KASVATUSTIETEEN METODOLOGIA AIKAS3A Hanna Vilkka
LUENTOTEEMAT Tutkimusetiikka Tutkimuksen arvovapaus Metodologiset apuvälineet: teoria, käsitteet, havainnot, arkitieto ja tieto operationalisointi, ymmärtäminen, päättely Tiedonintressi: Jürgen Habermasin tiedonintressiteoria, Michel Foucault, hermeneuttinen tutkimus, positivistinen tutkimus Tutkimusotteet ja niiden käyttö: näkökulmana ymmärtäminen, fakta, erot ja samankaltaisuus (synteesi)
MITÄ ON TUTKIMUSETIIKKA JA KETÄ SE VELVOITTAA?
Tutkimusetiikka = Hyvän tieteellisen käytännön noudattaminen koko tutkimusprosessin ajan Tarkoittaa yleisesti sovittuja pelisääntöjä suhteessa kollegoihin, tutkimuskohteeseen, rahoittajiin toimeksiantajiin ja suureen yleisöön. Tarkoittaa, että tutkija käyttää eettisesti kestäviä ja tutkimusyhteisön hyväksymiä tiedonhankintamenetelmiä ja tutkimusmenetelmiä
eli Tutkija perustaa tiedonhankintansa oman alan tieteellisen kirjallisuuden tuntemukseen ja muihin asianmukaisiin lähteisiin, riittäviin (tietoisiin) havaintoihin ja analysointiin ja hän osoittaa tutkimuksellaan tutkimusmenetelmien, tiedonhankinnan ja tutkimustulosten johdonmukaista hallintaa. Tutkimustulokset täytettävät tieteelliselle tutkimukselle asetetut vaatimukset: tutkimus tuo uutta tietoa.
Tutkija osoittaa noudattavansa tutkimuksen teossaan ja tutkimustuloksiaan esittäessään rehellisyyttä, yleistä huolellisuutta ja tarkkuutta. Tutkija on vilpitön ja rehellinen toisia tutkijoita kohtaan kunnioittamalla toisen tutkijan työtä ja saavutuksia (aiempien tutkimusten esittely, lähdeviitteet tekstissä, lähdeluettelo) sekä esittämällä omat ja toisten tutkijoiden tulokset oikeassa valossa.
MIKÄ ON TUTKIMUKSESSA EPÄREHELLISTÄ TOIMINTAA TUTKIMUSETIIKAN MUKAAN?
vilppi (sepitetään, vääristellään, tai plagioidaan toisten tuotoksia) piittaamattomuus (katsotaan johtuvan tutkijan puutteellisista tiedoista ja taidoista)
Yleisimmät ongelmat tutkimuksissa: - puutteellinen ja epämääräinen viittaaminen - lähdeviitteiden epätarkkuus - tiedon varmuusasteen esittäminen - erityistiedon ja yleisen tiedon välisen eron tekeminen - toisen tekstin plagioiminen
MITEN SAAVUTETAAN TUTKIMUSEETTISESTI HYVÄ TUTKIMUS?
tutkimus on suunniteltava laadukkaasti tutkimus on toteutettava ja raportoitava laadukkaasti - täsmällisyys, tarkkuus, rehellisyys turvataan tutkimuksen teoreettinen toistettavuus tutkimus toteutetaan avoimesti ja kontrolloitavasti tutkimukseen osallistujia varjellaan ja suojellaan
MITÄ PITÄÄ OTTAA HUOMIOON EETTISESSÄ RAPORTOINNISSA?
Mistä kirjoitetaan? Ihmisen yksityisyyttä kunnioitetaan ja suojellaan. Arkaluontoisia asioita ei saa julkaista ilman tutkittavan lupaa. Yksityishenkilönä saatua tietoa ei tulisi käyttää tutkimuksessa. Lupaukset on pidettävä.
Miten kirjoitetaan? Hyvä tieteellinen käytäntö edellyttää, että yksilöt, ryhmät ja paikkakunnat säilyvät tuntemattomina (peitenimet). Tekstissä tulee välttää epäkunnioittavaa, yksipuolista, tirkistelevää, halventavaa sekä mustamaalaavaa kirjoittamistapaa.
