORMITUSTARKKAILU 4.1 Havaintopaikka K1 Havaintopaikka kolmiomittapato K1 sijaitsee kaatopaikan tasausaltaan alapuolella. Kaatopaikan valuma-alue on niin pieni, että padolla ei esiinny suuria virtaamia. Keväällä 2016 virtaama oli hyvin pieni 0,2 l/s, syksyllä virtaamaa ei havaittu lainkaan. Kaatopaikan vaikutus näkyi mittapadon vedenlaadussa korkeina elektrolyytti- ja ravinnepitoisuuksina (Taulukko 4.1). Veden sähkönjohtavuus on pysynyt vuodesta 2011 korkeana. Vuonna 2016 sähkönjohtavuus vaihteli välillä ms/m. Kloridipitoisuus oli suhteessa alhainen 8,6-24 mg/l. Kokonaistyppipitoisuudet olivat aiemmin todettujen pitoisuuksien tasolla. Ammoniumtypen pitoisuus oli keväällä hieman koholla, mutta sen määrä kokonaistypestä on vähäinen. Veden fosforipitoisuus on ollut syksyisin kevättä korkeampi. Suotovesien ravinnepitoisuudet ylittivät luonnontasona pidetyt pitoisuudet typen osalta 3-6-kertaisesti ja fosforin osalta 5-20-kertaisesti. Tarkkailuajankohtina veden hygieeninen laatu on pysynyt erinomaisena vuodesta 2012 lähtien. Vesi on väriltään hyvin ruskeaa ja siinä todettiin kaatopaikan haju. Taulukko 4.1. Pomarkun Riuttan kaatopaikan valumavesien määrä, sähkönjohtavuus, typpiyhdisteiden ja fosforin pitoisuudet sekä fekaalisten kolibakteerien määrä vuosina Vuosi Virtaama l/s S-joht. ms/m Kok.N µg/l NH4-N µg/l Kok.P µg/l Fek. kolit kpl/dl kevät syksy kevät syksy kevät syksy kevät syksy kevät syksy kevät syksy ,23 0, ,10 0, ,02 0, ,20 0, ,00 0, ,20 0,

8 4 4.2 Vesistökuormitus Laskennallinen kuormitus vaihtelee vahvasti virtaamien mukaan ja Riuttan kaatopaikalta tulevat virtaamat ovat varsin pieniä. Vuonna 2016 syksyllä ei todettu lainkaan virtaamaa. Keskiarvona vuoden 2016 ravinnekuormitus oli käytännössä olematonta. Kevään tulosten perusteella kuormitus vastasi yhden henkilön käsittelemättömiä jätevesiä (Taulukko 4.2) Virtaamien vähäisyyden ja vaihtelun vuoksi pidemmän aikavälin ennusteita ei voida tehdä, mutta kuormitus on ollut jo vuodesta 2011 alkaen vähäistä. Taulukko 4.2. Pomarkun Riuttan kaatopaikan vesistökuormitus vuosina Pitoisuuskeskiarvot on painotettu virtaamilla. Kuormitusluvuissa on huomioitu taustapitoisuuksina BHK7 2,0 mg/l, kok.n 600 µg/l ja kok.p 20 µg/l. Asukasvastinearvoina on käytetty BHK7 70 g/asukas, N 14 g/asukas ja P 2,2 g/asukas. Riuttan kaatopaikka/ Tasausallas Virt. Q l/s S-joht ms/m BHK 7 mg/l BHK 7 kg/d BHK 7 AVL Kok.N mg/l Kok.N kg/d Kok.N AVL Kok.P mg/l kok.p kg/d kok.p AVL ,20 105,0 4,2 0,0 1 2,1 0,03 2 0,11 0, ,00 157,0 24,0 0,0 0 3,7 0,00 0 0,39 0,000 0 Keskiarvo 0,10 105,0 4,2 0,0 0 2,1 0,01 1 0,11 0,001 0 Vuosikeskiarvot ,17 174,7 1,0 0,0 0 2,9 0,03 3 0,091 0, ,06 244,2 2,7 0,0 0 4,6 0,02 2 0,045 0, ,01 211,0 2,1 0,0 0 3,4 0,00 0 0,032 0, ,12 185,7 4,9 0,0 0 1,4 0,01 1 0,071 0, ,05 166,0 22,0 0,1 1 3,6 0,01 1 0,280 0, ,10 105,0 4,2 0,0 0 2,1 0,01 1 0,110 0, Havaintopaikka P2 Kaatopaikan yläpuolisella pisteellä vesi on ruskeaa, hapanta humusvettä. Syksyllä oja oli kuiva eikä näytettä saatu. Keväällä 2016 sähkönjohtavuus oli luonnontasolla (3,3 ms/m). Väriltään vesi oli soiselle alueella tyypillisesti varsin ruskeaa (160 mg/l Pt). Kokonaistyppipitoisuus (460 µg/l) ja orgaaninen kokonaishiili (20 mg/l) ovat vuoteen 2011 verrattuna laskeneet hieman. Kokonaisfosforipitoisuus oli luonnontasolla. Veden hygieeninen laatu oli hyvä, mutta lämpökestoisia koliformisia bakteereita todettiin hieman enemmän kuin kaatopaikan suotovesissä. 4.4 Havaintopaikka P1 Kaatopaikan alapuolisella pisteellä vesi on sameampaa ja tummempaa kuin kaatopaikan yläpuolella. Veden ph-arvo oli korkeampi kuin kaatopaikan yläpuolisella pisteellä, mutta edelleen happaman puolella. Keväällä typpipitoisuus nousi selvästi kaatopaikkavesien vaikutuksesta. Myös Ammoniumtypen pitoisuus kohosi lievästi (540 µg/l). Fosforipitoisuus oli 4-6-kertaa luonnonvesiä korkeammalla tasolla ( µg/l). Ojan ympärillä on kaatopaikan jälkeen peltoalueita, jotka todennäköisesti vaikuttavat fosforipitoisuuden nousuun enemmän kuin kaatopaikka. Peltoalueilta tulevaan kuormitukseen viittaa myös syksyn selvästi kaatopaikkavesissä todettua suurempi bakteerimäärä (n. 180 kpl/dl). Sähkönjohtavuus kohosi niin ikään yläpuoliseen pisteeseen nähden, mutta pysyi edelleen melko matalana (7-10 ms/m).

