HEINÄLAMMINRINTEEN JA HEPOMÄEN ALUEEN TOIMINNANHARJOITTAJIEN JÄTEVESIEN, PINTAVESIEN JA POHJAVESIEN TARKKAILU VUONNA 2018

Transkriptio

1 Eurofins Environment Testing Projekti JÄTEKUKKO OY HEINÄLAMMINRINTEEN JA HEPOMÄEN ALUEEN TOIMINNANHARJOITTAJIEN JÄTEVESIEN, PINTAVESIEN JA POHJAVESIEN TARKKAILU VUONNA 218

2 JÄTEKUKKO OY, HEINÄLAMMINRINTEEN JA HEPOMÄEN ALUEEN TOIMINNANHARJOITTAJIEN JÄTEVESIEN, PINTAVESIEN JA POHJAVESIEN TARKKAILU VUONNA 218 Sisällysluettelo YHTEENVETO JOHDANTO JÄTEKUKKO OY YLEISTÄ JÄTEVESITARKKAILU Viemäriin johdettava vesi (J25b) Muut jätevedet PINTAVESITARKKAILU POHJAVESITARKKAILU Pohjaveden korkeus Pohjaveden laatu KUOPION KAUPUNGIN SILMÄSUON KAATOPAIKKA YLEISTÄ Jätevesitarkkailu PINTAVESITARKKAILU POHJAVESITARKKAILU RUDUS OY YLEISTÄ PINTAVESITARKKAILU POHJAVESITARKKAILU PELASTUSOPISTON HARJOITUSALUE JÄTEVESITARKKAILU PINTAVESITARKKAILU POHJAVESITARKKAILU HEIKKI HILTUNEN/MORENIA OY YLEISTÄ PINTAVESITARKKAILU FORTUM WASTE SOLUTIONS OY (ENT. EKOKEM OY) JÄTEVESITARKKAILU YIT INFRA OY YLEISTÄ POHJAVESITARKKAILU SAVON KULJETUS OY YLEISTÄ POHJAVESITARKKAILU NCC ROADS OY YLEISTÄ POHJAVESITARKKAILU... 62

3 11. PIELISEN BETONI OY YLEISTÄ TARKKAILUN KEHITTÄMINEN VIITTEET LIITTEET Liite 1. Heinälamminrinteen ja Hepomäen alueen näytepisteet 218 Liite Toiminnanharjoittajakohtaiset tarkkailutulokset 218 Heli Ranta-aho Tutkimusinsinööri Eurofins Ahma Oy Antti Leppänen Ympäristöasiantuntija Eurofins Ahma Oy Eurofins Ahma Oy Yhteystiedot Niemenkatu LAHTI Sähköposti:

4 1 YHTEENVETO Jätekukko Oy:n jätevesipisteen J25b kiintoainepitoisuus, CODMn, BOD7 ja kolibakteerien arvot olivat vuonna 218 selvästi keskimääräistä tasoa pienempiä. Suljetulta täyttöalueelta II tulevan veden (J213) sähkönjohtavuus, kloridi- ja typpipitoisuudet ovat edelleen koholla, mutta laskeneet vuodesta 217. Jäteveden bakteerimäärät olivat kaikilla havaintopisteillä pitkän ajan keskiarvoa pienempiä. Toukokuun vesikirpputestien perusteella pisteen J217 vesi oli toksista vesikirpuille. Pintavesitarkkailun yläpuolisten vesistöpisteiden vedenlaadussa voidaan nähdä pidemmällä aikavälillä heinälammin ojan vertailupisteen (J/H29) vedenlaadun parantuneen aiemmasta. Alapuolisella pisteellä J211 kloridi oli tarkkailuhistorian korkein sekä sähkönjohtavuus ja ravinteet olivat koholla. Veden happitilanne oli heikko. Bakteerimäärät olivat lähes kaikilla havaintopisteillä vuonna 218 pitkän ajan keskiarvoa pienempiä. Raskasmetalli-, liuotin- ja muiden haitta-aineiden pitoisuudet olivat pääosin pieniä tai alle määritysrajojen. Pisteellä J28 sulfaattipitopisuus oli aiempiin tarkkailukertoihin nähden koholla. Vesikirpputestien mukaan vesi pisteillä J28 ja J23 ei ollut akuutisti toksista vesikirpuille. Vertailualueen pohjavesiputkissa J15u ja J18 kloridipitoisuudet olivat jälleen korkealla. Sama trendi voidaan havaita myös sähkönjohtavuudessa. Kloridin ympäristölaatunormit ylittyivät putkilla molemmilla näytekerroilla. Putkista J1 ja J2 havaittiin öljyjä ja nikkelin ympäristönlaatunormi ylittyi putkilla J15u ja J18. Alapuolisella putkella J14 sähkönjohtavuus on ollut koholla tarkkailujakson alusta asti ja samoin putkella J12/1, mutta maltillisemmin. Kloridin ympäristönlaatunormi ylittyi jälleen putkilla J14, J12/1 ja J11/1. Sinkin ympäristönlaatunormi ylittyi putkilla J5 ja J15. Putkista J14 ja J15 havaittiin öljyjä ja putkesta J14 ympäristölaatunormin ylittävä pitoisuus MTBE:tä. Silmäsuon kaatopaikan jätevesitarkkailutulosten mukaan laskennallinen kuormitus oli pääosin edellisvuosia pienempi muiden kuin ammoniumtypen ja raudan osalta. Pintavesitarkkailutulosten mukaan happi kului lähes loppuun kesän jälkeen Haminanlahden tarkkailupisteen syvänteessä (K4). Typen ja hygieenisen laadun osalta vedenlaatu oli edellisvuosien tapaan heikointa puropisteellä K1. Kaatopaikan suotovesien pohjaveden laatua heikentävä vaikutus oli aiempien vuosien tapaan ilmeinen pohjavesiputkessa K7. Rudus Oy:n pintavesien tasausaltaan (M3) vedenlaatu oli yleisesti heikompaa kuin vaikutusalueella (M4). Pohjaveden rautapitoisuus ja ammoniutypen osuus viittaavat pisteellä M1 kuormitukseen. Tarkkailuohjelmassa Rudus Oy:n pintavesitarkkailun osalta mainitaan, että pisteeltä M3 otetaan vertailunäyte, ja että pisteen vedenlaatu kuvaa ympäristön tilaa. Tarkkailuohjelman tekstistä voi siis saada käsityksen, että piste M3 toimii vertailupisteenä vaikutusalueen pisteelle. Todellisuudessa piste sijaitsee vaikutusalueella (tasausallas), eli kuvaa vaikutusalueen ympäristön tilaa eikä luonnontilaisen tai luonnontilaisen kaltaisen ympäristön tilaa. Tämä kannattaa selventää seuraavan tarkkailuohjelman tekstiin. Vuonna 218 pelastusopiston jäteveden (P1) liuottimien ja PAH- yhdisteiden määrä oli laskenut, mutta edelleen havaittiin pieniä määriä vesiympäristölle vaarallisia ja haitallisia aineita. Liuotinpitoisuus nousi lokakuussa voimakkaasti o-ksyleenin (15 μg/l) takia. Sulfaattipitoisuus oli heinäkuun näytteenottokertaa lukuunottamatta koholla. Kiintoaine, kokonaistyppi- ja fosforikuormitus oli aiempaa suurempaa vuonna 218. Pintavesitarkkailutulosten mukaan Alimmaisen Korvalammen syvänteen (P5 5m) happitilanne oli aiempien vuosien tapaan heikoin. Aikaisempien vuosien tapaan pohjaveden laatu on heikointa putkessa P18. AOXyhdisteiden pitoisuudet olivat lähes kaikilla pisteillä alle laboratorion määritysrajan, raskasmetallien, metallien ja sulfaatin pitoisuudet jäivät pienemmiksi kuin pohjaveden ympäristönlaatunormit ja VOC-yhdisteiden sekä öljyjen pitoisuudet jäivät alle määritysrajojen. Morenia Oy:n pintavesitarkkailutuloksien perusteella pisteen H2 veden sähkönjohtavuus, kokonaistyppi- ja kloridipitoisuus olivat tavanaomaista tasoa suurempia. Fortum Waste Solutions Oy:n pitoisuudet olivat joiltain osin nousseet viime vuodesta. Maaliskuussa pitoisuudet olivat poikkeuksellisen korkeat. Jätevesistä havaittiin pieniä pitoisuuksia raskasmetalleja, vesiympäristölle vaaralliseksi ja haitalliseksi yksilöityjä asetuksen 138/215 aineita ja liuottimia. YIT Infra Oy:n pohjaveden laatu oli pääosin aiemmalla tasolla. Toukuussa havaittiin pieniä pitoisuuksia raskasmetalleja. Savon Kuljetus Oy:n ja NCC Roads Oy:n pohjavesitarkkailun tuloksien perusteella merkittäviä muutoksia aiempaan ei ole nähtävissä. Putkessa SK3/LE2 sulfaattipitoisuus oli koholla, mutta pitoisuus ei ylittänyt ympäristönlaatunormia. Pielisen Betonin pohjavesien laatu oli melko hyvänlaatuista ja pääosin aiemmalla tasolla. Pielisen Betonilla ei ole kuitenkaan enää toimintaa, ja putkien PB1 ja PB 2 tarkkailua esitetäänkin lopetettavaksi.

5 2 1. JOHDANTO Heinälamminrinteen ja Hepomäen alueella Kuopiossa toimii useita ympäristölupavelvollisia toiminnanharjoittajia, joilla kullakin on oman ympäristölupansa mukainen vesien tarkkailuvelvoite. Tarkkailut on yhdistetty yhdeksi yhteistarkkailuksi, joka sisältää Jätekukko Oy:n jätekeskuksen, Kuopion kaupungin suljetun Silmäsuon kaatopaikan, Rudus Oy:n teollisuustontin esirakennuksen, Pielisen Betonin kivenlouhimon, Pelastusopiston harjoitusalueen, Morenia Oy:n kivenlouhinta- ja murskaustoimintojen, Fortum Waste Solutions Oy:n vaarallisten jätteiden vastaanottotoiminnan, YIT Infra Oy:n kallionlouhinnan, murskauksen sekä Savon Kuljetuksen ja NCC:n kivenlouhinta- ja murskaustoimintojen (myös betoni) jäte-, pinta- ja pohjavesien tarkkailun. Vuonna 218 tarkkailua tehtiin päivitetyn tarkkailuohjelmaversion mukaisesti. Tarkkailun puitteissa otetut näytteet analysoitiin Nab Labs Oy:n FINAS-akkreditoidussa laboratoriossa ja näytteet otettiin Nab Labs Oy:n näytteenottajien toimesta (Näytteenotto FINAS-akkreditoitu, akkreditointitunnukset T111 ja T142). Nab Labs Oy:n toiminta- ja laatujärjestelmä perustuu standardiin SFS- EN ISO/IEC AOX-määrityksissä käytettiin alihankintalaboratoriona SGS Oy:tä ja ekotoksisuustestit (vesikirpputestit) teki Metropolilab Oy. Tässä raportissa esitetään toiminnanharjoittajakohtaisesti tarkkailun tulokset vuodelta 218. Heinälamminrinteen ja Hepomäen alueen tarkkailupisteet esitetään erillisessä liitteessä (1). 2. JÄTEKUKKO OY 2.1 Yleistä Jätekeskus sijaitsee Kuopion kaupungin lounaispuolella n. 16 km:n päässä keskustasta Heinälamminrinteen länsipuolisessa painanteessa. Kaupungin vanha Silmäsuon kaatopaikka sijaitsee noin 1,5 km:n etäisyydellä koilliseen jätekeskuksesta. Jätekeskuksen alueella sijaitsee jätteen loppusijoitusalueen lisäksi laaja hyödynnettävien jätteiden vastaanottoalue, kompostointialue sekä öljyisten maiden vastaanottoalue. Alueella on myös muiden toimijoiden tekemää jätepuun murskaustoimintaa. Lisäksi alueen pohjoispuolella sijaitsee Vapo Oy:n mullanvalmistuskenttä ja jätekeskuksen vieressä jätekeskusalueen kaakkoispuolella toimii Kuopion Biotehdas Oy:n biokaasulaitos. I-vaiheen täyttöalueen (n. 7, ha) rakennustyöt aloitettiin vuonna 199 maaliskuussa tasausaltaan kaivutöillä. Varsinainen käyttö alkoi vuoden 1992 alusta. Täyttöalueen käyttö lopetettiin vuonna 1, jonka jälkeen alue maisemoitiin. II-vaiheen täyttöalue (n. 3,6 ha) rakennettiin vuoden aikana ja sitä laajennettiin kesällä 5 (n.,85 ha). II-vaiheen täyttöalueen peitto aloitettiin kesällä 212 ja se maisemoitiin loppuun kesällä 213. III-vaiheen täyttöalue rakennettiin kesällä 9 ja se otettiin käyttöön vuonna 211. Alueiden II ja III tiivis pohjarakenne täyttää nykyisen lainsäädännön vaatimukset. Alueella I jätetäytön pohjarakenne on toteutettu rakentamisajankohdan lainsäädännön mukaisesti, jonka vuoksi alueen I pohjarakenteen tiiveys ei täytä nykyisen lainsäädännön vaatimuksia. Kuopion kaupungin omistama jätekeskus siirtyi vuonna 1 kuntien omistaman jätehuoltoyhtiön Jätekukko Oy:n omistukseen. Jätekukko Oy aloitti virallisesti toimintansa Toiminta-alueeseen kuuluu 16 kuntaa ja 22 asukasta (Jätekukko 219). Jätekeskus toimii ympäristöluvan ISAVI/351/214 mukaisesti. Lupapäätöksen mukaiset toiminnot ovat: hyödynnettävien jätteiden vastaanotto ja välivarastointi loppusijoitettavien jätteiden vastaanotto vaarallisten jätteiden vastaanotto ja välivarastointi jätteiden esikäsittely ja käsittely jätteiden siirtokuormaus

