Mikä ympäristöluotsikoulutus? YMPÄRISTÖLUOTSIT ON OSA MAASEUDUN SIVISTYSLIITON YMPÄRISTÖSIVISTYKSELLISTÄ TOIMINTAA. OPPAAN OVAT KOONNEET REETA RÖNKKO, KAISA KERVINEN JA KRISTIINA LJOKKOI.
Ympäristöluotsikoulutuksen sisältökuvaus Ympäristöluotsit ovat ympäristöasioista ja ympäristösuhteesta monipuolisesti kiinnostuneita henkilöitä, jotka toimivat vapaaehtoisina vertaisohjaajina kotiseudullaan. Luotsit herättelevät ihmisiä katsomaan omaa lähiympäristöä uusin silmin. Ympäristöluotsi ei ole opas vaan innostava kanssakulkija ja vertaisihmettelijä. Toiminta on vapaaehtoistyötä oman ympäristön puolesta. Ympäristöluotsikoulutus antaa valmiuksia kanssakulkijana toimimiseen. Tarkoituksena ei ole kouluttaa kaiken tietäviä oppaita, vaan yhteisen oppimisen, kokemisen, keskustelun ja tekemisen kautta innostaa ympäristöasioiden parissa toimimiseen. Koulutus antaa välineitä oman lähiympäristön tutkimiseen sekä muiden mukaan ottamiseen löytöretkelle lähiympäristöön. Luotsikoulutuksen kesto on n. 40 h, josta 30 h lähitapaamisia ja loput 10 h oman luotsitoiminnan suunnittelua ja testausta. Luotsitoiminnan suunnittelu ja mahdollisuuksien mukaan myös testaaminen tapahtuu koulutuksen rinnalla. Koulutus koostuu valittujen aiheiden alustuksista ja esittelyistä sekä yhteisistä keskusteluista, yhdessä tekemisestä ja kokemusten jakamisesta. Koulutuksen painopisteet ja käyntikohteet vaihtelevat paikkakunnittain, mutta tietyt ydinteemat läpileikkaavat koulutuksen sisältöjä. Seuraavassa on esitelty luotsikoulutuksen sisältöalueita. Teemat voidaan käsitellä kullekin paikkakunnalle sopivassa järjestyksessä ja samassa tapaamisessa voidaan tarpeen mukaan käsitellä useampiakin teemoja. Jokaisessa koulutuksessa ei välttämättä tarvitse käsitellä ihan kaikkia seuraavassa lueteltuja aiheita, vaan valitaan osallistujia eniten kiinnostavat.
1. Koulutuksen aloitus Koulutuksen alussa osallistujat ja kouluttajat tutustuvat toisiinsa. Esittäydytään ja käydään läpi yhdessä läpi mikä kutakin ympäristöluotsikoulutuksessa kiinnostaa, miksi kukin on hakeutunut mukaan koulutukseen. Tutustumisen yhteydessä jokainen voi kertoa vaikka jonkun itseään erityisesti sykähdyttäneen ympäristökokemuksen. Käydään läpi ympäristösivistyksen käsitettä sekä esitellään ympäristöluotsauksen idea, tausta ja toimintamalli. Esitellään koulutuksen sisältösuunnitelma ja kerrotaan mihin koulutuksella pyritään, mitä osallistujille on tarjolla. Pohditaan millaisia ajatuksia ympäristöluotsaus herättää osallistujissa, mitä toiveita on koulutuksen suhteen. Mahdollisuuksien mukaan muokataan sisältöä ja valitaan vierailukohteita osallistujien kiinnostuksen mukaan. Jos aikaa jää, voidaan jo ottaa esille esimerkkejä ympäristöluotsauksesta ja kertoa kokemuksia muilla paikkakunnilla toteutetuista luotsauksista. Laitetaan siementä itämään siitä, miten voi ryhtyä suunnittelemaan omaa luotsausta.
