1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 1. Etelä-Savon Keskustanuoret: Kekkosen Haarikka tasapuolisemmaksi pieniä piirejä kohtaan Etelä-Savon Keskustanuoret esittää, että Kekkosen Haarikan lajeja ja toimintatapoja uudistetaan. Nykyiset voimassaolevat toimintatavat suosivat isoja piirejä, joista tapahtumiin osallistuu pääsääntöisesti aina enemmän porukkaa kuin pienemmistä piireistä. Pienemmät piirit joutuvat usein muodostamaan yhdistelmäjoukkueen muiden pienempien piirien kanssa, kun isoimmilla piireillä on parhaassa tapauksessa jopa useampia omia joukkueita. Koska yhdistelmäjoukkueet saavat vain 75 prosenttia saavutetuista pisteistä, nykyisessä tilanteessa pienimmillä piireillä ei ole realistista mahdollisuutta pärjätä kilpailussa. Etelä-Savon Keskustanuoret esittää, että Kekkosen Haarikan säännöt ja perimmäinen tarkoitus määritellään vastaamaan tämän päivän järjestörakennetta. Yhdistelmäjoukkueen jokaiselle osallistujapiirille tulee myöntää suoritetusta tehtävästä saadut pisteet täysimääräisenä. Lisäksi Etelä-Savon Keskustanuoret esittää Kekkosen Haarikkaan jokeritehtävää, joka suoritetaan etänä. Jokeritehtävän kautta jokaisella piirillä olisi tasa-arvoinen mahdollisuus osallistua ainakin yhteen tehtävään oman piirin voimin. Liittohallituksen aloitevastaus: Valtuuskunta ei yhdy aloitteeseen Urho Kekkonen on luovuttanut Kekkosen Haarikan Keskustanuorille vuonna 1954. Haarikan tarkoituksena on ollut kohottaa piirien yhteishenkeä leikkimielisen kilpailun kautta. Koska Haarikka on nimenomaisesti piirien välinen kilpailu, on tarkoituksenmukaista korostaa piirien joukkuehenkeä ja osallistumista kaikkiin Haarikan osakilpailuihin. Jos yhdistelmäjoukkueiden pisteytystä muutetaan aloitteessa esitettyyn suuntaan, on vaarana että Haarikan voittaa piiri joka lähettää yhden edustajansa tapahtumiin ja onnistuu sopivasti liittoutumaan tapahtuman voittavan piirin kanssa. Kun yhdistelmäjoukkueiden saamia pisteitä on rajattu, luodaan piirien välille tervettä kilpailuhenkeä ja voittokampailun osalta myös painetta lähettää kokonainen joukkue kilpailemaan Haarikkaan. Vuoden 2015 Kekkosen Haarikan johdossa ovat Kainuu, Pohjois-Karjala ja Kymenlaakso, jotka eivät lukeudu jäsenmäärältään suurimpien piirien joukkoon. Sen sijaan aloitteessa esitettyyn Jokeri-tehtävään valtuuskunta suhtautuu myönteisesti. Lisäksi valtuuskunta painottaa, että Haarikan osakilpailut järjestetään niin, että pienemmälläkin osallistujajoukolla pärjää. 2. Etelä-Savon Keskustanuoret: Kentän on saatava entistä paremmin tietoa päätösten edistymisestä Etelä-Savon Keskustanuoret ovat tyrmistyneitä Keskustanuorten yleisten kokousten päätösten toimimattomasta tiedottamisesta. Liittokokouksen ja valtuuskunnan hyväksymien aloitteiden tai ohjelmapapereiden toteutumista tulisi kyetä seuraamaan entistä paremmin. Nykyisessä tilanteessa liittokokous tai valtuuskunta hyväksyessään aloitteet jättää päätösvallan liittohallitukselle. Liittohallitus käsittelee aloitteet, mutta miten seurataan esitysten toteuttamista? On olemassa aloitteita, jotka toistuvat kentän esittäminä vuodesta toiseen ja ovat käsittelyssä sekä yleisessä kokouksessa että liittohallituksessa, mutta eivät johda tuloksiin. Tällä hetkellä tiedotus
