PÖYTÄKIRJA 9/2013 1 SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS Aika klo 17.30 Paikka Piikkiön pappila Läsnä Hermonen Merja puheenjohtaja Aso Janne Helin Marjatta Hellstén Jorma Jokela Tapani Kanervavuori Mirjo Laakso Seija Kalervo Korvensyrjä vara Korvensyrjä Päivi Langh-Lagerlöf Laura Lukander Harri Ruohonen Maija Tuomarila Sinikka Wikström Jaana Antti Ijäs sihteeri Poissa Kalervo Korvensyrjä, Ari Suominen, 102 KOKOUKSEN AVAUS JA ALKUHARTAUS Puheenjohtaja avasi kokouksen ja piti alkuhartauden, veisattiin virsi 170. 103 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Seurakuntaneuvosto toteaa kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. 104 PÖYTÄKIRJANTARKISTAJIEN VALINTA Seurakuntaneuvoston pöytäkirjan tarkistaa kaksi kokouksen valitsemaa pöytäkirjantarkistajaa, ellei sitä tarkisteta heti kokouksessa.
PÖYTÄKIRJA 9/2013 2 Seurakuntaneuvosto valitsee kaksi pöytäkirjantarkistajaa. Pöytäkirjantarkistajiksi valitaan Laura Langh-Lagerlöf ja Harri Lukander. 105 ESITYSLISTAN HYVÄKSYMINEN lista hyväksytään kokouksen työjärjestykseksi. 106 PIIKKIÖN SEURAKUNNAN LAUSUNTO TURUN JA KAARINAN SEURAKUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAEHDOTUKSEN 2014-2016 KÄYTÖTALOUS-, TU- LOSLASKELMA JA RAHOITUSOSASTA Seurakuntayhtymän taloudellinen tilanne on huonontunut jatkuvasti viimeisten vuosien aikana, oleellisesti viimeisimpänä toteutumavuonna 2012: Talousarviossa tulos oli yli 4,6 miljoonaa alijäämäinen. Tuottavia rahastosijoituksia myytiin 5,5, miljoonalla, uutta lainaa otettiin 1,4 miljoonaa ja kassavarat vähenivät yli 4 miljoonalla eurolla. Tilanteeseen reagoitiin kuluvana vuonna 2013 uudella talousarviolla, jossa toimintakuluihin tehtiin yli 2,6 miljoonan vähennykset ja investointisuunnitelmaan noin 700 000 euron vähennykset. Kassavarojen ennakoidaan vähenevän kuluvana vuonna edelleen 1,6 miljoonalla. Kirkkoneuvosto asetti taloustilanteen tasapainottamistoimenpiteitä valmistelemaan rakennetoimikunnan, jonka väliraporttiin Piikkiön seurakunta on antanut oman lausuntonaan 6.5.2013 (6/2013) seuraavaa: 1. STRATEGIA TULEE TEHDÄ YHDESSÄ Rakennetyöryhmä toteaa, että koko yhtymän yhteinen, ajantasainen strategia on välttämätön ja ilmoittaa tekevänsä pohjaehdotuksen yhtymän strategiaksi. - Seurakunta toteaa, että varsinaisen strategiatyöskentelyn tarkoitus on paitsi luoda yhteisiä suuntaviivoja seurakuntayhtymälle myös sitouttaa yhtymän yksikköjen ja seurakuntien työntekijät siihen. Taloudellisten paineiden johdosta perustettu rakennetyöryhmä ei yksin ole oikea paikka strategian luomiseen, varsinainen strategiatyö on tehtävä yhdessä. Prosessissa on syytä käyttää kokoamisapuna ulkopuolista konsulttia.
