Selkoa selkokielestä Onko ilmaisu selkeää? Kun oppilas on käyttäytynyt niin väkivaltaisesti tai uhkaavasti, että toisen oppilaan tai koulussa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus on kärsinyt tai vakavasti vaarantunut, ja on olemassa ilmeinen vaara, että väkivaltainen tai uhkaava käyttäytyminen toistuu, määräaikainen erottaminen voidaan panna täytäntöön sen estämättä, ettei päätös ole lainvoimainen. Lähde: Voimassa oleva koululaki Copyright: Selkokeskus 2011 Kielen tehtäviä Kielen muodot Kieli on ihmisen lajityyppinen ominaisuus sosiaalisen vuorovaikutuksen väline ajattelun väline ajatusten, kokemusten ja tunteiden ilmaisemisen väline elämänhallinnan väline valtaa. Tiede, taide ja koko inhimillinen kulttuuri lepää kielen varassa. Tieto kielestä auttaa ihmistä ymmärtämään ja jäsentämään kokemuksiaan. Kieli on osa identiteettiä. Äidinkieli ja kirjallisuus, Käsikirja (Mikkola ym., WSOY 2003) Yleiskieli Yleiskieli on kieliyhteisön eri ikä- ja ammattiryhmille yhteinen kielimuoto, joka on muotoasultaan kirjakielen normien mukaista, käyttää yleisesti tunnetuksi tiedettyä sanastoa (tai ainakin selittää käyttämänsä erikoistermit) ja on virkerakenteeltaan yksinkertaista. Erikoiskielet Erikoiskielet syntyvät erilaisten ammattien, harrastajien ja muiden ihmisryhmien kesken. Erikoiskielet, esimerkiksi lääkärien keskenään käyttämä ammattikieli, ovat vaikeita ymmärtää. Kielen muodot Selkokieli Selkokieli on suomen kielen muoto, joka on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi. Se on suunnattu ihmisille, joilla on vaikeuksia lukea ja/tai ymmärtää yleiskieltä. Esimerkki hyvästä selkotekstistä Mikael Agricola ja ABC-kirja Kustaa Vaasan aikaan Suomen piispana oli Mikael Agricola. Hän kirjoitti ABC-kirjan eli ensimmäisen suomenkielisen aapisen. Agricola loi perustan kirjakielelle eli sille kielelle, jota kirjoitamme. Hän halusi, että suomalaiset voisivat lukea myös Raamattua omalla kielellään. Siksi hän käänsi Uuden testamentin suomen kielelle. Pertti Rajala 1989: Suomen historia selkokielellä 1
Mikä tekee esimerkistä hyvän? Leena Laurinen, Jyväskylän yliopisto Alussa kuvataan lukijalle aika ja paikka. Tekstin teemana on Mikael Agricola, joka esitellään heti alussa. Uudet käsitteet (ABC-kirja, kirjakieli) määritellään tekstissä. Teeman kuljetus ja lauseiden sidosteisuus on loogista. Laajasta historiallisesta tiedosta on valittu oleellisin. Selkokielen tarve Selkokielen tarpeesta ei ole laajoja tutkimuksia. Arvio (Hannu Virtanen 2001) pohjautuu eri tahoilta kerättyihin tilasto- ja tutkimustietoihin. Selkokielen tarve vaihtelee eri ikäkausina: lapset ja nuoret 4 8 % työikäiset 4 6 % yli 65-vuotiaat 10 20 %. Selkokielen kohderyhmiin kuuluu yhteensä noin 200 000 350 000 (4 7 %) suomalaista. Heistä pieni osa on täysin lukutaidottomia ja pieni osa tarvitsee puhetta tukevaa ja korvaavaa kommunikointia. Uusi arvio selkokielen tarpeesta on tulossa vuonna 2013. Selkokielen käyttäjäryhmät Selkokielestä hyötyvät henkilöt, joiden kielitaidon puutteet vaikeuttavat arjen tilanteista, opinnoista ja työelämästä selviytymistä sekä yhteiskunnan toimintaan osallistumista. Selkokielestä voivat hyötyä henkilöt, 1. joiden kielelliset vaikeudet johtuvat synnynnäisestä ja pysyvästä neurobiologisesta poikkeavuudesta (taustalla esim. kehitysvamma, dysfasia, lukivaikeus, ADHD tmv.) 2. joiden kielelliset taidot ovat