48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78 79 80 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 kentän ja liittohallituksen välillä esimerkiksi liittokokouksen päätöksiä käsiteltäessä, ei toimi. Kentän olisikin äärettömän tärkeä tietää onko aloitteen eteen tapahtumassa tai mahdollisesti tapahtunut jotain. Etelä-Savon Keskustanuoret esittää, että aloitteiden ja ohjelmien toimeenpanemisesta tehtäisiin vuosittain erillinen selvitys esimerkiksi liiton toimintakertomuksen oheen. Liittohallituksen aloitevastaus: Valtuuskunta yhtyy aloitteeseen Keskustanuorten liittokokouksen aloitemäärä on kasvanut viime vuosina huomattavasti. Aloitteiden tekemistä varten liittotoimisto on koonnut vuosien 2013 ja 2014 hyväksytyt aloitevastaukset Keskustanuorten nettisivuille. Aloitteita tulee piireiltä lukuisista eri aiheista ja suurin osa aloitteista on poliittisia. Varsin moni on sisällöltään sellaisia, jonka toteutuminen ei ole vain Keskustanuorista kiinni, vaan vaatii työtä eduskunnassa ja kunnissa. Näiden aloitteiden osalta aloitevastauksen usein määrittelevät vain Keskustanuorten linjaa johonkin asiakysymykseen, eivät tarkkaa toimintasuuntaa niiden toteuttamiselle. Tällaisia aloitteita voidaan edistää sopivan tilaisuuden sattuessa niin puoluehallituksessa kuin julkisessa keskustelussa. Toiminnan selkeyttämiseksi liittotoimistolla on pyritty huomioimaan järjestölliset aloitteet jo valmiiksi toimintasuunnitelmaan, jolloin niiden seuraaminen on helppoa toimintakertomuksen kautta. Liittohallitus voi antaa lyhytsanaisen vastauksen tehtyihin aloitteisiin toimintakertomuksen yhteydessä. Jos aloitteisiin halutaan tarkat vastaukset tehdystä työstä, on aloiteisiin luotava tarkka muotovaatimus, jonka mukaisesti aloitteet on laadittava. Tällöin myös poliittisissa aloitteissa tulisi selkeästi käydä ilmi millaisiin toimenpiteisiin hallituksen on ryhdyttävä aloitteen toteuttamiseksi. 3. Pirkanmaan Keskustanuoret: Organisatorisen suorituskyvyn mittaamisen scorecard Pirkanmaan Keskustanuoret esittävät valtuuskunnalle standarsoidun organisatorisen suorituskyvyn mittarin luomista, jota voidaan soveltaa liiton tasolta aina paikallisosastoihin. Pirkanmaan Keskustanuoret uskovat, että toiminnan kehittämiseksi ja tehostamiseksi olisi hyvä luoda yksinkertainen, mutta selkeästi järjestön ydintoimintaa mittaava työkalu, jonka avulla pystyttäisiin helposti seuraamaan osaston, piirin ja liiton tasolla järjestötoiminnan kannalta keskeisten osa-alueiden tilaa ja kehitystä. Näitä osa-alueita voisivat olla esimerkiksi toiminnalliset tapahtumat, poliittiset tapahtumat/ tupaillat, hankitut jäsenet, kannanotot, tapahtumiin osallistuneiden henkilöiden määrä, yms. Pirkanmaan Keskustanuoret uskovat, että huolellisesti valmisteltu, suunniteltu ja toteutettu scorecard voi pitkällä aikavälillä tuottaa arvokasta tietoa osastoille, piirille ja liitolle toiminnan suorituskyvyn kehittymisestä ja auttaa keskittymään niihin osa-alueisiin, jotka tarvitsevat tulosten näkökulmasta panostusta. Lisäksi voidaan asettaa scorecardin osa-alueiden mukaisia tavoitteita osasto, piiri ja liitto kohtaisesti. Toimintavuoden scorecard voidaan arkistoida, jotta toiminnan suorituskykyä voitaisiin pitkässä juoksussa seurata ja vertailla.
