Kommenttipuheenvuoro: Metsien käyttö energiana ja raaka-aineena

Samankaltaiset tiedostot
Suomen metsäsektorin tulevaisuuden energiakysymykset

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä Satu Helynen

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020

Suomen metsäteollisuuden tuotanto- ja puunkäyttönäkymät vuonna 2020

Puu paperiksi ja energiaksi?

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys

Suomen puunjalostuksen tuotanto ja puunkäyttö

Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa?

Kansainvälisen tilausliikenteen matkustajat 2018

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Metsäalan merkitys bioenergian tuotannossa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa -osahankkeen 2 esittely

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla

Energiavuosi Energiateollisuus ry Merja Tanner-Faarinen päivitetty:

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? Stefan Storholm

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Suomen metsäsektorin kilpailukyky: näkemyksiä

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

TerveTalo energiapaja Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Uusiutuva energia teollisuudessa Asiantuntija Mikael Ohlström

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

A8-0321/78

Metsäteollisuuden ja bioenergian tulevaisuuden näkymät

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Globaalien trendien vaikutus Suomen metsäsektoriin

Kustannuskilpailukyvyn tasosta

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. toukokuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Arvioita Suomen massa- ja paperiteollisuuden tuotannolle ja energiavaikutuksille

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät , Hyvinkää

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät Leena Mörttinen

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO Infrastruktuuri 1 (6) Mikael Ohlström/Helena Vänskä

Talous tutuksi - Tampere Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,

KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Suomen energiapoliittiset sitoumukset: vaatimuksia ja mahdollisuuksia

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde?

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut alkaen

SOVELLETTAVAT KORVAUSMÄÄRÄT

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Miksi pullotetusta vedestä maksetaan valmisteveroa?

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

menestykseen Sakari Tamminen

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Miten Suomen maatalous pärjää kilpailussa? VYR Viljelijäseminaari 2018 Kyösti Arovuori

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT

FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Komissio toimitti 13. toukokuuta 2015 eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa neuvostolle

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Matti Paavonen 1

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus

Viimeisimmän valtiontukien tulostaulun mukaan jäsenvaltiot myöntävät vähemmän tukea ja kohdentavat sen paremmin

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto

Bioenergia - yksi Itä-Suomen mahdollisuuksista

Turvallisuus meillä ja muualla

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

SOVELLETTAVAT KORVAUSMÄÄRÄT

LIITE. Euroopan parlamentin vaaleja koskevien komission suositusten täytäntöönpanoon liittyvät jäsenvaltioiden vastaukset.

Pyydämme yritystänne täyttämään oheisen vuotta 2009 koskevan lomakkeen mennessä.

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari

RUOAN HINTA JA INFLAATIO. Ilkka Lehtinen

Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus. Lauri Hetemäki

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. maaliskuuta 2017 (OR. en)

Suomen talouden näkymät

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Transkriptio:

Kommenttipuheenvuoro: Metsien käyttö energiana ja raaka-aineena Lauri Hetemäki Argumenta-hankkeen Biomassan rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä seminaari, Tilastokeskus, Helsinki, 4.5.2011 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Esityksen sisältö 1. Kommentteja alustuksiin 2. Laajempi näkökulma: Puunjalostusta ohjaavat tekijät 3. Vaikutukset: Energia ja muut puunjalostustuotteet 4. Tulevaisuudennäkymiä 5. Johtopäätökset Yksinkertaistava synteesi 2

Kommentteja Esitykset tuovat hyvin esille sen, että: metsien käytöllä voi olla alueellisesti ja taloudellisesti merkittävä vaikutus energiatuotantoon (mm. Suomi) metsien globaalit vaikutukset energiantuotantoon kuitenkin suhteellisen pieniä maailman metsillä suhteellisen merkittävä vaikutus ilmastonmuutoksen hillinnässä myös globaalisti metsien energiakäytön ilmastovaikutusten arvioiminen monitahoinen kysymys ei yhtä oikeata vastausta mitä ajanjaksoa painotetaan, mitä oletetaan teknologian ja korvaavien energialähteiden kehityksestä, jne. 3