6 Jätevesitarkkailu Viemäriin johdettava vesi (J25b) Vuodesta 2 alkaen vedenlaatua on seurattu kaivosta J25b, joka edustaa Lehtoniemen puhdistamolle pumpattavaa vettä. J25b:n vedessä ovat mukana Jätekukko Oy:n jätevedet ja Fortum Waste Solution Oy:n prosessivedet. Vuonna 218 näytteitä otettiin kerran kuussa vuorokauden kokoomanäytteinä (aamu-iltaaamu). Lehtoniemeen johdettavan veden sähkönjohtavuus sekä kloridi- että ravinnepitoisuudet olivat vuonna 218 edellisvuosien tapaan alkuvuodesta suurempia kuin loppuvuodesta. Suureiden keskimääräisissä pitoisuuksissa ei ole havaittavissa merkittävää eroa edellisvuosiin nähden, joskin keskimääräiset pitoisuudet olivat joidenkin suureiden osalta suurempia kuin pitoisuudet tarkkailujakson alussa. Keskimääräisessä kokonaisfosforipitoisuudessa voidaan nähdä laskeva suuntausta tarkkailujakson alkuaikojen tilanteesta (kuvat 2-1-7). Viemäriin johdettavan veden keskimääräinen kiintoainepitoisuus, orgaanisen aineen määrä CODCr ja BOD7-arvo oli vuonna 218 edelleen pieni. Veden ph-arvoissa ei ole havaittavissa merkittävää vaihtelua vuosien välillä. Ulosteperäisiä päästöjä osoittavien lämpökestoisten bakteerien määrä oli vuonna 218 keskimääräistä tasoa pienempi (taulukko 2-1). Toukokuun ( ) vesinäytteestä määritettiin raskasmetalli- ja muiden ympäristölle haitallisten aineiden pitoisuuksia. Lyijyn (3,9 µg/l), kadmiumin (,17 µg/l), kromin (58 µg/l), arseenin (7,2 µg/l), nikkelin (31 µg/l), elohopean (<,5 µg/l) pitoisuudet eivät ylittäneet ympäristöluvassa esitettyjä raja-arvoja. Sulfaattipitoisuus oli mg/l, joten jätevesien sulfaattipitoisuudelle suomessa tavallisesti käytetty raja-arvo 4 mg/l ei ylittynyt. Kuparipitoisuus (18 µg/l) oli niin ikään ympäristöluvan raja-arvon (,5 mg/l) alittava. Öljyhiilivetyjen pitoisuus oli 9 µg/l, fenolien 44,98 µg/l ja VOC-yhdisteiden 6,6 µg/l (liite 2 ). Tarkkailujaksolla AOX-yhdisteiden (adsorboituvien orgaanisten halogeeniyhdisteiden) keskimääräinen pitoisuus on ollut 142 µg/l (n=11, vaihteluväli,8 39 µg/l). Vuonna 218 AOX-pitoisuus oli 13 µg/l. Vesikirpputestien analyysi on jäänyt tekemättä toukokuussa. Lehtoniemen puhdistamolle pumpattava vesimäärä ja ainekuormat eivät vuonna 218 poikenneet merkittävästi edellisvuosista, kiintoaineen vuosikuorma oli tarkkailujaksolla edelleen pieni (kuvat 2-8-9). ms/m J25b mgcl/l sähkönjohtavuus (ms/m) Kloridi (mg/l) Kuva 2-1. Jätevesipisteen J25b veden sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuus vuonna 218.

7 mg/l 3 J25b Kok.N (mg/l) NH4-N (mg/l) Kuva 2-2. Jätevesipisteen J25b veden kokonaistyppi- ja ammoniumtyppipitoisuus vuonna 218 mg/l 4, 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, J25b Tot P Kuva 2-3. Jätevesipisteen J25b veden kokonaisfosforipitoisuus vuonna 218. COD Cr mg/l J25b BOD 7 /ATU mg/l CODCr BOD7 Kuva 2-4. Jätevesipisteen J25b orgaanisen aineen keskipitoisuudet vuosina

8 ms/m J25b mg/l Sähkönjohtavuus Cl Kuva 2-5. Jätevesipisteen J25b keskimääräinen sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuus vuosina mg/l 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1,, J25b Kok.P Kuva 2-6. Jätevesipisteen J25b keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus vuosina mg/l 3 J25b mg/l Kok.N (mg/l) NH4-N (mg/l) Kuva 2-7. Jätevesipisteen J25b kokonaistypen ja ammoniumtypen keskipitoisuus vuosina

9 6 Taulukko 2-1. Jätevesipisteen J25b keskimääräinen vedenlaatu vuosina (keskiarvo laskettu vuosikeskiarvoista). KORJAUS ph Sähkönjohtavuus Kiintoaine COD Cr BOD 7 Kok.N NH 4-N Kok.P Cl Fek.kolif Fe Zn ms/m mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l pmy/m mg/l mg/l 7 7, , ,28 8 7, , ,3,15 9 7, , ,6, , ,2 38 >8 2,5 8, , , 274 >8 2,7, , , ,3, , , ,8, , , ,3, , , ,6, , , ,8, , , ,, , , ,7,9 ka , , ,8,92 m³/a Kuva 2-8. Lehtoniemen puhdistamolle johdettavan veden eli Heinälamminrinteen pumppaamon jätevesimäärät vuosina

10 ,4 Kiintoainekuormitus (t/a) 32,5 7,6 8,2 8,7 5,5 4,1 5,3 5,7 5,9 4,3 4, Typpikuormitus (t/a) 25,6 17,9 17,4 18,6 18,8 18,5 16,3 15,4 13,6 11,3 9,2 6, ,,8,85 Fosforikuormitus (t/a),6,4,2,54,34,33,39,34,34,18,21,47,28,21, Kuva 2-9. Jätevesipisteen J25b vuosikuormitus (t/a) kiintoaineen, typen ja fosforin osalta vuosina Muut jätevedet Jätevesiä tarkkailtiin vuonna 218 neljä kertaa (maalis-, touko-, heinä- ja lokakuu) seuraavilta havaintopaikoilta: J21 J213 J214 J217 J218 J219 JKAIVO1 Jätevesien tasausaltaaseen I-vaiheen (suljetulta) täyttöalueelta tuleva vesi II-vaiheen täyttöalueen salaojaputken purkupää Öljyisten maiden vastaanottokentän näytteenottokaivo (öljypitoisuus toukokuussa) III-vaiheen täyttöalueen salaojaputken purkupää ja kenttävedet (kokoojakaivo, joka sisältää myös pisteiden J216:n, J214:n ja Ekokem Oy:n pisteen E232 (öljynerottimen jälkeinen kaivo) vedet Puu- ja energiajätealue Kenttävedet, kokooma Rakennusjätteenkäsittelyalue Näytteenotto saatiin toteutettua tarkkailuohjelman mukaisesti. Jätevesipisteiden veden keskimääräinen sähkönjohtavuus, kloridipitoisuus ja ravinnepitoisuus oli vuonna 218 edelleen korkealla, mutta edellisvuosien tasolla. Suljetulta täyttöalueelta II (J213) tulevan veden sähkönjohtavuudessa, kloridipitoisuudessa ja typpipitoisuusessa voidaan nähdä pidemmällä aikavälillä nouseva trendi.

11 8 Samankaltaista trendiä ei ole nähtävissä fosforin pitoisuuksissa. Jäteveden happamuudessa ei ollut merkittäviä eroja edellisvuosiin nähden muuten kuin havaintopisteen JKaivo1 vedessä (sekajätteen käsittely), jonka ph oli vuonna 218 laskenut edellisvuodesta. Jäteveden kolibakteerimäärät olivat kaikilla havaintopisteillä vuonna 218 pitkän ajan keskiarvoa pienempiä (kuvat ). Jätevesistä määritettiin toukokuussa raskasmetalli- ja muiden ympäristöllehaitallisten aineiden pitoisuuksia. Tarkkailupisteellä JKaivo1 erikoismääritykset tehtiin kaikilla näytekerroilla. Raskasmetalli- ja öljyhiilivetypitoisuudet eivät ylittäneet ympäristöluvassa esitettyjä raja-arvoja. AOX-pitoisuudet olivat vuonna 218 keskimääräisellä tasolla (liite 3). Toukokuun vesikirpputestien perusteella II-vaiheen ja III-vaiheen täyttöalueilta tuleva vesi J217 oli toksista vesikirpuille, kun taas muiden tarkkailupisteiden vesi ei ollut akuutisti toksista vesikirpuille. Pisteen J217 vesi on ollut myös aiempina tarkkailuvuosina toksista vesikirpuille. Pisteen J214 vesikirpputesti on jäänyt toukokuussa tekemättä. ms/m Sähkönjohtavuus J21 J213 J217 J218 J219 Jkaivo1 mg/l CODCr J21 J213 J217 J218 J219 Jkaivo1 mg/l Kloridi mg/l BOD7/ATU J21 J213 J217 J218 J219 Jkaivo1 J21 J213 J217 J218 J219 Jkaivo1 Kuva 2-1. Jätekukko Oy:n jäteveden tarkkailupisteiden kloridipitoisuus, CODCr- ja BOD7-arvot vuosina keskimääräinen sähkönjohtavuus,

12 9 mg/l 15 Kok. P J21 J213 J217 J218 J219 Jkaivo1 mg/l 8 Kok. N mg/l 8 NH J21 J213 J217 J218 J219 Jkaivo J21 J213 J217 J218 J219 Jkaivo1 Kuva Jätekukko Oy:n jäteveden tarkkailupisteiden keskimääräinen kokonaisfosfori-, typpi ja ammoniumtypen pitoisuus vuosina Taulukko Jätekeskuksen jätevesien keskimääräinen vedenlaatu (J21) vuosina (keskiarvo laskettu vuosikeskiarvoista). ph Sähkönj. Kiintoaine COD Cr BOD 7- ATU Kok.N NH 4-N Kok.P Cl Fe Zn Fekaal. kolibakt. ms/m mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l pmy/ml 7 5, , , , , , , , , , , , , , , , ,2 77 6,3, , , , ,1 6 15, , ,1 15 1,8, , , , , , , , , ,1 3 ka , , ,4 33

13 1 Taulukko Jätekeskuksen jätevesien keskimääräinen vedenlaatu (J213) vuosina (keskiarvo laskettu vuosikeskiarvoista). ph Sähkönj. Kiintoaine COD Cr BOD 7- ATU Kok.N NH 4-N Kok.P Cl Fe Zn Fekaal. kolibakt. ms/m mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l pmy/ml 7 7, , 31 4,1, , , , , , ,2, , , ,2, , , ,16 > , ,9 33 8,8, , ,9 98 3,9, , , ,1, , , ,4, , , ,9, , ,8 76 4,5, , , ,9, ka , , ,9, Taulukko Jätekeskuksen jätevesien keskimääräinen vedenlaatu (J217) vuosina (keskiarvo laskettu vuosikeskiarvoista). ph Sähkönj. Kiintoaine COD Cr BOD 7- ATU Kok.N NH 4-N Kok.P Cl Fe Zn Fekaal. kolibakt. ms/m mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l pmy/ml 211 7, , ,6, , , 85 11, , , ,8, , , ,5, , ,1 23 5,5, , ,8 34 9,3, , ,1 5,8, , ,1 33 4,8, Ka , , ,2,

14 11 Taulukko Jätekeskuksen jätevesien keskimääräinen vedenlaatu (J218 ja J219) vuosina (keskiarvo laskettu vuosikeskiarvoista). ph Sähkönj. Kiintoaine COD Cr BOD 7- ATU Kok.N NH 4-N Kok.P Cl Fe Zn Fekaal. kolibakt. ms/m mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l pmy/ml J218 puu- ja energiajätealue ka 217 (n=4) 7, ,, , ,8 22 2,94, J219 Kenttävedet, kokooma ka 217 (n=4) 7, , , ,5 88 5,3, Taulukko Jätekeskuksen jätevesien keskimääräinen vedenlaatu (Jkaivo1) vuosina (keskiarvo laskettu vuosikeskiarvoista). ph Sähkönj. Kiintoaine COD Cr BOD 7- ATU Kok.N NH 4-N Kok.P Cl Fe Zn Fekaal. kolibakt. ms/m mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l pmy/ml 211 5, ,8 48 1, , , , , , , , ,3 77 7, , , , , , , , , , ka , , Pintavesitarkkailu Pintavesitarkkailua tehtiin vuonna 218 neljä kertaa seuraavilla havaintopaikoilla: Kaatopaikan yläpuoliset havaintopaikat: J24 J/H29 J22 Lapinjärven laskuoja Heinälammin oja yläpuoli Ala-Korvalammen laskuoja

