Sisällys 1 Hanketiedot...3 1.1 Lähtökohta...3 1.2 Projektin tavoitteet...3 1.3 Hankkeen vaiheet...4 1.4 Osallistuvat organisaatiot, toimintaympäristö

Sisällys 1 Hanketiedot...3 1.1 Lähtökohta...3 1.2 Projektin tavoitteet...3 1.3 Hankkeen vaiheet...4 1.4 Osallistuvat organisaatiot, toimintaympäristö ja väestöpohja...6 1.5 Kohderyhmä...7 2 Oppimisprosessi...8 2.1 Toimintamallin kuvaus...8 2.2 Moniammatillinen yhteistyö...10 2.2.1 BPS-ICF toimintakyvyn arviointimalli...11 2.2.2 Ohjausryhmätyöskentely...12 2.3 Projektin toiminnallinen, asiakkaita aktivoiva osuus...12 2.3.1 Liikuntaryhmä...13 2.3.2 Elämänhallintapainotteinen kuntouttavan työtoiminnan pilottiryhmä...13 2.3.3 Terveysneuvontapäivät 2008 ja 2009...14 2.3.4 Psyykkisesti, fyysisesti ja sosiaalisesti työkuntoa kohottavat ryhmät ostopalveluina...14 2.3.5 Työhallinnon yksilöpalvelut ja työkykyarviot osana asiakasprosesseja...15 2.4 Kohderyhmän osallisuus projektissa...16 2.4.1 Asiakasiltapäivä kesäkuussa 2008...16 2.4.2 Asiakaskysely 2008...17 2.4.3 Asiakkaiden ja työntekijöiden ryhmähaastattelu BIKVA-mallin mukaisesti...18 2.4.4 Asiakkaiden osallisuus vuosina 2009-2010...19 3 Asiakastiedot ja asiakkaan näkökulma...19 3.1 Terveystarkastus...20 3.1.1 Terveystarkastuksen jälkeen...22 3.1.2 Haasteet terveydenhoitajan näkökulmasta...23 3.1.3 Asiakkaan näkökulma...24 4 Toiminnan jatkuvuus...24 4.1 Juurruttaminen...24 4.2 Hyvät käytännöt ja niiden levittäminen...25 5 Tulokset ja johtopäätökset...26 Liite Iva-taulukko. Pitkäaikaistyöttömille suunnatut terveystarkastukset Salossa 2

1 Hanketiedot Työkunto kehiin -hanke toimi ajalla 15.8.2007 31.10.2010, Salon seudun osahanke osana valtakunnallista Pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon kehittämishanketta (THL, projektikoodi 512707001/312325). Yhteystiedot: Salon seudun työvoiman palvelukeskus, Tehdaskatu 7, 24100 SALO, puh. 050 396 0984, sähköposti minna.virta@te-toimisto.fi. 1.1 Lähtökohta Salon seudun työvoiman palvelukeskus aloitti toimintansa 1.1.2007. Perustamisen syynä oli seutukunnan hyvästä työllisyystilanteesta huolimatta pitkäaikaistyöttömien määrän pysyminen korkealla. Seutukunnan elinvoimaisuuden ja asukkaiden hyvinvoinnin kannalta koettiin tärkeäksi parantaa nuorten, vaikeasti työllistyvien, maahanmuuttajien, työmarkkinatukea tai toimeentulotukea saavien henkilöiden edellytyksiä työllistyä sekä edistää heidän mahdollisuuksiaan osallistua koulutukseen, työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseen ja työllistymistä edistävään toimenpiteeseen. Työvoiman palvelukeskuksen toiminnan ja toimintakäytäntöjen kehittämiseksi katsottiin tärkeäksi saada käyttöön monipuolinen asiantuntijuus, yhteistyön tekemisen muodot ja näiden sitominen asiakkaan yksilölliseen työllistymis- ja kuntoutumispolkuun. Hankerahoituksen hakemisperusteiksi v. 2007 katsottiin seuraavia asioita. Ihmisiä oli joutunut entistä enemmän työttömäksi terveydellisten syiden vuoksi, ja työttömyys usein myös pitkittyi terveydellisistä syistä. Vajaakuntoisten työttömien työnhakijoiden (sekä työssä olevien ammatinvaihtajien) absoluuttinen, mutta etenkin suhteellinen osuus kasvoi. Monilla kuitenkin oli vielä ammattitaitoa, mitä tarvittaisiin nyt ja tulevaisuudessa suuren työvoimakysynnän aikana. Suuren laman vuoksi syntynyt suuri työttömyys oli venyttänyt monen työttömyysjaksot jo niin pitkiksi, että työttömyys sinänsä jo aiheutti terveysongelmia. Perusterveydenhuollon nykyinen toimintamalli ei tuottanut toivottua lopputulosta. Tarvittiin enemmän yhteistyötä eri toimijoiden kesken, jotta terveydellisten ongelmien käsittely ja työllistymisen esteiden tarkastelu voitaisiin nivoa tiiviimmin työttömän henkilön työllistymisen tukiprosessiin. Terveydenhuollon toimijoiden (lääkäri, terveydenhoitaja, fysioterapeutti ym.) tietoa, työtapoja ja työvälineitä tuli kehittää palvelemaan tehokkaammin työllistymisen edistämistä. 1.2 Projektin tavoitteet Projektin alkaessa oli asetettu sille selkeät tavoitteet, joihin tulevalla toiminnalla oli tarkoitus pyrkiä. Ensimmäisenä tavoitteena oli ennaltaehkäistä pitkittyneen työttömyyden aiheuttamaa passivoitumista ja elintapojen rapautumista tukemalla työvoiman palvelukeskuksen asiakkaiden aktiivisuutta ja osallisuutta tarjoamalla mahdollisuuksia elämänlaadun kohentamiseen. Toisena tavoitteena oli Salon seudun työvoiman palvelukeskuksen asiakkaita koskeva selvitys, joka tukisi toimivan yhteistyön kehittymistä työvoiman palvelukeskuksen, perusterveydenhuollon ja kuntien sivistys-, liikunta- ja vapaa-aikapalveluiden välillä sekä tukisi vaikeimmin työllistyvien asiakkaiden aktiivista työllistymistä. Samalla se ennaltaehkäisisi terveydellisiä ongelmia, parantaisi elämänlaatua ja ylläpitäisi työ- ja toimintakykyä.

Kolmantena, konkreettisena hankkeen tavoitteena oli rakentaa Salon seudun työvoiman palvelukeskuksen työttömien työnhakijoiden tukemiseksi palvelukeskuksen virkailijoiden ja terveydenhuollon välille yhteinen arviointimenetelmä, jolla voitaisiin kartoittaa yhdessä työvoiman palvelukeskuksen moniammatillisen tiimin kanssa haastatteluin ja terveystarkastuksin asiakkaiden terveydentilan vaikutusta työllistymisvalmiuksiin. Tavoitteen toteutuessa käyttöön otettaisiin toimintamalli, jossa terveydenhuollon osaamisen voisi kytkeä osaksi työvoiman palvelukeskuksen kokonaisvaltaista lähestymistapaa asiakkaan työllistymiseen. Myöhemmässä vaiheessa haettaessa projektille Saloon jatkohankerahoitusta tavoitteita tarkennettiin, jatkohankkeen (1.8.2009 31.10.2010) tavoitteena oli, että hankkeen päättyessä Salon seudulla on pitkäaikaistyöttömiä varten nimetty terveydenhoitaja ja toimintamalli, joka turvaa työttömälle perusteellisen terveydentilan ja toimintakyvyn selvityksen ja kuntouttamisen työelämään. Tavoitteena oli luoda myös pysyvä yhteistyön malli Saloon terveydenhuollon, sosiaalitoimen ja työhallinnon välille. Jatkohankkeen tavoitteena oli myös asiakkaiden terveyden edistäminen, heidän osallisuuden ja aktiivisuuden tukeminen sekä työkuntoa edistävän toiminnan kehittäminen ja järjestäminen. 1.3 Hankkeen vaiheet Hankeprosessi lähti liikkeelle syksyllä 2007, kun Salon seudun työvoiman palvelukeskus oli juuri saatu perustettua. Pitkäaikaistyöttömien terveyden edistämiseksi ja terveydenhuollon sitomiseksi luontevaksi osaksi palvelukeskustoimintaa päädyttiin hakemaan Stakesilta hankerahoitusta pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon kehittämiseksi, joka sitten saatiinkin. Seuraavaksi lähdettiin silloisen Salon seudun kansanterveystyön kuntayhtymän toimesta rekrytoimaan terveydenhoitajaa. Myös Somerolla pohdittiin sitä, missä määrin Someron rooli tulisi näkyville hankkeen toteutuksessa. Somerolla päädyttiin olemaan mukana hankkeen ryhmien sekä toiminnan ideoinnissa ja tarvittaessa muuten hankkeen toteutuksen tukena. Terveydenhoitajan löytyminen hankkeeseen viivästyi, ja terveydenhoitajakin vaihtui viime metreillä. Terveydenhoitaja Elina Grönlund aloitti yhteistyön ja toiminnan suunnittelun työvoiman palvelukeskuksessa 3.12.2007. Virallisesti hän siirtyi palvelukeskukseen 1.1.2008 alkaen, jolloin myös varsinainen toiminta lähti käyntiin. Elina Grönlund aloitti työskentelyn 50- prosenttisella työpanoksella. Koska terveydenhoitajan työpanos oli tässä kohtaa aiemmasta suunnitelmasta poiketen osa-aikainen, suunnattiin se välittömästi suoraan terveystarkastuksiin. Niiden perusteella oli tarkoitus tehdä kartoitusta, ennen kuin muita toimintoja lähdettiin hankkeessa järjestämään. Terveydenhoitajan vastaanotto oli alusta alkaen palvelukeskuksen tiloissa, josta hänelle oli varattu oma työhuone. Alun perin suunnitelmissa oli myös fysioterapeutin työpanoksen (ostopalvelu) ja kartoituksen liittäminen osaksi hankkeessa tapahtuvaa asiakasprosessia. Terveyskeskuksessa oli kuitenkin resurssipula, ja fysioterapeutti saatiin vasta myöhemmin osana työhallinnon ostamia ryhmä- ja yksilöpalveluita. Huhtikuussa 2008 terveydenhoitaja oli yhteydessä Salon ja Halikon liikuntatoimiin, jolloin liikuntaryhmien suunnittelutyö alkoi. Liikuntaryhmiä ei kuitenkaan saatu käyntiin, koska terveydenhoitaja jäi huhtikuun lopussa lomille ja niiden myötä äitiyslomalle. Hankkeeseen tuli usean kuukauden tauko, jolloin siinä ei ollut lainkaan terveydenhoitajaa. Palvelukeskuksessa ei kuitenkaan tuonakaan aikana oltu toimettomia hankkeen suhteen, vaan suunnittelu- ja valmistelutyö siihen mennessä saatujen terveystarkastusten tulosten pohjalta pidettiin koko ajan käynnissä muun henkilöstön työpanoksen voimin. Toukokuussa 2008 toteutettiin mm. Muurlan opiston tapaaminen ja BPS-ICF-arviointimallin selvittäminen sekä terveyskeskuksen 4

