Pajafestarit raportti Projektisuunnittelija Hilla-Maaria Sipilä Espoon kaupunki 19.11.
2(25) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Kuntouttava työtoiminta... 5 3 Pajafestarit... 6 3.1 Tarve... 6 3.2 Tavoitteet... 8 3.3 Mukana olleet toimijat... 9 3.4 Suunnittelu ja markkinointi... 10 3.5 Toteutus... 12 3.7 Asiakasosallisuus tapahtumassa... 14 3.6 Kustannukset... 15 4 Palaute ja arviointi... 16 4.1 Palaute... 16 4.2 Arviointi... 18 Lähteet Liitteet
3(25) 1 Johdanto Espoossa kuntouttavaan työtoimintaan ohjautuvien asiakkaiden määrä on ollut arvioitua vähäisempi ja palveluiden markkinointi asiakkaille on ollut vaisua. Lisäksi on kaivattu yhteistyön lisäämistä eri toimijoiden, palvelutuottajien ja kaupungin välille. Myös asiakkaiden osallistuminen kuntouttavan työtoiminnan palveluiden kehittämiseen ja markkinointiin on ollut melko vähäistä. KOPPI Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita -hanke lähti hakemaan ratkaisua asiakasmäärien kasvattamiselle, palvelun markkinoinnille ja yhteistyön lisäämiselle uudenlaisella yhteistyöllä kuntouttavan työtoiminnan palveluntuottajien kanssa. Tästä syntyi Pajafestarit -tapahtuma. Tähän asti sosiaali- ja terveyshuollon palveluiden järjestäminen on tapahtunut järjestelmän näkökulmasta. Painopiste on kuitenkin siirtymässä asiakasnäkökulman huomioonottamiseen, asiakkaan toiveista ja osallisuudesta lähtevään palveluiden tuottamiseen. (Virtanen ym. 2011, 8-10, 20.) Keväällä valtionvarainministeriössä laaditun Julkisen hallinnon asiakkuusstrategian luonnoksessa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020. Asiakkuusstrategiassa visio on seuraavanlainen: Asiakkaalla on käytettävissään tarvitsemansa palvelut, joiden sisältöön ja toteuttamiseen hänellä on mahdollisuus vaikuttaa... (Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia ). Myös Espoon kaupungin
4(25) visio on olla asukas- ja asiakaslähtöinen: Asukkaiden aktiivinen osallistuminen palvelujen kehittämiseen ja yhteistyö kumppaneiden kanssa takaavat tulokselliset ja asukkaiden tarpeisiin vastaavat palvelut (Espoo-tarina - 2017). Palveluiden ja toiminnan asiakaslähtöisyyteen olennaisena osana kuuluu palveluista tiedottaminen ja niiden esittely niin, että asiakkailla on mahdollisuus olla oman työllistymispolkunsa aktiivinen toimija. Kaupungin Työhönvalmennuskeskuksen, koulutuskuntayhtymä Omnian ja Espoon työväenopiston työpajatiloissa Suomenojalla marraskuussa järjestetty Pajafestarit -tapahtuma oli suunnattu espoolaisille, jotka ovat ilman työtä tai opiskelupaikkaa. Tapahtuma toimi samalla kuntouttavan työtoiminnan parissa työskentelevien ammattilaisten kohtaamispaikkana. Tapahtuma sai erinomaista palautetta ja sille asetetut tavoitteet saatiin toteutettua. Tarkoituksena onkin jatkossa suunnitella ja toteuttaa samantyyppinen tapahtuma ja saada näin toimintaa juurrutettua uudeksi kaupungin, toimijoiden ja asiakkaiden väliseksi yhteistyön muodoksi. Tässä raportissa esitellään Pajafestarit -tapahtuma tarkemmin. Raportti on tuotettu osana Euroopan Sosiaalirahaston rahoittamaa KOPPI Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita hanketta.
