METSÄHAKE JA METSÄN VARHAISHOITO. Prof. Pertti Harstela METLA Suonenjoen toimintayksikkö



Samankaltaiset tiedostot
Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Energiapuun tuet - Kemera ja Petu

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Energiapuun korjuutuet

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa

Tehokkuutta taimikonhoitoon

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO

METSÄNHOITO Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke

Metsäohjelman seuranta

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA

ENERGIAPUUN KUSTANNUSTEN JA ARVON MUODOSTUMISESTA VESA TANTTU TTS - TYÖTEHOSEURA HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU, EVO

KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Metsäenergia Pohjanmaalla

Puukauppa ja metsänhoitokatsaus. Petri Pajunen Vantaa

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa

Energia- ja ilmastopolitiikan soveltaminen metsäsektorilla

Taimikonhoidon perusteet.

ENERGIASEMINAARI Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu

Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa?

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Tukien pääperiaatteita

Metsänhoito on omaisuuden hoitoa

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO

Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki

Suomen metsäenergiapotentiaalit

Energiapuu ja ainespuun hakkuumahdollisuudet

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne

Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa

Taimikonhoidon omavalvontaohje

ENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS ARTO KETTUNEN TTS

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta

Puun lisäkäyttö energiantuotannossa 2025 mennessä mistä polttoainejakeista ja miten. Simo Jaakkola varatoimitusjohtaja

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu

Suomen metsien inventointi

Ensiharvennusten korjuuolot vuosina

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kuopio

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Energiapuuliiketoiminnan haasteet ja mahdollisuudet Koneyrittäjien näkökulma. Ville Manner, asiantuntija

Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus

ENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS

Puuenergia nyt ja tulevaisuudessa

Taimikonhoidon vaikutus. Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun

Metsäohjelman seuranta

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Metsäohjelman seuranta

KEMERAn uudistaminen: Energiapuun korjuu &

Energiapuun korjuun ja metsien muun käytön suhteet esimerkki Pohjois Karjalasta. Mikko Kurttila, Leena Kärkkäinen, Olli Salminen & Heli Viiri

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia

Metsähallitus toimeksiantajana bioenergiatoimituksissa. Kemi Jussi Kumpula

Metsäohjelman seuranta

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsänhoitotyöt kuvioittain

Metsäohjelman seuranta

Bioenergian kannattavat tuotantoketjut Lapin bioenergiaohjelma T & K - Sektori

Kustannustehokkaan taimikonhoidon konsepti - Taimikonharvennus 2011 kevät

LÄMPÖYRITTÄJYYS POHJOIS-KARJALASSA. Urpo Hassinen.

HAVAINTOKOHDE JOUHTENEENJÄRVI * Energiapuun korjuu päätehakkuulta * Tuhkalannoitus turvemaalla

Metsäohjelman seuranta

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Mikä on taimikonhoidon laadun taso?

Männikön harvennustapa ja -voimakkuus puntarissa motteja ja euroja

Energiapuusta enemmän? Mikkeli Minna Lappalainen

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta

BIOENERGIAYRITTÄJYYS-SEMINAARI

Juurikäävän torjunta

RN:o 23:36. n.58,8 ha

Kestävän metsätalouden rahoitustuet

Harventamaton hieskoivutiheikkö edullinen energiapuureservi

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa

MENETELMÄ YLITIHEIDEN NUORTEN METSIEN HARVENNUKSEEN

Metsäohjelmien seuranta

Turvemaan hieskoivutiheikön kasvatuksen ja harventamisen kannattavuus Pohjanmaan ja Lapin turv la

Lämpöyrittäjyys Toiminnan ja kannattavuuden tarkastelua

Suometsien kasvatuksen kannattavuus

RN:o 2:95 2,5 ha. RN:o 2:87 n.19,3 ha

Transkriptio:

METSÄHAKE JA METSÄN VARHAISHOITO Prof. Pertti Harstela METLA Suonenjoen toimintayksikkö

Nuoren metsän kunnostus (NMK) hakelähteenä NMK:n on jouduttu, kun taimikonhoito on jäänyt tekemättä tai tehty puutteelisesti Hätätoimenpide: vahinko on jo päässyt tapahtumaan Pitäisi päästä eroon hoitamalla taimikot >>> PELKO: Sopivaan kalustoon investoineet yrittäjät vaikeuksiin; energiapuu-tavoitteita ei saavuteta; RATKAISUNA HALLITTU ENERGIAPUUN TUOTTAMINEN

Hoidon puutteessa heikkituottoiseksi hieskoivikoksi muuttunut männyn kylvöala NMK:n jälkeen