15 mg/l mgpt/l % ms/m 12 Kaatopaikan alapuoliset havaintopaikat: J28 J23 J27 J21 J211 Lapinjärven laskuoja, kolmiopato Heinälammin oja alapuoli Ala-Korvalammen laskuoja, alapuoli Myllyjoki Lapinjärven laskuojaan tulevat ympärysvedet Toukokuun kierroksella analysoitiin normaalia laajempi analyysivalikoima (öljyhiilivedyt, AOX, sulfaatti ja raskasmetallit, vesikirpputesti) jätevesien vaikutusalueelta Lapinjärven laskuojan kolmiopadolta (J28) ja Heinälammin ojasta (J23) (liite 4). Pintavesitarkkailun tulokset on esitetty taulukoissa ). Vuonna 218 Jätekukko Oy:n yläpuolisten vesistöpisteiden vedenlaatu ei eronnut merkittävämmin edellisvuosien vedenlaadusta. Pidemmän aikavälin tarkastelussa heinälammin ojan vertailupisteen (J/H29) vedenlaadun voidaan nähdä parantuneen aiemmasta (kuva ). Alapuolisen pisteen J211 ojan virtaama on pieni ja oja liettinyt. Ojaa on puhdistettu kaivuutöillä aiemmin ja alueen rakennustyöt ovat yleisiä. Tuloksista voidaan nähdä näiden vaikutus. Pisteellä J211 kloridi oli tarkkailuhistorian korkein (38 mg/l). Myös sähkönjohtavuus ja ravinteet olivat koholla ja veden happitilanne oli heikko, huomattavasti muita pisteitä alhaisempi (kuva ). Bakteerimäärät olivat kaikilla havaintopisteillä vuonna 218 pitkän ajan keskiarvoa pienempiä. Jätevesien vaikutusalueella raskasmetalli-, liuotin- ja muiden haitta-aineiden pitoisuudet olivat pääosin pieniä tai alle määritysrajojen (liite 3). Pisteellä J28 sulfaattipitoisuus oli aiempiin tarkkailukertoihin nähden koholla. Vesikirpputestien mukaan vaikutusalueen vesi pisteillä J28 ja J23 ei ollut akuutisti toksista vesikirpuille. Happi, kyll. Sähkönjohtavuus J/H29 J24 J22 J/H29 J24 J22 1,8 Kloridi 4 Väri 1,6 35 1,4 1,2 1,,8,6, ,2 5, J/H29 J24 J J/H29 J24 J22 Kuva Yläpuolisten pintavesitarkkailupisteiden keskimääräinen happipitoisuus, sähkönjohtavuus, kloridi ja väri vuosina

16 µg/l µg/l mgo2/l µg/l CODMn µg/l Rauta J/H29 J24 J22 J/H29 J24 J µg/l Kokonaistyppi µg/l Kokonaisfosfori J/H29 J24 J J/H29 J24 J22 Kuva Yläpuolisten pintavesitarkkailupisteiden keskimääräinen CODMn, rauta, kokonaistyppi ja kokonaisfosfori vuosina Taulukko 2-7. Yläpuolisen pintavesitarkkailupisteen J/H29 keskimääräinen vedenlaatu vuosina (keskiarvo laskettu vuosikeskiarvoista). ph Happi Sähkönj. Väri COD Mn Kiintoaine Kok.N NH 4-N Kok.P Cl Fe Fekaal. kolibakt. mg/l kyll% ms/m mgpt/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l pmy/ml 7 6, 4,7 44 4, , ,1 5, 45 3, , ,3 5,3 51 5, , ,5 5, , , ,1 4,4 42 5, , , ,4 4,4 38 5, , , ,3 6,1 55 7, , , ,3 5,9 52 6, , , ,4 7,3 63 6, , , ,4 6,7 6 4, , , ,3 6,5 54 4, , , ,4 5,5 48 6, , , ka ,3 5,6 5 5, , ,

17 14 Taulukko 2-8. Yläpuolisen pintavesitarkkailupisteen J24 keskimääräinen vedenlaatu vuosina (keskiarvo laskettu vuosikeskiarvoista). ph Happi Sähkönj. Väri COD Mn Kok.N NH 4-N Kok.P Cl Fe Fekaal. kolibakt. mg/l kyll% ms/m mgpt/l mg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l pmy/ml 7 5,9 7,9 77 3, , , 8,8 78 2, , , 7,4 66 4, , ,9 6,5 57 4, , ,9 7,7 73 3, , ,3 8,6 78 3, , ,8 8,8 81 2, , ,9 8,9 82 2, , , 9,1 79 2, , ,1 9,4 83 2, , ,7 8,7 74 2, , ,2 9,1 8 2, , ka ,9 8,3 75 3, , ,3

18 mg/l mgpt/l % ms/m 15 Taulukko 2-9. Yläpuolisen pintavesitarkkailupisteen J22 keskimääräinen vedenlaatu vuosina (keskiarvo laskettu vuosikeskiarvoista). ph Happi Sähkönj. Väri COD Mn Kok.N NH 4-N Kok.P Cl Fe Fekaal. kolibakt. mg/l kyll% ms/m mgpt/l mg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l pmy/ml 7 5,9 8,4 82 3, , ,9 8,6 8 3, , ,3 8,6 8 3, , ,3 8,7 81 4, , ,8 7,9 76 3, , ,2 9, 82 3, , ,1 9,1 84 3, , , 9,1 84 3, , , 9,9 84 3, , ,2 9,8 87 3, , ,8 9,9 83 3, , ,4 9,8 84 3, , ka ,1 9, 82 3, , Happi, kyll. 8 Sähkönjohtavuus J21 J23 J27 J28 J J21 J23 J27 J28 J211 35, Kloridi 6 Väri 3, 5 25, 4 2, 15, 1, 3 5,, J21 J23 J27 J28 J J21 J23 J27 J28 J211 Kuva Alapuolisten pintavesitarkkailupisteiden keskimääräinen happipitoisuus, sähkönjohtavuus, kloridi ja väri vuosina

19 µg/l µg/l mgo2/l µg/l 16 9 CODMn 188 mgo2/l 45 Rauta J21 J23 J27 J28 J211 J21 J23 J27 J28 J Kokonaistyppi n mg/l 7 mg/l Kokonaisfosfori µg/l J21 J23 J27 J28 J J21 J23 J27 J28 J211 Kuva Alapuolisten pintavesitarkkailupisteiden keskimääräinen CODMn, rauta, kokonaistyppi ja kokonaisfosfori vuosina Taulukko 2-1. Alapuolisen pintavesitarkkailupisteen J21 keskimääräinen vedenlaatu vuosina (keskiarvo laskettu vuosikeskiarvoista). ph Happi Sähkönj. Väri COD Mn Kok.N NH 4-N Kok.P Cl Fe Fekaal. kolibakt. mg/l kyll% ms/m mgpt/l mg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l pmy/ml 7 6,4 8,9 83 5, , ,3 9,6 84 4, , ,8 8,9 81 8, , ,8 8, , ,4 8,2 79 6, , ,6 9,1 82 4, , ,7 9,8 86 6, , ,6 9,2 82 7, , ,6 1,5 87 6, , ,8 9,9 85 6, , ,5 9,6 8 5, , ,9 9,2 8 8, , ka ,6 9,3 82 6, ,

20 17 Taulukko Alapuolisen pintavesitarkkailupisteen J23 keskimääräinen vedenlaatu vuosina (keskiarvo laskettu vuosikeskiarvoista). ph Happi Sähkönj. Väri COD Mn Kok.N NH 4-N Kok.P Cl Fe Fekaal. kolibakt. mg/l kyll% ms/m mgpt/l mg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l pmy/ml 7 6,5 8,8 81 6, , ,6 9,1 78 5, , ,9 8, , , ,7 8,1 75 8, , ,7 8,2 73 6, , ,8 9,4 8 1, , ,7 8,8 78 1, , , 9,6 81 1, , ,9 9,2 81 9, , ,7 8,7 74 9, , , 8, , , ka ,8 9,1 8 9, ,

21 18 Taulukko Alapuolisen pintavesitarkkailupisteen J27 keskimääräinen vedenlaatu vuosina (keskiarvo laskettu vuosikeskiarvoista). ph Happi Sähkönj. Väri COD Mn Kok.N NH 4-N Kok.P Cl Fe Fekaal. kolibakt. mg/l kyll% ms/m mgpt/l mg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l pmy/ml 7 6 8,9 84 4, , ,1 9,4 84 3, , ,7 8,9 82 6, , ,5 8, , ,1 8,1 78 5, , ,3 9,6 86 3, , ,3 1,1 91 4, , ,3 8,9 81 3, , , , , , , , , , , , , , 67 2 ka , , ,

22 19 Taulukko Alapuolisen pintavesitarkkailupisteen J28 keskimääräinen vedenlaatu vuosina (keskiarvo laskettu vuosikeskiarvoista). ph Happi Sähkönj. Väri COD Mn Kok.N NH 4-N Kok.P Cl Fe Fekaal. kolibakt. mg/l kyll% ms/m mgpt/l mg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l pmy/ml 7 6, , , ,3 9,1 81 3, , , , , ,9 9,2 8 9, , ,4 8,7 79 5, , ,7 9,5 83 5, , ,8 9,6 82 8, , ,6 9,1 81 7, , ,9 9,9 84 7, , ,1 9,8 86 1, , ,6 9,5 77 9, , ,8 8, , , ka ,6 9,7 83 6, ,

23 2 Taulukko Alapuolisen pintavesitarkkailupisteen J211 keskimääräinen vedenlaatu vuosina (keskiarvo laskettu vuosikeskiarvoista). ph Happi Sähkönj. Väri COD Mn Kok.N NH 4-N Kok.P Cl Fe Fekaal. kolibakt. mg/l kyll% ms/m mgpt/l mg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l pmy/ml 7 6,8 8, , , , , ,1 8, , ,3 6, , , 7, , 3, ,9 3, ,2 5, ,4 8, ,6 6, ,2 8, ,7 5, ka ,1 7, Pohjavesitarkkailu Vuonna 218 pohjavesitarkkailu toteutettiin tarkkailuohjelman mukaisesti kaksi kertaa vuodessa touko- ja heinäkuussa. Pohjavesitarkkailu toteutettiin jätekeskuksen yläpuolisilla tarkkailupisteillä: J1, J2, J15u, J18 ja J19 sekä jätekeskuksen alapuolisilla tarkkailupisteillä: J5, J14, J15, J12/1, J13/1 ja J11/ Pohjaveden korkeus Pohjaveden korkeus on pysynyt tarkkailujaksolla suhteellisen vakaana niin jäteaseman ylä- kuin alapuolisilla havaintopaikoilla eikä pidemmän aikavälin vedenkorkeuden alenemistrendiä ole havaittavissa (kuvat ). Trendiä ei ole havaittavissa myöskään tasausaltaan rannalla sijaitsevan putken J18 vedenkorkeudessa, mutta putkessa on havaittu ajoittain ylivuotoja mahdollisesti paineellisesta pohjavedestä johtuen.

24 m (N43) m (N43) Kuva Pohjaveden korkeus (m) jäteaseman yläpuolisilla havaintopaikoilla. 115 J1 J15u J19 J2 J Kuva Pohjaveden korkeus (m) jäteaseman alapuolisilla havaintopaikoilla Pohjaveden laatu Yläpuoliset havaintopisteet J11/1 J12/1 J13/1 J14 J15 J5 Vuonna 218 jätekeskuksen yläpuolisten havaintopisteiden veden ph-arvot olivat edellisvuosien tasolla. Tasausaltaan rannalla sijaitsevien putkien J18 ja J15u veden sähkönjohtavuus ja kokonaistyppipitoisuus oli edellisvuosien tasolla, mutta nousevaa arvojen suuntausta vuodesta 212 on havaittavissa (kuva 2-9 ja kuva 2-1). Kloridipitoisuus oli putkessa J18 edellisvuosien tapaan suurehko ollen vuonna 218 keskimäärin 46 mg/l (2 218 ka 29 mg/l). Ympäristönlaatunormi (25 mg/l) ylittyi selvästi molemmilla näytekerroilla, kuten vuodesta 215 alkaen joka vuosi (liite 5). Putken J15u vedessä kloridipitoisuus on noussut selvästi tarkkailun alkuajoista. Vuonna 218 kloridipitoisuus oli keskimäärin 53 mg/l, kun tarkkailujakson alussa 2 5 kloridipitoisuus oli keskimäärin noin 4,4 mg/l. Kloridin osalta ympäristönlaatunormit ovat putken vedessä ylittyneet heinäkuusta 214 lähtien jokaisessa näytteessä. Tasausaltaan veden vaikutus näkyy kyseisten putkien väri- ja CODMn-arvoissa ja kokonaistypen pitoisuuksissa (kuva 2-16 ja kuva 2-17). Pelastusopiston harjoitusalueen läheisyydessä sijaitsevan putken J19 orgaanisen aineen ja kokonaistypen pitoisuuksissa on nähtävissä lievää nousevaa suuntausta vuodesta 7 eteenpäin (kuva 2-18). Viime