päihdeyksikön ja palvelukeskuksen henkilökunnan yhteistyötapaaminen. Alustavaa neuvottelua alettiin käydä Turun ammattikorkeakoulun Salon yksikön terveydenhuollon koulutusohjelman kanssa asiakastyytyväisyydestä ja bikva-mallin mukaisesta tutkimuksen tekemisestä syksyllä. Kesäkuussa järjestettiin asiakasiltapäivä asiakkaiden omien terveyteen ja terveydenhuoltoon liittyvien kokemusten ja toiveiden kartoittamiseksi, jonka pohjalta jatkettiin hankkeen toiminnallisen osuuden suunnittelua. BPS-ICF-koulutuksesta aloitettiin neuvottelut syksyllä 2008. Elokuussa 2008 yli kolmen kuukauden tauon jälkeen hankkeessa aloitti uusi terveydenhoitaja Niina Kanninen. Kanninen aloitti toimintansa TYP:ssä ensin osa-aikaisesti joka toinen viikko, mutta 15.9.2008 hän tuli hankkeeseen kokopäiväiseksi terveydenhoitajaksi. Tämä koettiin eräänlaisena edistysaskeleena, koska nyt hanketyöhön oli saatu lisää resurssia, mikä mahdollisti täysipainoisen toiminnan. Uusi terveydenhoitaja lähti tutustumaan hankkeeseen eli siihen, mitä siinä oli tehty, mitä tuloksia oli saatu ja mikä oli hankesuunnitelma, jota hänen tuli lähteä työssä toteuttamaan. Tukea työnsä toteuttamiseksi hän sai palvelukeskuksen henkilöstöltä. Työntekijät ovat yhdessä järjestäneet hankkeeseen liittyviä toimintoja. Terveydenhoitaja alkoi ottaa asiakkaita vastaan, mutta koska hanke oli jo suhteellisen pitkällä, tuli nyt nopeasti lähteä toteuttamaan myös toiminnallista, asiakkaita aktivoivaa ja osallistavaa osiota. Liikuntatoimen kanssa aloitettiin uudestaan neuvottelut liikuntaryhmän toteutuksesta. Ammattikorkeakoulun opiskelijoiden ja ohjaajan kanssa teetettiin asiakastyytyväisyyskysely ja bikva-ryhmähaastattelu asiakkaille. Ohjausryhmän päätöksen mukaisesti lähdettiin hakemaan hankkeelle jatkorahoitusta. Kuntouttavan työtoiminnan pilottiryhmä suunniteltiin syksyllä 2008 koko palvelukeskuksen henkilökunnan toimesta. Sille laadittiin budjetti, jonka jälkeen budjetti ja sisältö hyväksytettiin sosiaalitoimen johdolla, tehtiin käytännön järjestelyt ja asiakashankinta ryhmään hyvin nopealla aikataululla niin, että ryhmä alkoi lokakuun alussa. Liikuntaryhmän kohdalla toimittiin kutakuinkin samoin, ja ryhmä aloitti myös lokakuussa. Työhallinnon ryhmäpalvelut osana hanketta kilpailutettiin syksyllä, ja ne kestivät marraskuusta joulukuuhun. Pitkäaikaistyöttömille suunnattu messutyyppinen hyvinvointipäivä järjestettiin marraskuussa. Hanketta toteuttava henkilöstö suoritti marras-joulukuussa BPS-ICF-arviointimallin mukaisen käyttäjäkoulutuksen. Marraskuussa 2008 oli jatkorahoitushakemuksen palautus. Opiskelija haastatteli työntekijät bikva-mallin mukaisesti. Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksista saatiin yhteenveto. Vuoden vaihteessa 2009 tuli Salon suuri kuntaliitos ja palvelukeskuksen henkilöstöstä osa vaihtui uusiin työntekijöihin (sosiaalityö), tosin tutuiksi oli jo tultu BPS-ICF -koulutuksessa. Alkuvuodesta 2009 oli uusien työntekijöiden perehdytys palvelukeskus- ja hanketyöhön. Tammikuussa saatiin tieto, että jatkohankerahoitusta tullaan saamaan ja sen myötä lähdettiin taas nopeasti miettimään käytännön toteutusta. Terveystarkastukset ja seurannat jatkuivat edelleen. Loppukeväästä hankkeen puitteissa järjestettiin kuntouttavan työtoiminnan työpaikkaohjaajille vertaiskoulutusta Turun ammattikorkeakoululla, yhteistyökumppanina Salon mielenterveysseura. Vuonna 2009 palvelukeskuksessa valmisteltiin uusia suunnitelmia, jotka koskivat palvelukeskustoiminnan kehittämistä ja laajentamista työtoiminnan osalta. Työkunto kehiin -hanke oli omalta osaltaan mukana kokonaisuuden suunnittelussa antamassa terveydenhuollon tulevaisuuden näkökulmaa. Syksyllä 2009 aloitettiin työ- ja elinkeinotoimiston kanssa neuvottelut pitkäaikaistyöttömien terveystarkastusten laajentamisesta myös peruspalveluiden asiakkaisiin, mutta tässä vaiheessa vielä kokeiluluontoisesti. Kokeilu alkoi marraskuun alussa ja kesti vuoden loppuun. Kokeilusta saaduin hyvin tuloksin käytäntöä jatkettiin tämän jälkeenkin. Kevät-kesä 2010 oli palvelukeskuksessa ja myös hankkeessa suurten muutosten aikaa. Alkukeväällä valmisteltiin tällöin jo tiedossa olevia muutoksia, jotka koskivat palvelukeskuksen toimintamallia ja konkreettista toimitilojen muuttoa. Hankkeessa tehtiin erityisesti tässä kohtaa myös aktiivista juurrutustyötä, ja hanketerveydenhoitaja yhteistyössä 5

terveyskeskuksen terveyden edistämisen koordinaattorin ja hallintoylihoitajan kanssa tekivät Iva-mallin mukaisen vertailun pitkäaikaistyöttömien terveystarkastusten järjestämisestä Salossa. Maaliskuussa terveydenhoitaja Kanninen jäi pois ja tilalle palasi hankkeen ensimmäinen terveydenhoitaja Elina Grönlund. Grönlundin poissa ollessa oli hankkeessa ja sen toimintaympäristössä tapahtunut paljon muutoksia, mutta näistä huolimatta Grönlund pääsi nopeasti töihin käsiksi. Toukokuussa 2010 palvelukeskus ja hanke muuttivat uusiin tiloihin, joissa oli mahdollisuus aloittaa asiakkaita aktivoivaa työtoimintaa. Samoissa tiloissa aloitti samalla myös kolme uutta Salon kaupungin esr-hanketta. Terveydenhoitaja oli omassa roolissaan aktiivisesti mukana työtoiminnan suunnittelussa ja aloittamisessa huolehtien mm. työterveydellisten tekijöiden huomioimisesta alkuvaiheessa. Työtoiminnassa aloittivat jo tässä vaiheessa ensimmäiset asiakkaat, ja kesällä 2010 heitä tuli useita lisää toimintaan mukaan. Terveydenhoitajan rooli muuttui tässä vaiheessa siten, että aiempien tehtäviensä lisäksi hänestä tuli myös talossa työtoiminnassa olevien asiakkaiden työterveyshoitaja. Hankkeen yhteistyö työtoiminnan ohjaajien sekä talon muiden työntekijöiden kanssa korostui entisestään, ja siitä tuli tärkeä osa asiakkaiden kokonaisvaltaista tukemista. Salon Työkunto kehiin -hanke järjesti 8.9.2010 yhteistyössä Liedon Kisällikellarin ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa Turussa kuntoutuskeskus Petreassa seminaarin Työttömien terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Varsinais-Suomessa. Syyskuussa 2010 hankkeen ollessa jo loppumetreillä hanketyöntekijä vaihtui jälleen ja hankkeessa aloitti uusi terveydenhoitaja Sanna Nurmi. Nurmi jatkoi edeltäjänsä työskentelyä, eikä pahaa katkosta palvelussa päässyt syntymään. Hanke päättyi 31.10.2010, ja Sanna Nurmi jatkoi samoissa työtehtävissä ainakin vuoden 2010 loppuun asti. 1.4 Osallistuvat organisaatiot, toimintaympäristö ja väestöpohja Salon seudulla Pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon kehittämishankkeen paikallisen projektin vastuuorganisaationa toimi Salon seudun työvoiman palvelukeskus (TYP). Työvoiman palvelukeskus-mallissa sosiaalityön ja työhallinnon työntekijät toteuttavat moniammatillista asiakasyhteistyötä yhdessä Kelan ja terveydenhuollon kanssa. Salon seudun työvoiman palvelukeskus toimi projektin alkaessa Salon seudun kunnista (yht. 11 kuntaa) viiden kunnan alueella: Salo, Halikko, Pertteli, Perniö ja Somero. Salon seudun terveyskeskuksen piirin kuuluivat em. kunnista Salo, Halikko, Perniö ja Pertteli. Hankkeen aikana toiminta-alueella tapahtui 1.1.2009 suuri kuntaliitos siten, että Salon alueen kymmenen kuntaa yhdistyivät yhdeksi Saloksi, jolloin Salon seudun työvoiman palvelukeskuksen toiminta-alue laajeni. Toimintamalli muuttui jalkautetusta mallista kahteen kiinteään palvelupisteeseen. Osa henkilöstöstä vaihtui. PTT-osahanke toimi käytännössä alusta alkaen Salon seudun terveyskeskuksen piiriin kuuluvien TYP-kuntien alueella, mutta Somero oli kuitenkin hankkeessa omalta osaltaan mukana alkuvaiheessa pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon kehittämisen ja suunnittelun merkityksessä. Jatkohankkeen alkaessa 1.8.2009 Somero jäi kuitenkin kokonaan hankkeesta pois, jolloin osahankkeen toteutus jatkui uuden Salon alueella. Palvelukeskuksen toiminta-alueen väestöpohja muuttui hankkeen aikana siten, että alkuvaiheessa toukokuussa 2008 Salon, Halikon, Perniön ja Perttelin (Somero pois lukien) yhteinen asukasluku oli 45 620 henkilöä. Uuden kuntaliitoksen jälkeen Salossa oli yhteensä 54 773 asukasta. Kuntaliitoksen myötä tuli myös toinen hankkeen kannalta merkittävä yhdistyminen, kun Salon uusi sosiaali- ja terveystoimi aloitti toimintansa, jonka alaisuudessa Salon terveyskeskus ja sosiaalivirastokin nyt toimivat. Aiemmin sosiaalitoimi ja terveyskeskuksen kuntayhtymä toimivat toisistaan erillisinä. Erikoissairaanhoito tapahtuu kuitenkin Salossa edelleen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (VSSHP) alaisuudessa (mm. 6