Missä muodossa kirjoitetaan? Tutkija kirjoittaa tutkijana, oppiaineensa ja tiedeyhteisönsä edustajana. Tieteellinen kirjoittamistapa = Hyvä yleiskieli (oppiaineen ja tiedeyhteisön yhteistä käyttökieltä ja kirjakielen normien mukaisesti) + Hyvä asiatyyli (selkeä, havainnollinen, tiivis sekä kieliopillisesti ja kieliteknisesti asianmukainen ilmaisu) + Kohderyhmä Nämä eivät estä persoonallista tyyliä kirjoittaa!
ONKO INTERNETAINEISTO AINA LUVALLISTA?
Vapaasti luettavat organisoidut sivut ovat verrattavissa julkisiin asiakirjoihin. Niiden käyttö ei edellytä tutkimuslupaa. Luvanvaraisia sivuja tutkija voi käyttää tutkimuksessaan, jos hänellä on organisaation lupa kirjallisesti siinäkin tapauksessa, että tutkijalla muutoin on luvallinen pääsy internetsivustolle ja palveluihin.
Tutkimuksenteossa tutkimuseettisesti on tärkeää kiinnittää huomio: - ongelmanasetteluun ja tutkimuksen tavoitteisiin - menetelmän valintaan ja aineiston keräämiseen - tutkittavien tietosuojaan - aineiston käsittelyyn ja säilyttämiseen - tutkimuksen raportointiin ja julkaisemiseen
ONKO TUTKIMUS ARVOVAPAATA?
John Ziman 2000, Real Science. What it is, and what it means: 1. Tutkimus on yhä enemmän toimeksi annettua ja johdettua. 2. Tutkija lähtee liikkeelle yhä harvemmin älyllisestä mielenkiinnosta. Tutkijasta on tullut asiantuntija, joka ratkaisee ongelmia. Siten tutkimuksella on jo lähtötilanteessa käytännöllinen merkitys ja sitä ohjaa hyötynäkökulma. 3. Tutkimuksella tuotettu tieto on yhä useammin alueellista, paikallista ja yksinoikeudella omistettua (vrt. patentit)
4. Tutkimuksessa ei ole kyse enää tutkijan omista arvostuksista ja päämääristä tutkimuksessa ja ongelmanasettelussa vaan pitkälti rahoittajan toimeksiantajan, tutkimusinstituutin tai organisaation mielenkiinnon kohteista ja toiveista. Seurauksia: => haaste tutkimuksen avoimuudelle ja kontrolloitavuudelle => tutkimustuloksia saatetaan jättää julkaisematta, jos ne eivät ole yritysedun mukaisia => tutkimus polarisoituu
ONKO KASVATUKSEN TUTKIMUS ARVOVAPAATA?
Kasvatustieteellä on vahva sidonnaisuus yhteiskuntaan Kasvatusta koskevaa tiedettä tehdään tietyssä yhteiskunnassa ja sen historiallisessa kontekstissa kasvatusta koskeva tutkimus on arvosidonnaista. Eettinen ja vastuullinen kasvatuksen tutkimus arvioi aina suhdettaan tutkimuskohteeseensa, kasvatuksen määrittely- ja tulkintamalleihin ja käsitykseensä ihmisestä. Relationaalinen tiedonkäsitys: tulemme tietämään kasvatuksesta vain sen, mikä määräytyy osittain myös omista kasvatuksen kokemukseistamme, kulttuurisista tottumuksista sekä siihen liittyvästä toiminnasta ja olemisesta.
Kasvatuksen tutkimus askaroi aina yhteiskunnallisten, kulttuuristen ja eettisten kysymysten kanssa ja siten se on sidoksissa vallitsevaan käsitykseen todellisuudesta ja sitä suuntaaviin diskursseihin. Kasvatuksen tutkimus askaroi myös suhteessa valtaan ja poliittiseen toimintaan (vrt. tutkimuksen kohteena kasvatukseen liittyvien toiminta- ja puhetapojen, käsitysten ja asenteiden muutos tai vaikkapa koulutuspoliittinen linjaus perusopetuksen opestusuunnitelman vahvasta konstruktivistisesta lähtökohdasta) => moraaliset ja eettiset arvokysymykset
Kasvatustieteen tutkijan metodologinen lähtökohta tutkimustoiminnassa on (Juha Suoranta 2008, 23): tietoisessa tekemisessä tutkimustoimintaansa reflektoivassa tutkijapersoonassa perustelluissa tutkimuksellisissa ratkaisuissa ja kyvyssä tarvittaessa muuttamaan ratkaisujaan sekä etsiä muunkinlaisia ratkaisuja vahvassa tutkimuskohteen kontekstuaalisessa yhteiskunnalliskulttuurisessa pohdinnassa