25 vuosina kokonaisfosforipitoisuudet ovat sen sijaan olleet suhteellisen pieniä kaikissa yp-pisteiden putkissa (kuva 2-19). Lähes kaikkien yläpuolisten havaintoputkien vedessä rautapitoisuus oli jokseenkin suuri kuten aiempinakin vuosina. Ulosteperäisiä bakteereja ei löytynyt vuonna 218 yhdenkään yp-putken vedestä. Raskasmetallien ja muiden ympäristölle haitallisten aineiden (liuottimet, öljyt, AOX) pitoisuudet olivat vuonna 218 yläpuolisilla havaintopisteillä määritysrajat alittavia poislukien putket J1 ja J2, joista havaittiin runsaasti öljyjä (23 µg/l ja 52 µg/l). Öljypitoisuuksien määrä pohjavesiputkissa tulisi tarkistaa välittömästi uusintanäytteillä. Putkien J1 ja J2 öljypitoisuudet tarkistetaan vuonna 219 toukokuussa tehtävillä määrityksillä. Nikkelin ympäristönlaatunormi 1 μg/l ylittyi tasausaltaan rannalla putkien J15u (27 μg/l) ja J18 (24 μg/l) vesissä ja eettereitä MTBE ja TAME havaittiin aiempien vuosien tapaan putkien J15u ja J18 vedestä, sekä putkesta J2 MTBE:tä, joskin näiden pitoisuudet jäivät alle ympäristönlaatunormien (MTBE 7,5 μg/l, TAME 6 μg/l) (liite 7). ph-arvot, Jätekeskuksen yläpuoliset pohjavesiputket Sähkönjohtavuus, Jätekeskuksen yläpuoliset pohjavesiputket J1 J2 J15U J18 J19 J1 J2 J15u J18 J19 Väri, Jätekeskuksen yläpuoliset pohjavesiputket Kiintoaine, Jätekeskuksen yläpuoliset pohjavesiputket J1 J2 J15u J18 J19 J1 J2 J15u J18 J19 Kuva Pohjaveden laatu (ph, sähkönjohtavuus, väri, kiintoaine) jäteaseman yläpuolisilla havaintopisteillä vuosina

26 CODMn, Jätekeskuksen yläpuoliset pohjavesiputket Kokonaistyppi, Jätekeskuksen yläpuoliset pohjavesiputket 3, 25, 2, 15, 1, 5,, J1 J2 J15u J18 J19 J1 J2 J15u J18 J19 Ammoniumtyppi, Jätekeskuksen yläpuoliset pohjavesiputket Kokonaisfosfori, Jätekeskuksen yläpuoliset pohjavesiputket J1 J2 J3 J15u J18 J122 J19 J1 J2 J3 J15u J18 J122 J19 Kuva Pohjaveden laatu (CODMn, typpiravinteet ja fosfori) jäteaseman yläpuolisilla tarkkailupisteillä vuosina Alapuoliset havaintopisteet Jätekeskuksen alapuolisten havaintopaikkojen veden ph-arvot ilmensivät pohjaveden olevan paikasta riippuen lievästi hapanta tai lievästi emäksistä. Tarkkailujaksolla pohjavesivesiputkessa J12/1 vesi on ollut viime vuosina hieman happamampaa kuin tarkkailun alkuaikoina (kuva 4-2). Sähkönjohtavuuden arvot ja kloridipitoisuus ovat olleet hieman koholla edellisvuosiin nähden havaintopisteellä J12/1 ja nousevaa suuntausta voidaan nähdä tarkkailujakson alusta alkaen (kuva 4-18). Putken J14 veden sähkönjohtavuudessa ja kloridipitoisuudessa voidaan nähdä selvää nousevaa kehityssuuntausta tarkkailun alkuajoista lähtien (kuva 4-2). Ympäristönlaatunormit ovat kloridin (25 mg/l) osalta ylittyneet tavallisesti molemmissa putkissa tarkkailujaksolla 2 218, kuin myös putken J11/1 vedessä. Fekaalisia kolibakteereja löytyi ainoastaan putken J11/1 toukokuun vesinäytteestä. Vuonna 218 ympäristönlaatunormi ylittyi toukokuun näytteenottokerralla sinkin osalta (6 μg/l) putken J5 vedessä, sekä keväällä ja syksyllä putken J15 vedessä, kuten putkessa J15 tavallisesti aiempinakin vuosina. Putken J5 osalta ympäristönlaatunormi ylittyi viimeksi vuonna 216. Nikkelipitoisuudet eivät ylittäneet vuonna 218 ympäristönlaatunormia (1 μg/l). Putkista J14 ja J15 havaittiin öljyjä. MTBE ja TAME havaittiin putkista J12/1, J13/1 ja J11/1 sekä putkesta J14 runsaasti MTBE:tä. Putkien J14 ja J11/1 MTBE-arvo ylitti pohjaveden ympäristölaatunormin (7,5 μg/l). Putken J14 liuottimien keskimääräinen pitoisuus kasvoi korkean MTBE:n määrän takia (liite 6).

27 ,5 ph-arvot, Jätekeskuksen alapuoliset pohjavesiputket Sähkönjohtavuus, Jätekeskuksen alapuoliset pohjavesiputket 8, 3 7,5 7, 6,5 6, 5,5 J5 J11/1 J12/1 J13/1 J14 J15 J5 J11/1 J12/1 J13/1 J14 J15 16 Väriluku, Jätekeskuksen alapuoliset pohjavesiputket 16 Kiintoaine, Jätekeskuksen alapuoliset pohjavesiputket J5 J11/1 J12/1 J13/1 J14 J15 J5 J11/1 J12/1 J13/1 J14 J15 Kuva Pohjaveden laatu (ph, sähkönjohtavuus, väri ja kiintoaine) jäteaseman alapuolisilla havaintopisteillä vuosina CODMn, Jätekeskuksen alapuoliset pohjavesiputket Kok. N, Jätekeskuksen alapuoliset pohjavesiputket J5 J11/1 J12/1 J13/1 J14 J15 Ammoniumtyppi, Jätekeskuksen alapuoliset pohjavesiputket 15 J5 J11/1 J12/1 J13/1 J14 J15 Kokonaisfosfori, Jätekeskuksen alapuoliset pohjavesiputket 4 5 J5 J11/1 J12/1 J13/1 J14 J15 J5 J11/1 J12/1 J13/1 J14 J15 Kuva Pohjaveden laatu (CODMn, typpiravinteet ja fosfori) jäteaseman alapuolisilla tarkkailupisteillä vuosina

28 KUOPION KAUPUNGIN SILMÄSUON KAATOPAIKKA 3.1 Yleistä Silmäsuon kaatopaikka on perustettu vuonna 1968 ja suljettu vuonna Kaatopaikalle ajettiin aikanaan kaikki Kuopion kaupungissa muodostuneet yhdyskuntajäte, rakennus- ja teollisuusjäte, turvetuhka, puhdistamo- ja muut lietteet sekä ylijäämämaamassat. Yhteensä jätettä sijoitettiin Silmäsuon kaatopaikalle noin 1 tonnia. Kaatopaikka sijaitsee noin 1,5 km:n etäisyydellä koilliseen Jätekukko Oy:n jätekeskuksesta Jätevesitarkkailu Silmäsuon kaatopaikan jäteveden tarkkailupiste on viemäri, jossa on kolmiomittauspatokaivo (K2). Näytteitä otettiin vuonna 218 tarkkailuohjelman mukaisesti neljännesvuosittain maalis-, touko-, heinä- ja lokakuussa. Tarkkailupisteen K2 vedessä havaittiin lämpökestoisia koliformeja lokakuun vesinäytteestä 1 pmy/ (liite 8). Öljyjä (C1-C4) havaittiin 2 µg/l ja liuottimia 6,1 µg/l (liite 9). Silmäsuon laskennallinen kuormitus oli pääosin edellisvuosia pienempi, ammoniumtypen ja raudan kuormitus oli kohonnut, mutta aiempien vuosien tasolla (taulukko 3-1). Laskennallinen kuormitus on arvioitu pisteen K2 vuosivirtaaman ja hetkellisistä pitoisuuksista (n=4) lasketun vuosikeskiarvon avulla. 25 ms/m mgcl/l 3 sähkönjoht. Kloridi Kuva 3-1. Keskimääräinen sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuus tarkkailupisteellä K2 vuosina COD Cr mg/l 4 BOD 7 /ATU mg/l CODCr BOD7- Kuva 3-2. Keskimääräiset CODCr ja BOD7-arvot tarkkailupisteellä K2 vuosina

29 mg/l KokN NH4-N Kuva 3-3. Keskimääräinen kokonaistyppi ja ammoniumtyppipitoisuus tarkkailupisteellä K2 vuosina mg/l mg/l KokP Kiintoaine Kuva 3-4. Keskimääräinen kiintoaine- ja kokonaisfosforipitoisuus tarkkailupisteellä K2 vuosina

30 27 Taulukko 3-1. Silmäsuon kaatopaikan jätevesipisteen K2 kuormitus vuosina Virtaama Kiintoaine COD Cr BOD 7-ATU Kok.N NH 4-N Kok.P Cl Fe Zn m 3 /a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a , , , , , , , , , , , ,7 ka ,7 3.2 Pintavesitarkkailu Silmäsuon kaatopaikan pintavesitarkkailuun kuuluu kolme näytteenottopistettä, joilta vesinäytteitä otettiin vuonna 218 neljä kertaa vuodessa maaliskuussa, toukokuussa, heinäkuussa ja lokakuussa: Kaikki kolme näytepistettä ovat kaatopaikan alapuolisia pisteitä eli vaikutusalueen pisteitä. Puropiste K1 (kolmiopato) Vesistöpiste Haminanlahti K3 (syvyys 12 m: näytteenottosyvyydet 1, 5, 11 m) Vesistöpiste Haminanlahti K4 (syvyys 27 m: näytteenottosyvyydet 1, 5, 1, 2 ja 26 m) Vuonna 218 happitilanne oli hyvä Haminanlahteen jätealtaalta laskevassa purossa (K1), mutta Haminanlahden tarkkailtavan syvänteen (K4) pohjanläheisissä vesikerroksissa happitilanne oli heikko kesäkauden jälkeen (kuvat 3-5-6). Haminanlahden K3 pisteen ph laski lokakuun kierroksella tarkkailuhistorian happamimmaksi (ph 5,9). Pisteen K3 11m typpi- ja ammoniumtyppipitoisuus oli maaliskuussa koholla, kun taas kokonaisfosfori ja rautapitoisuus heinäkuussa (liite 1). Typen osalta vedenlaatu oli edellisvuosien tapaan heikointa puropisteellä (kuva 3-7). Kemiallisen hapenkulutuksen arvojen perusteella puropisteen veden orgaanisen aineen määrä näyttäisi olevan vähentymään päin, kun taas järvipisteillä CODMn-arvot olivat edellisvuosien tasolla (kuva 3-9). Vuonna 218 laskupuron (K1) rautapitoisuus oli laskenut. Laskupuron (K1) veden keskimääräinen kloridipitoisuus oli aiempien vuosien tasolla (liite 1). Vuonna 218 veden hygieeninen laatu oli edellisvuosien tapaan heikointa laskupurossa (K1). Lämpökestoisia koliformeja löytyi kuitenkin myös järvipisteiltä eri syvyyksistä kuten aiempina tarkkailuvuosina. Puropisteellä K1 ei havaittu öljyhiilivetyjä tai VOC-yhdisteitä. Purovedestä havaittiin vähäisiä pitoisuuksia sinkkiä, lyijyä, arseenia, nikkeliä ja sulfaattia.

31 28 mgo2/l 14, Happi, liuennut 12, 1, 8, 6, 4, 2,, Puro K1 Haminalahti K3a Haminalahti K3b Haminalahti K3c Haminalahti K4a Haminalahti K4b Haminalahti K4c Haminalahti K4d Haminalahti K4e Kuva Happipitoisuus tarkkailupisteillä K1, K3 ja K4 vuosina (a=1m, b=5m, c=1-11m, d=2m, e=26m). % Happi, kyllästysaste Puro K1 Haminalahti K3a Haminalahti K3b Haminalahti K3c Haminalahti K4a Haminalahti K4b Haminalahti K4c Haminalahti K4d Haminalahti K4e Kuva 3-6. Hapen kyllästysaste tarkkailupisteillä K1, K3 ja K4 vuosina (a=1m, b=5m, c=1-11m, d=2m, e=26m).

32 29 µg/l 1 Kok.N Puro K1 Haminalahti K3a Haminalahti K3b Haminalahti K3c Haminalahti K4a Haminalahti K4b Haminalahti K4c Haminalahti K4d Haminalahti K4e Kuva 3-7. Kokonaistyppipitoisuus tarkkailupisteillä K1, K3 ja K4 vuosina (a=1m, b=5m, c=1-11m, d=2m, e=26m). µg/l Kokonaisfosfori Puro K1 Haminalahti K3a Haminalahti K3b Haminalahti K3c Haminalahti K4a Haminalahti K4b Haminalahti K4c Haminalahti K4d Haminalahti K4e Kuva 3-8. Kokonaisfosforipitoisuus tarkkailupisteillä K1, K3 ja K4 vuosina (a=1m, b=5m, c=1-11m, d=2m, e=26m).

33 3 mg O2/l 4 CODMn Puro K1 Haminalahti K3a Haminalahti K3b Haminalahti K3c Haminalahti K4a Haminalahti K4b Haminalahti K4c Haminalahti K4d Haminalahti K4e Kuva 3-9. Kemiallinen hapenkulutus tarkkailupisteillä K1, K3 ja K4 vuosina (a=1m, b=5m, c=1-11m, d=2m, e=26m). µg/l Rauta Puro K1 Haminalahti K3a Haminalahti K3b Haminalahti K3c Haminalahti K4a Haminalahti K4b Haminalahti K4c Haminalahti K4d Haminalahti K4e Kuva 3-1. Rautapitoisuus tarkkailupisteillä K1, K3 ja K4 vuosina (a=1m, b=5m, c=1-11m, d=2m, e=26m).

