YMPÄRISTÖ TOIMINNAN MAHDOLLISTAJANA Aila Pikkarainen Toimintaterapeutti, tutkija KM, THM (gerontologi) IKKU hanke, Kela www.ikku.info Esityksen teemat Tila, paikka, asunto, koti? Kotikäynti primäärisen ja sekundäärisen vanhenemisen näkökulmasta? Kotikäynti autonomisuus vai itsenäisyys? Kotikertomus, kotikokemus, kotiasuminen? Ikääntyneen ihmisen asiakaslähtöisyyden erityishaasteet? lähde mainittava. Pikkarainen 2013 1
Vanhuspolitiikka Palveluntuottajat Strategiset ohjelmat ja linjaukset Taloudelliset resurssit Palvelutarjonta Yksilöllisyys Kokemuksellisuus Maantieteellinen ja kulttuurinen asuinympäristö ja historia KÄSITE: Kotona asuminen - Asukkaan ikä - Asukkaan mitattu toimintakyky - Asukkaalle rajattu ympäristö rooleineen ja toimintoineen - Standardoitu asumistyyli- ja tapa - Asukkaalle määritelty palvelurepertuaari MITATTU, OBJEKTIIVINEN ASUMINEN KÄSITE: Kotiasuminen - Asukkaan kokema asuminen / elämä - Asukkaan kotihistoria ja elämäntapa - Asukkaan elämäntarina ja kotikertomus sen osana - Kotikokemukset ja niiden merkityksellisyys - Kotiasuminen osana ikäidentiteettiä KOETTU, KERROTTU SUBJEKTIIVINEN ASUMINEN lähde mainittava. Pikkarainen 2013 2
VANHAN IHMISEN KOTONA ASUMINEN MÄÄRITTELY JA ARVIOIMINEN? VRT. NUOREMMAT AIKUISET? PRIMÄÄRINEN VANHENEMINEN SEKUNDÄÄRINEN VANHENEMINEN ELETTY ELÄMÄ, ELÄMÄNKULKU YKSILÖLLINEN KOTIASUMINEN, KOETTU KOTIASUMINEN AUTONOMISUUS MITATTU, ULKOPÄIN ARVIOITU KOTONA ASUMINEN TURVALLISUUS, ESTEETTÖMYYS PALVELUJEN KOHDENTUMINEN JA MÄÄRITTÄMINEN ITSENÄISYYS? SELVIYTYMINEN? Kotikokemus a Nykyinen kotikertomus Ikääntyneen asukkaan elämäntarina. Yhdessä rakennettu kotiasumisen jatkuvuus ja tulevaisuus Koti ja lähiympäristö Kotiasuminen = asukkaan käsite Kotona asuminen = työntekijän käsite lähde mainittava. Pikkarainen 2013 3
Käsite Kuvaus Kotiasuminen (asukasympäristötekeminen) Kotiasuminen tarkoittaa yksilöllisesti koettua kotona asumista (perceived housing). Siihen kuuluvat elämäntapa ja -tyyli, kodissa tapahtuvat toiminnat, ihmissuhteet, muistot ja kokemukset tunteineen. Mielekäs kotiasuminen vahvistaa autonomisuutta ja hallinnantunnetta omasta elämästä sekä rakentaa identiteettiä. Kotiasuminen voi olla myös pelottavaa, yksinäistä tai turhauttavaa heikkenevän terveyden ja toimintakyvyn tai huonojen ihmissuhteiden ja taloudellisten resurssien vuoksi. Kotikokemus (asukkaan kokemus itsestään, ympäristöstään ja tekemisestään) Jokainen ihminen kokee kodin omalla tavallaan. Kotoisuus syntyy eri ihmisille eri tekijöistä (sisustus, ihmiset, elämän rytmi ja arkinen tekeminen). Uuteen asuntoon kotiutuminen tarkoittaa ympäristön rakentamista itselle soveltuvaksi kokonaisuudeksi, jossa voi kokea turvaa, rauhaa ja yksityisyyttä. Kotikokemus voi olla myös vierauden tunnetta, yksinäisyyttä tai ahdistusta sisäisten (mieliala, sairaudet, persoona) tai ulkoisten tekijöiden vuoksi (asumismuoto ja paikka ihmisineen, varusteineen ja palveluineen). lähde mainittava. Pikkarainen 2013 4