2. Paikan tuntu ja kohteen adoptio Tutustutaan paikan tuntu ja kohteen adoptio käsitteisiin ja esitellään kohteen adoptoimisen toimintamalli. Käydään läpi konkreettisia kohteen adoptoimisen esimerkkejä eri puolita maata; mitä, miten ja miksi on tehty. Keskustellaan paikan tunnusta. Miksi joku paikka on tärkeä? Miksi joillakin paikoilla on omanlaisensa leima ja tuntu? Muuttuuko paikan merkitys ajan myötä? Jokainen voi kertoa esimerkin itselleen tärkeästä paikasta tai inhokkipaikasta. Listataan osallistujien suosikkipaikkoja; mitä paikkaa suosittelen muille? Pohditaan yhdessä mitä adoptioon sopivia kohteita (rakennukset, muistomerkit, epäpaikat) löytyy omalta kotiseudulta/lähialueilta ja mitä niille voisi/pitäisi tehdä. Keskustellaan ajatuksista, ideoidaan lisää. Mietitään, haluaisiko ryhmä tai osa siitä toteuttaa konkreettisen kohteen adoption vaikka omana luotsauksena. Aiheeseen on hyvä yhdistää retki johonkin adoptoituun kohteeseen ja esitellä sitä ja miettiä mitä siellä on tehty / voisi vielä tehdä. Paikan tuntu ja kohteen adoptio ovat laajoja aiheita, joiden käsittelyn voi jakaa osiin useammalle kerralle ja yhdistää erilaisiin vierailukohteisiin. Vasemmalla Tunne+Tila -projekti Sepän talon pihapiirissä Raumalla, kuva Päivi Raivio. Oikealla Syötävä Puisto Helsingissä, kuva Kristiina Ljokkoi.
3. Osallistavat menetelmät ympäristöluotsitoiminnassa Koulutuksen aikana perehdytään osallistaviin ja kasvatuksellisiin menetelmiin, jotka antavat valmiuksia ympäristöluotsaamisten toteuttamiseen, ryhmien ohjaamiseen ja ennen kaikkea tarjoavat näkökulmia ympäristöluotsina toimimiseen. Osallistavat menetelmät pohjautuvat ympäristökasvatukseen, yhteisökasvatukseen, kulttuurisiin menetelmiin, taidekasvatukseen ja arkkitehtuuripedagogiikkaan sekä soveltaen ympäristötaiteeseen. Osallistaviin menetelmiin perehtyminen tukee aloittelevaa ympäristöluotsia löytämään oman luotsiroolinsa paikallisessa yhteisössä ajankohtaisten ympäristösuhteeseen liittyvien kysymysten parissa. Osallistavat menetelmät ovat välineitä, kun luotsitoiminnalla tavoitellaan esimerkiksi ekologista kehitystä lähiympäristössä, esteettistä ja aistillista ympäristön kohtaamista, sosiaalista hyvinvointia ja kansalaisaktiivisuuden lisääntymistä. Osallistavia menetelmiä voi soveltaa niin rakennetussa ympäristössä kuin ns. luonnonympäristössä toteutettavaan luotsitoimintaan. Osallistavien menetelmien ja kasvatuksellisten metodien avulla aloitteleva ympäristöluotsi pääsee luotsaamisen alkuun. Metodien avulla luotsi voi johdatella ryhmänsä näkemään tutun ympäristön uusin silmin tai kohtaamaan vieraan ympäristön kiinnostavalla, mutta turvallisella tavalla. Metodit toimivat esimerkkeinä, joiden pohjalta kukin ympäristöluotsi voi suunnitella omanlaisia luotsaustapaamisia omat vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet huomioon ottaen. Vasemmalla oppilasryhmä Syötävässä Puistossa, kuva Joshua Finch. Keskellä ja oikealla ympäristöluotseja Oulun seudulla, kuvat Niina Jortikka.