34 31 mg Pt/l 3 Väriluku Puro K1 Haminalahti K3a Haminalahti K3b Haminalahti K3c Haminalahti K4a Haminalahti K4b Haminalahti K4c Haminalahti K4d Haminalahti K4e Kuva Väriluku tarkkailupisteillä K1, K3 ja K4 vuosina (a=1m, b=5m, c=1-11m, d=2m, e=26m). 3.3 Pohjavesitarkkailu Silmäsuon kaatopaikan pohjavesitarkkailuun kuuluu kolme kaatopaikan vaikutusalueella olevaa pohjavesipistettä: porakaivo K6, pohjavesiputket K7 ja K8. Porakaivosta otettiin vuonna 217 vesinäyte toukokuussa, kun taas pohjavesiputkista otettiin näytteitä vuoden 218 aikana kaksi kertaa, touko- ja heinäkuussa. Porakaivosta otetaan näytteet parittomina vuosina, jolloin seuraavan kerran sitä tarkkaillaan 219. Kuten aiempinakin tarkkailuvuosina vedenlaatu oli lähes kaikkien tutkittujen suureiden osalta heikointa tarkkailupisteessä K7. Tarkkailupisteen K7 lähettyvillä on kosteikko ja lisäksi kallio on lähellä maanpintaa. Kaatopaikan suotovesien pohjaveden laatua heikentävä vaikutus on ilmeinen, sillä alueella on kulkenut vanha suotovesioja. Putken K7 veden kokonaistyppi- ja ammoniumtyppipitoisuuksissa voidaan nähdä nouseva trendi (kuvat ja liite 11). Sulfaattipitoisuudet olivat edellisvuosien pitoisuuksien tasolla. AOX-yhdisteitä, öljyjä ja liuottimia oli alle laboratorion määritysrajan. Putken K7 veden sulfaattipitoisuudet ovat ylittäneet ympäristönlaatunormin (15 mg/l) tarkkailujaksolla jokaisena vuonna. Raskasmetalleja löytyi vuonna 218, mutta pitoisuudet eivät ylittäneet ympäristönlaatunormeja. Pohjavesiputken K7 vedestä havaittiin vuonna 218 karsinogeenista bentseeniä (1, μg/l), jonka pitoisuus ylitti lievästi pohjaveden ympäristönlaatunormin,5 μg/l (liite 12).

35 32 Happi, kyllästysaste % mg/l 14 ms/m 35 K7 3 K8 25 Porakaivo K6 K7 K8 Porakaivo K Kloridi µg/l 8 Rauta 7 12 K7 8 K8 6 6 K7 5 K8 4 Porakaivo K6 3 4 Porakaivo K mgpt/l Sähkönjohtavuus 4 Väri mg O2/l 18 1 CODMn 16 K K8 6 Porakaivo K6 4 K7 1 K8 8 6 Porakaivo K6 4 2 Kuva Silmäsuon kaatopaikan pohjavesipisteiden vedenlaatu vuosina (happi, sähkönjohtavuus, kloridi, rauta, väri ja CODMn). ph µg/l 8 8, Kokonaistyppi 7 7,5 6 7, K7 6,5 5 K7 4 K8 6, K ,5 Porakaivo K6 5, µg/l 8 Porakaivo K6 1 Ammoniumtyppi µg/l K7 8 K8 K8 6 Porakaivo K6 4 Porakaivo K6 K7 3 Kokonaisfosfori 2 Kuva Silmäsuon kaatopaikan pohjavesipisteiden vedenlaatu vuosina (ph, typpiravinteet ja fosfori).

36 33 μg/l 6 Sulfaatti K8 K7 Kuva Silmäsuon pohjavesitarkkailupisteiden sulfaattipitoisuus vuosina μg/l AOX-yhdisteet K8 K7 Kuva Silmäsuon pohjavesitarkkailupisteiden AOX-yhdisteiden pitoisuus vuosina RUDUS OY 4.1 Yleistä Kuopion Hepomäen kallioalueella on ollut 198-luvulta asti kallion louhinta- ja louheen murskaustoimintaa. Nykyinen toiminnanharjoittaja Rudus Oy (entinen Lohja Rudus Oy Ab) on toiminut alueella 199-luvun alusta lähtien. Kalliota on louhittu tähän mennessä D- ja B-alueelta. Louhintaan kuuluu porausta ja räjäytyksiä yhdestä neljään kertaa viikossa. Ylisuurta louhetta rikotaan tarvittaessa. Louhetta murskataan heinäkuuta lukuun ottamatta ympäri vuoden. Alueen koillisosassa on betonijätteen vastaanotto- ja murskaustoimintaa ja alueelle on lupa sijoittaa betonijätteitä alueen maantäyttötöihin. Betonijätettä otetaan vastaan ympäri vuoden betoniteollisuusyrityksiltä. Murskaus tapahtuu muutaman viikon jaksossa noin kerran kahdessa vuodessa. Kuopion kaupungin ympäristölautakunta on antanut Rudus Oy:lle maa-ainesten ottoluvan alueille A ja D (päätös 284 / 121 / 6) sekä B (2837 / 121 / 6). Kummankin päätöksen mukaan pintamaiden läjitys Postilammen eteläpuolella (A- ja B-alueiden välissä) ei saa estää alueella kulkevan ojan virtaumaa eikä vaikuttaa haitallisesti Postilammen vedenlaatuun. Kuopion kaupungin ympäristölautakunta myönsi Rudus Oy:lle uuden ympäristöluvan koskien kallion louhintaa, louheen murskaustoimintaa sekä uutena toimintana asfaltin valmistusta siirrettävällä asfalttiasemalla. Näiltä osin toiminnassa ei synny prosessijätevesiä. Sosiaalitilojen jätevedet (n.,5 m3/d) kerätään jätevesisäiliöön, jonka paikallinen jätehuoltoyhtiö tyhjentää säännöllisesti. Rudus Oy:n pinta- ja pohjavesien tarkkailu koskee Kaatopaikan tien varrella sijaitsevan teollisuustontin esirakennusta betoni- ja tiilijätteellä (mukana myös rakennus- ja puujätteen varastointia ja murskausta).

37 Hepomäessä ei ole luokiteltuja pohjavesialueita. Rudus Oy:n läheisyydessä sijaitsee Postilampi. Alueella oleva ojasto laskee pieneltä kosteikkoalueelta Postilammen suuntaan. Vesi kosteikkoalueelle kerääntyy osittain teollisuustontin esirakennuksen alueelta. 4.2 Pintavesitarkkailu Vuonna 218 tarkkailtiin ympäristön tilaa kuvaavan yläpuolisen pisteen M3 vedenlaatua (tasausallas) sekä tasausaltaasta lähtevän purkuojan vedenlaatua (M4, täytön vaikutukset). Vesinäyte otettiin pisteeltä M ja pisteeltä M Pintaveden laatu on ollut useina vuosina monien tutkittujen suureiden osalta samankaltaista molemmilla pisteillä. Vuonna 218 tasausaltaan (M3) vedenlaatu oli yleisesti heikompaa kuin vaikutusalueella. M3 veden pitoisuudet olivat kuitenkin laskeneet vuoden 217 korkeimmista arvoista. (kuvat 4-1-2). Molempien näytepisteiden vedestä löytyi pieniä määriä raskasmetalleja, mikä osoittaa louhinta-alueen kuormittavan Postilampea jonkin verran. Koliformisia bakteereja havaittiin pisteeltä M4 13 pmy/ml (liite 13) Sähkönjohtavuus ph-arvot ms/m M3 M M3 M mg Pt/l Väriluku M3 M mg/l CODMn M3 M4 Kuva 4-1. Rudus Oy:n pintavesipisteiden vedenlaatu (sähkönjohtavuus, ph, väriluku ja CODMn) vuosina

38 Kloridi 4 Kokonaisfosfori mg/l 2 M3 µg/l M3 15 M4 15 M µg/l 6 4 Kok. N M3 M µg/l Ammoniumtyppi M3 M4 Kuva 4-2. Rudus Oy:n pintavesipisteiden vedenlaatu (kloridi, kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja ammoniumtyppi) vuosina Pohjavesitarkkailu Rudus Oy:n toiminnan vaikutusalueella seurataan pohjaveden laatua kahdella vaikutusalueella sijaitsevalla havaintopisteellä (ei vertailupistettä). Pisteen M1 vedenlaatu analysoidaan joka toinen vuosi ja pisteen SK1/M2 kaksi kertaa vuodessa touko- ja heinäkuussa. Piste SK1/M2 on myös Savon Kuljetus Oy:n tarkkailupiste ja tulokset esitetään muiden tulosten yhteydessä (ks. 9.2). Vuonna 218 pisteeltä M1 näytteet otettiin 7.6 ja Vesi oli humuksen ja raudan ruskeaksi värjäämää sekä typpi oli ammoniummuodossa, mikä viittaa kuormitukseen (liite 13). 5. PELASTUSOPISTON HARJOITUSALUE Pelastusopiston harjoitusaluetta on käytetty vuodesta 1992 pelastustoiminnan kannalta tarpeellisten taitojen harjoitteluun todellisia onnettomuus- ja pelastustilanteita jäljittelevissä olosuhteissa. Harjoitusalue on merkitty erityisalueeksi (E) ja vesialueeksi (W) Kuopion keskeisen kaupunkialueen yleiskaavassa. Harjoitusalueen länsiosa rajautuu osittain Alimmaiseen Korvalampeen. Harjoitusalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä sen lähialueella ole luonnonsuojelulain mukaisia suojelukohteita tai luonnonsuojelualuevarauksia. Harjoitusaluetta laajennettiin vuonna 9, kun alueelle valmistui liukkaan kelin ajoharjoittelurata ja uusi nestekaasukäyttöinen palotalo. Vuonna 211 alueelle valmistui uusi vaarallisten aineiden harjoituskenttä. Harjoitusalueen kokonaispinta-ala on nykyään noin 36 hehtaaria. Konttikentällä olevat kontit on järjestelty uudelleen siten, että kaikki kontit ovat prosessiviemäröityjä. Viemäröinti toteutettiin vuoden 213 aikana. Onnettomuustilanteita simuloidaan merkkiaineiden (mm. vesihöyry ja savupanokset) lisäksi todellisilla palavilla aineilla. Harjoituksissa poltetaan polttonesteitä (Nessol D4, erikoispuhdas aromaattivapaa hiilivetyliuotin), puhdasta puuta, lastulevyä ja nestekaasua. Vaarallisten aineiden onnettomuusharjoituksissa käytetään ammoniakkia, happoja ja emäksiä. Kemikaaleja käytetään pääsääntöisesti vain