5(25) 2 Kuntouttava työtoiminta Kuntouttava työtoiminta on kunnan järjestämää aktiivista sosiaalipolitiikkaa pitkäaikaistyöttömien työllisyysmahdollisuuksien parantamiseksi ja sen tavoitteena on mm. katkaista pitkäaikaistyöttömyys ja luoda valmiuksia/edellytyksiä työelämään Kuntouttavaa työtoimintaa on lain edellytysten mukaisesti järjestetty vuodesta 2001, jolloin tuli voimaan laki kuntouttavasta työtoiminnasta (189/2001). Kuntouttavan työtoiminnan järjestää kunta. Kunta voi järjestää kuntouttavan työtoiminnan itse, tekemällä kirjallisen sopimuksen sen järjestämisestä toisen kunnan tai kuntayhtymän taikka rekisteröidyn yhdistyksen, rekisteröidyn säätiön, valtion viraston tai rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan kanssa. Kunnan tulee antaa tieto työvoimatoimistolle kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä tekemästään sopimuksesta. Kuntouttavaa työtoimintaa ei saa hankkia yritykseltä. (Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001, 6.) Kuntouttava työtoiminta on kaikenikäisille siihen ohjatuille velvoittavaa. Kuntouttavaa työtoimintaa voidaankin käyttää yhtenä aktivoinnin välineenä. Työttömyysturvalain 5 luvun 10 :n mukaan henkilön katsotaan olleen työssäoloehdon voimassaolon suhteen työmarkkinoilla, jos hän on ollut kuntouttavassa työtoiminnassa. Tältä osin kuntouttavaa työtoimintaa arvioidaan siten samoin kuin muitakin työllistymistä edistäviä palveluita. (Kuntouttavan työtoiminnan käsikirja.)
6(25) Espoon kaupunki ostaa kuntouttavan työtoiminnan asiakaspaikkoja kilpailutuksen kautta (laki julkisista hankinnoista 348/ 2007) valituiksi tulleilta alan toimijoilta. Lisäksi kaupungilla on tarjolla omia kuntouttavan työtoiminnan paikkoja. Järjestöillä on vahva osaaminen kuntouttavan työtoimintaan liittyen ja heiltä löytyy myös asiakaspaikkoja. Tarjolla on pääasiassa pajatoimintaa, mutta myös muunlaista toimintaa on mahdollista toteuttaa asiakkaiden tarpeista lähtien, yhdessä suunnitellen. Uusi kilpailutus käytiin vuoden 2012 lopulla ja valituiksi tulleet toimijat pääsivät aloittamaan toimintansa vuoden alussa. Kilpailutuksessa mukaan valittiin niin aikaisemmin tuttuja toimijoita kuin uusia kuntouttavan työtoiminnan tarjoajiakin. 3 Pajafestarit 3.1 Tarve Asiakasohjaus tapahtuu kuntouttavaan työtoimintaan työvoiman palvelukeskuksen kautta. Kevään aikana Espoon kaupungin työllisyyspalveluissa on noussut esiin asiakasohjauksen haasteet. Tämä on käytännössä näkynyt kuntouttavan työtoiminnan tarjoajilla vähäisinä asiakasmäärinä. Asiakasohjaukseen pyritään löytämään uudenlaisia keinoja, jotta se olisi suoraviivaisempaa, mutta tämä ei ole toistaiseksi näkynyt ostopalvelujen kuntouttavan työtoiminnan toimintapäivien kasvuna riittävästi.