PÖYTÄKIRJA 9/2013 3 2. DIAKONIA- JA NUORISOTYÖTÄ EI PIDÄ SIIRTÄÄ YHTYMÄ- HALLINNON ALAISUUTEEN Rakennetyöryhmä toteaa, että siirrossa voitaisiin erityisryhmiä huomioida nykyistä paremmin. - Seurakunta toteaa, että yhtymätoimintoihin on järkevää koota toimintoja, jotka vaativat erityisosaamista, niiden koordinoinnista ja koulutusohjannasta. Tämä ei edellytä perustoimintojen siirtämistä yhtymän toteutettaviksi, vaan yhtymätasolla keskittymistä juuri erityistehtäväalueisiin. Osaamisen on syytä olla vahva myös perustyöntekijätasolla. Harvoihin erityistehtäviin voidaan tulevaisuudessa todennäköisesti vähenevästä perustyöntekijäjoukosta irrottaa erikseen työntekijöitä. Sen sijaan koulutusta, osaamisen tasoa sekä yhteistyöverkostoja on syytä pitää ajan tasalla. Nuorisotyötä ja diakoniatyötä on syytä tehdä paikallisseurakunnassa. Siellä on paras paikallistuntemus. 3. SEURAKUNTIA EI PIDÄ SUURENTAA Rakennetoimikunta toteaa, että liian laajaa ja kankeaa hallintorakennetta tulisi välttää. Siksi olisi selvitettävä seurakuntien määrän rajoittamista. - Seurakunta toteaa, että Kirkolliskokous on hyväksynyt istunnossaan keväällä 2013 Seurakuntarakenteiden kehittämisen päälinjat kirkkohallituksen esityksen mukaan haluaa turvata seurakuntatyön edellytykset kaikissa olosuhteissa. Teologiset perustelut lähtevät siitä, että luterilainen seurakunta on ensisijaisesti yhteisö, ei palveluntuottaja, vaikka kehitys kohti suurempia seurakuntia uhkaa vahvistaa käsitystä kirkosta työntekijäkeskeisenä palveluntuottajana. Seurakunnassa yhteisöllisyys on se voimavara, jonka pohjalle tulevaisuuden muutospaineissa voidaan rakentaa. Seurakuntien määrän vähentämisen sijasta on syytä kehittää nykyistä huomattavasti tavoitteellisempaan, laajempaa ja koordinoidumpaa yhteistyötä seurakuntien kesken. Toimivan seurakunnan toiminnallinen ihannekoko on pienempi kuin yhtymän suurimpien seurakuntien koko tällä hetkellä. 4. HALLINTOA EI PIDÄ LIIKAA KESKITTÄÄ Rakennetyöryhmän on tarkoitus jatkaa miettimällä mahdollisuuksia hallinnon keventämiseen delegointimahdollisuuksia lisäämällä. - Seurakunta toteaa, että ajatus on hyvä. Päätöksenteko on syytä saada sinne, missä seurakunnan työn todellisuus ja sen kokonaisvaltaiset vaikutukset hahmotetaan toimintaympäristössään, myös paikallisesti hyvin.
PÖYTÄKIRJA 9/2013 4 5. VEROPROSENTTIA PITÄÄ NOSTAA Seurakunta toteaa, että taloudelliseen tilanteeseen liittyen seurakunnat joutuvat vähentämään, jopa lopettamaan osan perustyöstään, ellei yhtymän taloutta saada tasapainoon. Menossa olevien säästötoimenpiteiden lisäksi seurakunta ehdottaa kirkollisveroprosentin nostoa 1,2 prosenttiin. 6. RAKENNEPROSESSISSA KUULLAAN SEURAKUNTIA Seurakunta edellyttää, että seurakunnat ovat mukana, kun konkreettisia esityksiä rakenneasioista aletaan todella tehdä. Työstämisen pohjaksi tarvitaan taloudellista ja toiminnallista vertailutietoa. Kirkkoherrainkokous on yhtynyt Piikkiön seurakunnan lausuntoon todeten veroprosentista, että sen nostamista tulisi harkita. Rakennetyöryhmän mukaan talouden tasapainoon saattaminen vuoteen 2016 mennessä 2,5 miljoonan rakenteellisesta vajeesta edellyttää noin 850 000 euron vuosittaisia säätöjä eli noin 2-3 % säästöjä joka vuosi. Talouden tiukkeneminen edelleen on tosiasia. Seurakuntien talouden tilanne on nyt rakenteellisesti kriittinen. Käytännössä virkoja on jätetty täyttämättä, jäädytetty ja täyttämättömänä ollessa lopetettu. Lomautuksia ja irtisanomisia