39 36 prosessiviemäröidyillä kentillä, mutta ammoniakkia sekä vähäisiä määriä syövyttäviä aineita myös neutralointikentällä. Romuautoja käytetään noin 45 kappaletta vuodessa, lähinnä liikenneonnettomuusharjoituksissa. Autoista poltetaan vuosittain 2 3. Harjoitusalueella syntyy prosessijätevesiä, saniteettivesiä ja pintavesiä. Harjoituskentiltä, joissa käytetään ympäristölle haitallisia aineita (syövyttävät aineet, polttonesteet ja muut kemikaalit), valumavedet johdetaan prosessiviemärijärjestelmään. Sinne johdetaan myös palotalon sammutusvedet. Prosessiviemärijärjestelmä ulottuu myös em. kemikaalien ja romuautojen varastoalueille. Vesien virtaus harjoituskentiltä viemäriin voidaan tarvittaessa estää harjoituskenttien viemärien sulkuventtiilien avulla. Harjoituskentillä on jätevesien esikäsittelyyn laskeutuskaivoja. Viemäreissä on öljynkestävät kumitiivisteet. Harjoituskenttien ja varastoalueiden prosessijätevedet kerätään hiekanerotuskaivojen kautta tasausaltaaseen. Sieltä jätevedet pumpataan säädetyllä virtauksella öljynerottimelle (enintään 7,5 l/s). Ylittävä tulovirtaama varastoituu prosessijätevesien tasausaltaaseen (25 m3), josta se purkautuu tasaisesti öljynerottimelle. Öljynerottimen jälkeen prosessijätevedet johdetaan Kuopion Veden Lehtoniemen jätevedenpuhdistamolle. Kovimmilla rankkasateilla tasausaltaalle voi tulla viemäröitäviä vesiä enemmän kuin tasausaltaaseen mahtuu. Pumppukaivon ja tasausaltaan pinnan ylittäessä maksimirajan, käynnistyy automaattisesti vesien pumppaaminen läheiseen sukellus-sammutusvesialtaaseen (6 m3). Sammutusvesialtaaseen mahdollisesti päässeet vedet käsitellään tarpeen mukaan ympäristöviranomaisen hyväksymällä tavalla. Varajärjestelmää ei ole tarvittu kertaakaan sen käyttöönoton jälkeen. Tasausaltaan ylityksiä on tapahtunut vain kerran 199-luvulla. Saniteettijätevedet johdetaan kaupungin jätevesiviemäriin. Kalustohallissa syntyvät pesuvedet johdettaan hiekan- ja öljynerottimien kautta jätevesiviemäriin. Dieselpolttoaineen jakelupiste sijaitsee teräsbetonilaatan päällä. Sadevedet ja muut nesteet ohjataan laatan kallistuksin kahteen hiekanerotuskaivoon, joista vedet kulkevat öljynerotuskaivoon. Myös maapohjaa suojaavalta HDPE-kalvolta on viemäröinti öljynerotuskaivoon. Öljynerotuskaivosta vedet johdetaan sadevesiviemärin kautta maastoon avo-ojaan. Myös ns. konttikentän pintavedet johdetaan maastoon avo-ojaan. Prosessijätevesiä syntyy noin 45 m3 vuodessa. Niistä yli 95 % on sade- ja sulamisvesiä. Prosessijätevesien määrää mitataan jatkuvatoimisella virtausmittarilla. Saniteettijätevesiä syntyy noin 5 m3 vuodessa. 5.1 Jätevesitarkkailu Prosessijätevesien laatua seurataan öljynerottimen jälkeisestä näytteenottokaivosta (P1) otettavilla vesinäytteillä. Näytteet otettiin vuonna 218 neljännesvuosittain: maalis-, touko-, heinä- ja lokakuussa. Vuonna 218 tutkittujen vedenlaatumuuttujien pitoisuudet ja arvot olivat pääosin edellisvuosien tasolla (kuvat 5-1-3). PAH- ja AOX-yhdisteiden pitoisuudet olivat laskeneet aiemmasta tasosta. Pelastusopiston ympäristöluvassa (9.1.9) on viemäriin johdettavien jätevesien osalta määritetty PAH-yhdisteiden eli polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen rajapitoisuudeksi 5 μg/l. Vuonna 218 palamisen sivutuotteina syntyvien PAH-yhdisteiden pitoisuus jäi alle ympäristöluvan raja-arvon. Lokakuussa VOC-yhdisteiden määrä oli koholla korkean O-ksyleenipitoisuuden (15 µg/l) takia (liite 14). Pelastusopiston ympäristöluvan mukaan viemäriin johdettavat jätevedet eivät saa sisältää vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen 122/6 (muutettu 868/21, 138/215, 19/216) liitteiden C1 ja D mukaisia aineita. Liitteissä on useita aineita, mutta vain osa on yksilöity vaarallisiksi aineiksi. Vuonna 218 kaivon P1 vedestä havaittiin vaaralliseksi yksilöidyistä aineista antraseenia, naftaleenia, fluoranteenia, bentso(a)-pyreenia, bentso(b)-fluoranteenia, bentso(k)-fluoranteenia, bentso (g,h,i)peryleeniä ja indeeniä (Indeno (1,2,3-cd) pyreeni). Vedestä löytyi myös ksyleeneitä, eettereitä ja liitteen C1 aineista bentseeniä (liite 14). Arvioitu öljykuormitus (C1-C4) oli vuonna 218 tarkkailujakson keskimääräisellä tasolla (taulukko 5-1). Fosfori on tavallisesti sitoutuneena kiintoaineeseen, ja molempien muuttujien keskipitoisuus oli tarkkailujakson keskitasoa suurempi. Suuremmasta keskipitoisuudesta johtuen fosforin ja kiintoaineen lisäksi myös kokonaistypen laskennallinen vuosikuormituskin oli aiempiin vuosiin nähden suurempaa, kun taas muiden kuormitteiden osalta vuoden 218 tilanne ei eronnut merkittävät aiemmasta (kuvat 5-4-5, taulukko 5-1). Vuosivirtaama oli tarkkailujakson keskiarvoa korkeampi (748 m3/a) (kuva 5-6). Vesikirpputestien perusteella prosessijätevesi oli toksista maaliskuussa, toukokuussa ja lokakuussa.

40 ms/m mgcl/l sähkönj. Kloridi Kuva 5-1. P1 veden keskimääräinen sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuus vuosina COD Cr mg/l BOD 7 /ATU mg/l CODCr BOD7/ATU Kuva 5-2. P1 veden keskimääräinen CODCr- ja BOD7-arvo vuosina N (mg/l) P (mg/l) KokN NH4-N KokP Kuva 5-3. P1 veden keskimääräiset typen ja fosforin pitoisuudet vuosina

41 38 Taulukko 5-1. Pelastusopiston jätevesipisteen P1 laskennallinen vuosikuormitus vuosina (keskiarvo laskettu vuosikeskiarvoista). Virtaama Kiintoaine COD Cr BOD 7- ATU Kok.N NH 4-N Kok.P Cl Fe Zn AOX Öljyt (C1- C4) Liuottimet VOC m 3 /a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a ,6 1,3, , ,3, , ,6 1,6,32,9 3, ,7 1,6,13 8,4 5, , 1,4,2 12 5, ,, , ,7, , ,6 1,, , ,1 1,9, , ,2 2,8, , , 3,2,3 94 1, ,7 2,6,32 42,6 ka ,5 2,1,3 4 11,8 Typpikuormitus (kg/a) Kuva 5-4. Jätevesipisteen P1 arvioitu typpikuormitus vuosina

42 39 Ammoniumtyppikuormitus (kg/a) Fosforikuormitus (kg/a) Kiintoainekuormitus (kg/a) COD Cr -kuormitus (kg/a) Kuva 5-5. Jätevesipisteen P1 arvioitu ammoniumtyppi, fosfori, kiintoaine ja CODMCr-kuormitus vuosina

43 4 Kokonaisvirtaamat (m³/a) Kuva 5-6. Jätevesipisteen P1 kokonaisvirtaama Pintavesitarkkailu Pelastusopiston vaikutusalueella tutkittiin vuonna 218 pintavesien tilaa toukokuussa, heinäkuussa ja lokakuussa kolmella havaintopaikalla P2, P4 ja P5 (kaksi syvyyttä). Korvapuron havaintopiste P4 on virtaussuunnassa ylin ja kuvastaa yläpuolista vertailupistettä. Alueen lähelle on kuitenkin tullut lisää toimintoja, kuten liukkaankelin harjoittelurata. Havaintopisteet P2 ja P5 kuvastavat alueelta tulevia vesiä. P2, alimmaisen Korvalammen purkupuro P4, Korvapuro P5, alimmainen Korvalampi Vuonna 218 happitilanne oli edellisvuosien tapaan heikoin Alimmaisen Korvalammen syvänteessä (P5) (kuva 5-7). Kaikkien näytepisteiden vesi on hapanta ja pisteen P5 5 m ph laski kesäkuussa ph 5,4. (kuva 5-8). Ravinnepitoisuudet ovat pysyneet niin ikään suhteellisen vakaina (kuvat 5-9-1), joskin lammen alusveden fosforipitoisuudet ovat voineet vaihdella happipitoisuudesta riippuen (sisäinen kuormitusvaikutus). Ravinnepitoisuuksien valossa tarkkailuvesistöt ovat reheviä. Sähkönjohtavuusarvot ja kloridipitoisuudet ovat olleet tarkkailujaksolla luonnontilaisten puro- ja lampivesistöjen tasolla (kuvat ). Kaikkien tarkkailupisteiden vedessä on CODMn- ja väriarvojen perusteella selvä humusleima (kuvat ). Pelastusopiston pitoisuudet ovat vuonna 218 pääosin laskeneet verrattuna vuosien keskiarvoon (taulukot ja liite 17). % Happi, kyllästysaste P2 P4 P5 1 m P5 5 m Kuva 5-7. Hapen kyllästysaste pisteillä P2, P4 ja P5 vuosina

44 41 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, 4,5 ph-arvo P2 P4 P5 1 m P5 5 m Kuva 5-8. Veden ph pisteillä P2, P4 ja P5 vuosina µg/l 2 Kokonaistyppi P2 P4 P5 1 m P5 5 m Kuva 5-9. Kokonnaistyppipitoisuus pisteillä P2, P4 ja P5 vuosina µg/l Kokonaisfosfori P2 P4 P5 1 m P5 5 m Kuva 5-1. Kokonaisfosforipitoisuus pisteillä P2, P4 ja P5 vuosina

45 42 ms/m 5, 4,5 4, 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, Sähkönjohtavuus P2 P4 P5 1 m P5 5 m Kuva Sähkönjohtavuus pisteillä P2, P4 ja P5 vuosina mg/l Kloridi 25 mg/l P2 P4 P5 1 m P5 5 m Kuva Kloridipitoisuus pistellä P2, P4 ja P5 vuosina mg O 2 /l COD Mn P2 P4 P5 1 m P5 5 m Kuva CODMn-arvot pisteillä P2, P4 ja P5 vuosina

46 43 mgpt/l Väri P2 P4 P5 1 m P5 5 m Kuva Väriluku pisteillä P2, P4 ja P5 vuosina Taulukko 5-2. Keskimääräinen vedenlaatu Pelastusopiston pintavesipisteellä P2 vuosina (ph keskiarvossa huomioitu log-asteikko). ph Happi Sähkönj. Väri COD Mn Kok.N NH 4-N Kok.P Cl Fe mg/l kyll% ms/m mgpt/l mg/l μg/l μg/l μg/l mg/l μg/l 7 5,8 6,4 68 3, , , 21 1, ,6 7,3 69 3, , , 34, , 7,1 67 2, , , 25 4, ,9 6,7 6 3, , 827 6, 31 1, ,7 5,9 58 4, 265 4, 7 3, 39, ,9 7,5 71 3, , 863 2,7 38, ,8 7, 66 3, , ,7 36, ,9 7,4 7 3, , , 29, ,1 8,6 77 3, 28 4, 8 29, 32, , 7,9 76 3, 31 34, , 29, ,7 7,8 68 3, , , 28, , 7,2 68 2, , ,7 23,6 553 ka ,9 7,2 68 3, ,3 31 1,1 11

47 44 Taulukko 5-3. Keskimääräinen vedenlaatu Pelastusopiston pintavesipisteellä P4 vuosina (ph keskiarvossa huomioitu log-asteikko). ph Happi Sähkönj. Väri COD Mn Kok.N NH 4-N Kok.P Cl Fe mg/l kyll% ms/m mgpt/l mg/l μg/l μg/l μg/l mg/l μg/l 7 6,1 7,5 75 3, , 843 2, 27 1, ,7 7,5 69 3, , , 27, ,1 7,9 73 3, , 6 3, 24, ,9 7, 62 4, , , 25, ,6 6,8 64 4, , , 26, ,8 7,2 68 3, , 167 2,9 38, ,7 4,9 46 3, , , 7, ,8 5,6 53 3, , ,7 39, ,4 7,8 68 3, , ,3 32, ,9 7,6 69 3, , ,3 31, ,6 7,8 67 3, , ,7 32, , 7,4 73 2, , ,7 28 8,7 657 ka ,8 7, 66 3, ,5 182

48 45 Taulukko 5-4. Keskimääräinen vedenlaatu Pelastusopiston pintavesipisteellä P5 (1m) vuosina (ph keskiarvossa huomioitu log-asteikko). ph Happi Sähkönj. Väri COD Mn Kok.N NH 4-N Kok.P Cl Fe mg/l kyll% ms/m mgpt/l mg/l μg/l μg/l μg/l mg/l μg/l 7 5,7 7,5 73 3, , , 22 1, ,6 7, 65 3, , , 29, , 6,8 64 2, , , 28, ,9 5,9 47 3, , 78 6, 25, ,6 5,7 55 3, , 94 26, 27, ,8 7,8 74 3, , ,7 46, ,7 7,9 81 3, , , 47, ,8 6,4 58 3, , ,3 28, ,3 7,9 69 3, , ,7 31, ,9 7, 62 3, 33 32, , 3, ,9 7,4 69 3, , , 27 2, ,1 7,1 65 2, , ,3 23,6 577 ka ,8 6,9 65 3, , ,9 112

49 46 Taulukko 5-5. Keskimääräinen vedenlaatu Pelastusopiston pintavesipisteellä P5 (5m) vuosina (ph keskiarvossa huomioitu log-asteikko). ph Happi Sähkönj. Väri COD Mn Kok.N NH 4-N Kok.P Cl Fe mg/l kyll% ms/m mgpt/l mg/l μg/l μg/l μg/l mg/l μg/l 7 5,6 2,5 2 4, , 167, 41, ,8 6,1 56 7, , , 164 1, ,7 6,5 47 3, , , 59, ,9 4,8 38 3, , , 55 1, ,5 4,8 39 4, , , 41 1, ,6 5,1 41 3, , , 47, ,2 4,2 33 3,1 24 3, ,5 32, ,8 7,7 45 3, , , 38, ,9 6, 47 3, , ,3 35, ,1 6,5 5 4, , ,3 78, ,8 5,6 43 3, , ,7 51, ,6 4,8 38 2, , ,3 38,9 757 ka ,7 5,2 4 3, , , 59, Pohjavesitarkkailu Pelastusopiston pohjavesitarkkailuun kuului vuonna 218 viisi vaikutusalueella (ei varsinaisia yläpuolisia vertailupisteitä) olevaa pohjavesiputkea (P14, P15, P18, P19 ja P2), joilta vesinäyte otettiin kaksi kertaa vuodessa, toukokuussa ja heinäkuussa. Vesinäytteen lisäksi putkesta määritettiin vedenpinnan korkeus. Pohjaveden laatu oli vuonna 218 pääsääntöisesti edellisvuosien kaltaista (kuvat ). Aikaisempien vuosien tapaan pohjaveden laatu on heikointa putkessa P18, jossa sähkönjohtavuus ja sulfaattipitoisuus sekä kokonaistypen ja ammoniumtypen pitoisuudet ovat selvästi muita tarkkailuputkia korkeammat. Ammoniumtypen pitoisuus ylitti pohjaveden ympristönlaatunormin ( μg/l) toukokuun näytteenottokerralla pisteessä P18 (liite 15). AOX-yhdisteiden pitoisuudet olivat lähes kaikilla pisteillä alle laboratorion määritysrajan. Pohjaveden raskasmetallien, metallien ja sulfaatin pitoisuudet jäivät vuonna 218 pienemmiksi kuin pohjaveden ympäristönlaatunormit ja VOC-yhdisteiden sekä öljyjen pitoisuudet jäivät alle määritysrajojen (liite 16).