Kotikertomus (asukkaan kuvaus kotona elämisestä) Asukas kuvaa kotiaan identiteetistään ja elämänkulustaan käsin omilla taidoillaan ja kyvyillään. Kotikertomukseen sisältyy yleisiä käsityksiä, yksilöllisiä kokemuksia ja ainutlaatuisia merkityksiä, joilla asukas sanallistaa elämäänsä ja asumistaan sen osana. Asukkaan elämänkulun logiikka ja toimintatapa tulevat näkyviksi kotikertomuksen tyylissä ja kertomuksen juonessa. Kotikertomus on osa ikääntyneen ihmisen elämäntarinaa. Voimaannuttava kotikäynti (menetelmä / keino) Kotikäynnillä tuetaan iäkästä asukasta kertomaan kodistaan omassa tahdissaan omalla tavallaan. Häntä autetaan tarvittaessa sanoittamaan elämäntapaansa ja vaihettaan sekä löytämään käsitteitä ja ilmaisuja kotiasumisen vahvuuksista ja/tai haasteista. Häntä aktivoidaan samalla itse arvioimaan oman kotiasumisensa jatkuvuutta ja tulevaisuutta. Tavoitteena on kotiasumisen jatkuvuuden turvaaminen tarvittavilla palveluilla ja tukitoimilla yhteistyössä julkisen, yksityisen ja läheisverkoston kanssa. Asukkaan kotikertomus kokemuksineen vahvistaa asukkaan uskoa omaan selviytymiseen ja valintojen tekemiseen terveyden, toimintakyvyn tai elämäntilanteen muuttuessa. Voimaannuttava kotikäynti käynnistää oman ikääntymisen suunnittelun ja luo toiveikkuutta tulevaisuuteen. Iäkkään asukkaan osallisuus kasvaa / vahvistuu valinta- ja päätöstilanteissa. lähde mainittava. Pikkarainen 2013 5
IKKU hankkeen asiakaslähtöisen ja voimaannuttavan kotikäynnin tuloksia Aineisto Digitaalisen palauteaineisto: A. I kotikäynnit: n=364 (99 %)(kato 1 + 3) B. II kotikäynnit: N=348 (96 %) (kato: keskeyttäminen sairastumisen vuoksi) Tutkijan havainnointiaineisto: A. 11 havainnoitua I kotikäyntiä (2009-2011) B. 14 havainnoitua II kotikäyntiä (2009-2011) lähde mainittava. Pikkarainen 2013 6
KUVIO 1. IKKU kotikäynnille osallistuneet kuntoutujat vuosina 2009-2012. Tehdyt kotikäynnit, n 70 65 60 55 50 45 40 35 30 I kotikäynnit (n=364) II kotikäynnit (n=348) 62 64 63 63 61 61 62 62 58 57 51 48 A1 A2 A3 L1 L2 L3 Palveluntuottajaorganisaatiot KUVA 3. Kuntoutujien I ja II kotikäynneillä (kesto ka 2 tuntia) koko ajan mukana olleet henkilöt (%). I käynti II käynti Kuntoutujat 100 100 Kotikäynneille osallistuneet Omaohjaaja Kunnan edustaja Omainen/läheinen Työpari (ryhmä- ja omaohjaaja) Ryhmäohjaaja 5 10 12 22 29 41 63 68 74 84,5 Muut (opiskelijat) 16 16 0 20 40 60 80 100 120 Prosentit, % lähde mainittava. Pikkarainen 2013 7
KUVA 4. I kotikäyntien (n=364) jatkotoimenpiteet ja niiden tilanne II kotikäynnillä (n=348). I käynnin toimenpiteet (n=735) II käynnin toimenpiteet (n=674) Hoidetut toimenpiteet (n=572) Terveydentila/sairauden hoito 112 107 104 Liikkuminen, matkustaminen 187 217 222 Jatkotoimenpiteet Kodin sisäiset toiminnot Kodin ulkopuoliset toiminnot Psykososiaaliset, henkiset asiat 71 62 61 56 99 90 119 151 149 Taloudelliset asiat 37 35 29 Muut toimenpiteet 10 6 57 0 50 100 150 200 250 Määrät, n KUVA 5. Usko kotona asumisen jatkuvuuteen kuntoutujien, omaisten ja työntekijöiden palautteissa I ja II kotikäynneiltä. Arviointiasteikko 4-10 9,4 9,35 9,3 9,25 9,2 9,15 9,1 9,05 9 8,95 I käynti II käynti 9,34 9,22 9,19 9,14 9,13 9,1 Kuntoutujat Omaiset / läheiset Työntekijät Palautteen antajat, I käynti n=1265, II käynti n=1119 lähde mainittava. Pikkarainen 2013 8