Tässä NMK-kohteessa on ollut männyn taimien kuolleisuutta ja laadun alenemista. On syntynyt heikkolaatuisia koivulaikkuja, joiden kasvurytmi eroaa männyn rytmistä > hakkuiden ajoitus vaikeaa ja tuotto alhainen

Kuusi on jäänyt koivun jalkoihin

Hyvä taimikonhoito Yleensä tarvitaan varhaishoito n. 1 m pituusvaiheessa: ei KEMERA tuettu, mutta suht. halpa toimenpide Perkaus ja harvennus kuusella n. 3 4 m ja männyllä 5 7 m valtapituudessa. Jos varhaisperkauksesta ja siinä ylitiheyden poistamisesta huolehditaan (jätetään 4-5000 puuta/ha), voidaan varsinaista perkaus-harvennusta myöhästyttää energiapuuhakkuuksi

Mitä myöhäisempi taimikonhoito, sitä kalliinpaa Erityisesti männyn laatukasvatus vaatii myöhäistä taimikonhoitoa (5 7 m valtapituus) Heikkilä ym. (2006): Jos energiapuulla >3 e/m 3 kantohinta, on metsänomistajalle kannattavaa lykätä taimikonhoitoa n. 11 m valtapituuteen ja korvata se energiapuuhakkuulla (ainespuun hinnat nousseet ja näin myös energiapuun kantohintavaatimuskin)

Nettotulojen nykyarvo 3 % korolla ja 5 e/m 3 energiapuun kantohinnalla v. 2006 mäntymetsikössä (ainespuun hinnat nousseet >kannattavuus vaatii energiapuulle hieman suurempaa kantohintaa) Lähde: TAPIO 2006

kuusella energiapuun kantohintavaatimus vielä suurempi: tässä tilanne v. 2006 energiapuuun hinnalla 5 e/m 3 Lähde: Tapio 2006

Tuleva ainespuusto on säilynyt varhaishoidon avulla hyväkasvuisena ja latvukset elinvoimaisina. Nyt voidaan harkita varsinaista taimikonhoitoa tai jatkokasvatusta energiapuu-hakkuuta varten

Miten käy energiapuu-tavoitteiden? V. 2006 korjattiin pienpuuta metsähakkeeksi. 0,7 milj. m 3 Tavoite vuoteen 2010 1,0 milj. m 3 --- Männyn taimikoissa potentiaalia, esim. 50 000 ha/v energiapuukasvatuksen piiriin: 50 000 ha/v x 50 m 3..... 2,5 milj. m 3 NMK rästien poisto lähivuosina, jos siitä 50 000 ha/v energiapuuhakkuuna: 50 000 ha x 30 m 3. 1,5 milj. m 3

Pienpuun haketus kannattaa ilman tukia vain öljyä korvaavassa käytössä ellei päästöoikeuden tai vaihtoehtoisten polttoaineiden hinta nouse merkittävästi Lähde: Pöyry 2006 Tämän hetkinen tilanne: esimerkki pienpuuhakkeen tuotantokustannuksista jyrsinturpeeseen verrattuna: Turpeen hinta ilman päästöoikeuden vaikutusta.. 8,0 e/mwh päästöoikeuden hinnalla 10 e/tco 2. 11,0 30.... 19,0 Pienpuuhakkeen hankintakustannus... 16,0 e/mwh - NMK:n KEMERA tuki... 3,5 - Energiapuun korjuutuki. 2,2 - Haketustuki. 3,5 KORJUU- ja KULJETUSK. TUET = 6,8 e/mwh Kantohinnan maksukykyä ilman päästök... n. 1,0 e/mwh = 2,0 e/m 3 Päästöoikeuden hinnalla 10 e/tco 2 4,0 e/m 3 Päästöoikeuden hinnalla 30 e/co 2... 12,0 e/m 3

Ainespuu tuottaa kansantaloudelle 4x enemmän kuin energiahake, joten kannattaako sen tuottamisen mielekkyyttä tuilla kyseenalaistaa? Mäntykuidun/energiahakkeen arvonlisäys metsäsektorilla Jatkuvuuden turvaaminen investoinneille edellyttää tämän hetkellä tukia Lähitulevaisuudessa päästökaupan vaikutus muuttaa tilannetta, jolloin tukien tarvetta pitäisi tarkastella uudelleen Energiapuuta pitää kaikissa oloissa tuottaa hallitusti vaarantamatta ainespuun tuotantoa >>> taimikon varhaisperkaus kunniaan

LOPUKSI Yhden sellutehtaan sulkeminen ainespuupulan vuoksi: vähentää vihreän primäärienergian tuotantoa saman verran tai enemmän kuin koko pienpuun haketustavoite v. 2010 tuottaa jättää työttömäksi vähintään saman määrän ihmisiä kuin koko pienpuun korjuussa toimi tavoitteiden täyttyessä v. 2010