7(25) Kuntouttava työtoiminta ja erityisesti siihen ohjautuminen on näyttäytynyt Espoossa melko byrokraattisena toimintana eikä eri vaihtoehdoista aina tunnu olevan riittävästi tietoa niin asiakkailla kuin asiakastyötä tekevällä verkostollakaan. KOPPI Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita -hanke on nostanut esiin kuntouttavan työtoiminnan markkinointia. Kuntouttavan työtoiminnan markkinointi ja esittely yhtenä viranomaisen tarjoamana lakisääteisenä palveluna pitkäaikaistyöttömille on ollut kankeaa ja selkeästi synnyttänyt tarpeen esitellä palveluja uudella tavalla asiakaslähtöisesti ja toiminnan kautta. Lisäksi tietoa kuntouttavan työtoiminnan paikoista ei ole juurikaan annettu työvoiman palvelukeskuksen ulkopuolelle vaan on nähty, että palvelusta ja sen sisällöstä kertominen on nimenomaan työvoiman palvelukeskuksen sosiaaliohjaajan keskeistä osaamisaluetta. Kevään aikana on noussut esiin myös eri toimijoiden verkostoitumisen tarve, jotta palveluista saataisiin joustavampia ja asiakkaat voisivat ohjautua heille oikeanlaiseen toimintaan. Kuntouttavan työtoiminnan tarjoajat eivät ole juurikaan olleet tietoisia toistensa tarjoamista palveluista. Myös kuntouttavan työtoiminnan eri sidosryhmät ja verkostot eivät ole osanneet motivoida ja opastaa asiakkaitaan palvelun piiriin, sillä tietoa on ollut melko vähän tarjolla. KOPPI -hankkeen projektisuunnittelija Hilla-Maaria Sipilä ja Espoon Diakoniasäätiön työ- ja yksilövalmennuspäällikkö Hannele Liesmäki pohtivat kuntouttavan työtoiminnan asiakasohjausta ja toiminnan markkinointia keväällä, ajatuksena saada lisättyä asiakasohjausta ja verkoston sekä eri toimijoiden tietoisuutta
8(25) palvelujen olemassa olosta ja niihin ohjautumisesta. Tästä lähti jalostumaan idea tapahtumasta, jossa olisi tekemisen meininkiä eikä paperinmakuisuutta. Kuva 1: Festareiden arvonnan pääpalkintona oli tuunattu fillari TVK:lta. 3.2 Tavoitteet Pajafestareiden tavoitteena oli: Tarjota tietoa kuntouttavan työtoiminnan palveluista toiminnan kautta
9(25) Markkinoida palveluita asiakaslähtöisesti ja tavoittaa uusia asiakkaita Yhteistyön lisääminen kuntouttavan työtoiminnan toimijoiden välillä Uuden toimintamallin kehittäminen ja pilotointi 3.3 Mukana olleet toimijat Päätettiin koota suunnittelutiimi, johon kutsuttiin mukaan seuraavat tahot ja työntekijät: Espoon kaupungin Työhönvalmennuskeskus (TVK), Terhi Salmelin Työ ja Toiminta ry, Jaana Hono Lautta ry, Harri Ruotsalainen Rinnekoti-Säätiö, Henna-Marita Kallio Aikuisten sosiaalipalvelut, Kaijus Varjonen Työvoiman palvelukeskus, Sanna-Maria Haapamäki
10(25) Espoon Diakoniasäätiö, Hannele Liesmäki ja Liisa Rissanen KOPPI -hanke, Hilla-Maaria Sipilä Suunnittelun edetessä tapahtumaan kutsuttiin myös muita kuntouttavaan työtoiminaan liittyviä toimijoita. Näitä olivat Autismisäätiö, Emy ry, Omnia, ja Espoon Vamos. Lisäksi tapahtumassa mukana olivat kaupungin Pohjoinen aluesosiaalityö, nuorten tiimi ja työvoiman palvelukeskuksen asiantuntijat nuorten tiimistä. 3.4 Suunnittelu ja markkinointi Kokousten koolle kutsumisesta vastasi KOPPI -hankkeen projektisuunnittelija. Kokouksia pidettiin syksyn aikana yhteensä viisi. Kokouspaikaksi valikoitui luontevasti Espoon Diakoniasäätiön tilat Hyljeluodontiellä, sillä myös festreiden päätettiin pitää siellä. Kokouksissa käytiin läpi käytännön asioita ja suunniteltiin päivän kulkua. Tehtäväjako määräytyi jokaisen toimijan osaamisalueen kautta. Suunnittelukokoukset toimivat myös erinomaisena tiedonvaihdon areenana. Keskustelua käytiin toimijoiden välillä niin asiakasohjauksesta kuin muistakin kuntouttavaan työtoimintaan liittyvistä käytännöistä. Festareille luotiin tapahtuma Facebookiin (https://w.facebook.com/pajafestarit). Tarkoituksena oli päivittää sinne ajankohtaista tietoa tulevasta tapahtumasta. Sivuilta löytyi
