Avoin kirje peruspalveluministeri Susanna Huoviselle Mitä varten tulkki on paikalla ja kenen kuuluu maksaa? Arvoisa ministeri Huovinen, me allekirjoittaneet järjestöt haluamme tuoda Teidän tietoonne vallitsevan epäkohdan tulkkauspalvelulain käytännön toteutuksessa. Kelalla on lain mukaan vastuu järjestää kuulo- ja puhevammaisten tulkkauspalvelu (Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta 2010/133), mutta kevään 2013 aikana Kela on pyrkinyt siirtämään vastuuta palvelun järjestämisestä muille tahoille. TULKINTOJEN JA LINJAUSTEN VAIKUTUKSET YKSILÖIDEN PERUS- JA IHMISOIKEUKSIEN TOTEUTUMISEEN Suomen valtio on valmistelemassa YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen ratifiointia. Sopimus tultaneen ratifioimaan vielä tämän vuoden aikana, loppuvuodesta 2013. Voimaantultuaan yleissopimus velvoittaa ja sitoo myös Kelaa. Viimeaikaisilla linjauksillaan Kela on vakavasti asettanut tulkkauspalvelua tarvitsevien henkilöiden perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen vaakalaudalle, osittain jopa estänyt niiden toteutumista. Rajoittaessaan tulkkauspalvelun käyttöä puuttumalla tulkkaustilanteen sisäisiin tapahtumiin Kela on linjauksillaan ja tulkinnoillaan kaventanut ja estänyt tulkkauspalvelua käyttävien oikeutta yhdenvertaiseen osallistumiseen, vaikeuttanut asioiden hoitamista yhteiskunnassa sekä rajoittanut ilmaisunvapautta ja oikeutta tasavertaiseen vuorovaikutukseen. Julkisen vallan ei tule antaa vähemmistöjä (tässä tapauksessa kuuroja, kuulo- ja kuulonäkövammaisia henkilöitä) syrjiviä käskyjä ja määräyksiä. Kelan viimeaikaisten tulkkauspalvelulain tulkintojen voidaan katsoa olevan sekä välillistä että välitöntä syrjintä em. ryhmiä kohtaan. Linjauksillaan Kela toimii hallitusohjelman vastaisesti, jossa yksiselitteisesti asetetaan tavoite tulkkauspalveluiden kehittämiseen. Näillä toimenpiteillään Kela ei kehitä tulkkauspalveluita vaan päinvastoin heikentää ja huonontaa niitä. Hallituksen esitys sanoo selvästi, ettei lain tarkoitus ole supistaa ja rajoittaa vallinnutta käytäntöä. Kevään 2013 aikana Kela on kuitenkin ryhtynyt supistamaan palvelun käyttäjien oikeuksia. 1
TULKKAUSPALVELUIDEN ALKUPERÄINEN TARKOITUS Tulkkauspalvelulaki 133/2010: 1 Lain tarkoitus Tämän lain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön mahdollisuuksia toimia yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä HE s. 27 28, 5:een liittyen: Tällöinkin lähtökohtana palvelua järjestettäessä tulisi olla lain tarkoituksen toteutuminen eli se miten tulkkauspalvelulla voidaan edistää henkilön mahdollisuuksia vuorovaikutukseen ja toimimiseen yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä. Elämänalueet, joilla tulkkauspalvelua käytettäisiin, määrittyisivät palvelunkäyttäjän omien valintojen perusteella. Kyse olisi laajalti erilaisista henkilön omiin valintoihin perustuvista tavanomaiseen elämään liittyvistä toiminnoista. Tämän vuoksi palvelun järjestämisessä ei tulisi tehdä vammaisen henkilön itsemääräämisoikeutta ja yhdenvertaisuutta rajaavia luokitteluja tai vammaisen henkilön omiin valintoihin perustuvien elämän osallistumisalueiden arvottamista. Kela jättää huomioimatta ja noudattamatta lainsäädäntöä linjauksillaan. Kelan vastaavanlainen asenne näkyy kautta linjan tulkkauspalvelulain toteuttamisessa ja sen yhä tiukentuvissa tulkinnoissa. (Ks. liite 2.) KELAN TULKINTA LAISTA Tulkkaus on kaksisuuntaista, kahden kielen välistä viestien välittämistä. Tulkki ei ole vain kuuroa varten tai vain kuulevaa varten, vaan tulkki on mahdollistamassa vuorovaikutuksen ja kommunikoinnin toteutumisen. Tähän liittyen hallituksen esitys (HE 220/2009, 5, s. 27) toteaa mm. seuraavasti: tulkkauspalvelulle ei ole vaihtoehtoista palvelua eli se ei ole korvattavissa muulla palvelulla. Kelan järjestämisvastuu on tulkkauspalvelulain 3 :n mukaan toissijainen. Kela on etukäteen mitään ilmoittamatta tänä keväänä yllättäen linjannut, että kaikkinainen yleisötulkkauksen järjestämisvelvollisuus, jos paikalla on useampi tulkkausta tarvitseva (eli niitä, joilla on tulkkauspalvelupäätös), kuuluu tilaisuuden järjestäjälle. Kelan ilmoituksen mukaan tulkki on henkilökohtainen ja vain (tilaaja)asiakasta varten. Käytännössä tämä on johtanut jopa siihen, ettei tällaisia tulkkaustilauksia oteta edes vastaan tulkkivälityksessä. 2