50 47 7, 6,5 ph Putki P14 Putki P15 6, Putki P18 5,5 Putki P19 5, Putki P2 ms/m 8, Sähkönjohtavuus 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1,, Putki P14 Putki P15 Putki P18 Putki P19 Putki P2 Kuva Pohjavedentarkkailupisteiden ph ja sähkönjohtavuus vuosina mg/l 35, Kloridi 3, 25, 2, 15, 1, 5,, Putki P14 Putki P15 Putki P18 Putki P19 Putki P2 mgpt/l 25 Väri Putki P14 Putki P15 Putki P18 Putki P19 Putki P2 Kuva Pohjavedentarkkailupisteiden kloridi ja väri vuosina

51 48 mg O 2 /l 25 COD Mn µg/l 8 Rauta Putki P14 Putki P15 Putki P18 Putki P19 Putki P2 Putki P14 Putki P15 Putki P18 Putki P19 Putki P2 Kuva Pohjavedentarkkailupisteiden kemiallinen hapenkulutus ja rautapitoisuus vuosina µg/l Kokonaistyppi Putki P14 Putki P15 Putki P18 Putki P19 Putki P µg/l 3 Ammoniumtyppi Putki P14 Putki P15 Putki P18 Putki P19 Putki P

52 49 Kuva Pohjavedentarkkailupisteiden kokonaistyppi- ja ammoniumtyppipitoisuudet vuosina µg/l Sulfaatti 7 Putki P Putki P15 4 Putki P Putki P19 1 Putki P µg/l AOX-yhdisteet Putki P14 Putki P15 Putki P Putki P19 Putki P2 Kuva Pelastusopiston pohjaveden sulfaattipitoisuus ja AOX-yhdisteiden pitoisuus vuosina HEIKKI HILTUNEN/MORENIA OY 6.1 Yleistä Heikki Hiltunen / Morenia Oy louhivat kalliota arviolta 4 km3 vuosien välisenä aikana Hiltulanlahden kylässä Lapinmäen tilalla. Louhinta-alue jakautuu kolmeen vaiheeseen, joiden yhteispinta-ala on noin 6 hehtaaria. Louhinta aloitetaan tilan pohjoisosasta, siirtyen sieltä Heinälamminojan eteläpuolelle. Kiviaines murskataan ja varastoidaan pääosin tällä alueella. Kiviaines louhitaan poraamalla ja räjäyttämällä, murskaus suoritetaan siirrettävällä kalustolla. Ylisuuret lohkareet rikotaan ennen murskausta. Louhe kuljetetaan ja syötetään murskauslaitokseen kaivinkoneella tai pyöräkoneella. Valmis murske varastoidaan kasoihin pyöräkoneella. Murskeiden varastokasat pyritään sijoittamaan louhitulle lopulliselle pohjatasolle. Tilanahtauden vuoksi varastoidaan mursketta myös louhinta-alueen ulkopuolelle. Murskekasat sijoitetaan siten, että ne toimivat samalla melusuojina ja pienentävät murskausaseman meluhaittoja. Toiminnasta ei synny prosessijätevesiä. Mahdolliset saniteettivedet asuntovaunuista ja työmaaparakeista kerätään astioihin, jotka tyhjennetään asianmukaisesti kunnan osoittamalle tyhjennyspaikalle. Asuntovaunuissa käytetään yleensä kuiva- tai kemiallista käymälää. Louhinnassa käytettävät räjähdysaineet koostuvat pääosin ammoniumnitraatista, joka hajoaa luonnossa. Räjähdysaineesta voi kuitenkin vapautua jonkin verran typpeä valumavesiin. Louhinta-alueen valumavedet johdetaan selkeytysaltaan tai suodatusvallin kautta Heinälamminojaan. Pintavesien kiintoaines ja räjähdysaineista vapautunut typpi laskeutuu altaan pohjalle tai jää suojavallin sisäpuolelle. Kiintoaines poistetaan tarvittaessa. Pölynsidontaan käytetään muutamia kuutioita pintavettä vuorokaudessa. Pölynsidontaan käytetty vesi sitoutuu kiviainekseen ja haihtuu myöhemmin pois.

53 5 Kuopion kaupunki on myöntänyt Heikki Hiltuselle ympäristöluvan koskien kivenlouhimon ja - murskaamon toimintaa Hiltulanlahden kylässä Heinälamminrinteellä tilalla Lapinmäki RN:o 6:2. Heikki Hiltunen / Morenia Oy on liittynyt yhteistarkkailuohjelmaan Pintavesitarkkailu Vuonna 218 pintavesiä tarkkailtiin havaintopisteillä H1 (Heinälamminoja ennen haarautumista) ja H2 (Heinälamminojan koilispuolen sivuhaara) ja J/H29 (Heinälamminojan sivuhaarojen yhtymäkohdan jälkeinen piste). Pisteistä H1 ja H2 ovat vaikutusalueen yläpuolisia, kun taas J/H29 on alapuolinen ja samalla Jätekukko Oy:n vaikutusalueen yläpuolinen piste. Näytteenottokierroksia oli kolme: kesä-, heinä- ja lokakuu. Tarkkailuohjelmasta poiketen toukokuun näyte otettiin kesäkuun alussa Vuonna 218 tarkkailupisteiden vedenlaatu ei poikennut kovinkaan merkittävästi aiemmasta (kuvat 6-1-3). Pisteellä H2 veden sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuus olivat tavanomaista tasoa suurempia. Samoin kokonaistyppipitoisuus oli tarkkailuhistorian korkein kesäkuussa pisteellä H2. Kolibakteereita havaittiin pieniä määriä kaikilla muilla näytteenottokerroilla lukuunottamatta H2 heinäkuuta. Pisteen H1 veden rautapitoisuus oli koholla kesän näytteenottokerroilla (liite 18). µg/l µg/l Kokonaistyppi 18 µg/l 11 µg/l µg/l µg/l H1 H2 J/H29 Kokonaisfosfori H1 H2 J/H29 Kuva 6-1. Tarkkailupisteiden kokonaistyppi- ja kokonaisfosforipitoisuus vuosina

54 51 ms/m Sähkönjohtavuus 49 ms/m mg/l H1 H2 J/H29 Kloridi 7 mg/l H1 H2 J/H29 Kuva 6-2. Tarkkailupisteiden sähkönjohtavuus ja kloridi vuosina mgpt/l Väri H1 H2 JH29 mg/l CODMn H1 H2 J/H29 Kuva 6-3. Tarkkailupisteiden väri ja kemiallinen hapenkulutus vuosina

55 52 Taulukko 6-1. Keskimääräinen vedenlaatu Morenian pintaveden tarkkailupisteellä H1 vuosina (ph-keskiarvon laskennassa huomioitu log-asteikko). ph Happi Sähkönj. Väri Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4-N Kok.P Cl Fe Fek.kolif. mg/l kyll% ms/m mg mg/l mg μg/l μg/l μg/l mg/l μg/l pmy/m 8 6,1 5,2 42 3, , ,3 5,5 53 3, , ,3 3,8 39 4, , , ,2 4,1 41 4, 12 2, , ,3 4,4 36 3, , , ,37 5, , , ,48 8, , , ,48 8,2 72 3,5 13 1, , ,56 6,3 62 3,5 11 2, , ,1 6,1 55 4, , , ,9 4,5 43 4, , , ka ,28 5,8 54 5, , ,

56 53 Taulukko 6-2. Keskimääräinen vedenlaatu Morenian pintaveden tarkkailupisteellä H2 vuosina (ph-keskiarvon laskennassa huomioitu log-asteikko). ph Happi Sähkönj. Väri Kiintoaine COD M n Kok. N NH 4-N Kok.P Cl Fe Fek.kolif. mg/l kyll% ms/m mg mg/l mg μg/l μg/l μg/l mg/l μg/l pmy/m 8 5,3 5,8 46 3,4 35-1, , 1 9 5,4 3,6 3 3, , ,5 2,1 16 5, , , ,5 2,7 23 5,4 27 2, , ,17 4,5 38 5, , , ,41 7, , , ,17 4,8 42 4, , , ,42 6,2 53 3,7 16 2, , ,4 5, , , ,25 5, , , ,48 7, , , ka ,79 4,9 42 6, , ,

57 54 Taulukko 6-3. Keskimääräinen vedenlaatu Morenian pintaveden tarkkailupisteellä J/H29 vuosina (ph-keskiarvon laskennassa huomioitu log-asteikko). ph Happi Sähkönj. Väri Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4-N Kok.P Cl Fe Fek.kolif. mg/l kyll% ms/m mg mg/l mg μg/l μg/l μg/l mg/l μg/l pmy/m 8 6,1 5, 45 3, , ,3 5,3 51 5, , ,5 5, , , ,1 4,4 42 5,8 14 4, , ,37 4,4 38 5,3 21 3, , ,29 6,1 55 7,1 16 3, , ,87 5,9 52 6, , , ,44 7,3 63 6,6 15 2, , ,37 6,7 6 4, , , ,3 6,5 54 4, , , ,43 6, 54 7, 12 2, , ka ,26 5,6 5 5, , , FORTUM WASTE SOLUTIONS OY (ENT. EKOKEM OY) Pohjois-Savon ympäristökeskus siirsi myönnetyn Heinälamminrinteen jätekeskusta koskevan ympäristöluvan (PSA-5-Y ) vaarallisten jätteiden sekä sähkö- ja elektroniikkajätteiden vastaanottamista ja käsittelyä sekä lietteiden käsittelyä koskevilta osin Jätekukko Oy:ltä Ekokem Oy:lle (Dnro PSA- 7-Y ). Ekokem Oy aloitti toimintansa Jätekukko Oy:n jätekeskuksen läheisyydessä pientuojien lajittelualueen eteläpuolella. Yrityskaupan myötä Ekokem Oy on nykyään Fortum Waste Solutions Oy. Yrityksessä tehdään ympäristölupapäätöksen (PSA-7-Y ) mukaisesti alueelliseen vaarallisten jätteiden huoltoon liittyviä palveluita, kuten vaarallisten jätteiden keräystä, vastaanottoa, varastointia, lajittelua ja käsittelyyn toimittamista. Fortum myös kerää sähkö- ja elektroniikkaromua, vuokraa ja myy kuljetus- ja varastoastioita, vastaanottaa lietteitä sekä poistaa ja käsittelee lietteiden nesteet. Vaarallisia jätteitä vastaanotetaan vuosittain noin 2 tonnia, josta noin tonnia on lietettä. Lietteet vastaanotetaan vastaanottorakennuksen erillisellä katetulla lietealueella, jossa on erillinen vastaanottojärjestelmä öljyisille vesille. Katetulla lastauslaiturialueella vastaanotetaan pientuojien sekä raskaankaluston kuormien suuruiset määrät vaarallisia jätteitä. Vaarallisten jätteiden vastaanottorakennuksen alueelta syntyy monenlaisia jätevesiä. Saniteettivedet (n. m3/a) käsittävät taukotilojen ym. rakennusten jätevedet ja ne johdetaan jätekeskuksen saniteettiviemärin kautta kaupungin jätevesiviemäriin. Puhtaat hulevedet muilta piha-alueilta kuin vaarallisten jätteiden vastaanottoalueelta ( m3/a) johdetaan sadevesiviemäriä pitkin jätekeskuksen keräilyjärjestelmään. Lietteiden kuivatuksessa erottuva vesi ( m3/a) käsitellään ja varastoidaan säiliössä ennen jätevesien

58 johdattamista öljynerottimelle. Vaarallisten jätteiden vastaanottoalueen mahdollisesti likaantunut hulevesi (3 m3/a) ja lietteiden kuivatuksessa erottunut öljyinen jätevesi johdetaan öljynerottimen kautta jätekeskuksen jätevesien keräilyjärjestelmään ja edelleen jätevesien tasausaltaalle ja Lehtoniemen jätevedenpuhdistamolle. Lisäksi alueella muodostuu katto- ja kuivatusvesiä. 7.1 Jätevesitarkkailu Jäteveden laatua seurattiin vuonna 218 öljynerottimen jälkeisestä näytteenottokaivosta (E232). Vesinäytteitä otettiin tarkkailuohjelman mukaisesti neljä kertaa vuodessa: maalis-, touko-, heinä- ja lokakuussa. Toukokuun näytteet otettiin Vuonna 218 jäteveden pitoisuudet olivat joiltain osin nousseet viime vuodesta. (kuvat 7 1-3, taulukko 7-1). Jäteveden ph oli alkuvuoden alhaisella tasolla, mutta lokakuun tarkkailukerralla nousi ph 6,4. Kiintoainepitoisuus oli maaliskuussa koholla (18 mg/l), mutta muutoin edellisvuosien tasolla. Maaliskuussa havaittiin myös korkeimmat pitoisuudet CODCr, kokonaistyppiä, kokonaisfosforia, rautaa, sinkkiä, öljyjä ja BOD7. Kaivossa oli maaliskuussa vettä vain n. 7 cm ja kaivon tyhjennys oli jäänyt syksyllä kesken (liite 19). Kesäkuussa havaittiin pieniä pitoisuuksia lyijyä (,64 μg/l), nikkeliä (43 μg/l), kadmiumia (,1 µg/l), kromia (9,1 μg/l) ja arseenia (3,2 μg/l). AOX-yhdisteiden pitoisuudet olivat alle laboratorion määritysrajan. Lyijy ja nikkeli on mainittu asetuksen 138/215 liitteessä C2 (sallittu enimmäispitoisuus sisämaan pintavesille: nikkeli 34 μg/l, lyijy 14 μg/l) (liite 2). Vesikirpputesti 24 tunnin EC5 -arvo oli 2 % ja 48 tunnin EC5 -arvo oli 17 %. Indeksin mukaan vesinäyte luokitellaan toksiseksi vesikirpulle. Vesiympäristölle vaaralliseksi ja haitalliseksi yksilöityjä asetuksen 138/215 aineista jätevedestä löytyi,6 µg/l dikloorimetaania,,7 µg/l 1,2-diklooribentseeniä ja,6-1 µg/l kloroformia. Jätevedestä löydettiin pieniä pitoisuuksia liuottimia, kuten bentseeniyhdisteitä ja eettereitä (MTBE, TAME, ETBE ja TAEE). VOC-yhdisteiden ja öljyhiilivetyjen määrät olivat lokakuussa koholla (liite 2). Vuosivirtaama oli tarkkailujakson pienin. Ainekuormat olivat pääsääntöisesti aiempiin vuosiin nähden koholla. Tarkkailuhistorian korkeimmat ainekuormat havaittiin kiintoaineesta ja kokonaisfosforista (taulukko 7-2). ms/m mgcl/l sähkönjoht. kloridi Kuva 7-1. Jätevesipisteen E232 keskimääräinen sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuus vuosina