11(25) mm. Pajafestarit video, johon kummiksi lupautui Hanna Pakarinen. Facebookin avulla pyrittiin tavoittamaan erityisesti nuoret. Lisäksi Festareista painettiin julisteita, jotka suunniteltiin Työhönvalmennuskeskuksessa. Julisteita levitettiin ympäri Espoota mm. virastojen, kirjastojen ja seurakunnan ilmoitustauluille. Tapahtumasta jaettiin myös flyereita mm. Asunnottomien yön tapahtumassa. Festareista laitettiin ilmoitus Espoon kaupungin nettisivuille ja intraan työntekijöitä varten (Liite 1.). Aikaisemman kokemuksen perusteella kaupungin sivut ovat olleet hyvä kanava tapahtumien markkinoinnille. Festareille pyydettiin THL:n työntekijä mukaan. Hän lupautui kirjoittamaan tapahtumasta jutun THL:n verkkosivuille. Markkinointia kohdennettiin eritysiesti kaupungin toimijoille, jotta he ohjaisivat asiakkaita tapahtumaan. Espoon Kipinä ryhmiä oli tapahtuman aikaan toiminnassa kolme ja kaikki ryhmät kutsuttiin paikalle. Mainontaa kohdennettiin myös eri asumisyhteisöille ja muille yhteistyökumppaneille.
12(25) 3.5 Toteutus Kuva 2. Festarialueen opasteet tehtiin EDS:n puupajalla. Tapahtuvan suunniteltiin olevan kello 10-14. Edellisellä viikolla oli hoidettu jo käytännön asioita, joten tapahtumapäivän aamuna riitii, kun toimijat saapuivat paikalle klo 9. Espoon Diakoniasäätiön tilat sijaitsevat Suomenojalla osoittessa Hyljeluodontie 3. Samassa osoitteessa sijaitsee myös Työhönvalmennuskeskuksen tiloja, Omnian tiloja sekä Espoon työväenopiston tiloja. Näistä tiloista tehtiin etukäteen kartta, joka jaettiin kaikille festarivieraille sisääntuloaulassa (Liite 2.). Tarkoituksena oli, että vieraat voivat kiertää koko talon ja tutustua eri toimijoihin heidän järjestämissään työpisteissä. Näissä pisteissä
13(25) oli mahdollista kokeilla erilaisia kuntouttavan työtoiminnan töitä mm. voiveitsen tekemistä, heijastinten valmistusta sekä kukka-asetelman tekemistä. Pisteissä oli myös henkilökuntaa ja kuntouttavassa työtoiminnassa olevia asiakkaita kertomassa toiminnasta. Näin tutustuminen oli toiminnallista ja informatiivista. Diakoniasäätiön kahvitila toimi tapahtuman keskuksena. Siellä oli tarjolla lounaaksi hod dogeja, kahvia ja pullaa sekä popcorneja. Kahvioon oli pystytetty screeni, jolta näytettiin videoita ja juuri kuvattua festarimateriaalia sekä päivitettiin facebook sivuja tapahtuman edetessä. Kaksi huonetta festareilla oli varattu viranomaisten käyttöön. Paikalla oli sossu (Pohjoisen alueen kaksi työntekijää) ja työkkäri (työvoiman palvelukeskuksen kaksi työntekijää) palvelemassa festarivieraita. Molemmilla oli etäyhteydet viranomaisjärjestelmiin ja näin heillä oli mahdollista antaa asiakkaille henkilökohtaista palvelua. Yhteen huoneeseen oli koottu esitteitä ja materiaalia kuntouttavan työtoiminnan kenttään liittyvistä muista palveluista. Pajafesreilla kävi n. 250 vierasta. Vieraita tuli mm. eri järjestöistä, asumisyhteisöistä ja ryhmätoiminnoista (kaupungin Kipinä ryhmät) sekä Omnian ja Vamoksen palveluista. Vieraita kävi kaupungin eri organisaatioista kuten päihde- ja mielenterveyspalveluista,vammaispalveluista, työllisyyspalvleluista ja aluesosiaalityöstä sekä lastensuojelusta. Työntekijät olivat ottaneet asiakkaitaan mukaan tutustumaan toimintaan.