94 95 96 97 98 99 100 101 102 103 104 105 106 107 108 109 110 111 112 113 114 115 116 117 118 119 120 121 122 123 124 125 126 127 128 129 130 131 132 133 134 135 136 137 138 139 140 Pirkanmaan Keskustanuoret esittävät valtuuskunnalle, että liittotoimisto asetetaan valmistelemaan pääsihteerin johdolla esitys suorituskykykortista, jonka avulla toiminnan suorituskyvyn mittaaminen voisi olla yksinkertaista ja hyödyllistä järjestötoiminnalle. Pirkanmaan Keskustanuoret uskovat, että standarsoitu scorecard työkalu toisi merkittävää lisäarvoa toiminnalle ja helpottaisi osastojen, piirien ja liiton ydintoiminnan kehittämistä, tavoitteen asettelua ja tavoitteiden toteutumisen seuraamista. Liittohallituksen aloitevastaus: Valtuuskunta ei yhdy aloitteeseen Keskustanuorilla on ollut aiemmin käytössä tulosohjausjärjestelmä tujo, jonka perusteella jaettiin piirien saamat valtioavut. Myöhemmin Keskustanuoret ovat luopuneet sekä tujo-järjestelmästä että piirien bonusosista. Järjestelmistä on luovuttu, koska niiden ei katsottu oikealla tavalla kannustavan piirejä toimintaan. Samalla järjestelmä rankaisi tai palkitsi toimijoita aina jälkikäteen. Vuodelle 2014 pääsihteeri antoi piirien käyttöön toimintamittariston, jonka aktiivisella täyttämisellä on voinut seurata piirin toimintaa, tapahtumia sekä jäsenkehitystä. Opetus- ja kulttuuriministeriön muutettua vuoden 2015 avustuskriteereitä, on lomaketta päivitetty vastaamaan nykytilaa. Lomakkeen kautta voidaan kerätä vertailtavaa tietoa piirien toiminnasta. Tällaisen seurannan laatiminen on ehdoton vaatimus laadukkaan toiminnan ja rahoituksen säilymisen kannalta. 4. Pirkanmaan Keskustanuoret: Liiton työntekijöiden tulospalkkaus Pirkanmaan Keskustanuoret esittävät valtuuskunnalle, että liittotoimiston työntekijöiden kohdalla selvitetään mahdollisen tulospalkitsemisen aloittamista. Pirkanmaan Keskustanuoret uskovat, että tulospalkkauksen käyttö liittotoimiston tehtävien hoidossa parantaisi työn tehokkuutta ja työntekijöiden motivaatiota. Lisäksi tulospalkkaus voisi nostaa liiton organisatorista suorituskykyä ja houkutella töihin tuloshakuisia ja ahkeria työntekijöitä. Pirkanmaan Keskustanuoret tunnistavat tulospalkkaukseen liittyvän problematiikan kolmannen sektorin organisaatioissa, joka ilmenee esimerkiksi tulosten määrittelemisen problematiikkana. Pidämme kuitenkin tärkeänä, että mahdollisen tulospalkkauksen aloittamista ja suhdetta peruspalkkaan pohdittaisiin, sekä sen hyötyjä ja haittoja arvioitaisiin kattavasti. Pirkanmaan Keskustanuoret esittävät, että valtuuskunta antaa mandaatin liittohallitukselle selvittää mahdollista tulospalkitsemista liiton työntekijöitä koskien sekä valtuuden päättä mahdollisten tulospalkkioiden käyttöönotosta. Liittohallituksen aloitevastaus: Valtuuskunta ei yhdy aloitteeseen Suomen Keskustanuoret ry:llä on työntekijöinä liittotoimistolla työskenteleviä yksittäisten alojen asiantuntijoita ja piireissä työskenteleviä laaja-alaisia toiminnanjohtajia. Keskustanuorten kaltaisessa matalassa organisaatiossa tulospalkkauksen käyttöönotto vain liittotoimiston työntekijöiden osalta ei ole mahdollista, vaan tulospalkkaus tulisi ulottaa kaikkiin työntekijöihin.