59 mg/l 15 5 mg/l Kok.N NH4-N Kuva 7-2. Jätevesipisteen E232 keskimääräinen kokonaistyppi- ja ammoniumtyppipitoisuus vuosina COD Cr mg/l BOD 7 /ATU mg/l 4 3 CODCr BOD7 Kuva 7-3. Jätevesipisteen E232 keskimääräinen CODCr- ja BOD7-arvot vuosina Taulukko 7-1. Keskimääräinen vedenlaatu jätevesipisteellä E232 vuosina (ph-keskiarvon laskennassa huomioitu log-asteikko). ph Sähkönj. Kiintoaine COD Cr BOD 7 Kok.N NH 4-N Kok.P Cl Fe Zn Öljyt Liuottimet ms/m mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l μg/l μg/l 9 5, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ka ,

60 57 Taulukko 7-2. Jätevesipisteen E232 vuosivirtaama ja laskennalliset ainekuormat vuosina Kiintoaine CODCr BOD7- ATU Kok.N NH4-N Kok.P Cl- Fe Zn Öljyt (C 1-C 4) Liuottimet VOC m3/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a , , , , , ,5 42 3, , , , ,7 59 5, , ,2 11 2, , ,7 6 1, , ,1 56 1, , ,9 7, ,1 26,8 8. YIT INFRA OY 8.1 Yleistä YIT Infra Oy:n toimintaan kuuluu kallion louhintaa ja murskausta sekä murskeen kuljetusta. Alueella tuotetaan murskelajikkeita päivässä keskimäärin 3 5 tonnia ja maksimissaan 5 tonnia. Kokonaistuotannon arvioidaan vuodessa olevan n. tonnia ja maksimimäärän 4 tonnia. Vuosittain toiminta-aika koostuu yhdestä tai useammasta tuotantojaksosta markkina- ja työtilanteiden mukaan. Murskauslaitos ja muu tuotantokalusto tuodaan alueelle jokaista toimintakertaa varten ja viedään pois kunkin urakan päätyttyä. Toimintaa on keskimäärin 2 4 kk vuosittain kaikkina vuodenaikoina, pois lukien heinäkuu, jolloin alueella ei suoriteta murskaustoimintaa. Toiminnan sijoituspaikka ei kuulu luokitellun pohjavesialueen rajaukseen. Toiminta on järjestetty kaikilta osin vastaamaan Kuopion kaupungin ympäristölautakunnan antamia päätöksiä. 8.2 Pohjavesitarkkailu Pohjavesien tarkkailua tehtiin vuonna 218 tarkkailuohjelman mukaisesti kahdesta pohjavesiputkesta (LE1 ja SK3/LE2). Vuonna 216 tarkkailussa oli vielä LE2, joka siirrettiin koilliseen. Uusi putki kulkee nimellä SK3/LE2. Molemmat pohjavesinäytepisteet ovat toiminnan vaikutusalueella, eikä ns. yläpuolisia vertailupisteitä ole. Vesinäytteitä otettiin putkista kaksi kertaa vuodessa touko- ja heinäkuussa, jolloin mitattiin myös pohjaveden pinnankorkeus. Toukokuun näytteistä analysoitiin tavallista laajempi analyysivalikko: öljyhiilivedyt, liuottimet ja sulfaattipitoisuus. Vedenkorkeus on pysynyt putkessa LE1 jokseenkin vakaana tarkkailujaksolla korkeuden vaihtelun ollessa jaksolla noin metrin luokkaa. Vuonna 218 pohjaveden laatu ei eronnut putkessa LE1 merkittävästi aiemmasta. Putken SK3/LE2 sähkönjohtavuus, kloridi- ja sulfaattipitoisuudet olivat kohonneet sekä vesi oli kiintoaine- ja typpipitoista (kuva 8-1-3). Sulfaattipitoisuudet jäivät kuitenkin alle pohjaveden ympäristölaatunormin (15 mg/l) (kuvat 8-1-3) (liite 21).

61 58 Molempien pohjavesiputkien veden VOC-, liuotin- ja öljypitoisuudet jäivät alle määritysrajojen. Toukokuussa pohjavesiputken SK3/LE2 vedestä havaittiin pieniä pitoisuuksia lyijyä (,8 μg/l), kadmiumia (,5 μg/l), kromia (,4 μg/l), arseenia,12 μg/l) ja nikkeliä (8,3 μg/l). Pohjaveden ympäristölaatunormit eivät ylittyneet muiden kun kadmiumin (,4 μg/l) osalta. mgo2/l 12, Happi, liuennut 1, 7, 8, 6,5 LE1 6, LE1 SK3/LE2 4, SK3/LE2 5,, ms/m 6, 5,5 2, 45 ph 7,5 Sähkönjohtavuus Kloridi mg/l 35, 4 3, LE1 25, SK3/LE2 2, 2 LE1 SK3/LE2 15, 15 1, 1 5 5,, Kuva 8-1. Pohjaveden laatu (happi, ph, sähkönjohtavuus ja kloridi) pohjavesiputkissa LE1 ja SK3/LE2 vuosina µg/l 6 Kokonaistyppi µg/l 5 LE1 8 LE1 SK3/LE2 6 SK3/LE µg/l Kokonaisfosfori μg/l 14 Ammoniumtyppi mg O2/l LE1 6 SK3/LE2 4 2 CODMn 3 2 LE1 SK3/LE2 1 Kuva 8-2. Pohjaveden laatu (kokonaistyppi ja fosfori, ammoniumtyppi ja CODMn) pohjavesiputkissa LE1 ja SK3/LE2 vuosina

62 59 µg/l μg/l Rauta LE1 1 SK3/LE2 mgpt/l Väri LE1 SK3/LE2 µg/l Sulfaatti LE1 SK3/LE2 2 Kuva 8-3. Pohjaveden laatu (rautapitoisuus, väri ja sulfaattipitoisuus) pohjavesiputkissa LE1 ja SK3/LE2 vuosina SAVON KULJETUS OY 9.1 Yleistä Savon Kuljetus Oy on monialayritys, joka kehittää ja tuottaa laadukkaita kiviaines-, logistiikka- ja infrastruktuuripalveluja. Hepomäen maa-ainesalueella harjoitetaan kallion louhintaa ja murskausta sekä materiaaliterminaalitoimintaa. Hepomäen maa-ainesalueella oli aiemmin Kuopion kaupungin ympäristölautakunnan myöntämä maa-ainesja ympäristölupa sekä Itä-Suomen aluehallintoviraston myöntämä ympäristölupa. Vuonna 216 haettiin ympäristöluvan muutos, minkä yhteydessä asfalttiasematoimintaan liittyvät toiminnot poistettiin ympäristöluvasta ja sen määräyksistä, sillä asfalttiasematoiminta ei ole enää ympäristöluvanvaraista toimintaa alueella. Ympäristöluvan muutos korvasi myös Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristöluvan materiaaliterminaalitoiminnoille lupaviranomaisen toimivallan muututtua Alueella on maaainesluvan lisäksi yksi ympäristölupa. Kiviainestuotanto 9 hehtaarin alalla on enintään 9 m 3 ktr (n. 2 4 t) 15 vuoden aikana, joten vuosittain louhinta- ja murskausmäärä on noin 6 m 3 ktr (16 t). Alin louhintataso on ja ottamistoiminta on vaiheistettu useaan vaiheeseen. Louhintaa ja murskausta tapahtuu noin 3-4 kertaa vuodessa, ei kuitenkaan heinäkuussa. Materiaaliterminaalitoiminta pitää sisällään kivipohjaisten kierrätysmateriaalien (betoni, tiilet, laatat) varastointia ja murskaamista enintään 2 t/a. Hepomäen maa-ainesalue ei sijaitse vesistön välittömässä läheisyydessä tai luokitellulla pohjavesialueella. Alueella ei ole havaittavia ojia tai puroja. Mikäli louhosalueelle kertyy pinta- ja valumavesiä, ohjataan ne muoviputkella alueen eteläosaan Katopaikantien sivuojaan. Louhinta-alueen hulevedet johdetaan ottamisen vaiheissa 1-3 YIT Infra Oy:n puolelle, josta vedet johdetaan edelleen luoteeseen maastoon. Ottamisen vaiheessa 4 vedet johdetaan alueen itälaidalta Kaatopaikantien sivuojaan. 9.2 Pohjavesitarkkailu Vuonna 218 pohjavesitarkkailua tehtiin kolmella pohjavesiputkella (SK1/M2, SK2 ja LE2/SK3). SK1/M2 on yhteinen tarkkailupiste Ruduksen kanssa ja SK3/LE2 yhteinen Lemminkäisen kanssa. Kaikki putket

63 6 sijaitsevat vaikutusalueella eikä yläpuolisia vertailupisteitä ole. Vesinäytteitä haettiin kaksi kertaa vuodessa (touko- ja heinäkuu). Vuonna 218 pohjaveden laatu oli kaikissa pohjavesiputkissa pääosin edellisvuosien kaltaista (kuva 9-1). Sähkönjohtavuuden arvot ja kloridipitoisuus oli aiempaa suurempi putken SK3/LE2 vedessä. Typpipitoisuuksissa on nähtävissä lievää nousua kyseisen putken sekä putken SK1/M2 vedessä, minkä lisäksi sulfaattipitoisuus (95 mg/l) oli putken SK3/LE2 vedessä aiempaa korkeampi. Metalleista kuparin pitoisuus oli putken SK1/M2 vedessä toukokuussa koholla (17 µg/l), mutta ympäristönlaatunormi (2 µg/l) ei ylittynyt. Putken SK3/LE vedessä oli hieman aiempaa enemmän nikkeliä (8,3 µg/l), mutta ympäristönlaatunormi (1 µg/l) ei ylittynyt. Putken SK1/M2 vedestä löytyi hyvin pieniä määriä liuotinaineita (etyylibentseeniä, ksyleenejä, 1,2,4-trimetyylibentseeniä (liite 23), joskaan näiden ympäristönlaatunormit eivät ylittyneet.

64 61 Kuva 9-1. Savon Kuljetus Oy:n pohjavesitarkkailun havaintopisteiden SK1/M2, SK2, SK3 (ei enää tarkkailussa) ja SK3/LE2 vedenlaatu.

65 62 1. NCC ROADS OY 1.1 Yleistä NCC Roads Oy:llä on lupa kallion louhintaan, murskaukseen ja asfaltin valmistukseen sekä jäteasfaltin ja puhtaiden maa-ainesten vastaanottoon noin 17 ha:n kokoisella alueella Hallahonrinteen eteläpuolella. Kiviainesta murskataan arkisin (ma-pe) klo 7: 22: (ei ) 3 4 kk vuodessa keskimäärin noin 15 t/a. Kiviaineksen kokonaisottomäärä on noin 3 9 t. Asfalttiaseman toiminta-aika on klo 6-22 ja vuosittainen valmistusmäärä noin t/a. 1.2 Pohjavesitarkkailu Vuonna 218 pohjavesitarkkailu käsitti kahden pohjavesiputken (NC1 ja NC2) vedenlaadun tarkkailun. Vesinäytteitä haettiin kaksi kertaa vuodessa touko- ja heinäkuussa, jolloin mitattiin myös vedenpinnankorkeus. Toukokuussa vesinäytteistä analysoitiin suppean analyysivalikon lisäksi myös sulfaattija liuotinpitoisuudet (VOC). Vuonna 218 tarkkailupisteiden NC1 ja NC2 pohjaveden laatu oli pääosin samankaltaista kuin aiempina tarkkailuvuosina (kuva 1-1). Selvää vedenlaadun kehityssuuntaa ei ole nähtävissä tutkittujen suureiden osalta. Toukokuussa otetun vesinäytteen VOC-yhdisteiden ja öljyjen (C 1 -C 4 ) pitoisuudet jäivät alle määritysrajojen ja sulfaattipitoisuudet olivat molempien tarkkailuputkien vedessä selvästi alle ympäristönlaatunormin (15 mg/l) (liite 25).

66 63 Kuva 1-1. NCC ROADS OY:n pohjavesitarkkailupisteiden NC1 ja NC2 vedenlaatu.