14(25) Vieraista suurin osa oli yli 25 -vuotiata, mutta myös nuoria oli joukossa. Osa oli ottanut kaverinsakin mukaan. Kuva 4. Espoon Diakoniasäätiön puupajalla oli mahdollista valmistaa itselleen voiveitsi 3.7 Asiakasosallisuus tapahtumassa Kuntouttavassa työtoiminnassa olevat asiakkaat osallistuivat aktiivisesti Pajafestareiden suunnitteluun ja toteutukseen. Käytännön järjestelyissä asiakkaat huolehtivat tavaroiden kuljetuksesta ja mm. arvontapalkintojen valmistuksesta.
15(25) Tapahtumassa asiakkaat olivat mukana kertomassa kuntouttavasta työtoiminnasta ja esittelemässä toimintaa eri pisteissä. Lisäksi asiakkaat vastasivat käytännön järjestelyistä mm. kahvin keitosta ja hoddogien valmistuksesta ja tarjoilusta. Liäsksi he kuvasita päivän tapahtumia ja päiviitivät facebookia. Jokaiselle halukkaalle annettiin rintamerkki, jossa luki Pajafestarit. Merkin tarkoituksena oli näyttää vieraille, että merkin kantaja kuuluu henkilökuntaan ja osaa tarvittaessa opastaa ja kertoa toiminnasta. 3.6 Kustannukset Suoria kustannuksia tapahtuman järjestämisestä koitui yhteensä 426. Tapahtuman kustannukset jaettiin eri toimijoiden kesken. Espoon kaupungin aikuisososiaalityö kustansi tapahtuman tarjoilut, julisteiden painatuksen ja hoddog kärryn vuokrauksen. Espoon Diakoniasäätiölle tuli erilaisia toimistokuluja pääasiassa kopiointikuluja ja Lautta ry:n kulut koostuivat markkinoinnista. Lisäksi jokaiselle toimijalle koitui kustannuksia tehdystä työajasta ja mm. erilaisista esittelymateriaaleista, joita vieraat saivat työstää tapahtumassa.
16(25) Kustannukset ( ) 80 30 100 Kahvitarjoilut Hoddog kärryn vuokra 106 110 Juisteiden painatus Kopiontikustannukset Nettimainonta Kuva 5. Tapahtuman kustannukset. 4 Palaute ja arviointi 4.1 Palaute Palautetta tapahtumasta kerättiin palautelaatikon avulla. Lisäksi festarikahvilassa oli pöytäliinoja, joihin vieraat saivat kirjata palautteensa ja terveisensä järjestäjille. Erityisen paljon hyvää palautetta sai työkkärin piste, jossa tuntuikin olevan koko tapahtuman ajan kävijöitä jonoksi asti.