I ja II kotikäynneillä lomakkeen käyttötapa. Prosentit, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 95 43 Kodin merkitykset (lomake, osa A) 28 17 9 1 2 21 0 0 Kodissa tekeminen (lomake, osa B I käynti Kodin kunto ja varusteet, lomake, osa C II käynti Kodin esteettömyys ja turvallisuus, lomake, osa D Kotikäynnin aloittaminen I kotikäyntilausunnon pohjalta Vapaasti keskustellen kuntoutujan mukaan Uuden menetelmän opettelu ja sisäistäminen vie aikaa = lomake ei saa ohjata kotikäyntiä vaan vuorovaikutus ja asiakkaan kuunteleminen. Lomake voi (1) jäsentää interventiona asiakkaan oman tilanteen omaehtoista jäsentämistä, (2) helpottaa lausunnon kirjoittamista, (3) laajentaa yhteistyö eri verkostoihin ja (4) innostaa oman työn kehittämiseen. Työntekijän ikääntyneen asiakkaan eri suunnista kotona asumisen tarkastelu? Kausaalinen kotikokemus: syy-seuraus selitys: Olen jo niin vanha, etten voi tehdä mitään tai ei minun kannata tehdä mitään. Nykyisyys Tulevaisuus Teleologinen kotikokemus: finaalinen eli päämäärästä lähtevä selitys Haluan asua kotona mahdollisimman pitkään. Mitä teen joka päivä, jotta voin asua kotona? lähde mainittava. Pikkarainen 2013 9
Käsite Potentiaalinen kotona asuminen Aktuaalinen kotona asuminen Rajoitettu kotona asuminen Osittainen kotona asuminen Mitattu ja koettu asuminen Johtopäätökset Ikääntyneiden ihmisten kotona asumisen taustateoreettinen lähtökohta on ohut, niukka ja vinoutunut. Tämä johtuu useista taustalla olevien käsitteiden heikosta, sumuisesta ja rajoittuneesta määrittelystä, jopa monitieteisen tiedon synteesin puutteesta. Kotona asuminen määritellään liian yksiselitteisesti, jopa normatiivisesti ja painotetusti lääketieteen ja fyysisen toimintakyvyn mitatuilla arvoilla, jolloin asukkaan situatiivinen ja kontekstuaalinen sekä moniulotteinen ympäristösuhde ja yksilöllinen toiminnallisuus rooleineen ohitetaan. Ikääntyneelle rajataan tietty ympäristö, tietyt toiminnot ja niiden kriteerit, joiden varassa hänen tulee elää kotonaan. lähde mainittava. Pikkarainen 2013 10
Johtopäätökset Kotona asumisen arvioinnissa korostuvat institutionaaliset turvallisuus-, eettisyys- ja esteettömyyssäännöt ja suositukset, jotka rajoittavat yksilöllisten ratkaisujen toteuttamista (vrt. vastuut, oikeudet, vakuutukset, riskit). Ikääntyneen asukkaan kotona asumista tuetaan valmiiksi rakennetulla palvelurepertuaarilla, joka perustuu kapeaa ihmis-, sairaus-, toimintakykyja/tai hyvinvointikäsitykseen. Ikääntyneen asukkaan mielenterveyteen, parisuhteeseen tai väkivaltaan liittyvät riskit eivät ole luonnollinen osa kotona asumisen palvelurakenteita. Johtopäätöksiä Kuntien välillä on runsaasti eroja kotipalvelun, palveluasumisen ja laitoshoidon kriteerien ja resurssien välillä. Toisaalta kunnissa on runsaasti kotona asuvia epävirallisten verkostojen varassa eläviä ikääntyneitä kuntalaisia, joiden kohdalla ennalta ehkäisevällä työllä ja ennakoivalla kuntoutuksella olisi runsaasti saavutettavaa. Ikääntyneellä asukkaalla ei ole riittävästi tietoa ja/tai käsitteitä kuvata omaan asumistaan tekemisenä ja ympäristöinä sekä näihin liittyviä tarpeita, toiveita tai haaveita. Kotiasumisen sanoittaminen ja aktivointi vaatii aikaa, kuuntelemista ja vastavuoroisuutta asiakaslähtöisen kotiasumisen avaamiseksi ja tulevaisuuden suunnitteluksi. lähde mainittava. Pikkarainen 2013 11
Johtopäätöksiä Ikääntyneiden ihmisten verkostoissa on paljon epävarmuutta ja tietämättömyyttä, miten ne voisivat aktiivisemmin ja monipuolisemmin toimia ikääntyneen läheisensä kotiasumisen edistäjinä. Tarvitaan konkreettista ja avointa arjen haasteista ja myös vahvuuksista puhumista, jotta jokainen verkoston jäsen löytää oman tarkoituksenmukaisen roolin toimia läheisensä tukena. KIITOS! lähde mainittava. Pikkarainen 2013 12