Salon aluesairaala ja psykiatrian toiminta-alue alue ml. mielenterveyskeskus). Päihdepalveluista vastaa A-klinikka-säätiö terveyskeskuksen päihdeyksikön lisäksi. Hankkeen alkaessa Salon seudulla koettiin, että tarvitaan erityisiä toimenpiteitä ja laaja-alaista seutukunnallista yhteistyötä, jotta voidaan vaikuttaa tehokkaasti rakenteellisen pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi. Hankkeen aikana yleisen työmarkkinatilanteen johdosta myös Salon seudulla työllisyystilanteessa tapahtui merkittäviä muutoksia. 31.5.2008 koko maan työttömyysaste oli 6,7 %, Varsinais-Suomen 5,4 % ja koko Salon seudun 5,7 %. Keväällä 2009 tarkasteltaessa työllisyystilanne oli heikentynyt yleisen työmarkkinatilanteen vuoksi. Työttömyyden kasvu oli Salon seudulla Varsinais-Suomessa voimakkainta, koska vientiteollisuus on alueella merkittävä elinkeino. Pitkäaikaistyöttömyyden aiemman supistumisen odotettiin tuolloin kääntyvän kiihtyväksi kasvuksi lähiaikoina. Nuorten työttömyys oli yli kaksinkertaistunut vuoden sisällä. Työn saanti oli vaikeutunut, ja erityisesti palvelukeskuksen asiakkaat olivat entistäkin heikommassa asemassa työmarkkinoilla. 29.5.2009 koko maan työttömyysaste oli 8,8 %, Varsinais-Suomen 7,6 % ja uuden Salon 9,5 %. Toukokuussa 2010 työllisyystilanne oli edelleen heikentynyt, ja tässä vaiheessa myös pitkäaikaistyöttömien määrä oli jo kasvanut edelliseen vuoteen verrattuna. Työttömyysaste oli 31.5.2010 koko maassa 9,2 %, Varsinais-Suomessa 8,9 % ja Salossa 10,7 %. Taulukko 1. Pitkäaikaistyöttömien määrän kehitys Salon seudulla 2008 2010. Lähde: Työministeriön tilastotietokanta TK1. 1.5 Kohderyhmä Osahankkeen kohderyhmänä olivat alkuvaiheessa Salon seudun työvoiman palvelukeskuksen kaikki asiakkaat (Somero lähinnä konsultoivassa roolissa), jotka olivat olleet pitkään työttömänä ja hyötyvät moniammatillisesta työotteesta. 7

Taulukko 2. Salon seudun työvoiman palvelukeskuksen asiakkaiden ikäjakauma 23.9.2010, salolaiset asiakkaat 35 30 25 20 15 10 5 0 17-24 25-34 35-44 45-54 55-64 Jatkohankkeen aikana (1.8.2009 31.10.2010) hanke oli suunnattu salolaisten palvelukeskusasiakkaiden lisäksi myös muille salolaisille pitkäaikaistyöttömille siten, että 1.11.2009 alkaen heille voitiin aluksi kokeiluna tarjota työ- ja elinkeinotoimiston toimesta mahdollisuutta päästä terveystarkastukseen terveydenhoitajalle. Kokeilusta saatujen hyvien kokemusten rohkaisemana käytäntöä jatkettiin edelleen siten, että tiettyinä päivinä voidaan pitkään työttömänä olleille salolaisille edelleen tarjota mahdollisuutta päästä terveydenhoitajalle. 2 Oppimisprosessi 2.1 Toimintamallin kuvaus Työnhakijalle tiedotetaan mahdollisuudesta päästä terveydenhoitajalle, kun hän asioi palvelukeskuksessa työvoimaohjaajalla tai/sekä sosiaaliohjaajalla/-työntekijällä. Jokainen asiakas, joka on halukas tietojen luovuttamiseen ja hankkimiseen, täyttää suostumuslomakkeen. Lomake on palvelukeskuksen vakiolomakepohja, suostumus 2, joka on muokattu tähän käyttöön sopivaksi. Lähetteen tekijä on liittänyt annetun suostumuksen mukaan asiakkaan perustiedot, sekä työ- ja opiskeluhistorian URA- tai TYPPI-tietojärjestelmästä. Kun asiakkaita ohjataan peruspalveluista (työ- ja elinkeinotoimisto) terveystarkastukseen, toimitaan toisin. Asiakkaalta otetaan siihen tarkoitukseen tehty suostumus määrättyjen tietojen luovuttamiseen terveydenhoitajalle. Aika varataan suoraan kalenteriin ja annetaan asiakkaalle. Hän saa mukaansa terveydenhoitajan terveystarkastuksesta kertovan kirjeen sekä esitietolomakkeen etukäteen täytettäväksi. Peruspalveluiden osalta on katsottu, ettei tässä yhteydessä ole tarkoituksenmukaista ottaa vastaan palautetta terveystarkastuksesta peruspalveluiden kirjaamisongelmien ja virkailijoiden työkiireen takia. Tärkeämmäksi on nähty tarjota pitkään työttömänä olevalle työnhakijalle mahdollisuus terveystarkastukseen. Tarvittaessa ja asiakkaan suostumuksella terveydenhoitaja voi kuitenkin olla käynnin jälkeen yhteydessä työ- ja elinkeinotoimistoon, mikäli katsoo siihen olevan erityistä tarvetta 8

Taulukko 3. Paikallinen toimintamalli, Työkunto kehiin -hanke. Asiakkuus Salon seudun työvoiman palvelukeskuksessa(typ) Suostumus tietojen vaihtoon terveydenhoitajan kanssa Asiakkuus terveydenhoitajan kanssa. Terveystarkastus. Keskustelu Typ:n henkilökunnan kanssa. Tarve työkyvyn arvioon, yksilö- tai ryhmäpalveluun yms. Lähete laboratorioon Oma lääkäri Mielenterveyspalvelut Jatkotutkimukset Fysioterapia Työkyvyn arviointi Ohjaus liikuntaneuvontaan/-ryhmään Ohjaus ja/tai yhteydenpito muihin palveluihin esim. päihdeyksikkö, A-klinikka, kolmas sektori ym. toimijat ym. Ei jatko-ohjaus tarvetta Tarvittaessa seuranta. Puhelinkontakti tai uusi tarkastus/kontrollikäynti 9