heikentyneet (taustalla esim. muistisairaus tai afasia) 3. joille suomi ei ole äidinkieli (esim. kielenoppijat, vähemmistökielten puhujat). Selkokielen käyttäjäryhmät Näiden ryhmien lisäksi selkokielestä voi olla hyötyä henkilöille, jotka kuuluvat etniseen tai kielelliseen vähemmistöön, mielenterveyskuntoutujille, syrjäytyneille, ulkosuomalaisille, koululaisille ja suurelle yleisölle. Huomaa kuitenkin, että aina vain osa kuhunkin ryhmään kuuluvista henkilöistä hyötyy selkokielestä. Lukutaito Harjaantunut lukija ei lue tekstiä kirjain kirjaimelta, vaan lukijan katse siirtyy hyppäyksittäin ja pysähtyy sitten tietyin välien niin sanottuihin fiksaatiopisteisiin. Pysähdyksiä on normaaliriviä kohden keskimäärin kolme. Yksilöitten välillä on kuitenkin eroja, ja juuri se saa aikaan erot henkilöiden lukunopeudessa. Fiksaatiopisteiden välit vaihtelevat 0,5 sanasta 1,3 sanaan lukiotasolla, ja harjaantuneella lukijalla välit ovat noin 2,5 sanaa. (Arajuuri 1997.) On syytä olettaa, että isolla osalla selkokielen käyttäjistä fiksaatiopisteitä on hyvin tiheästi, jopa alle 0,5 sanan. Lukutaito Katse siirtyy tekstissä hyppäyksittäin: Eärän tekstin muakan ei ole väilä msisä jäjretsyksessä sanan kijraimet ovat, ainoa täkreä aisa on, että esnimmäinen ja viimienen kijrain ovat oikelila piakiolla. Loput voivat olla msisä jäjretsyskessä tahasna, ja tavallninen imhinen voi sitli lukea tesktin ongemlitta, koksa aiovt eiävt lue jokaitsa kijraitna eriskeen, vain sanan kokoniasuuetna. Arajuuri, Yrjö 1997: Kieli, kirjoitus ja lukija. Tekstin kopiointiprosessi kielen rakenteen valottajana. SKS. 2
Nuorten lukutaitotutkimus Kohderyhmänä olivat 15-vuotiaat nuoret. Suomalaisnuorten lukutaito on OECD-maiden paras. Heistä 50 % oli erinomaisia lukijoita. Heikko lukutaito oli vain 7 %:lla (OECD-maiden keskiarvo oli 18 %). Näistä heikoista lukijoista alimman tason alle jäi 2 %. Jouni Välijärvi, Pirjo Linnakylä, Pekka Kupari, Pasi Reinikainen, Antero Malin & Eija Puhakka 2000: Suomen tulevaisuuden osaajat. Lisätietoa: http://ktl.jyu.fi/pisa/reading.htm Aikuisten lukutaitotutkimus Tutkimuksen kohteena olivat 16 65-vuotiaat. Tutkimuksessa lukutaitoa tarkasteltiin asiatekstien lukutaitona, dokumenttien käyttötaitona ja matematiikkaa soveltavana lukutaitona. Vaikka aikuisten lukutaito oli hyvä, kuuluu noin puoli miljoonaa aikuista (15 %) lukutaidon riskiryhmään. Mitä nuoremmasta ikäluokasta oli kyse, sitä parempi oli lukutaito. Vanhimmasta ikäryhmästä eli 56 65-vuotiaista jäi alimmalle tasolle 31 %. Pirjo Linnakylä, Antero Malin, Irja Blomqvist & Sari Sulkunen 2000: Lukutaito työssä ja arjessa. Aikuisten kansainvälinen lukutaitotutkimus Suomessa. Lisätietoa: http://ktl.jyu.fi/arkisto/sials/ Muistin ongelmien vaikutus luetun ymmärtämiseen (Heli Numminen) Työmuistin ongelmat vaikeuttavat pitkien lauserakenteiden prosessoimista ja siten myös niiden ymmärtämistä heikentävät henkilön kykyä liittää uusia asioita aiemmin oppimaansa. Kirjoitusohjeet Pitkäkestoisen muistin ongelmat vaikeuttavat tekstissä käytetyn sanaston ymmärtämistä vaikeuttavat kielen käsitteitten välisten yhteyksien ja viittausten ymmärtämistä. Selkeän kirjoittamisen edellytys on selkeä ajattelu. Heli Numminen 2002: Working memory in adults with intellectual disability. Heli Numminen 2006: Muisti ja lukeminen. Teoksessa Leealaura Leskelä & Hannu Virtanen (toim.): Toisin sanoen