ei ole voitu käyttää. Seurakuntien kokonaismääräraha rakentuu valtaosaltaan palkoista. Seurakuntatoiminnan tuloja ei ole ollut eikä ole todennäköisesti jatkossakaan mahdollista huomattavilla prosenttiosuuksilla kasvattaa. Kiinteistöjen tuotot ovat pienet. Maan alhaisinta kirkollisveroprosenttia ei ole haluttu nostaa. Käyttömäärärahat ovat kutistumassa tai jo kutistuneet käytännössä seurakuntien toiminnan kannalta epärealistisen pieniksi, pahimmillaan kokonaan pois. Piikkiön seurakunnan osalta nenä on tiukan budjettikurin ja pienen työntekijämäärän avulla saatu pysymään tähän asti taloudellisesti pinnalla. Talousarvion ohjeitten mukaisia tasapainoisia budjetteja ei voida seurakunnissa yleisesti ottaen enää tällä hetkellä tehdä. Osalla seurakunnista on säästötoimenpiteiden johdosta tarkoituksellisena puskurina vielä jäljellä rahanjakomallin mukaista säästynyttä rahaa, kaikki eivät ole säästäneet/ voineet säästää. Vuoden 2014 talousarviolla olisi taattava seurakuntien perustoiminnot, joiden hoitaminen on toiminta- ja palkkamäärärahojen rajusti vähennyttyä estymässä. Seurakuntien perustoimintoja ja toiminnallista päätäntävaltaa ei voida kirkkolain eikä voimassaolevan kirkkolain ja yhtymän perussäännön mukaan siirtää seurakuntayhtymälle. Yhtymän tehtävänä on hoitaa seurakuntien taloutta.
PÖYTÄKIRJA 9/2013 5 Talous on nyt rakenteellisessa epätasapainossa. Hengellisen työntekijöitä kaikista seurakuntayhtymän työntekijöistä on suhteessa hupeneva määrä. Talouden tasapainottamisen suunnittelu on vasta käytännössä aloitettu. Käytännön toimenpiteitä yhtymän talousrakenteen muuttamiseksi, talouden tasapainotilaan pääsemiseksi ja lakisääteisen seurakunnallisen työn jatkumisen turvaamiseksi rakenteellisesti pysyvällä tavalla ei pystytä nykyisellä talousarvioehdotuksella tekemään. Piikkiön seurakunnan lausunto talousarvioehdotuksen käyttötalous-, tuloslaskelma- ja rahoitusosasta: 1) STRATEGIA Seurakuntayhtymän strategiaan on syytä kirjata, että hengellinen työ on priorisoitava. Jos jostain toiminnallisesti tingitään, tinkimisen on tapahduttava tukitoiminnoista. 2) TALOUSARVION LAATIMISJÄRJESTYS Hengellisen työn mahdollistava taloudenpito on ensisijaista. Siksi seurakunnallisen toiminnan budjetoinnin pitää tapahtua ennen muuta ja yhdessä yhtymän yhteisen talouden pidon kanssa. Tekninen muutos: Nykyisessä laadintaohjeessa puhutaan seurakuntien kohdalla ylimääräisestä määrärahasta. Ilmaisu on korjattava muotoon: seurakuntien seuraavalle kaudelle säästämää määräraha. 3) OIKEUDENMUKAINEN SÄÄSTÄMINEN Talous-arvioesitykseen sisältyy kiinteistöjen myynnistä saatava 300 000 euron käyttövaraus. Sen tarkoitus on toimia hätävarapankkina käytännössä tulevana vuonna toimintakulunsa ylittämään joutuville seurakunnille. Määrärahan jaossa on noudatettava voimassa olevaa määrärahojen jakomallia: rahaa on jaettava oikeudenmukaisesti kaikille seurakunnille. Käyttövarauksen käyttämisen on merkittävä näitä varoja käyttäville seurakunnille annettavaa velkaa, joka realisoituu seuraavien vuosien talousarvioissa vähennyksinä. Talouden tasapainottamiseksi ja seurakuntien toimintamäärärahojen määrän normalisoimiseksi pitää yhtymässä rakentaa useamman vuoden säästösuunnitelma. Säästösuunnitelmassa on huomioitava seurakunnallisen toiminnan yhteisöllinen perustehtävä. Hengellisen toiminnalle on taattava väestöpohjaan nähden paikkakuntakohtaisesti tavoitettavat palvelut, henkilökunta ja toiminnan jatkuvuus.