141 142 143 144 145 146 147 148 149 150 151 152 153 154 155 156 157 158 159 160 161 162 163 164 165 166 167 168 169 170 171 172 173 174 175 176 177 178 179 180 181 182 183 184 185 186 187 5. Pirkanmaan Keskustanuoret: Tempauksia ja näkyvyyttä liiton tapahtumiin Pirkanmaan Keskustanuorten mielestä nuorisojärjestömme tulisi olla nykyistä näkyvämmin esillä katukuvassa liiton tapahtumien yhteydessä. Keskustanuoret pitää ansiokkaasti kiinni periaatteestaan järjestää tapahtumia eri puolilla Suomea. Tästä vahvuudesta ei kuitenkaan ole otettu irti kaikkea hyötyä. Tapahtumien majoitus -ja kokoustilat ovat usein syrjässä ja paikkakunnan vilkkaaseen keskustaan on matkaa. Paikalliset eivät saa välttämättä ollenkaan vihiä siitä, että keskustanuoret ovat viettämässä viikonloppua paikkakunnalla. Pirkanmaan Keskustanuoret ehdottaa, että pyrimme liiton tapahtumien yhteydessä näkymään paikallisessa katukuvassa nykyistä paremmin. Esimerkiksi liittokokouksen, Lumimyrskyn tai Elokoulun yhteydessä voitaisi järjestää tempauksia, joilla saataisi hyvää mainosta liitollemme. Samalla voisimme joukolla vahvistaa isäntäpiirin asemaa paikallisessa nuorisopolitiikassa ja jopa hankkia uusia jäseniä. Seminaarit, uusien jäsenien rekrytointi-ilta, puheiden pitäminen torilla, kahvin tarjoileminen tai vaikka tulppaanien jakaminen kävelykadulla toisivat hymyn paikallisten huulille ja lisäisivät tunnettavuuttamme. Tapahtuma voisi olla hyvinkin lyhytkestoinen flash mob:in tyylinen irrotteluhetki. Lisäksi paikallislehtien toimittajia voitaisi kutsua paikalle. Liittohallituksen aloitevastaus: Valtuuskunta yhtyy aloitteeseen 6. Keski-Suomen Keskustanuoret: Lukioiden kurssitarjontaa ei saa enää supistaa leikkauksilla Kuluneella vaalikaudella koulutukseen kohdistetut leikkaukset ovat järsineet laadukasta ja tasaarvoista lukiokoulutusta monesta kohtaa: lukioita lakkautetaan, opettajia lomautetaan ja kurssivalikoimia supistetaan. Kurssitarjonnan osalta resurssien niukkeneminen tarkoittaa ensimmäisenä soveltavien kurssien karsimista, joita ovat usein reaaliaineiden kertauskurssit ja osa lyhyiden kielten kursseista. Koulut tarjoavat soveltavia kursseja rajallisten resurssiensa puitteissa. Joillain kunnilla on varaa kompensoida leikattuja avustuksia ja siten turvata monipuolinen opetus ja koulutuksen kehittäminen. Osassa kouluja on kiristettävä vyötä, jotta edes pakolliset kurssit saadaan järjestettyä. Kaikille yhteisiin ja jatko-opintoihin hakeutumisen kannalta tärkeisiin ylioppilaskirjoituksiin valmistautuvat opiskelijat joutuvat helposti eriarvoiseen asemaan. Nuorten jatko-opintovalmiudet ja oikeus laadukkaaseen ja monipuoliseen koulutukseen on oltavan tulevalle hallitukselle asia, josta ei voi enää tinkiä. Keskustanuorten on vaikutettava vaalien jälkeen vahvasti sen puolesta, että lukiokoulutukselle turvataan riittävä rahoitus. Liittohallituksen vastausesitys: Valtuuskunta yhtyy aloitteeseen