2.2 Moniammatillinen yhteistyö Koska Salon seudulla ptt-osahanketta toteutettiin osana palvelukeskuksen toimintaa, voidaan todeta, että yhteistyökumppanit olivat suurimmaksi osaksi samoja kuin palvelukeskuksen. Palvelukeskustoiminnassa mukana olevat tahot: Salon työ- ja elinkeinotoimisto, Salon aikuissosiaalityö ja Someron perusturvavirasto, Kela ja terveyskeskus ovat ensisijaiset yhteistyökumppanit myös osahankkeessa. Tämän lisäksi yhteistyötä on tehty mm. Salon alueen Työttömät ry:n, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin, A-klinikan ja Kriisikeskus Etapin kanssa. Hankkeen puitteissa järjestettiin keväällä 2008 työvoiman palvelukeskuksen virkailijoille tutustumiskäynti ja yhteispalaveri Salon seudun terveyskeskuksen päihdeyksikköön. Tilaisuus koettiin hyvin informatiiviseksi ja hyödylliseksi tapaamiseksi ja samalla sovittiin jo seuraava tapaaminen parin kuukauden päähän, jolloin päihdeyksiköstä tultiin vastavuoroisesti tutustumaan palvelukeskuksen toimintaan. Tämän tyyppisellä yhteistyöllä syvennetään erilaisten organisaatioiden ymmärrystä toistensa toiminnasta, ja sillä voidaan parantaa esimerkiksi johdonmukaista, tuloksellista palvelua ja tehokkuutta, kun asiakkaina on samoja henkilöitä. Terveydenhoitaja on hankkeen myötä tutustunut alueen työttömille suunnattuihin aktivointimahdollisuuksiin ja kartoittanut hanketta ja tehnyt sitä tutuksi. Syksyn 2008 aikana hän kävi tutustumassa kuntouttavan työtoiminnan paikkoihin, joissa palvelukeskuksen asiakkaita työskentelee. Kyseisissä paikoissa työtä tehtiin pääasiassa käsillä, ja ne olivat joko käsitöitä tai tavaroiden kuljetusta, järjestelyä yms. Suurimmassa osassa paikkoja työskentelyolosuhteet olivat hyviä ja ensiaputarvikkeetkin olivat saatavilla, tosin puutteitakin oli jonkin verran havaittavissa. Hankkeen vastuuhenkilö ja terveydenhoitaja olivat syyskuussa 2008 kuntoutuksen asiakaspalveluyhteistyöryhmän palaverissa esittelemässä osahanketta. Salon alueen YTY-ryhmä otti hankkeen hyvin vastaan, mutta syvällisempää yhteistyökuviota ei tästä syntynyt. Marraskuussa terveydenhoitaja ja vastuuhenkilö olivat Salon alueen Työttömät ry:n toiminnanohjaajan kanssa keskustelemasta mahdollisesta yhteistyöstä tulevaisuudessa, mikäli jatkohankerahoitus järjestyy. Työttömien yhdistys oli hyvin halukas yhteistyön tekemiseen. Suhtautuminen hankkeeseen on ollut ylipäätään Salon seudulla myönteistä, ja moni on sanonut, että juuri tämän tyyppistä palvelua tarvitaan. Yhteistyön syntyminen on lähtenyt monesti liikkeelle siitä, että hankkeesta on tiedotettu nykyisille ja mahdollisesti tuleville yhteistyökumppaneille. Terveydenhoitaja on myös osallistunut syksystä 2008 lähtien suunnittelutyöryhmään, joka kehittää Salon työikäisten mielenterveyspalveluita. Työryhmässä on ollut mukana työntekijöitä terveys- ja sosiaalitoimesta, yksityiseltä lääkäriasemalta, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiristä, seurakunnasta, työ- ja elinkeinotoimistosta, A-klinikalta sekä kriisikeskuksesta. Yhteistyöverkoston luominen oli erityisen tärkeää hankkeen alkuvaiheessa, mutta sen ylläpitäminen ja uusien tarpeellisten kontaktien luominen myös hankkeen myöhemmässä vaiheessa on ollut hyvin tärkeää asiakastyön moninaisen toteutuksen sekä itse hankkeen eri toimintojen juurruttamisen kannalta. Terveydenhoitajan tuleminen tutuksi muiden toimijoiden keskuudessa on ollut olennainen osa hanketyötä. 10

2.2.1 BPS-ICF-toimintakyvyn arviointimalli BPS-ICF-toimintakyvyn arviointimalli on syntynyt pitkän kehitystyön tuloksena, ja Salon seudun työvoiman palvelukeskus on ensimmäinen moniammatillinen organisaatio Suomessa, joka ottaa mallin sellaisenaan käyttöönsä asiakaspalvelutyössä. Marras-joulukuussa 2008 järjestettiin työvoiman palvelukeskuksen henkilökunnalle BPS-ICFtoimintakyvyn arviointimallikoulutus. Koulutukseen osallistuivat hankkeen silloinen terveydenhoitaja, työvoimatoimiston ammatinvalintapsykologi, sosiaalityöntekijä, sosiaaliohjaaja ja kaksi työvoimaohjaajaa. Arviointimallin käytön edellytyksenä on siihen liittyvän koulutuksen suorittaminen ja ne henkilöt, jotka olivat koulutuksessa, tulevat jatkossa käyttämään keskenään arviointimallia moniammatilisena työryhmänä. Kurssin opettajina toimivat BPS-mallin kehittäjät: FT, psykologi Seija Talo; LT, fysiatri Ulla Rytökoski sekä VM, sosiaalityöntekijä Anneli Hämäläinen. Koulutukseen osallistujat olivat etukäteen opiskelleet osittain WHO:n julkaiseman ja Stakesin kääntämän teoksen: ICF. Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus. Myös jatkossa oli tarkoitus tehdä yhteistyötä mallin kehittäneiden ammattilaisten kanssa ja hankkia ainakin lisäkoulutusta. Toimintakyvyn arvioiminen ja edistäminen ovat keskeisiä työtehtäviä ihmisen hyvinvointia tavoittelevilla toimialoilla. Toimialojen välinen kommunikaatio hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistämisessä vaatii kuitenkin yhteistä toimintakykykieltä. Yhteisen kielen rakentamiseksi WHO on tuottanut toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälisen luokituksen (ICF) toimintakyvyn sisällön kuvaamiseen. BPS-malli puolestaan on suomalainen kehitystuote toimintakyvyn arvioimiseen ja edistämiseen biopsykososiaalisen lähestymistavan näkökulmasta. BPS-ICF-mallin käyttö toimintakyvyn arvioimisen ja sen kehittämistyön viitekehyksenä tuottaa yksilöllisen toimintakykyprofiilin kuvaamaan niitä voimavaroja ja toimintarajoitteita, joiden varaan rakennetaan hyvinvointia ja toimintakykyä edistävä suunnitelma. Arviointimallin käyttö selkiyttää työntekijöiden rooleja asiakastyössä ja siten vältytään päällekkäiseltä työltä. BPS-ICF-toimintakyvyn arviointimallissa asiakas arvioi ohjatusti ensin itse omaa toimintakykyään siihen kehitetyn koodauslomakkeen avulla. Lomakkeeseen on luokiteltu yksilöja ympäristötekijöitä toimintojen, suoritusten ja elämän rooleihin osallistumisen osa-alueilta. Tämän jälkeen jokaisen aihealueen ammattihenkilöstö haastattelee asiakasta ja arvioi tämän toimintakykyä. Asiakasarvioinnit tehdään mallin mukaan pääosin kolmikantaisesti: Bio: terveydenhoitaja - Psyko: ammatinvalintapsykologi - Sosio: sosiaalityöntekijä/-ohjaaja ja työvoimaohjaaja. Arvioinnissa hyödynnetään myös henkilön taustatietoja (esim. terveydenhuollossa olevat tiedot) ja muita mahdollisia henkilön toimintakyvyn arviointiin liitettävissä olevia mittareita. Arvioiva tiimi vie moniammatillisesti saadut tiedot yhteen, jonka tuotoksena syntyy toimintakykyprofiili ja toteutettavissa oleva palvelusuunnitelma. BPS-ICF-koulutuksessa opiskeltiin mm. mallin teoreettis-käsitteellistä taustaa, toimintakykykäsitteitä ja -profiilin tuottamista, toimintakyvyn arvioimisstrategioita, linkittämissääntöjä, tarkasteltiin elämänlaatumittareiden suhdetta ICF-toimintakykyyn (todeten, että ICF on hyvin laaja-alainen mittari) sekä toimintakyvyn kuvauskohteita ja niiden arviointimenetelmiä BPS-ICF-mallin bio-, psyko- ja sosiosektoreilla. Teorian lisäksi tehtiin käytännön harjoituksia valepersoonilla. Koulutuksen lopussa otettiin arvioitavaksi todellinen case, eräs sillä hetkellä ryhmäpalvelussa mukana ollut palvelukeskuksen asiakas, joka oli tähän halukas ja antoi siihen suostumuksensa. Harjoitus tapahtui kuitenkin vielä ilman asiakkaan omaa arviointiosuutta ja hänen läsnäoloaan. Asiakas sai siitä kuitenkin myöhemmin itselleen toimintakykyprofiilin avattuna sekä tiimin tekemän palvelusuunnitelman. Käytännön harjoitukset avasivat tätä muuten hyvin teoreettista ja moniulotteista arviointimallia. 11