PÖYTÄKIRJA 9/2013 6 4) YHTEISTEN TOIMINTAMUOTOJEN TALOUS SUHTEESSA SEURAKUNTIEN TALOUTEEN ON TEHTÄVÄ NÄKYVÄKSI Jotta yhtymän toimintaa ja seurakuntien taloutta voidaan kehittää, on myös pystyttävä arvioimaan tulevia yhteisen toiminnan painopisteitä, työvoiman alueellista käyttöä (yhteistoiminta-alueet?) sekä kunkin toiminnon kokonaiskuluja verrattuna muihin yhtymän toimintoihin. Rakennetyöryhmässä pitää etsiä keinoja yhtymän keskushallinnon ja yhteisten toimintojen keventämiseksi.muutoin ei voida tehdä taloutta korjaavia päätöksiä. Talousarvioon pitää nyt ja jatkossa liittää havainnollinen esitys yhtymän eri yksikköjen kokonaiskulujen ja tulojen rakenteesta ja keskinäisestä jakautumisesta ja kehittymisestä. 5) HAUTAUS JA KIINTEISTÖTOIMEN LASKENNALLINEN ERO- TAMINEN Kiinteistötoimi ja hautaustoimi on taloudessa ja laskennassa erotettava omiksi yksiköikseen. Jatkossa on selvitettävä yleisin paikkakuntakohtaisin vertailuin, minkälaisilla määrärahaosuuksilla kumpikin pääluokka tulevaisuudessa saadaan toimimaan. Hautatoimen osalta on erikseen havainnollistettava valtion osuuksiin vaikuttavat laskennalliset kuluosuudet. 6) AVUSTUKSET KIRKOLLISIIN TARKOITUKSIIN Kun seurakuntien ja seurakunnallisen toiminnan ydintoiminnot ovat vaarassa, pitää supistaa ulos maksettavien avustusten määrää kokonaan uudelta pohjalta. Yhteisten toimintojen avustamisesta on jatkossa tehtävä uusi kokonaisarvio, yhteiset periaatelinjaukset ja 3- vuotissuunnitelma, jossa tasovähennystarve toteutuu. Piikkiön seurakunta esittää 15 % taso-alennusta v. 2014 yhteistoimintayhteisöjen avustuksiin (39900). Alennus tehtäköön vuoden 2013 muutetun talousarvion tasosta. Vaikeassa taloudellisessa tilanteessa ei ole mielekästä rahoittaa lahjoitus- ja tukimäärärahoin seurakuntien ulkopuolisia toimintoja. 7) TALOUSARVIOEHDOTUKSEN YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT HAVAINNOLLISIKSI Huomio: Lukujen ja säästöprosenttien vertailu on oltava talousarvion lukijalle mahdollisimman helppoa ja havainnollista. Edellisen vuoden vertailuluvun on syytä näkyä myös yleisesityksessä (sivut 7-15) ehdotettavien määrärahasummien rinnalla.
PÖYTÄKIRJA 9/2013 7 Esityksen mukaan Ei muutoksenhakuoikeutta. Tiedoksi Kirjaamo (Karoliina Räty): Yhteinen kirkkoneuvosto, rakennetyöryhmä, Hallintovirasto (Hannu Kallio), Kiinteistötoimisto (Seppo Kosola), Hautaustoimi (Markku Mannerkorpi), Taloustoimisto (Irma Hokka), Yhteiset työmuodot (Hannu Hurme). 107 LAUSUNTO YHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN 2014-2016 INVES- TOINTIOSAAN PIIKKIÖN KIRKON URUT Piikkiön kirkon urkujen tilanteen selvitystyö tehdään kiinteistötoimiston ja seurakunnan sekä yhdessä perustaman ja valitseman työryhmän (Hannu Kallio, Seppo Kosola, Merja Hermonen, Harri Lukander, Tiina Ilonen, Markku Hietaharju, Ville Urponen) toimesta kuluvan talvikauden aikana, minkä jälkeen urkuasiaan palataan. Piikkiön seurakunta esittää urkuhankkeen sijoittamista investointisuunnitelmaan vuoden 2015 kohdalle. Piikkiön seurakunta on itse päättänyt osallistua varainhankintaan. Sitä varten on toimintasuunnitelma. PAKASTAVA