17(25) Tapahtuma sai erinomaista palautetta sen paikallisuudesta ja siitä, että tapahtumassa oli toimintaa ja tietoa sopivassa suhteessa. Lisäksi asiakkaiden kannalta hieno asia oli, että tapahtumassa syntyi suoria polkuja pajoille. mukava tapahtuma josta sai paljon uutta tietoa eri toiminnoista kiva kun paljon erilaisia palveluntarjoajia samassa paikassa oli mukavaa erityisesti se että sai kokeilla erilaisia asioita pajoilla NÄITÄ LISÄÄ! Kuva 6. Palautetta paperisessa pöytäliinassa. Suunnittelussa ja tapahtumassa mukana olleet toimijat antoivat hyvää palautetta. Yhteistyö asioiden hoidon suhteen oli sujunut hyvin ja selkeästi lisääntynyt tapahtuman
18(25) järjestämisen myötä. Tapahtuman jälkeen toiminnoissa aloitti neljä uutta asiakasta. Asiakkaiden tutustumiskäyntejä järjestettiin fesraiden jälkeen 7-8. Lisäksi työntekijöitä eri organisaatioista kävi tutustumassa eri toimintoihin. Soittoja ja kyselyjä on tullut ja tietoisuus palveluiden olemassa olosta on lisääntynyt. Asiakasohjaus on helpottunut ja uusia palvelupolkuja ja jatkosuunnitelmia saatu asiakkaille. 4.2 Arviointi Pajafestareilla yhdessä toimiminen jonkin etukäteen määritellyn tavoitteen eteen on lisännyt työn mielekkyyttä ja tehnyt palvelun tuottajista tasavertaisia yhteistyökumppaneita kaupungin kanssa. Tilaajatuottaja -asetelma on väistynyt yhteisen asian edessä. Toimijat ovat tämän Pajafestari kokemuksen kautta saaneet paljon uutta tietoa toistensa toiminnasta. Tällä on ollut vaikutusta asiakasohjaukseen; yhdessä toimiminen on luonut asiakkaille uusia jatkopolkuja ja helpottanut kuntouttavaan työtoimintaan ohjaamista. Kuntouttavan työtoiminnan palvelun esittely niin ammattilaisten verkostolle kuin kuntalaisille ei tarvitse olla paperinmakuista ja byrokraattista. Tässä raportissa on käytetty vaikuttavuuden arviointiin IVA -menetelmää. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi (IVA) on ennakkoon tehtävää arviointia päätöksen vaikutuksista ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Se sisältää sekä sosiaalisten vaikutusten
19(25) arvioinnin (SVA) että terveysvaikutusten arvioinnin (TVA). Sitä sovelletaan monitieteellisesti erilaisten hankkeiden, suunnitelmien, ohjelmien tai päätösten ennakkoarviointiin. (Kauppinen & Tähtinen 2003.) Asia: Pajafestarit Vaikutukset Nykytila: Kuntouttavan työtoiminnan paikoista ei saa kattavaa tietoa yhden katon alta. Kuntouttavan työtoiminnan pajat ovat vajaakäytöllä, ei ole tarpeeksi asiakkaita. Toimijat eivät tunne toistensa toimintaa. Verkostot ja asiakasohjausta tekevät tahot eivät tiedä kuntouttavasta työtoiminnasta tarpeeksi. Tiedonsaanti on teoreettista, ei kovinkaan käytännöllistä. Toimintaa ei esitellä innostavasti eikä sitä markkinoida tarpeeksi asiakaslähtöisesti. Tulevaisuus (muutos): Toimijat oppivat tuntemaan toistensa työtä ja palveluja. Asiakasohjaus helpottuu, kun verkostot saavat ajankohtaista tietoa. Palvelupolut ovat sujuvampia. Palvelujen hahmottaminen helpottuu toiminnan kautta. Kaupungin ja palveluntuottajien yhteistyö muuttaa muotoaan ja vuorovaikutus lisääntyy. Kuntouttavan työtoiminnan asiakkuudet lisääntyvät ja pajojen täyttöaste kasvaa.