Koulutuksen jälkeen otettiin toisesta ostopalveluna järjestetystä ryhmästä kaksi asiakasta BPS- ICF-mallin mukaiseen toimintakyvyn arviointiin. Henkilöt tekivät ensin lomakkeelle oman arvion, jonka jälkeen työntekijät haastattelivat heidät ja tekivät samalle lomakkeelle myös asiantuntija-arvion. Arvioitsijat tekivät alustavaa yhteenvetoa asiakkaan toimintakyvystä kyseessä olleelta osa-alueelta, jonka jälkeen palvelukeskuksen työryhmä kokoontui. Työryhmässä tehtiin lopullinen yhteenveto ja sen myötä palvelutarvearvio. Molempien henkilöiden kohdalla työryhmän jäsenet saivat uutta näkökulmaa asiakkaan tilanteeseen. Arvio oli hyvin kokonaisvaltainen. Palvelutarvearviossa päädyttiin toisen asiakkaan kohdalla mm. muistitestien teettämiseen, koska henkilön toimintakyvyssä oli selkeää muistitoimintorajoiteita. Toiselle arvioitavalle työryhmä päätyi suosittelemaan ensisijaisesti ammatillista kouluttautumista. Palvelutarvearvio käytiin henkilökohtaisesti asiakkaiden kanssa läpi. Arviointimallista saadut kokemukset olivat sinällään positiiviset, koska mallin kautta saatiin tutustakin asiakkaasta hyvin uutta informaatiota, joka helpotti työntekijän ohjaustyötä. Asiakas ehkä oppi myös itsestään jotain uutta saamalla myös ulkopuolista näkökantaa tilanteestaan. Arviointimalli osoittautui kuitenkin käytännössä hieman kankeaksi, sillä se oli teoreettinen ja työläs ja arviointia helpottava tietokoneavusteinen ohjelma puuttui. Lisäksi mallin käyttöönottoa vaikeuttivat henkilöstön vaihdokset, koska vain koulutuksen käynyt työntekijä voi ottaa mallin käyttöönsä. Käyttöönotto olisi vaatinut myös ohjaavaa ja koordinoivaa henkilöresurssia sekä työryhmältä sinnikästä asennetta ottaa malli aidosti osaksi perustyötä. Näin siihen olisi tullut rutinoitunut ote, mikä olisi varmasti helpottanut jatkossa mallin käyttöä. Koska kyseistä mallia oli tarkoitus käyttää työryhmänä, olisi kaikkien osallisten pitänyt sitoutua siihen erityisen hyvin. Mallin käyttöönotosta ei olla kuitenkaan vielä oltu kokonaan luopumassa, ja palvelukeskuksen uusi sosiaalityöntekijä sekä työnsuunnittelija ovat osallistuneet vuonna 2010 BPS-ICFarviointimallin koulutuspäiville Turun Petreassa. Syyskesällä 2010 on palvelukeskuksessa neuvoteltu mallin kehittäneen työryhmän kanssa mahdollisesta jatkoyhteistyöstä, mikäli tietokoneavusteinen ohjelma mallin käytön tueksi saadaan jossain vaiheessa käyttöön. 2.2.2 Ohjausryhmätyöskentely Ohjausryhmän tehtävä on ollut valvoa, seurata ja ohjata osahankkeen toteutusta. Myös hanketta koskevat suuremmat päätökset on tehty ohjausryhmässä. Pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon kehittämishankkeen Salon seudun osahankkeen ohjausryhmään on kuulunut edustajat kunnan sosiaali- ja terveystoimesta sekä työ- ja elinkeinotoimistosta. Myöhemmässä vaiheessa ohjausryhmässä on ollut myös Salon kaupungin psykososiaalisten palveluiden, liikuntatoimen, kulttuuritoimen, työttömien sekä kansalaisopiston edustajat. Ohjausryhmä on kokoontunut 2 3 kertaa vuodessa, ja kokouksissa on käsitelty mm. osahankkeen kuulumisia ja suunnitelmia, omarahoitusosuutta sekä juurruttamista. Kokousten lisäksi ohjausryhmää on tiedotettu tarpeen mukaan hankeasioissa. 2.3 Projektin toiminnallinen, asiakkaita aktivoiva osuus Osahankkeen toteutuksessa on lähdetty ennen kaikkea liikkeelle siitä ajatuksesta, että antamalla pitkäaikaistyöttömälle monipuolisesti mahdollisuuksia oman elämänlaadun kohentamiseen voidaan vaikuttaa myönteisesti hänen omatoimisuuteensa, elämänhallintakeinoihinsa ja hyvinvointiinsa. Salon seudulla onkin osahankkeen puitteissa mietitty erilaisia, asiakkaiden 12

tarpeista lähtöisin olevia (mm. terveystarkastuksista saatu kokemus) ja heitä aktivoivia keinoja, joilla voidaan edistää työttömän työnhakijan työkuntoa. Palveluja on kehitetty enemmän sen tyyppisiksi, että niissä on huomioitu monipuolisesti työkuntoa ylläpitävä ja kehittävä puoli. Syksyllä 2008 työvoiman palvelukeskus järjesti yhteistyössä Salon liikuntatoimen kanssa pitkäaikaistyöttömien liikuntaryhmän. Vuoden 2008 lokakuusta tammikuuhun 2009 työvoiman palvelukeskus / Salon kaupunki pilotoi elämänhallintapainotteista kuntouttavan työtoiminnan TYP-ryhmää, joka toteutettiin vielä myöhemminkin uudestaan. Marraskuussa 2008 osahanke koordinoi Turun ammattikorkeakoulun Salon yksikön terveydenhuollon päivityskoulutuksessa olleiden aikuisopiskelijoiden kanssa järjestettyä pitkäaikaistyöttömille suunnattua terveysneuvontapäivää, jossa pyrittiin mm. tiedottamalla antamaan eväitä omasta terveydestä huolehtimiseen. Terveysmessut toteutettiin myös vuonna 2009 uudestaan. Hankkeen aikana 2008 2010 järjestettiin useita työhallinnon ryhmäpalveluita, jotka pitivät lähtökohtaisesti sisällään psyko-fyysis-sosiaalisesti kuntouttavaa toimintaa sekä kaksi hyvinvointipäivää pitkään työttömänä olleille. 2.3.1 Liikuntaryhmä Liikuntaryhmä käynnistyi lokakuun 2008 alussa ja toimi joulukuun loppuun saakka joka toinen tiistai. Liikuntaryhmä toimi Salon uimahallin tiloissa kaupungin liikunnanohjaajan vetämänä. Ryhmä houkutteli asiakkaita heikonlaisesti. Tiedotus ja markkinointi olivat alun alkaen vähäisiä, mikä varmasti osittain vaikutti huonoon osallistuvuuteen. Lisäksi ryhmään tuli asiakkaita, joiden sitoutuminen ylipäätään minkäänlaiseen toimintaan oli ollut melko heikkoa koko palvelukeskusasiakkuuden aikana. Ryhmässä oli tarkoitus kokeilla erilaisia liikuntamuotoja, mutta huonon osallistuvuuden vuoksi ryhmäläiset keskittyivät lopulta ainoastaan kuntosaliharjoitteluun ohjaajan opastuksella. Tällä kokemuksella ryhmää ei aloitettu uudestaan, vaan osallistujille tarjottiin mahdollisuutta esim. henkilökohtaiseen liikunnanohjaukseen tai terveyskeskuksen erityisliikuntaryhmiin. Terveydenhoitaja selvitteli myös asiakkaan kanssa muita mahdollisuuksia harrastaa mielekästä liikuntaa. 2.3.2 Elämänhallintapainotteinen kuntouttavan työtoiminnan pilottiryhmä Salon seudun työvoiman palvelukeskuksen asiakkaille käynnistettiin syksyllä 2008 hankkeen puitteissa kokeiluluontoisesti elämänhallintataitoihin painottuva kuntouttavan työtoiminnan ryhmä. Kuntouttavan työtoiminnan ryhmä oli sisällöltään elämänlaatua kohottava ja työ- ja toimintakykyä ylläpitävä. Ensisijaisena tavoitteena oli ollut toiminnallisuuden ja osallistamisen kautta tukea asiakkaiden omaa aktiivisuutta ja omatoimisuutta vahvistamalla asiakkaiden omia elämänhallintakeinoja. Ryhmän toiminnalliseen sisältöön kuului muun muassa ruoanlaittoa Salon Martta-yhdistyksen vapaaehtoisten avustuksella, A-klinikan pitämä unikoulu, psykologin pitämät tunnit tunteiden hallinnasta, kulttuuria, kirjastopalveluihin ja kansalaisopiston toimintaan tutustumista ja liikuntaa. Sopimus tehtiin asiakkaille kolmeksi kuukaudeksi ja toimintapäiviä oli 1 2 kertaa viikossa, 4 6 tuntia kerrallaan osallistumispäivän sisällön mukaan. Kuntouttavan työtoiminnan ryhmän toteutuksesta vastasi palvelukeskuksen työnsuunnittelija. Ryhmässä oli kuusi asiakasta. Kokoontumisissa pystyi hyvin seuraamaan, missä kunnossa asiakas kulloinkin oli. Alkoholin käyttö väheni, koska ryhmään tulo koettiin mielekkääksi. Ruoanlaitto ja ruokailu olivat hyvin tärkeitä, useat ryhmäläiset olivat seuraavan viikon aikana valmistaneet kotona edellisillä 13