4. Uudet teknologiat ympäristökokemusten avartajina Lähes jokaisella on nykyisin jokin mukana kulkeva älylaite; kännykkä tai tablettitietokone. Koulutuksessa käydään läpi niiden tarjoamia mahdollisuuksia ympäristön havainnoinnissa. Perehdytään muutamiin helppoihin ja ilmaisiin sovelluksiin (esim. NatureGate, SkyMap, geokätköilyohjelmat, retkikartat, muinaismuistomerkit kartalla). Lisäksi käydään läpi oman paikkakunnan / alueen sovellukset (monilla kulttuurilaitoksilla, kunnilla, jne. on omia sovelluksia, joiden avulla pääsee tutustumaan vaikka jonkun tietyn museon tai alueen tarjontaan). Opetellaan myös QR-koodien lukeminen ja tekeminen. Koulutus toteutetaan sellaisessa paikassa, jossa voidaan käytännössä testata ja harjoitella muutaman valitun sovelluksen käyttöä, joko ryhmissä tai itsenäisesti. On tärkeää päästä itse kokeilemaan ja saada tuntuma asiaan. Pohditaan samalla, miten osallistujat voisivat hyödyntää sovelluksia omissa luotsauksissaan. Ympäristöluotsikoulutuksessa sovelluksia voidaan hyödyntää kokemuksen avartajana. Tarkoitus on poimia käsittelyyn sillä hetkellä hyödyllisiä sovelluksia ymmärtäen, että pelien, sovellusten ja sosiaalisen median alustojen tarjonta vaihtelee jatkuvasti. 5. Vähähiilisyys, kierrätys, uusiutuvat energianlähteet Perehdytään vähähiilisyyden, kierrätyksen ja uusiutuvan energian käsitteisiin. Koulutuksen painopisteenä on vähähiilisyyden merkityksen ja toteutumisen pohtiminen jokaisen omassa elinympäristössä sekä se, miten niihin liittyviä asioita voisi tuoda esiin omissa luotsauksissa. Teeman käsittelyn yhteydessä toteutetaan vierailu johonkin lähialueen konkreettiseen kohteeseen, esimerkiksi kaatopaikalle, kierrätyskeskukseen, jätteenpolttolaitokseen tai bioenergiaa tuottavaan yritykseen. Keskustellaan siitä, mitä ajatuksia vierailu herättää. Pohditaan, mitkä oman elämän valinnat, teot ja tottumukset vaikuttavat eniten hiilijalanjälkeen. Mietitään, miten itse voisin vaikuttaa vähähiilisyyden edistämiseen, millaisia konkreettisia tekoja voisin tehdä ja ympäristöluotsauksen kautta saada muutkin tekemään.
6. Kulttuuriperintö Kaikkeen ympäristöön, johon ihmistoiminta on vaikuttanut, kuuluu myös kulttuurinen ulottuvuus. Ympäristöön kuuluvat rakenteet ja rakennukset, mutta myös näkymättömät kuten arkeologiset tai jo tuhoutuneet kohteet. Myös aineettomat seikat kuten tarinat, laulut, tavat, uskomukset, äänet, yms. ovat osa kulttuuriperintöä. Jokaiselta alueella tai paikkakunnalta löytyvät omat merkitykselliset lähiympäristönsä, joissa näkyvät ihmisen toiminnan jäljet (rakennusalueet ja yksittäiset rakennukset, teollisuusympäristöt, maisemat, luonnonkohteet, muinaisjäännökset, puistot, rakennelmat, jne). Jokaisella alueella on myös omat historiallisesti, arkkitehtuurisesti tai yhteisöllisesti merkittävät kohteensa. Koulutuksen aikana tutustutaan oman alueen kulttuuriperintöön. Aihetta esitellään sanoin, kuvin ja paikanpäällä vieraillen. Mitkä ovat osallistujien rakkaimpia / merkityksellisimpiä paikkoja? Mikä on juuri meidän alueemme ominta kulttuuriperintöä? Mitkä paikat tai aineettomat seikat liittyvät oleellisesti oman kotiseutumme identiteettiin, kenen tarinaa ne kertova ja miten? Tärkeä osa aiheen käsittelyä on pohtia, millaisen kulttuuriperintöluotsauksen juuri minä voisin toteuttaa. On myös tärkeää pohtia, miten huomioin ympäristön kulttuuriset ulottuvuudet omissa luotsauksissani. 