Huomioita Biologiset ja tekniset arviot biomassavaroista ja niiden käytöstä välttämättömiä, mutta ei riittäviä Taloustieteen näkökulmasta luonnonvarojen kysyntä ja tarjonta tasapainottuvat aina Mikäli tämän päivän näkökulmasta näyttää siltä, että metsäbiomassan tarjonta Euroopassa on v. 2020 pienempi kuin kysyntä, kyseessä on laskennallinen epätasapaino Markkinat sopeutuvat hintasuhteita sekä yritysten ja kuluttajien käyttäytymistä muuttamalla Öljykriisit ovat mm. esimerkkejä siitä, kuinka hinnat, kulutus ja energiatehokkuus sopeuttivat markkinat vastaamaan uutta tarjontatilannetta 4

Biopolttoaineiden historia tuo hyvin esille sen, kuinka hinnat, politiikka ja odottamattomat shokit muuttavat kehitystä 5

Biopolttoaineiden historia: lyhyt oppimäärä 1800-1960-luku: erilaisia virityksiä liikennekäytössä 1970-luku: öljykriisi sysäsi kehitystyön (mm. Brasilia) 1980-90-luku: kiinnostus lopahti (alhainen öljyn hinta) 2000 luku: uusi nousu ja suuret odotukset (11.9.2001; politiikka) 2008-2010: krapula (odotukset vaihtuivat realismiin, talouslama) 2010 : kasvua ja osa-ratkaisu energia- ja ilmastotarpeisiin 6

Metsäteollisuustuotteiden ja puun energiakäytön kehitystä katsottava monen tekijän kautta, joista yksi tärkeä, mutta vain yksi, on ilmastonmuutos Toisaalta YK:n 20 vuotta jatkuneet ilmastoneuvottelut osoittavat, että globaalia ilmastokysymystä ei voida ratkaista ilman kansakuntien talous ja sosiaalisten kysymysten huomioon ottamista 7

Alustusten painopiste Globaalit- ja kotimaiset markkinat (tuotteiden kysyntä + kilpailukyky) Ilmasto- ja ympäristökysymykset Metsien käyttö Alueelinkeino- ja turvallisuuspolitiikka Teknologian kehitys Puun tarjonta (koitimaa + kv. kauppa) 8

Suomen merkittävimmät puukuitu - ja energiavirrat Se kuinka merkittäviä nämä virrat ovat jatkossa, riippuu erityisesti edellisessä kalvossa esitetyistä tekijöistä 9

Markkinakysymykset (kysyntä, kilpailukyky) Painopapereiden ja niihin liittyvän massan tuotanto vähenee Suomessa edelleen Puutuoteteollisuuden toimintaympäristön kehitys näyttää paremmalta kuin paperiteollisuuden Suomen vahvuus ei kuitenkaan ole laajamittaisessa vientiin perustuvassa puunjalostuksessa samassa määrin kuin aiemmin Suomen puun käytön näkökulmasta merkittävin kasvu tapahtuu energiatuotteissa, joiden jalostusarvot ovat kasvussa ja kotimaassa merkittävät markkinat Puuhun perustuvan energiatuotannon avainsana on moninaisuus ei ole yhtä oikeaa tapaa 10

Suomen massa- ja paperiteollisuuden ja energiatuotannon* jalostusarvo 1995 2009 9 8 7 6 7,0 8,8 Miljardia euroa tai suhdeluku 9 8 7 6 Vuonna 2000 massaja paperiteollisuuden jalostusarvo oli 8,8- kertainen 5 4 3 2 1 0 3,2 94 96 98 00 02 04 06 08 10 Suhdeluku =massa & paperi / energia Massa & Paperi Energia 1,7 5 4 3 2 1 0 Vuonna 2009 se oli 1,7-kertainen Taloudelliset ja poliittiset kannustimet energiantuotantoon kasvavat edelleen *Tarkastelun energiateollisuus käsittää tuotannon, jossa puulla voidaan potentiaalisesti korvata muita raaka-aineita (hiili, polttoöljy, kaasu, turve). Ei ydinvoimaan, tuuleen tai veteen perustuvaa energiateollisuutta. 11