Selkokielen teoriaa ja käytäntöä. Ohjeita selkotekstin kirjoittajalle Yleistä Noudata yleisiä oikeinkirjoitusohjeita. Muista, että selkotekstin kirjoittaminen ei ole pelkkää tekniikkaa ja ohjeiden noudattamista, vaan kirjoittajan luova panos on ensiarvoisen tärkeä samalla tavalla kuin kaikessa kirjoittamisessa. Kirjoitusohjeet Selkokirjoittajan on huomioitava kaikki kirjoitetun kielen tasot, esim. pelkkä sanaston muuttaminen ei riitä. Ohjeet on jaettu viiteen pääluokkaan: tekstitaso (aihe, lukija, tekstilaji, rajaus) sanastotaso (tuttuus, pituus, monet merkitykset) havainnollisuus (abstraktiotaso, aika ja paikka) vaikeat rakenteet (sijamuodot, verbimuodot) lause- ja virketaso (pituus, järjestys, sidosteisuus). 3
Tekstitaso Tekstissä on aukko: Kalevala on Suomen kansalliseepos. Teos koostuu sankarirunoista, jotka Elias Lönnrot keräsi ja kokosi kirjaksi. Uudessa Kalevalassa on 50 pitkää runoa, ja se julkaistiin vuonna 1849. Aukko korjattu: Kalevala on Suomen kansalliseepos. Teos koostuu sankarirunoista, jotka Elias Lönnrot keräsi ja kokosi kirjaksi. Kalevala julkaistiin vuonna 1849, ja siinä on 50 pitkää runoa. Sanastotaso Testaa taajuustuntumasi Oheisessa listassa on sanoja, jotka ovat 20 yleisimmän sanan joukossa. Osa sanoista on taas harvinaisempia, niitä yleisempiä sanoja on yli 10 000. Mitkä sanoista ovat yleisiä, mitkä harvinaisempia? ikäpolvi, ihminen, kaita, kumpare, aallokko, päivä, suuri, heiveröinen, kaikki Sanastotaso Sanojen monet merkitykset Metaforat ja sanojen monimerkityksisyys ovat kielen käyttöekonomian kannalta edullisia, sillä niiden avulla kieli kykenee ilmaisemaan yhä uusia merkityksiä entisin voimavaroin. Sanojen monet merkitykset voivat olla erityisen vaikeita toisesta kulttuurista tulevalle. Esimerkkejä: selkä talvi on selän takana, järven selkä juosta aika juoksee, palkka juoksee Havainnollisuus Jos asioille on konkreettinen, tarkka ilmaus, kannattaa ensisijaisesti käyttää sitä. Ei näin: SK-pankin toimitusjohtaja myönsi, että pankista on jo lähtenyt tuhansia asiakkaita muualle. Vaan näin: Tuhannet ihmiset ovat jo vaihtaneet tilinsä toiseen pankkiin. Toukokuussa SK-pankki menetti pelkästään Helsingissä yli 2 000 asiakasta. Vaikeat rakenteet Vaikea: Menisimmeköhän sinne lainkaan? Helpompi: Emme luultavasti mene sinne lainkaan. Vaikea: kirjastoissammekin Helpompi: myös Suomen kirjastoissa Lause passiivissa: Ensi kesäksi suunnitellaan taas uutta esitystä. Ilmaus on parempi aktiivissa: Kansalaisopiston rehtori ilmoitti, että sama teatteriryhmä valmistaa ensi kesäksi uuden näytelmän. Virke- ja lausetaso Pitkät virkkeet on purettava osiin. Helsingin Sanomien juttu Kiss-yhtyeen Suomen konsertista alkoi seuraavasti: Newyorkilaisen Kiss-yhtyeen laulaja-kitaristi Paul Stanley, 56, ja laulaja-basisti Gene Simmons, 58, ovat aikoja sitten keränneet taskuistamme varsin mukavat eläkerahastot: miljoonia myyneillä albumeilla, loppuunmyydyillä konserttikiertueilla ja rockin mielikuvituksellisimmalla oheistuotevalikoimalla. (HS 22.5.2008) 4