20(25) Asiakas ja kaupunkilainen Asiakkailla ei ole tietoa palveluista. Asiakkaita ei kiinnosta kuntouttava työtoiminta. Asiakkaat motivoituvat aloittamaan kuntouttavan työtoiminnan. Asiakkaat pääsevät palveluihin joustavammin. Palvelujen järjestäminen Henkilöstö Asiakkaat joko eivät ohjaudu pajoille tai asiakasprosessit ovat liian hitaita. Asiakasohjaus on byrokraattista. Pitkäaikaistyöttömyys pysyy ennallaan. Syrjäytymiskehitys jatkuu. Asiakkaiden työ- ja toimintakyky heikkenee. Kuntouttavan työtoiminnan palvelut ovat hajanaisena ja vaikeasti hahmotettavana kenttänä. Palveluihin pääseminen on pitkä prosessi. Palvelut ovat työllisyyspalvelujen porttien takana. Toimijat eivät tunne tosiaan ja toistensa palveluja. Asiakkaat saavat haluamaansa palvelua matalalla kynnyksellä. Asiakkaat pääsevät arvioinnin sijaan tekemään työtä/mukaan toimintaan. Osallisuus lisääntyy. Asiakkaiden elämänhallinta lisääntyy ja työllisyysmahdollisuudet paranevat. Asiakkaiden työ- ja toimintakyky parantuu. Kuntouttavan työtoiminnan palvelut ovat yhtenä kokonaisuutena. Asiakasprosessi kuntouttavaan työtoimintaan nopeutuu. Kuntouttavan työtoiminnan palvelut ovat kakkien tavoitettavissa ja niihin pääsee tutustumaan matalalla kynnyksellä. Toimijat oppivat tekemisen kautta tuntemaan toisiaan ja toimintatapojaan.
21(25) Talous Ympäristö Asetelma palvelun tuottaja ja palvelun ostaja ohjaavat yhteistyötä kaupungin ja kuntouttavan työtoiminnan toimijoiden välillä. Verkosto ja ohjaavat tahot eivät osaa ohjata asiakkaita palveluun, kun eivät tunne palvelua. Kaupungin toimeentulotukimenot kasvavat. Kunnat maksavat puolet yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneiden henkilöiden työmarkkinatukimenoista Välilliset kustannukset lisääntyvät terveys- ja sosiaalipalvelujen käytön lisääntyessä. Päihde- ja mielenterveyspalvelujen käyttö lisääntyy. Pitkäaikaistyöttömien turhautuneisuus lisääntyy, kun palveluja ei tunnu löytyvän. Vuoropuhelu lisääntyy. Syntyy aitoa dialogia. Yhteistyö kaupungin ja eri toimijoiden välillä lisääntyy ja on hedelmällistä. Verkosto saa tietoa kuntouttavan työtoiminnan palveluista ja osaa motivoida asiakkaita. Kuntouttavan työtoiminnan toimijat ja eri sidosryhmät tapaavat toisiaan ja vaihtavat kokemuksiaan. Aktiivitoimenpiteiden osuus kasvaa ja kaupunki saa valtionosuuksia. Kunnan maksuvelvollisuus poistuu niiden henkilöiden osalta, jotka ovat työllistymistä edistävissä palveluissa. Kustannussäästöjä kertyy pitkällä aikavälillä kun pitkäaikaistyöttömiä saadaan integroitua takaisin osaksi yhteiskuntaa. Saavutetaan pitkällä aikavälillä terveydenhuollon, työhallinnon ja sosiaalitoimenkulujen laskua. Pitkäaikaistyöttömät aktivoituvat. Viranomaistoiminta näyttäytyy positiivisessa valossa ja asiakkaat huomioon ottavammin.