Ainoastaan tulkkauspalvelulaki ja hallintolaki velvoittavat tulkkauksen järjestämisestä. Lain mukaan tulkkauksen järjestämisvelvollisuus (= muut tahot) on vain viranomaisilla (TPL 133/2010 3 ; HE 220/2009 s. 18 19 sekä s. 25). MITÄ VARTEN TULKKI ON TILANTEESSA PAIKALLA? Tulkkauspalvelu on tulkkauspalvelulaissa määritelty subjektiivinen oikeus, josta Kelan sanastossa puhutaan etuutena. Vammaisten oikeuksien edistäminen ei ole harkinnanvaraista, vaan se on valtion velvollisuus. Kysymys ei ole siitä, ketä varten tulkki on paikalla, vaan mitä varten. TULKIN TYÖN TULOS: laadukkaasti toteutunut tulkkaus, jonka avulla tulkkaustilanteen osapuolet ovat saaneet äänensä kuuluviin eli päässeet ilmaisemaan näkökulmiaan ja pyrkimyksiään omista lähtökohdistaan (Selin-Grönlund, Pirkko. Kun työnä on toisten työ. 2007. Pro Gradu, Helsingin Yliopisto). Osapuoli tarkoittaa siis kaikkia tilanteessa olevia henkilöitä, riippumatta siitä, kuuleeko vai ei, montako äidinkieltä henkilöllä on ja mitä hän niistä missäkin tilanteessa pitää tarkoituksenmukaisena käyttää. Asiakkaan TÄYSIMÄÄRÄINEN osallistuminen on olennaista, häntä ei tule tulkkausteknisin tai muin keinoin asettaa vajaavaltaiseksi avustusta /etuutta käyttäväksi olennoksi. Nyt kuitenkin Kela on ohjeistanut tulkkeja, ettei näiden tule tulkata puheelle, mikäli kuuleva käyttää viittomakielisen puheenvuoron, vaikka tilanteessa olisi viittomakieltä taitamattomia kuulevia. Myöskään kuuroa, jonka nimellä ei ole tilattu tulkkia tilanteeseen, ei tulkin tarvitse tulkata puheelle. Tämä vesittää täysimääräisen osallistumisen oikeuden oleellisella tavalla. TIEDOTUSVASTUU Hallituksen esitys, yksityiskohtaiset perustelut 10, s. 32: Asiakkaalle olisi myös hallintolain 8 :n mukaisesti annettava tulkkauspalvelusta riittävästi tietoa ymmärrettävässä muodossa sekä neuvottava ja ohjattava häntä tulkkauspalveluihin liittyvissä kysymyksissä. Kela tekee uusia linjauspäätöksiä ja muutoksia palvelun toteuttamiselle tiheään tahtiin, mutta ei tiedota näistä asiakkaille. Asiakkaat törmäävät näihin jatkuvasti muuttuviin sääntöihin yllättäen tehdessään tulkkaustilausta välitykseen. Näistä muuttuneista säännöistä aiheutuu kohtuuttomia hankaluuksia. Kela ei tiedota asiakkaille muutoksista ja linjauksista yms. tulkkauspalvelun toteutumiseen tai saatavuuteen liittyvistä asioista millään kielellä. 3
LOPUKSI Me allekirjoittaneet järjestöt haluammekin nyt kiinnittää arvon ministerin huomion tähän epäkohtaan. Olemme huolissamme lakisääteisen oikeutemme käytännön toteutuksesta ja pyydämme kunnioittavasti Teitä puuttumaan tulkkauspalvelun nykyiseen huomattavaan heikennykseen. Pyydämme samalla audienssia Teidän luoksenne, jotta voisimme keskustella tarvittavista toimista Kelan tulkkipalveluiden kehittämiseksi. Helsingissä 11.6.2013 Kunnioittaen toiminnanjohtaja Markku Jokinen Kuurojen Liitto ry toiminnanjohtaja Pekka Lapinleimu Kuuloliitto ry toiminnanjohtaja Kai Leinonen Suomen Kuurosokeat ry toiminnanjohtaja Juha-Matti Aaltonen Suomen Kuurojen Urheiluliitto ry puheenjohtaja Sanna Loukusa Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto ry ordförande Håkan Westerholm Finlands Svenska Teckenspråkiga rf puheenjohtaja Lasse Lindström LapCI ry toiminnanjohtaja Sonja Londen Svenska hörselförbundet rf LIITTEET: - liite 1: Lakiperustelut - liite 2: Kevään 2013 tulkkauspalvelu käytännössä JAKELU: - Ministeri Huovinen 4
- Kelan valtuutetut Pentti Kettunen, Anneli Kiljunen, Markku Mäntymaa, Jukka Kopra, Sanni Grahn-Laasonen, Kari Rajamäki, Kristiina Salonen, Laila Koskela, Johanna Jurva, Anne Kalmari, Elsi Katainen, Aino-Kaisa Pekonen, Reijo Hyvönen - Kelan Vammaisten tulkkauspalvelukeskuksen johtaja Outi Ollila - Kelan terveysosasto Vammaistuet ja -palvelut ryhmä 5