Lopputuotteen hinta jalostusarvon merkittävä tekijä Suomen paperi- ja energiatuotteiden nimelliset hinnat 1996-2009 240 220 200 180 160 140 120 Indeksi 1996 = 100 Energia 240 220 200 180 160 140 120 100 80 Paperi 100 Tilastot: Tilastokeskus ja Metinfo 80 96 98 00 02 04 06 08 10 Paperi = Suomen paperituotteiden viennin yksikköarvo Energia = Suomen kotimaan - ja tuontienergiatuotteiden tukkuhintaindeksien keskiarvo 12

Skenaariota öljyn* hintakehitykselle Skenaariot poikkevat toisistaan lähinnä kahden oletuksen perusteella: 1. Talouskasvu 2. Öljyn tarjonta *Lähde: U.S. Energy Information Administration, Annual Energy Outlook 2011, April 26, 2011 *Oil = Low-sulfur, light crude oil delivered to Cushing, Oklahoma 13

Skenaarioita polttoaineen raaka-aineiden käytölle maailmassa (ei kaikkia!) Biopolttoaineiden osalta skenaariot poikkevat toisistaan lähinnä kahden oletuksen perusteella: 1. Hinnan 2. Tarpeesta kompensoida fossiilisia *Lähde: U.S. Energy Information Administration, Annual Energy Outlook 2011, April 26, 2011 Korkea öljynhinta skenaariossa biopolttoaineiden käyttö on v. 2035 noin 2,5- kertainen verrattuna alhainen öljyhinta skenaarioon 14

Politiikan merkitys kehitykselle entistäkin tärkeämpi Yhteiskuntien riippuvuus ja riskit liittyen energiaresursseihin ja niiden hintakehitykseen lisääntyvät Ilmastomuutoksen hillitsemisen kustannukset kasvavat ja siksi tarve minimoida nämä kustannukset lisääntyvät Poliittinen valmius (äänestäjien valtakirja) ohjata energiamarkkinoita ja biomassavaroja lisääntyy Bioenergiapolitiikka on aiheuttanut myös epäonnistumisia ja markkinoiden vääristymiä (ruoka energiaksi, tehottomuus), mutta tämä ei poista politiikkaa se vain muuttaa sitä! Maailmalla teollisuuspolitiikka on tehnyt paluuta. OECDmaat ovat lähteneet tähän aiempaa aktiivisemmin Aluepolitiikka ja turvallisuuspolitiikka 15 15

Milj. euroa Suomi esimerkki: Energiatuki ja uusiutuvan energian tuotantotuet 2001-2020 450 400 Energia-avutukset lämmitystapamuutoksiin (YM) Uusiutuvan energian tuotantotuet Energiatuki (valtuus) 350 300 250 200 150 100 50 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Uusiutuvan energian tuotantotuki v. 2020: Tuulivoiman ja biokaasun syöttötariffi Pienpuun energiatuki Muuttuva sähkön tuotantotuki Pien-CHP:n syöttötariffi Kiinteän sähkön tuotantotuki Energia-avustukset lämmitystapatapaan 200 milj. euroa 36 milj. euroa 22 milj. euroa 36 milj. euroa 4,5 milj. euroa 30,0 milj. euroa Yhteensä noin 330 milj. euroa + mahdolliset sähkön tuotantotuet hiilipölykattilainv. Lähde: TEM 16.9.2010 16

60 50 Uusiutuvien energialähteiden osuus vuonna 2005 ja EU ehdotus tavoitteista jäsenvaltioille vuodelle 2020 % loppukulutuksesta Lisäys 2005-2020 Osuus vuonna 2005 % loppukulutuksesta 40 30 Esim. Britannia joutuu tuomaan biomassaa merkittävästi 20 10 0 Malta Luxemburg Belgia Tšekin tasavalta Kypros Unkari Alankomaat Slovakian tasavalta Puola Yhdistynyt Kuningaskunta Bulgaria Irlanti Italia Saksa Kreikka EU Espanja Ranska Liettua Romania Viro Slovenia Tanska Portugali Itävälta Suomi Latvia Ruotsi Lähde: TEM 16.9.2010 Tavoitteet lisäävät merkittävästi biomassan kansainvälisiä kauppavirtoja 17