kerroilla opeteltuja ruokia. Kommenttina oli: Eihän tämä ruoanlaitto olekaan mitään avaruusmatematiikkaa. Ryhmä osallistui osahankkeen järjestämään terveysneuvontapäivään, jossa sai mittauttaa mm. verenpaine- ja kolesteroliarvonsa, ja tarjolla oli terveysneuvontaa eri alueilta. Asiakkaat olivat hyvin kiinnostuneita terveydentilastaan ja puhuivat asiasta seuraavalla kokoontumiskerralla. Ryhmä kävi tutustumassa kirjastoon ja taidemuseon näyttelyyn sekä katsoi uuden kotimaisen elokuvan. Muutama löysi kirjastosta kiinnostuksen kohteita (sarjakuvat, tietokoneisiin liittyvät kirjat ja DVD-hyllyt), kynnys taidenäyttelyyn menemiseen madaltui, eikä se kotimainen uusi elokuvakaan niin mahdoton ajatus enää ole. Näyttelyopastuksen aikana syntyi keskusteluja tauluista ja taiteilijasta, samoin elokuva herätti kannanottoja. Ennakkoluulot kulttuuria kohtaan pienenivät. Ujoimmatkin asiakkaat alkoivat kokoontumisien aikana oma-aloitteisesti ottaa osaa keskusteluihin. Tarve jutella oli suuri, sekä ohjaajien kanssa että ryhmässä. Moni koki aikansa tulevan pitkäksi kotona ja halusi sisältöä elämäänsä. Asiakkaiden todellista työkuntoa ja lahjakkuusalueita pystyi havainnoimaan, kun ryhmä oli yhdessä tilassa useita tunteja kerrallaan toistuvasti. Palvelukeskuksesta ei olisi osattu ehdottaa asiakkaille tiettyjä kursseja ilman kuntouttavan työtoiminnan ryhmästä esiin tulleita tietoja. Kokoontumisia toivottiin olevan vähintään kaksi kertaa viikossa ja joka kerralla tulisi valmistaa ruokaa. Hyvillä kokemuksilla todettiin, että tämän tyyppinen elämänhallintapainotteinen ryhmä kannattaa järjestää uudestaan, ja reilun puolen vuoden tauon jälkeen rahoitusten ja suunnitelmien selvittyä uusi ryhmä aloitti toimintansa syksyllä 2009. Se jatkoi samalla kaavalla sen jälkeenkin, tosin sittemmin ryhmän sisältöä ja toimintatapoja on edelleen hiottu ja sen toimintaa kehitetään edelleen entistä toimivammaksi. 2.3.3 Terveysneuvontapäivät 2008 ja 2009 Marraskuussa 2008 ja 2009 järjestettiin pitkäaikaistyöttömille messutyyppiset terveysneuvontapäivät Salon kirjaston Laurin salissa. Päivä järjestettiin yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulun Salon yksikön terveydenhuollon opiskelijoiden kanssa. Tapahtumaa mainostettiin kaikille alueen pitkäaikaistyöttömille lehti-ilmoituksella, palvelukeskuksessa ja työ- ja elinkeinotoimistossa asiakkaille annetuilla flyereilla sekä mainosjulisteilla, joita oli näkyvillä mm. paikallisissa kirjastoissa, marketissa ja työttömien yhdistyksessä. Tapahtumaan oli pystytetty erilaisia terveyteen liittyviä pisteitä, joihin kävijä sai tutustua ja opiskelijat antoivat samalla terveysneuvontaa ja keskustelivat kävijöiden kanssa. Eri pisteet muodostuivat liikunnasta, ravitsemuksesta, seksuaaliterveydestä, mielenterveydestä sekä mittauspisteestä, jossa asiakkaat saivat halutessaan mitata hemoglobiinin, kolesterolin sekä verenpaineensa. Messupäivissä oli myös arvonta, ja paikallinen kauppa lahjoitti palkinnoksi terveyttä edistävien ravintotuotteiden lahjakorin. 2.3.4 Psyykkisesti, fyysisesti ja sosiaalisesti työkuntoa kohottavat ryhmät ostopalveluina Hankkeen aikana 2008 2010 järjestettiin useita ostopalveluina toteutettuja työhallinnon ryhmäpalveluja, jotka olivat sisällöiltään psyykkisesti, fyysisesti ja sosiaalisesti työkuntoa edistäviä. Ryhmissä sovellettiin mm. erilaisia toiminnallisia menetelmiä (sanallinen, kuvallinen, 14

kirjallinen ja liikunnallinen itsensäilmaisu; sarjakuvatyöskentely, logoterapia, rentoutusharjoituksia, rooliharjoittelut, psykodraama- ja draamatyöskentelyä), käytiin teatterissa, harrastettiin runsaasti liikuntaa ja ulkoilua, kehontuntemuksen ja tasapainon hallinnan harjoituksia jne. Ryhmiin saattoi sisältyä lisäpalveluina myös esim. fysioterapeutin ja psykologin testauksia, kuntotestausta ja ateriapalveluja. Vaikka palvelut toteutettiin ryhmämuotoisena, niissä oli painotettu myös yksilöohjauksellista näkökulmaa, esim. yksilökeskustelut. Ryhmät olivat kestoltaan 20 päivän mittaisia jaksotettuina hieman pidemmälle aikavälille (maks. 6 viikkoa). Lisäksi asiakkaille hankittiin kahteen eri otteeseen elämänhallintaa ja voimavaroja tukeva hyvinvointipäivä. Ensimmäinen hyvinvointipäivä järjestettiin Turussa kuntoutuskeskus Petreassa. Toinen hyvinvointipäivä järjestettiin ryhmäpalvelun seurantapäivänä Salon seudun aikuisopiston toimesta. Molempiin päiviin sisältyi edestakainen kuljetus. Päivät olivat pidettyjä, ja niistä saatiin positiivista palautetta. Työntekijöiden näkökulmasta ongelmaksi muodostui riittävän asiakasmäärän saaminen eri ryhmäpalveluihin: asiakkaita, joiden olisi arveltu eniten hyötyvän tämän tyyppisistä palveluista, ei saatu mukaan ryhmiin erilaisten syiden vuoksi, esim. heikko itseluottamus, arkuus ja sosiaalisten tilanteiden pelko. Tämän vuoksi ryhmät pääosin täyttyivät jo entuudestaan aktiivisista asiakkaista. 2.3.5 Työhallinnon yksilöpalvelut ja työkykyarviot osana asiakasprosesseja Työvoiman palvelukeskuksella on käytössään erilaisin sopimusmenetelmin ostopalveluja, joilla voidaan edistää asiakkaan sijoittumista työmarkkinoille ja tarvittaessa selvittää työllistymisen esteitä ja niiden selville saamisen myötä laatia myös toimenpidesuunnitelmia tiedossa olevien työllistymistä hankaloittavien tekijöiden poistamiseksi tai ainakin lievittämiseksi niin, että työllistyminen mahdollistetaan jatkossa. Palvelukeskuksella on omia puitesopimuksia yksilöpalveluista (eri palveluntuottajia ja eri painotuksia palvelujen sisällöissä), joiden kohderyhmänä ovat palvelukeskuksen työttömät työnhakija-asiakkaat, jotka tarvitsevat työmarkkinaedellytystensä ja (psyykkisen, fyysisen ja/tai sosiaalisen) kuntoutustarpeensa kartoitusta ja joilla on erityistä työnhakuun ja elämänhallintaan liittyvää tuen tarvetta. Palveluun ohjataan asiakkaita, joilla palvelutarpeena on intensiivinen ja yksilöllinen palvelu. Palvelussa tehdään kokonaisvaltainen arvio elämäntilanteesta, ongelmanratkaisu- ja elämänhallintataidoista, pyritään lisäämään itsetuntemusta, kartoitetaan henkilön omia mahdollisuuksia ja kiinnostuksia, motivoidaan työkyvyn kohentamiseen ja sen ylläpitämiseen, arvioidaan asiakkaan työkykyä (joko asiakkaan aikaisempiin lääkärintutkimuksiin pohjautuen tai palvelun aikana tehtävän terveystarkastuksen pohjalta, mahdollisesti tähän liittyvä jatkohoitoon tai kuntoutukseen ohjaus), pyritään vahvistamaan sosiaalisia ja vuorovaikutustaitoja sekä itsetuntoa, parannetaan työmarkkina- ja työelämätietoutta. Hankkeessa työskennellyt terveydenhoitaja on ollut mukana arvioimassa joidenkin asiakkaiden kohdalla tarvetta aloittaa yksilöpalvelu, tai hän on voinut ehdottaa sitä työvoimaohjaajalle todentaessaan asiakkaalle olevan erityisen tuen tarvetta, tai että asiakas saattaisi hyötyä palvelusta muuten omassa elämäntilanteessaan. Yhteisenä tavoitteena on ollut edistää työnhakijan elämänhallintaa ja työkuntoa siihen pisteeseen, että työllistyminen mahdollistuu. Terveydenhoitaja on ollut mukana myös miettimässä, missä kohtaa asiakkaalle kannattaa tehdä työhallinnon lähete työkyvyn selvityspalveluihin yksityiselle sektorille julkisen terveydenhuollon sijaan ja miten mahdolliset sieltä tulleet jatkot saadaan hoidettua julkisessa terveydenhuollossa, esimerkiksi jos lähetteessä on mainittu kuntoutustarpeena terveyskeskuksen 15

fysioterapiajakso. Asiakkaiden suostumuksella työkykyarviot (B-lausunnot) diagnooseineen ja mahdollisine jatkohoitosuosituksineen on toimitettu terveyskeskuksen potilastietojärjestelmään, ja tarvittaessa terveydenhoitaja on varannut ajan omalle lääkärille. Kuitenkin, mikäli omalääkärikontakti terveyskeskuksessa on ollut entuudestaan toimiva, ollaan päädytty hakemaan arviota työkyvystä suoraan sitä kautta. Salossa, kuten monella muullakin paikkakunnalla Suomessa, mielenterveyspalvelut ovat jatkuvasti ruuhkautuneet ja lääkäri- tai psykologiaikoja voi joutua odottamaan kohtuuttoman kauan. Mikäli asiakkaan psyykkisessä työkunnossa arvellaan olevan heikentymää, onkin usein palvelukeskuksesta ohjattu työhallinnon lähetteellä suoraan yksityiselle psykiatrille tilanteen arvioimiseksi. Samalla on pyydetty B-lausuntoon myös jatkohoitosuositukset julkiselle puolelle (esim. mielenterveyskeskuksen päiväosastolle). Myös tarve mahdollisen lääkityksen aloittamiseksi/päivittämiseksi on samalla tarkistettu. Yksityisten lääkäripalveluiden käyttöä koskien on tehty havainto, että myös tarvittaessa jatkohoitoon pääsy (julkiseen terveydenhuoltoon) helpottuu, kun on asioitu yksityislääkärin vastaanotolla. Ilmeisesti yksityisen lääkäriaseman lääkäri ohjaa helpommin eteenpäin (useimmiten erikoissairaanhoidon puolelle) kuin terveyskeskuksessa työskentelevä kollegansa. Toisaalta myös asiakkaille jatkohoidon aloitus on ollut helpompaa, kun ensin on tehty arvio yksityislääkärillä ja sieltä on annettu jatkohoitosuositukset. Myös yksityislääkärissä asiakaspalvelun on todettu olevan huomioonottavampaa ja miellyttävämpää kuin terveyskeskuksessa. Moni asiakas on kokenut tulleensa ensimmäistä kertaa aidosti kuulluksi lääkärillä asioidessaan. 2.4 Kohderyhmän osallisuus projektissa Asiakkaille on terveystarkastusten (tarkemmin luvussa 3.1.1) lisäksi myös tarjottu mahdollisuuksia kertoa omista kokemuksistaan ja toiveistaan siitä, miten pitkäaikaistyöttömien terveyttä ja terveydenhuoltoa voitaisiin edistää. Kesällä 2008 palvelukeskus järjesti vapaamuotoisen asiakasiltapäivätilaisuuden, jossa annettiin asiakkaille mahdollisuus kertoa näistä ajatuksista ja toiveista. Syksyllä teetettiin Turun ammattikorkeakoulun Salon yksikön terveydenhuollon opiskelijoiden kanssa yhteistyössä asiakastyytyväisyyskysely sekä asiakkaita osallistava haastattelutilaisuus. 2.4.1 Asiakasiltapäivä kesäkuussa 2008 Osahankkeen, kuten palvelukeskustoiminnankin tavoitteena on Salon seudulla toimia asiakaslähtöisesti asiakkaan toiveita ja ajatuksia kuunnellen. Koska normaalissa asiakastilanteessa on hankala lähteä kartoittamaan asiakkaan ajatuksia tämäntyyppisiä toimintoja kehitettäessä, järjestimme pitkäaikaistyöttömille asiakkaille 25.6.2008 vapaaehtoisen iltapäiväkahvitilaisuuden Salon kirjaston yhteydessä olevassa yksityistilassa, johon kutsuttiin henkilökohtaisesti 9 palvelukeskuksen asiakasta. Paikalle saapui kutsutuista neljä henkilöä, joista 2 oli maahanmuuttajataustaisia, yksi henkilöistä oli alle 25-vuotias ja yksi mies. Mukana oli myös palvelukeskuksen henkilökunnasta kolme työntekijää. Tilaisuus oli vapaamuotoinen ja keskusteleva, teemana oli pitkäaikaistyöttömille suunnattu terveydenhuolto, muut julkiset palvelut ja palvelukeskuksen toiminta. Eräs osallistuja kertoi olevansa huolissaan siitä, että työttömät ja pätkätyöläiset jäävät työterveyshuollon ulkopuolelle, mikä vaikuttaa myös sairauksien ennaltaehkäisyyn. Tämä olisi myös yhteiskunnalle 16