7. Ympäristötaide Koulutuksen aikana tutustutaan lähiseutujen ympäristötaideteoksiin ja pohditaan taiteen merkitystä ihmisen ympäristösuhteen muokkaajana. Luotsien kesken jaetaan omakohtaisia kokemuksia ympäristöön sijoittuneiden taideteosten kohtaamisesta ja kartoitetaan paikkakunnan alueelle sijoitettuja teoksia. Toteutetaanko paikkakunnalla prosenttitaiteen periaatetta? Käydään myös lyhyesti läpi ympäristötaiteen historiaa ja nykytilannetta esimerkkiteosten avulla. Ympäristötaideteokset voivat olla pysyviä tai vain hetkellisiä. Teosten vaikutus lähiympäristönsä luonteeseen ja tunnelmaan vaihtelee myös laajasti. Jokin teos voi olla ympäristöönsä piiloutunut, vain asiaan vihkiytyneen löydettävissä, kun taas toiset teokset ottavat ympäristön haltuun suurilla elementeillään ja vaikuttavat koko alueen kokemiseen. Pienikin teos voi kommentoida ympäristöään ja ympäröivää kulttuuria osuvasti. Esteettisen ja aistein havaittavan puolensa lisäksi teokset saattavat viitata johonkin laajempaan teemaan tai yhteiskunnalliseen kysymykseen. Usein paikalliset ihmiset kokevat ympäristötaideteoksen eri tavoin kuin ulkopaikkakuntalainen satunnaisella vierailullaan.
8. Vesi, vesistöt ja veden alla Vesi on perinteisesti ollut tärkeä elementti suomalaisille ja sitä löytyykin lähes kaikkialta. Meri, järvet, joet, purot, lammet, lähteet, suot, kosteikot - vesistöt ovat olleet ennen tärkeä kulkureitti, ne ovat tarjonneet ruokaa ja väylän uusiin paikkoihin. Luotsikoulutuksessa pohditaan, millaisia kulttuuri-identiteettiin tai kulttuuriperintöön liittyviä asioita oman toimintaympäristön vesistöt sisältävät. Aiheen käsittelyyn liittyy myös vedenalainen maailma. Omien vesiaiheisten luotsausten suunnittelua varten mietitään mitä vesi on ja mistä se tulee. Miksi se on meille tärkeää? Mihin vettä käytetään, käytämmekö sitä viisaasti? Miten vesistöjä voisi hyödyntää paremmin? Miten voisin hyödyntää vettä omissa luotsauksissa, viedä ihmisiä veden äärelle ja saada ajattelemaan sen merkitystä? Osana aiheeseen tutustumista toteutetaan retki veden äärelle (jäälle tai rannalle kävelemään, uimaan, veneilemään, jätevesilaitokselle, akvaarioon, sukeltamaan, ongelle, vedenalaisen kiikarin rakennus tms.) Retkeä varten jokainen valitsee itselleen tärkeän vesiaiheisen runon tai tarinan ja esittää sen muille. 9. Ympäristöpoliittinen vaikuttaminen Teeman tarkoituksena on tutustuttaa osallistujat siihen, miten tavallinen ihminen tai yhteisö voi vaikuttaa omaa lähiympäristöä koskevaan päätöksentekoon. Käydään läpi vaikuttamisen keinoja kuten kansalaisaloitteet, kuntalaisaloitteet, tapahtumat, tempaukset, keräykset, kampanjat, kaavoitukseen vaikuttaminen, kirjoitukset, julkisuus, yms. Perehdytään myös ympäristöluotsauksen kannalta oleellisiin jokamiehenoikeusiin. Pohditaan yhdessä ympäristöpoliittisen vaikuttamisen tai vaikuttamatta jättämisen syitä ja seurauksia. Halutaanko ympäristöasioihin vaikuttaa, miksi pitäisi tai kannattaisi vaikuttaa? Käydään läpi esimerkkejä onnistuneista ja epäonnistuneista ympäristövaikuttamisen keinoista meillä ja maailmalla. Mietitään, onko omalla lähialueella menossa tai tulossa jotain ympäristön käyttöön liittyvää asiaa, johon voisi opituilla keinoilla vaikuttaa. Pohditaan vaikuttamisen keinoja osana omaa ympäristöluotsitoimintaa.