KYLMIÖ PIIKKIÖN RUUMISHUONEELLE Piikkiön seurakunnassa ruumishuoneen kylmiöistä mikään ei ole pakastava. Vastaan on tullut tilanteita, jolloin vainajaa ei eri syistä ole voitu säilyttää riittävää aikaa Piikkiön ruumishuoneella ennen hautausta. Riski selkeälle haittatilanteelle on ollut mahdollinen ja olemassa. Piikkiön seurakunta esittää pakastavan kylmiön asentamista Piikkiön ruumishuoneelle. Kysymys on muutaman tuhannen euron investoinnista. PIIKKIÖN PAPPILAN ULKOMAALAUS Korjaushankelistalla on Piikkiön pappilan ulkomaalaus. Piikkiön seurakunnassa toimii seurakuntaneuvoston asettamana seurakunnan ja yhtymän yhteinen pappilatyöryhmä yhteistyössä Piikkiö-Seuran, Tuorlan maaseutuoppilaitoksen, Ammattiopisto Livian, Maa- ja elintarviketutkimuskeskuksen ja Arboretum Yltöisten sekä Kaarinan luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa. Pappilatyöryhmän alueen kartoitusten pohjalta Piikkiön seurakuntaneuvosto on kokouksessaan 8.9.2011ehdottanut mm. seuraavaa: Piikkiön historiallisen pappilan ympäristöä hoidetaan perinteisessä hengessä tavoitellen 1800-luvun pappilamiljöön henkeä. Tätä varten tehdään seuraavat toimenpiteet :
PÖYTÄKIRJA 9/2013 8 1) Kasvustoltaan villiintyneet puutarhan ja pihan kasvit ja alueet raivataan ja niitten pohjamaa vaihdetaan puhtaaseen multaan. Tässä yhteydessä alue valokuvataan ja hyväkuntoisia vanhoja kasveja säilytetään uudelleen istutettaviksi niille sopiville alueille. 2) Piha- ja puutarha-alueesta laaditaan puutarhasuunnitelma, jonka perusteella voidaan laatia istutus- ja hoitosuunnitelma jatkoa varten. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon alueen kulttuurihistoriallinen arvo. Piikkiön seurakunta toivoo pappilan ja sen ympäristön hoidossa otettavan huomioon jatkossakin tämä päätös. Pappilan ulkomaalauksessa pitää etsiä ja toteuttaa 1800-luvun lopun tai 1900-luvun alun tyylistä lopputulosta. Näin edetään sekä yhtymän ammattilaisten että paikallisten toimijoiden esitysten mukaan. Esityksen mukaan Ei muutoksenhakuoikeutta. Tiedoksi Kirjaamo (Karoliina Räty): Yhteinen kirkkoneuvosto, rakennetyöryhmä, Hallintovirasto (Hannu Kallio), Kiinteistötoimisto (Seppo Kosola/ Minna Männikkö/ Heidi Grannas), Hautaustoimi (Markku Mannerkorpi), Taloustoimisto (Irma Hokka), Yhteiset työmuodot (Hannu Hurme). 108 TIEDOKSIANTOASIAT - Mia Piiparisen työsuhde Piikkiön seurakunnassa päättyi hänen omasta pyynnöstään 31.10.2013. Tiedoksiantoasiat merkittiin tiedoksi. Ei muutoksenhakuoikeutta. 109 ILMOITUSASIAT A Turun arkkihiippakunnan kirjeet B Kirkkohallituksen Kirkon työmarkkinalaitoksen yleiskirjeet:
PÖYTÄKIRJA 9/2013 9 C Pöytäkirjat ja lyhennysotteet yhteisen kirkkovaltuuston ja yhteisen kirkkoneuvoston kokouksista D Muut ilmoitusasiat Kohtien A-D pöytäkirjaotteet ovat nähtävänä kokouksessa. Ei ollut ilmoitusasioita Ei muutoksenhakuoikeutta. 110 MUUTOKSEN HAKU Liitetään tarkastettuun pöytäkirjaan. 111 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Kirkkoherra päätti kokouksen klo 19.00. Merja Hermonen puheenjohtaja Antti Ijäs sihteeri Pöytäkirjantarkistajat Laura Langh-Lagerlöf Harri Lukander.