22(25) Johtopäätökset Perheiden huonovointisuus lisääntyy pitkäaikaistyöttömyyden myötä. Terveys- ja hyvinvointierot pysyvät ennallaan/lisääntyvät. Toimintaa ja palveluja ei markkinoida. Palvelut eivät tavoita asiakkaita. Asiakkaat ja ohjaavat tahot eivät ole tietoisia kuntouttavan työtoiminnan palveluista. Yhteistyö kaupungin ja toimijoiden välillä on vähäistä. Terveys- ja hyvinvointierot eivät kavennu. Pitkäaikaistyöttömyys pysyy ennallaan. Perheiden hyvinvointi lisääntyy vanhempien osallisuuden lisääntymisen myötä. Terveys- ja hyvinvointierot kaventuvat. Kuntalaiset ja eri verkostot tietävät palvelusta. Yhteistyö kaupungin ja toimijoiden välillä on vuorovaikutteista ja toimivaa. Kaupunki toteuttaa yhteiskuntatakuuta lisäämällä mahdollisuuksia osallistua palveluun. Kaupunki toteuttaa Espoo strategiaan määriteltyjä arvoja sekä julkisen hallinnon strategiaa. Yhteistyöllä toteutetut tapahtumat parantavat ja joustavoittavat toimijoiden välistä asiakasohjausta. Terveys- ja hyvinvointierot kaventuvat. Pitkäaikaistyöttömyys vähenee. Syrjäytyminen vähenee ja osallisuus lisääntyy.
23(25) Lähteet http://w.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010189 http://w.sosiaaliportti.fi/fi-fi/kuntouttavan-tyotoiminnan-kasikirja Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia 2012. Valtiovarainministeriö. http://w.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/0318julkis/asiakk uusstrategia_kaikki_luonnos.pdf (viitattu 13.1.2014). Kauppinen, T. & Tähtinen, V. 2003. Ihmisiin kohdistuva vaikutusten arviointi -käsikirja. Stakes. Helsinki: Stakesin monistamo. Virtanen, P. Suoheimo, M., Lamminmäki, S., Ahonen, P. & Suokas, M. 2011. Matkaopas asiakaslähtöisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen. Tekes 281/2011.
24(25) Pajafestarit - Työtä, tekemistä ja toimintaa Liite 1. MILLOIN: 13.11., klo 10.00 14.00 MISSÄ: Hyljeluodontie 3 (autokuljetus halukkaille myös muihin Suomenojan pisteisiin) KENELLE: Ilman työtä tai opiskelupaikkaa oleville espoolaisille sekä asiakasohjausta tekeville tahoille ja verkostolle Tympiikö toimettomuus, kaipaatko tekemisen meininkiä? Jos vastauksesi on kyllä, tule tutustumaan Espoossa tarjottaviin kuntouttavan työtoiminnan mahdollisuuksiin! Paikalla on työpajatoimintoja tarjoavia tahoja ja TE-hallinnon asiantuntijoita sekä kaupungin työntekijöitä. Heidän kanssaan voit kartoittaa omaa tilannettasi ja jatkosuunnitelmiasi. Tapahtuma on myös hyvä mahdollisuus asiakasohjausta tekeville tahoille tutustua kuntouttavaan työtoimintaan ja siihen liittyviin palveluihin. Tule mukaan festaritunnelmaan ja kokeile erilaisten työpajojen töitä! Lisäksi voit halutessasi jättää jälkesi seinämaalaukseen ja antaa palautetta/kehittämisehdotuksia. Tarjolla hodareita hyvässä seurassa! Paikalle saapuvien kesken arvotaan pajatuotteita mm. fillari. MUKANA: INFO: Espoon Diakoniasäätiön työpajat Työvalmennuskeskus, Espoon kaupunki Lautta ry Työ- ja toiminta ry Omnian pajat Rinnekoti-Säätiö Vamos, Hdl EMY ry Espoon kaupunki, työvoiman palvelukeskus Espoon kaupunki, aikuissosiaalityö Tapahtuman facebook sivut ovat avautuneet: w.facebook.com/pajafestarit Sivut päivittyvät ahkerasti ja sieltä löytyy tapahtuman oheisohjelmaa. Tulossa myös flyeriä ja esitettä tapahtumasta piakkoin! TERVETULOA! Tee treffit tapahtumaan kaverin, tutun, työntekijän tai asiakkaasi kanssa LISÄTIETOJA: Hannele Liesmäki, Espoon Diakoniasäätiö, 040-829 7878 Hilla-Maaria Sipilä, KOPPI -hanke, Espoon kaupunki, 043-824 6624
25(25) Liite 2.