Virke- ja lausetaso Ehdotus selkotekstiksi: Kiss-yhtye on kotoisin New Yorkista. Yhtye perustettiin jo vuonna 1972, ja kaksi sen jäsentä, Paul Stanley ja Gene Simmons, ovat olleet mukana alusta lähtien. He ovat nyt rikkaita miehiä. Yhtyeen levyjä on myyty miljoonia, ja loppuunmyydyt konsertit eri puolilla maailmaa ovat tuottaneet paljon rahaa. Tuloja miehet ovat saaneet myös erilaisista oheistuotteista, sillä yhtyeen kannattajat ovat ostaneet innokkaasti esimerkiksi Kiss-paitoja. Virke- ja lausetaso Irtovirkkeistä ehyeksi tekstiksi Jos tekstistä poistetaan sidossanat, jäljelle jää irtoajatuksia, joiden yhteyksiä voi vain arvailla. Paikalleen asetetut sidokset osoittavat, missä suhteissa virkkeiden asiat ovat. Irtovirkkeitä Roomalainen mies esiintyi julkisuudessa. Hän pukeutui toogaan. Se oli kömpelö vaate. Sitä ei käytetty työasuna. Sidostettuja virkkeitä Kun roomalainen mies esiintyi julkisuudessa, hän pukeutui toogaan. Se oli kuitenkin kömpelö vaate. Siksi sitä ei käytetty työasuna. Äidinkieli ja kirjallisuus, Käsikirja. Mikkola ym., WSOY 2003 Selkojulkaisujen ulkoasu Selkojulkaisujen taitto ja kuvitus Teksti on ladottu oikealta liehuksi. Tavujakoja ei juuri käytetä. Tekstin rivitykseen kiinnitetään erityistä huomiota. Peruskirjain on tavallista suurempi, yleensä 11 16 pistettä. Kirjaimet ovat yleistä kirjaintyyppiä, leipätekstissä usein päätteellinen kirjain. Rivien välit ovat ilmavia. Palstan leveys määräytyy kirjaimen koon mukaan. Taitossa eri elementtien välinen hierarkia on oikea. Yleiskielinen esite eduskunnasta Selkokielinen esite eduskunnasta 5
Selkokuva Erityisryhmien tapaa ymmärtää kuvia on tutkittu vähän. Informoivalle kuvalle voidaan nimetä joitakin vaatimuksia: Valitse laadultaan korkeatasoisia kuvia. Tarkista, että painojälki on korkeatasoinen. Valitse kuva, joka on yhtenevä tekstin kanssa, ei esimerkiksi vastakohta. Vältä erikoisia kuvakulmia. Vältä symbolisia kuvia. Rajaa turhat yksityiskohdat pois. Tarkkaile kuvien suhdetta toisiinsa, esimerkiksi hiiri ja norsu vierekkäisissä kuvissa. Huomio! Kaikki ohjeet eivät koske taidekuvia. Vihdoinkin hiihtosäät! Onko kuva hyvä suhteessa otsikkoon? Vihdoinkin hiihtosäät! Selkosovellukset Selkosovellukset painotuotteet selkokirjat selkolehdet selkoesitteet internet selkokieliset verkkosivut radio ja tv radion selkouutiset (televisiossa ei ohjelmia) näytelmät muutamia kokeiluja vuorovaikutus selkoryhmät kahdenkeskinen vuorovaikutus Selkotunnukset Selkojulkaisun tunnistaa logosta. Tunnus toimii laadun takeena. Tunnuksen selkokirjoille myöntää Selkokeskuksen selkokirjatyöryhmä. Selkokeskus myöntää tunnuksen muille selkojulkaisuille esitteille lehdille internetsivustoille (yhteistyössä Papunetverkkopalvelun kanssa). Lasten selkokirjoilla on oma logonsa. Lastenkirjojen logo 6
Selkokieliset lehdet Leija perustettu 1983 kehitysvammaisten aikakauslehti Selkosanomat perustettu 1990 julkaistiin aiemmin nimellä Selkouutiset ajankohtaislehti, suunnattu useille lukijaryhmille LL-Bladet perustettu 1990 Selkouutiset ruotsiksi Eräissä muissa lehdissä on pyritty selkeään ilmaisuun tai kokeiltu selkosivuja. Radion selkouutiset Radio Suomessa kello 21.30 Lähetysten äänet, tekstit ja sisältökysymykset sekä arkisto internetissä yle.fi/selkouutiset Televisiossa ei vielä ole varsinaisia selko-ohjelmia. Selkokieli internetissä Kaikki internetissä olevat laajat selkosivustot esitellään sivulla www.selko.fi Esimerkiksi Kirkon selkosivut www.evl.fi/selko Papunet www.papunet.net/selko Verneri www.verneri.net/selko Helsingin seutu www.helsinginseutu.fi/selkokieli Mara-verkkosivut verso.palmenia.helsinki.fi/mara/ Muu tiedotus Tiedotusaineistoja julkaistaan yhteistyössä viranomaisten ja yritysten kanssa. Viime vuosina