10. Linkit, vinkit, aineistot, toimijat Ympäristöluotsitoiminnan suunnitteluun ja toteutukseen löytyy melkoinen määrä erilaisia aineistoja, ideoita ja vinkkejä netistä. Koulutuksen aikana annetaan osallistujille tietoa hyödyllisistä linkeistä, materiaalipankeista ja verkkojulkaisuista. Osallistujat voivat myös itse koota heille tärkeitä linkkivinkkejä ja jakaa niitä toisilleen Koulutuksen aikana esitellään myös ympäristökasvatuksen parissa toimivia tahoja ja organisaatioita. Linkkejä ja vinkkejä ei välttämättä käsitellä omana teemanaan vaan koulutuksen eri teemoihin sisällytettynä. 11. Oman luotsauksen suunnittelu, esittely ja toteuttaminen Jokainen koulutukseen osallistuva suunnittelee (ja mahdollisuuksien mukaan toteuttaa) koulutuksen aikana vähintään yhden oman luotsauksen. Osallistujat myös esittelevät suunnitelmansa ja sen toteutuksen toisilleen. Tavoitteena on parastaa omia ja toisten ideoita ja oppia toinen toisiltaan. Jokainen joutuu siis pohtimaan, miten hyödynnän luotsiosaamistani koulutuksen jälkeen. Mahdollisuuksien mukaan koulutuksen osallistujat voivat myös osallistua toistensa luotsauksiin. Luotsit voivat myös suunnitella jonkun yhteisen tapahtuman tai tempauksen, jonka yhteydessä luotsauksia toteutetaan. Olennainen osa luotsaukseen liittyvien asioiden esittelyssä on muilla paikkakunnilla toteutettujen luotsausten esittely. Käydään yhdessä läpi millaisia luotsauksia muualla on tehty, miten ne onnistuivat, mitä niistä voi oppia. Muiden toteuttamista luotsauksista saa myös hyviä ideoita omien luotsausten suunnitteluun. Luotsausten suunnittelu kulkee koulutuksen rinnalla alusta saakka ja aihetta käsitellään usean eri teeman yhteydessä. Yksi kerta on kuitenkin hyvä varata ainoastaan tälle aiheelle.
Maaseudun Sivistysliitto Maaseudun Sivistysliitto ry on valtakunnallinen sivistysjärjestö, jonka toimialana on aikuiskasvatus- ja kulttuurityö. MSL:n tavoitteena on aikuiskasvatuksen ja kulttuuritoiminnan keinoin edistää tasa-arvon, ihmisyyden ja maaseutukulttuurin päämäärien toteutumista. Liiton toiminta perustuu alkiolaiseen ja maahenkiseen sivistyskäsitykseen. Maaseudun Sivistysliitto mm. tuottaa koulutus- ja kulttuuripalveluja, ylläpitää maaseudun, kylien, yhteisöllisen ja yhteiskunnallisen toiminnan kehittämistä sekä tuottaa näyttelyitä, monitaiteellisia kulttuuritapahtumia, seminaareja ja kirjoituskilpailuja. Liitto toimii myös itseoppineiden taiteilijoiden esiin nostajana ja on tuonut ITE-taidetta julkisuuteen kartoituksin, näyttelyin, julkaisuin ja kansainvälisin vientihankkein. Ympäristösivistys on MSL:n eri toimintamuotoja yhdistävä teema. Se tulee esiin kylien kehittämisessä, kansalaistoiminnan taitojen valmennuksessa, lähiruoan puolesta toiminnassa ja laajassa ympäristösivistyksen kulttuurihankkeessa. MSL on toiminut kansainvälisen ympäristöestetiikan konferenssisarjan tuottajana ja kirjasarjan julkaisijana ja on tuottanut lukuisia ympäristöaiheisia taidenäyttelyitä. Ympäristösivistyksen laajassa hankekokonaisuudessa MSL yhdistää tieteen, taiteen ja kansansivistystyön.