188 189 190 191 192 193 194 195 196 197 198 199 200 201 202 203 204 205 206 207 208 209 210 211 212 213 214 215 216 217 218 219 220 221 222 223 224 225 226 227 228 229 230 231 232 233 234 Keskustanuoret pitävät tärkeänä, että lukiokoulutuksessa säilyy korkea laatu ja monipuolisuus. Koulutuksen resurssit tulee turvata niin, että jokaisessa oppilaitoksessa on varaa järjestää sekä pakolliset kurssit että myös soveltavia kursseja. Myös eri kouluasteiden välillä tulisi lisätä yhteistyötä. Keskusta on sivistysliike ja jotta koulutuspolitiikkaan voidaan vaikuttaa vahvasti, tulee Keskustan tavoitella opetusministerin salkkua. 7. Etelä-Karjalan Keskustanuoret: Opintotuen tulorajoja nostettava Etelä-Karjalan Keskustanuorten mielestä työnteon pitäisi olla aina kannattavaa. Tällä hetkellä opiskelijoita rangaistaan siitä, mikäli vuosittainen tuloraja ylittyy. Korkeakouluopiskelija saa tienata bruttona 600 /tukikuukausi ja 1970 /tueton kuukausi. Tukea ei tarvitse maksaa takaisin, mikäli tuloraja ylittyy maksimissaan 220, mutta tulorajan ylittyessä enemmän, peritään opintotuki kokonaan takaisin niiltä kuukausilta, jossa tuloraja ylittyi. Nykyisellään takaisinperintä voi johtaa isoihin taloudellisiin ongelmiin. Etelä-Karjalan Keskustanuoret esittävät, että opintotuen vuositulorajoja nostetaan kokonaisuudessaan, jottei opintolainaan tarvitsisi ensisijaisesti turvautua. Lisäksi kesä-elokuun aikana tienatun ansion tulee olla tarkasteluvapaata, mikäli opiskelija ei suorita opintojaan kesällä. Kesäkuukausien aikana tienatut ansiot auttavat opiskelijaa taloudellisesti myös lukuvuoden aikana. Etelä-Karjalan Keskustanuorten mielestä työn tekeminen opintojen ohella pitää olla positiivinen asia. Se kerryttää työkokemusta, joka tukee tutkintoa, ja usein se osa-aikainen työpaikka on väylä vakituiseen työpaikkaan. Työpaikka opintojen aikana ehkäisee myös työttömäksi jäämistä valmistumisen jälkeen vain sen vuoksi kun valmistuneella ei ole työkokemusta. Opiskeluaika saattaa olla muutenkin stressaavaa ilman tulorajojen tarkkailua. Kalliiden elämis- ja asuntokulujen vuoksi työnteko opintojen ohella on lähes välttämätön pakollisuus. Liittohallituksen aloitevastaus: Valtuuskunta ei yhdy aloitteeseen. Opintotuen tulorajoja tulee tarkastella tasaisin väliajoin, jotta ne eivät jää jälkeen yleisestä tulokehityksestä, mutta niitä ei tule kokonaan poistaa. Opintotuki on opiskelijan opiskeluaikaista sosiaaliturvaa ja se tulee kohdentaa sitä eniten tarvitseville. Opintotuen tulorajojen kokonaan poistaminen maksaisi valtiolle vuositasolla noin 300 miljoonaa euroa. Keskustanuorten mielestä opintotuen kehittämisessä on ensisijaisesti pyrittävä parantamaan mahdollisuutta kokopäiväiseen opiskeluun opintotuella niin, että etuus edelleen ohjautuisi sitä eniten tarvitsevalle. Opintotukea tulee kehittää esimerkiksi tarkastamalla opintotuen asumislisän suuruus vastaamaan paremmin nykyistä vuokratasoa, sitomalla asumislisä indeksiin yleisen asumistuen tavoin sekä korottamalla opintorahan määrää. On myös tarkasteltava mahdollisuutta yhdistää opintotuen asumislisä yleisen asumistuen piiriin. Opintotuen kehittämisen ensimmäisenä prioriteettina tulisi kuitenkin olla kaikista heikoimmassa asemassa olevan opiskelijaryhmän, eli perheellisten opiskelijoiden elämäntilanteen huomioiminen opintorahassa. Pitkällä tähtäimellä Keskustanuorten tavoitteena on sosiaaliturvan kokonaisuudistus ja siirtyminen yksilökohtaiseen, riittävään, työhön ja opiskeluun kannustavaan perustuloon.