edullisempaa. Yhteisesti oltiin sitä mieltä, että työttömillä pitäisi olla oma työterveyshuolto, ja osallistujat kokivat hankkeen tarjoaman terveydenhoitajan palvelut hyvin myönteisinä, palvelu oli koettu helposti saatavaksi ja lähestyttäväksi matalan kynnyksen palveluksi huolimatta siitä, että tilaisuutta ennen terveydenhoitaja oli ollut jo melkein kaksi kuukautta poissa. Tilaisuudessa tuli esille myös mielenterveyspalvelujen saavutettavuus, jossa on ollut Salon seudulla jo jonkin aikaa ongelmana. Eräs mukana olleista työntekijöistä kertoi saaneensa palvelukeskuksen asiakkailta kentältä tiedoksi, että hankkeeseen toivottaisiin mukaan myös psykiatrisen sairaanhoitajan työpanosta, jolloin mielenterveyspalvelu olisi helpommin saatavilla kuin tällä hetkellä mielenterveyskeskuksessa. Saavutettavuuden helpottaminen on nähty tärkeänä myös siksi, että masentunut henkilö ei jaksa aina hakea itselleen apua. Tässäkin yhteydessä on arveltu, että ajoissa toteutettu hoito tulisi yhteiskunnalle edullisemmaksi. Maahanmuuttajataustaiset osallistujat toivoivat saavansa terveyspalveluista enemmän informaatiota kotiin. Terveyskeskuksen tarjoamaan tulkkipalveluun oltiin tyytyväisiä, mutta muiden palvelujen yhteydessä (Kela, työvoimatoimisto, vakuutusyhtiöt) tulkkia kaivattiin entistä enemmän. Lisäksi maahanmuuttajat toivoivat, että asiointiin varattaisiin enemmän aikaa. Osallistujilta tuli toiveita pitkäaikaistyöttömille suunnattujen palvelujen kehittämiseen. Henkilökohtainen ravitsemusneuvonta nähtiin tarpeellisena. Kulttuuria ja ATK:ta toivottiin lisää, kuten myös Suomen historiaan liittyviä opintoja. Erilaiset teemapäivät ja -illat kiinnostivat osallistujia, sekä ruuanlaitto erilaisilla teemoilla (esim. eri kulttuurien ruokamaailma). Itsensä ilmaisemista esim. musiikki-, mielikuva-, piirtämis- ja kirjoittamisharjoituksien avulla toivoi eräs osallistuja. Liikuntaryhmästä kysyttäessä toivottiin, että se toteutettaisiin eri-ikäisiä osallistujia sisältävänä pienryhmänä, hyvällä ja asiantuntevalla opastuksella eri lajeihin sisältäen esim. kuntosalia, kävelyä, sauvakävelyä, rentoutusharjoituksia, golfia ja keilailua. Fysioterapeutin mukana olo nähtiin niin ikään tärkeänä, koska monella pitkäaikaistyöttömällä on erilaisia fyysisiä rajoitteita liikunnan harrastamiseen. Eräs osallistuja kertoi, että hänellä on polvivaiva, jonka vuoksi toivoo fysioterapeutilta ohjausta siihen, mitä liikuntaa ja miten hänen tulisi harrastaa. Nuorin osallistuja toivoi seikkailutoimintaa, koska hän oli kerran sellaiseen osallistunut ohjaavassa työvoimakoulutuksessa ollessaan. Positiivinen tekeminen ja mokailu turvallisessa ryhmässä oli ollut hänelle mielekäs kokemus. Osallistujat kokivat tilaisuuden ja mahdollisuuden tulla kuulluksi mielekkäänä, ja samantyyppisiä tilaisuuksia toivottiin jatkossakin lisää. 2.4.2 Asiakaskysely 2008 Kaksi Turun ammattikorkeakoulun Salon yksikön terveydenhoitajaopiskelijaa, Margit Hägerth ja Johanna Timperi toteuttivat kyselyn, jossa tarkasteltiin asiakkaiden tyytyväisyyttä pitkäaikaistyöttömille suunnattuun terveydenhuoltoon. TYP lähetti kyselyn saatekirjeineen elokuun 2008 lopussa Salon seudun työvoiman palvelukeskuksen hanketerveydenhoitajalla asioineille 42 asiakkaalle. Ylimääräinen kyselykierros tehtiin vielä niille, jotka eivät olleet syyskuun puolivälissä vastanneet kyselyyn. Vastaaminen tapahtui anonyymisti numeroiduin palautuskuorin siten, että opiskelijat avasivat kirjeet. Kyselyyn vastasi 20 (48 % kyselyn saaneista) asiakasta. 17

Enemmistö vastanneista oli 25 35-vuotiaita ja miehiä. Suurimmalla osalla vastanneista taustalla oli koulutuksena peruskoulu. Enemmistöllä työkokemusta oli yli kymmenen vuotta sekä työttömyysaika keskimäärin 1 5 vuotta. Monet vastaajat kokivat terveydentilansa kohtalaiseksi, ja suurimmalla osalla oli jokin pitkäaikainen sairaus. Terveydenhoitajan palvelut olivat enemmistölle tulleet tutuiksi terveystarkastuksien yhteydessä, ja terveydenhoitajan palvelut tukivat työllistymistä. Lähes puolet vastanneista käytti lisäksi terveyskeskuksen palveluita. Terveydenhoitajan palvelut olivat tulleet tutuksi terveystarkastuksen yhteydessä 75 %:lle, muissa asioissa terveydenhoitajan luona käydessä 5 %:lle ja muun yhteydenoton kautta 5 %:lle. Vastanneista 10 % ei ollut yhteydessä palvelukeskuksen terveydenhoitajaan, eikä 5 % vastannut kysymykseen. 70 % vastanneista koki saaneensa palvelukeskuksen terveydenhoitajalta riittävästi tietoa siitä, miten he itse voivat edistää omaa terveyttään ja 25 % vastanneista koki, etteivät he olleet saaneet riittävästi tietoa. Kyselyyn vastanneista 30 % oli sitä mieltä, että terveydenhoitajanpalvelut ovat tukeneet heidän työllistymisvalmiuksiaan, ja 65 % oli sitä mieltä, että palvelut eivät ole tukeneet heidän työllistymisvalmiuksiaan. 5 % ei vastannut kysymykseen lainkaan. Enemmistö vastanneista oli sitä mieltä, että terveydenhoitajan palvelu on usein ammattitaitoista, mutta palvelua ei saada riittävän nopeasti. Melkein jokaista kohdeltiin yksilöllisesti ja heidän tarpeitaan huomioitiin riittävästi. Enemmistö oli myös sitä mieltä, että heitä kuunneltiin terveystarkastuksissa ja heidän kutsumisesta tarkastuksiin huolehdittiin riittävästi. Lähes jokaiselle oli ollut hyötyä terveyspalveluista, ja enemmistö vastanneista pääsi tarvittaessa jatkotutkimuksiin. 2.4.3 Asiakkaiden ja työntekijöiden ryhmähaastattelu BIKVA-mallin mukaisesti Syksyllä 2008 Turun ammattikorkeakoulun Salon yksikön terveydenhoitajaopiskelija Jonna Tuuri toteutti päättötyönään Salon seudun palvelukeskuksessa BIKVA-malliin perustuvaa tutkimusta, jossa kartoitettiin pitkäaikaistyöttömien terveyspalveluja. Tuuri toteutti mallin kaksi ensimmäistä vaihetta. BIKVA-mallissa ajatuksena on, että asiakkaalla on oleellista tietoa, josta voi olla apua julkisen sektorin toiminnan kohdentamisessa. Arviointiprosessin suunta on alhaalta ylöspäin. Prosessi on oppimislähtöinen, ja sen odotetaan voivan vaikuttaa menetelmien kehittämiseen. Mallissa on pääpiirteissään neljä vaihetta: 1) asiakkaiden ryhmähaastattelu, jonka tuloksena saadaan tietoa kokemuksista ja subjektiivisia laatuarviointeja. 2) kenttätyöntekijöiden ryhmähaastattelu, jossa esitellään asiakkaiden palaute ja pohditaan, mihin asiakkaiden arviot heidän mielestään perustuvat. Työntekijät pohtivat omaa toimintaansa. 3) hallintojohdon ryhmähaastattelu, jossa pohditaan asiakkaiden ja kenttätyöntekijöiden palautteiden syitä. 4) asiakkaiden, kenttätyöntekijöiden ja hallintojohdon ryhmähaastatteluista saatu palaute esitellään poliittisille päättäjille, ja tarkoituksena on saada heidän arviointinsa näiden toimijoiden palautteen syistä. (Krogstrup 2004) Työvoiman palvelukeskus lähetti asiakaskyselyn mukana vapaaehtoisen kutsun osallistua 18.9.2008 asiakastilaisuuteen, jossa tarkoituksena oli kartoittaa pitkäaikaistyöttömien terveyspalveluja. Haastatteluun osallistui kuusi asiakasta. Opiskelija toteutti haastattelun itsenäisesti, mutta käytännön syistä tilaisuuden alussa oli mukana palvelukeskuksen useimmille 18