9 5 4.5 Pohjavesiputki HP1 Pohjavesiputki HP1 sijaitsee noin 100 metrin päässä kaatopaikalta kaakkoon Levissuon reunalla. Pohjavesiputken HP1 vesi oli hapetonta vuonna Sähkönjohtavuus oli tasolla ms/m. Humuspitoisuus oli varsinkin syksyllä tavallista matalampi (COD Mn 5,1-16 mg O 2 /l). Talousveden laatusuositus on 5 mg O 2 /l (STM 401/2001). Ammoniumtyppipitoisuus oli µg/l vuonna Syksyn pitoisuus ylitti talousveden laatusuosituksen (0,5 mg/l) lievästi. Veden hapettomuus kohottaa rauta- ja mangaanipitoisuuksia, jotka olivat korkeita erityisesti syksyllä (Fe: µg/l). 4.6 Pohjavesiputki HP2 Pohjavesiputki HP2 sijaitsee kaatopaikan itälaidalla. Putken vesi oli keväällä hyvin niukkahappista ja syksyllä hapetonta. Raudan ja mangaanin pitoisuudet olivat kuitenkin huomattavasti alhaisemmat kuin pohjavesiputkessa HP1, mutta eivät silti täyttäneet talousveden laatusuosituksia. Myös veden ammoniumtyppipitoisuus (5-34 µg/l) oli vain murto-osa putkessa HP1 todetuista pitoisuuksista. Veden sähkönjohtavuus sen sijaan oli samaa tasoa putken HP1:n kanssa. 4.7 Pohjavesiputki HP3 Pohjavesiputki HP3 sijaitsee kaatopaikan luoteislaidalla. Myös pohjavesiputken HP3:n vesi oli hapetonta. Sähkönjohtavuus oli lievästi koholla, mutta ei pohjavesille epätyypillinen. Veden laatu vaikutti olevan putkien HP1 ja HP2 laadun välimaastossa. Raudan, ja mangaanin pitoisuudet eivät täyttäneet talousvedelle asetettuja laatusuosituksia. Putken HP1 tavoin ammoniumtypen pitoisuudet olivat kohonneet. 5. YHTEENVETO Pomarkun kunnan Riuttan käytöstä poistetun kaatopaikan kuormitus jäi vuonna 2016 edellisten vuosien tapaan hyvin niukaksi pienen virtaaman vuoksi. Kaatopaikan vaikutus suotovesissä näkyi selvästi kohonneena sähkönjohtavuutena sekä typpiyhdisteiden pitoisuuksina. Kevään tarkkailukerran perusteella ravinnekuormitus vastasi vain yhden henkilön käsittelemättömiä jätevesiä. Merkittävää hygieenistä likaantumista ei ole havaittu vuoden 2011 syksyn jälkeen. Levissuonojan ravinnepitoisuudet kaatopaikan alapuolella olivat luonnontasosta kohonneita. Kevään lievästi kohonnut ammoniumtyppipitoisuus viittasi kaatopaikan vaikutukseen. Laskuojaan vaikuttaisi tulevan kuormitusta kaatopaikan lisäksi ympäröivältä peltoalueelta, sillä syksyllä hygieeninen veden-