235 236 237 238 239 240 241 242 243 244 245 246 247 248 249 250 251 252 253 254 255 256 257 258 259 260 261 262 263 264 265 266 267 268 269 270 271 272 273 274 275 276 277 278 279 280 281 8. Etelä-Karjalan Keskustanuoret: Opintotukeen saatava lapsikorotus Etelä-Karjalan Keskustanuoret esittävät, että opintotukeen tulisi lisätä lapsikorotus. Tällä hetkellä opintotuki on kaikille sama, riippumatta perhetilanteesta. Lapsikorotus mahdollistaisi opiskelun kaikissa elämäntilanteissa oleville nuorille. Harva nuori tietää vielä peruskoulun tai lukion jälkeen mille alalle haluaa työllistyä. Usein uudelleen kouluttautuminen on todennäköistä ja monesti ammattitaitoa halutaan syventää myöhemmin. Lapsikorotus helpottaisi perheellisten opiskelijoiden taloudellista toimeentuloa ja auttaisi lyhentämään opiskeluaikoja. Perheellisillä opiskelijoilla ei useinkaan ole mahdollisuutta käydä töissä opintojen ohella, koska lapsia ei voi pitää päivähoidossa kellon ympäri. Liittohallituksen aloitevastaus: Valtuuskunta yhtyy aloitteeseen. Suomi on ainoa Pohjoismaa, jonka opintotukijärjestelmä ei ota huomioon perheellistymisen aiheuttamia kustannuksia opiskelijalle. Opiskelunaikainen heikko toimeentulo on usein perheen perustamista lykkäävä syy. Perheelliset opiskelijat ovat vähävaraisin opiskelijaryhmä: jopa 60 % opiskelijalapsiperheistä elää köyhyysrajan alapuolella. Huoltajakorotuksen tulee olla opintotuen kehittämisen prioriteeteista ensimmäisenä. 9. Etelä-Karjalan Keskustanuoret: Terveystietotunnit vastaamaan tämän päivän tarpeita! Etelä-Karjalan Keskustanuorten mielestä yhteiskunta, jossa tällä hetkellä elämme, painottaa todella paljon ulkonäkökeskeisyyttä. Mediassa korostuu kokoajan enemmän ulkonäkö ja se, miltä kenenkin pitäisi näyttää. Työelämässäkin halutaan kuvallisia työhakemuksia entistä enemmän. Nykyisin myös entistä nuoremmat miettivät omaa ulkonäköään, jopa liiallisuuksiin. Enää se ei siis ole vain teinityttöjen ongelma, vaan myös nuorempien tyttöjen ja poikien. Nuorilla aikuisilla ulkonäköpaineet korostuvat. Heistä saattaa tuntua siltä, että he ovat jollakin tapaa epäonnistuneet ihmisenä, koska poikkeavat ulkonäöltään median luomasta kuvasta. Etelä-Karjalan Keskustanuoret esittävät että, peruskoulun opetussuunnitelmaa päivitettäisiin terveystiedon osalta. Olemme tutustuneet peruskoulun terveystiedon opetussuunnitelmaan ja todenneet, että se ei ole sisällöllisesti vastaa tämän päivän nuorten maailmaa. Opetuksessa keskitytään ihmisen biologiaan, henkisen hyvinvoinnin sijaan Mielestämme jo peruskouluasteella, terveystiedon tunneilla, voitaisiin käyttää enemmän opetusaikaa positiivisen minäkuvan, terveen ruumiinkuvan, itsetunnon ja itseluottamuksen rakentumiseen ja hahmottamiseen. Peruskoulun aikana nuori on kaikista haavoittuvaisia ja vastaanottavaisia erilaisille median luomille kehonkuville. Näillä tunneilla voisi painottaa enemmän sitä; Kuka minä olen? Mitä minä haluan? Millainen minä olen? Missä asioissa minä olen hyvä? Tärkeää olisi opettaa lapsille ja nuorille, että jokainen on kaunis ja riittävän hyvä omana itsenään. Tärkeintä elämässä on olla onnellinen ja hyvinvoiva. Ulkonäkö ei määritä ihmisen hyvyyttä tai
282 283 284 285 286 287 288 289 290 291 292 293 294 295 onnellisuutta. Keskeistä olisi myös nostaa esiin se, että median luovat niin sanotusti täydelliset ihmiset, ovat usein taidokkaan kuvankäsittelyn tulosta ja ihmisen ei kuulu olla täydellinen nukke. Jos oman arvontunto rakentuu omaan ulkonäköön, se johtaa väistämättä ongelmiin. Liittohallituksen aloitevastaus: Valtuuskunta yhtyy aloitteeseen. Keskustanuorten arvot sivistys ja yhdenvertaisuus ovat juuri aloitteen mukaiset ja aloite on niiden hengessä kirjoitettu. Tästä syystä valtuuskunnan on helppo yhtyä aloitteen esittämään huoleen ihmiskuvan murroksesta. Myös koulutuksen tulee vastata tähän haasteeseen. Huoli on todellinen, ja se on nostettava keskiöön koulutusjärjestelmäämme kehitettäessä. Opetukseen käytettävissä olevan ajan ollessa rajallinen, näemme että terveystietotunnit eivät tarvitse erikseen asiaan keskittyviä osuuksia, vaan minäkuvan tervettä kehittymistä on mahdollista edesauttaa pedagogisin keinoin opetuksen ohessa. Opettajille on tarjottava riittäviä keinoja ja mahdollisuuksia kehittyä tässä.