Teknologia voi nopeuttaa bioenergiakehitystä 2000-luvulla T&K-panostukset bioenergiaan kasvaneet merkittävästi tuloksia odotettavissa lähivuosikymmenenä Panostukset tuovat uusia energiatuotantoprosesseja ja tehostavat nykyisiä bioenergian kannattavuus paranee (tehokkaampi, pienemmät CO 2 päästöt) Missä aikataulussa metsäbiomassaan perustuvan energiatuotannon teknologiat kehittyvät kaupalliseen mittakaavaan? Toisaalta, mikä on vaihtoehtoisten biomassavarojen ja teknologioiden kehitys? Entä fossiilisten energiateknologioiden ja päästöjen talteenoton kehitys? 18

Puun tarjonta ja puumarkkinat Kestävä puuntarjontapotentiaali tärkeä tietää, mutta ei kerro kehitystä Suomessa energiapuun tarjonnan osalta erisuuntaisia kehityskulkuja nähtävissä: - paperiteollisuuden tuotannon supistuminen vähentää energiapuun tarjontaa ainespuun korjuun yhteydessä + luo tilaa ja tarvetta korvata menetettyjä kuitupuukauppoja + päästöoikeuden ja energian hintojen kehitys lisäävät ainespuun tarjontaa energiakäyttöön Energiakäyttö tulee asettamaan yhä lisääntyvässä määrin raakapuumarkkinoiden hintatason Raakapuumarkkinoiden kilpailu ja erikoistuminen lisääntyvät 19

Tulevaisuudessa kuitenkin monia epävarmuustekijöitä Politiikan ennakoimattomuus (mm. Kyoto 2) Metsäteollisuustuotteiden ja energiatuotteiden hintakehitys Bioenergian kansainväliset kauppavirrat Teknologian kehitys Ainespuun ja kierrätyspaperin energiakäyttö 20

Tutkimustarve Tarvitaan uusi kokonaisvaltainen arvio puubiomassaan perustuvasta energiatuotannosta ja sen vaikutuksista Siinä tulee huomioida mm. : 1. Realistiset arviot markkinatilanteesta tulevaisuudessa (kysyntä-tarjontatilanne, raaka-aineiden ja lopputuotteiden hinnat) 2. Ainespuun ja kierrätyspaperin käyttö energiaksi 3. Puubiomassan kansainvälinen kauppa (hake, kuitupuu, pelletti, puuhiili) 4. Politiikkasimuloinnit (tukikeinot, lopputuotteiden hinnat, energian hinnat, raaka-aineiden hinnat, käyttötavoitteet) 5. Uudet teknologiat (mm. biojalostamot) 21

Johtopäätöksiä puuenergian vaikutuksista VAIKUTUS YHTEISKUNTA METSÄNOMISTAJA TEOLLISUUS HYÖTY Ilmastopäästöjen väheneminen (haitat myös mahd.) Tuloja, työpaikkoja ja uutta osaamista Energiaomavaraisuuden paraneminen Tuloja Maanmuokkauskulujen aleneminen Tyvilahon (juurikäävän) väheneminen Kannattavuuden paraneminen pk- ja energiateollisuudessa Massa- ja paperiteollisuudelle kannattavuusvaikutukset voivat olla + tai Imagohyöty ja alan hyväksyttävyys yhteiskunnassa HAITTA TIEDON PUUTE Aluepoliittisten tavoitteiden edistäminen Ravinteiden poiskulkeutuminen Mahd. vesistövaikutukset Mahd. biodiversiteetin väheneminen Tukien lisämenot ja/tai verojen pienentyminen Taimikon parempi tilajärjestys Ravinteiden poiskulkeutuminen Mahd. vesistövaikutukset Mahd. biodiversiteetin väheneminen Vesakoituminen ja sen kustannusvaikutukset Kone- ja laiteteolli. tulojen kasvu, teknologiakehitys Massa- ja pap. teol. raakaaineen kallistuminen Kilpailun lisääntyminen raakapuumarkkinoilla (hinta) Metsäbioenergian käyttöön ja ilmastomuutokseen liittyy vielä paljon epävarmuuksia. Emme tunne kaikkia vaikutuksia tai niiden suuruusluokkaa! 22

Kiitoksia! 23