esitteitä on ilmestynyt muun muassa matkailusta rahankäytöstä Euroopan unionista kirjastossa asioimisesta kansanvallasta ja vaaleista eduskunnan toiminnasta. Useimmat esitteet julkaistaan myös Papunetissä. Joihinkin esitteisiin liittyy myös oheisaineistoja ohjaajalle. Uusimpia esitteitä Selkokirjat Selkokirjoja on julkaistu kaikilta kirjallisuuden aloilta. Kaikkiaan niitä on Suomessa ilmestynyt lähes 250 nimekettä. Suosituin selkokirja on Seitsemän veljestä, josta on otettu jo viides painos. Tavallisesti painosmäärä on 500 1500 kpl. 7
Uusimpia selkokirjoja Selkokielinen vuorovaikutus Selkokielen periaatteet on alun perin luotu kirjoitetun kielen tarpeisiin. Puheessa ja vuorovaikutuksessa tarvitaan kuitenkin osin toisenlaisia selkokielen ohjeita kuin kirjoitetussa kielessä. Selkokielisen vuorovaikutuksen ohjeet jakautuvat kahteen osaan: Yleisohjeet koskevat vuorovaikutustilannetta kokonaisuudessaan, esimerkiksi sitä, miten ymmärtämisen ongelmia voi ottaa esille tai miten vuorovaikutuksen sujumista voi tukea. Selkokielisen puheen ohjeet koskevat tilanteessa käytettyä kieltä, esimerkiksi sanojen selittämistä, puherytmiä ja tauottamista. Selkokeskus järjestää koulutusta selkokielen käytöstä puheessa ja vuorovaikutuksessa. Selkoryhmätoiminta Teoriakirjat Monille selkokieltä tarvitseville puhuminen ja vuorovaikutustilanteissa toimiminen on vaikeaa. Selkoryhmien tavoitteena on vuorovaikutuksen tukeminen. Selkoryhmissä luetaan selkokirjoja ja -lehtiä sekä keskustellaan luetun pohjalta. Lukemisen tarkoituksena on antaa uusia aiheita keskusteluun, ei niinkään lukutaidon parantaminen. Selkoryhmän ohjaajat huolehtivat siitä, että ryhmässä kaikilla on mahdollisuus ilmaista ajatuksiaan turvallisessa ja kannustavassa ilmapiirissä. Selkokeskus järjestää koulutusta ohjaajille. Hannu Virtanen: Selkokielen käsikirja ilmestyi lokakuussa 2009 tietoa kielen tehtävistä osoitteisiin lopussa asiahakemisto Johanna Kartio: Selkokieli ja vuorovaikutus ilmestyi joulukuussa 2009 ensimmäinen laajempi esitys aiheesta Lisätietoa Johanna Kartio 2009 (toim.): Selkokieli ja vuorovaikutus. Opike. Selkokeskuksen palvelut Selkosanomat selkokirjat Selkokeskus palvelee eri kustantajien selkokirjojen kirjavälitys internetissä ilmainen esite vuosittain valtiontukea selkokirjojen tekijöille ja kustantajille apua selkotekstien kirjoittamiseen ja muokkaamiseen selkologo julkaisuille tai nettisivuille selkokieleen liittyvää koulutusta ja esittelyjä myös selkoryhmistä ja vuorovaikutuksesta toimiva yhteistyöverkosto (myös kansainvälinen) kampanjoita yhteistyössä eri tahojen kanssa laaja sivusto internetissä osoitteessa www.selkokeskus.fi 8
Yhteystiedot Selkokeskus Viljatie 4 A 00700 Helsinki puhelin (09) 34809 240 selkokeskus@kvl.fi www.selkokeskus.fi Ruotsinkieliset palvelut: LL-center Nordenskiöldsgatan 18 A 00250 Helsingfors (09) 4342 3621 ll-center@fduv.fi Suuret sanat ja pienet sanat Älä koskaan pelkää pitkiä, suuria sanoja. Suuret sanat merkitsevät pieniä asioita. Kaikki suuret asiat sanotaan pienillä sanoilla sellaisilla kuin ilo ja itku, sota ja rauha. Tai maa, metsä, päivä, onni, koti, syli. Opi käyttämään pieniä sanoja suurista asioista. Se on vaikeaa. Mutta pienillä sanoilla sanot, mitä todella tarkoitat. Kun et tiedä, mitä tarkoitat, käytä silloin pitkiä, suuria sanoja ja usein hämäys onnistuu. Runo Arthur Kudner Käännös Ari Sainio 9