10 6 laatu heikkeni laskuojassa kaatopaikan suotovesiä huonommaksi. Myös osa ravinteista voi olla peräisin muualta, kuin kaatopaikalta. Pohjavedet olivat kaikissa tarkkailuputkissa hapettomia. Vedenlaatu ei yhdessäkään putkessa täyttänyt täysin talousvesiasetuksen (401/2001) laatusuosituksia raudan, mangaanin ja hapenkulutusarvon osalta. Metallien ja ajoittain myös ammoniumtypen pitoisuudet kohosivat todennäköisesti hapettomista olosuhteista johtuen, mutta kaatopaikan vaikutuksia voida erotella. Pitkällä aikavälillä kaatopaikan kuormitus jäänee vähäiseksi. Kaatopaikan läheisyydessä olevien sijaitsevan pohjavesiputken vedenlaatu on kuitenkin huono.

11 KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY 7 Laatinut: Tutkimusinsinööri Kaisa Valkonen Hyväksynyt: Vesiosaston johtaja Jukka Lammentausta TIEDOKSI: Varsinais-Suomen ELY-keskus, kirjaamo Pomarkun kunta/ympäristönsuojelu Pohjois-Satakunnan peruspalveluliikelaitos, kuntayhtymä Varsinais-Suomen ELY-keskus, Asko Sydänoja asko.sydanoja@ely-keskus.fi

12 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 1/1 Riuttan kaatopaikka, Pomarkku (PORIUTTA) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi *Sameus *K-aine *Sähkonj *Väri *ph *BOD 7 *COD(Cr) *KHT_titr *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *Cl *TOC *Fe *Zn *Mn,kok *Lämpkolif Haju Syvyys (m) mg/l FNU mg/l ms/m mg/l Pt mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l N µg/l N µg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l kpl/100 ml PORIUTTA / P2 Kaatopaikan yläpuoli (Levissuon yp.) Klo 14:40; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 90; Virt. 0,00050 m3/s; 0.1 4,3 1,7 <1 3, ,1 < , <5 23 H PORIUTTA / P2 Kaatopaikan yläpuoli (Levissuon yp.) Klo 10:00; Näytt.ottaja Pasi Ristolainen; Virt. 0,0 m3/s; 0.1 P P PORIUTTA / K1 Tasausaltaan alapuolinen kolmiomittapato Klo 14:00; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 90; Virt. 0,00020 m3/s; 0.1 7, ,2 4, , SKP PORIUTTA / K1 Tasausaltaan alapuolinen kolmiomittapato Klo 11:00; Näytt.ottaja Pasi Ristolainen; , , <20 3 LKP PORIUTTA / P1 Oja Levissuolta, kaatopaikan alapuoli Klo 13:10; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 90; Virt. 0,015 m3/s; 0.1 5,8 5,5 2,9 7, ,0 < , ,7 1 L PORIUTTA / P1 Oja Levissuolta, kaatopaikan alapuoli Klo 12:55; Näytt.ottaja Pasi Ristolainen; Virt. 0,001 m3/s; , , ,8 2, < , <20 ~180 LMT PORIUTTA / HP1 Havaintoputki 1 Klo 13:40; Näytt.ottaja JI; Veden p.k. -1,49 m; Putki 1 7,8 0 10,7 6, , L PORIUTTA / HP1 Havaintoputki 1 Kok.syv. -4,81 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja Pasi Ristolainen; Veden p.k. -3,46 m; Putki 1 8,9 <0,2 37,1 6,5 5,1 6, , H PORIUTTA / HP2 Havaintoputki 2 Klo 13:45; Näytt.ottaja JI; Veden p.k. -2,64 m; Putki 2 6,9 0,23 13,0 6,7 15 6,9 5 1, L PORIUTTA / HP2 Havaintoputki 2 Kok.syv. -5,62 m; Klo 10:45; Näytt.ottaja Pasi Ristolainen; Veden p.k. -4,41 m; Putki 2 9,1 <0,2 37,5 6,9 5, , LMT PORIUTTA / HP3 Havaintoputki 3 Klo 14:15; Näytt.ottaja JI; Veden p.k. -1,63 m; Putki 3 6,9 0 21,3 6,4 7,3 9, , S PORIUTTA / HP3 Havaintoputki 3 Kok.syv. -5,04 m; Klo 12; Näytt.ottaja Pasi Ristolainen; Veden p.k. -3,21 m; Putki 3 8,9 <0,2 25,3 6,4 18 8, , H FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

13