asiakkaille entuudestaan tuttu työnsuunnittelija. Tilaisuus oli luottamuksellinen. Opiskelija nauhoitti keskustelun ja teki siitä yhteenvedon, jonka hän toimitti palvelukeskuksen henkilöstölle luettavaksi ennen toista vaihetta. Toisen vaiheen mukaisesti 28.10.2008 opiskelija haastatteli palvelukeskuksen työntekijöitä. Ryhmähaastatteluun osallistui viisi työntekijää. Myös tästä ryhmähaastattelusta opiskelija teki yhteenvedon. Jatkohankkeessa 2009 järjestettiin ohjausryhmän jäsenille mallin mukaisesti 3. osio, mutta koska jäseniä ei tullut paikalle juuri lainkaan terveydenhoitajan yrityksistä huolimatta, mallin eteenpäinmeno tyssäsi siihen. 2.4.4 Asiakkaiden osallisuus vuosina 2009 2010 Hankkeessa tehtiin paljon kartoitustyötä vuonna 2008, jolla saatiin asiakaskohderyhmän tarpeet selville. Vuosina 2009 ja 2010 oli toteutuksen aikaa. Terveystarkastukset terveydenhoitajan toimesta ovat jatkuneet koko hankeajan. Asiakkaille on järjestetty erilaisia aktivoivia ryhmiä, mm. kuntouttavan työtoiminnan elämänhallintapainotteiset ryhmän työvoiman palvelukeskuksessa, työhallinnon ostopalveluina toteuttamat pitkät ja lyhyen ryhmäpalvelut sekä erilaiset tapahtumat asiakkaille. Hankkeessa on pidetty tärkeänä saada yksilöiden tarpeet esille sekä antaa mahdollisuus asiakkaiden osallistua heitä kokonaisvaltaista terveyttä ja elämänhallintaa edistäviin toimiin. Ryhmäpalveluiden lisäksi on asiakkaille tarjottu tarvelähtöisesti erilaisia yksilöllisiä palveluja, jota on pääsääntöisesti järjestetty työhallinnon ostopalveluina (esim. työkykyarviot) tai Kelan ammatillisen kuntoutuksen palveluina. 3 Asiakastiedot ja asiakkaiden näkökulma Hankkeen merkittävin ja näkyvin osuus on ollut pitkään työttömille tarjottu mahdollisuus päästä terveydenhoitajan tekemään terveystarkastukseen. Asiakkaille on kerrottu tästä palvelusta heidän asiakkuuden alkaessa työvoiman palvelukeskuksessa. Mikäli hän on halunnut terveystarkastukseen, häneltä on otettu suostumus tietojen keräämiseen ja luovuttamiseen. Tietojen keruu on koskenut nimenomaan juuri tätä palvelua, ja suostumus on annettu terveydenhoitajalle. Joissakin tapauksissa terveydenhoitaja on saattanut tulla myös itse kertomaan palvelusta, mikäli hän on ollut sillä hetkellä vapaana. Terveydenhoitaja on kutsunut asiakkaan terveystarkastukseen, ja yleensä asiakas on päässyt palveluun nopeastikin. Kutsun liitteenä terveydenhoitaja on lähettänyt asiakkaalle esitietolomakkeen etukäteen täytettäväksi. Jatkohankkeen aikana myös työ- ja elinkeinotoimisto on ohjannut asiakkaita terveystarkastuksiin. Tällöin asiakas on antanut työ- ja elinkeinotoimistolle suostumuksensa tiettyjen, rajattujen henkilötietojensa luovuttamiseen hankkeen terveydenhoitajalle. Työ- ja elinkeinotoimistossa on ollut käytössään terveydenhoitajan kalenteri tiettyjen päivien osalta, jolloin virkailija on voinut suoraan varata suostumuksen saatuaan ajan terveydenhoitajalle. Samassa yhteydessä työnhakijalle on annettu terveydenhoitajan kirje ja esitietolomake kotiin etukäteen täytettäväksi. Terveydenhoitajan kanssa samassa toimipisteessä työvoiman palvelukeskuksessa työskentelevä työ- ja elinkeinotoimiston virkailija on luonut kyseiset vapaat ajat kalenteriin ja antanut myös ajanvaraukset tiedoksi terveydenhoitajalle. Systeemi on pyritty 19

tekemään mahdollisimman kevyeksi ja helppokäyttöiseksi, jotta asiakasaikoja tekevien virkailijoiden olisi mahdollisimman helppo ottaa tämä käytäntö osaksi perustyötään. 3.1 Terveystarkastus (kirjoittajina Elina Grönlund, Niina Kanninen ja Minna Virta) Saatuaan suostumuslomakkeen on terveydenhoitaja lähettänyt asiakkaalle postitse kirjallisen kutsun vastaanotolle tai vaihtoehtoisesti suoraan soittanut asiakkaalle. Osa asiakkaista on tullut myös itse varaamaan aikaa terveystarkastukseen. Asiakas on saanut postitse esitietolomakkeen, ja jos se on jäänyt vajaaksi tai täyttämättä, täytetään se vastaanotolla. Ennen terveystarkastusta terveydenhoitaja on perehtynyt asiakkaan Effica-tietojärjestelmässä oleviin tietoihin ja mahdollisiin tiedossa oleviin ongelmiin tai muihin hoidettaviin asioihin. Terveydentarkastuksen alussa käydään läpi terveystarkastuksen tarkoitusta ja tiedustellaan myös asiakkaan mahdollisia terveydentilaa koskevia huolia tai muita ongelmia. Terveystarkastus aloitetaan pitkälti asiakkaan kanssa keskustellen. Itse tarkastuksessa mitataan verenpaine, painoindeksi, vyötärön ympärys ja näkö. Muita mahdollisia mittauksia ovat verensokeri ja hemoglobiini. Tarvittaessa tarkastetaan kuulo. Mahdollisia terveysriskejä on kartoitettu saaduilla mittaustuloksilla sekä erilaisilla kyselyillä. Kyselyistä käytössä ovat olleet riski sairastua tyypin 2 diabetekseen, masennustesti Beck, Audit ja rasvan laatuun liittyvä kysely. Jos asiakkaan terveydentila antaa siihen aihetta, on asiakas ohjattu terveyskeskuksen laboratorioon verikokeisiin. Lähetteen tarvittaviin tutkimukseen tekee terveydenhoitaja vastaanoton jälkeen. Tehtävät tutkimukset on selvitetty asiakkaalle mahdollisimman yksinkertaisesti ja ohjeistettu huolellisesti tutkimuksiin valmistautuminen (esim. paastonäytteet) ja tarvittaessa annettu ohje mukaan kirjallisena. Mahdollisia virtsanäytteitä varten asiakas on saanut näyteastiat jo vastaanotolta mukaansa. Laboratoriovastaukset on aina ilmoitettu puhelimitse asiakkaalle ja tarvittaessa tai asiakkaan sitä pyytäessä ne on lähetty vielä kirjallisena. Tulosten perusteella asiakkaalle varataan seuranta-aika terveydenhoitajalle tai omalle lääkärille terveyskeskukseen. Terveystarkastuksen yhteydessä on ollut mahdollista myös lähettää asiakas omalle lääkärille tutkimuksia varten, ravitsemusterapeutille, hammashoitoon ja fysioterapeutille. Fysiatrille tarvitaan oman lääkärin lähete. Fysioterapian jonotusajat ovat hyvin pitkät, ja yleensä sitä tarvitsevat asiakkaat käyvät ensin lääkärillä tarkastuksessa. Asiakkaat ovat käyttäneet myös optikoiden palveluita, ja tarvittaessa he ovat käyneet oman lääkärin kautta terveyskeskuksen silmälääkärissä. Asiakkaiden hammashuollon tilaa on selvitelty kysellen ja Effican tietojen perusteella, koska se on iso osa kokonaisterveyttä. Asiakkaiden hammashuollossa on ollut erittäin suuria puutteita sekä täyttä hoitamattomuutta. Suurin syy on tietämättömyys ja rahan puute. Asiakkaille on varattu vastaanotolla tarvittaessa aika hammaslääkärille ja suuhygienistille. Salon terveyskeskuksessa toimii 12 hammashoitolaa. Suuhygienistille ajan saa nopeasti, mutta hammaslääkärille aikaa joutuu odottamaan, jos tilanne ei vaadi välitöntä hoitoa. Salossa on ollut käytössä myös liikuntaneuvontapalvelu, jota on pyritty käyttämään tehokkaasti hyödyksi. Terveydenhoitaja tekee Liikkumisreseptillä (Kuntoutus/lomake LIIKKU) lyhyen lähetteen perusteista, rajoitteista ja tavoitteista ja lähettää sen liikuntatoimistoon, josta otetaan yhteys potilaaseen puhelimitse ja sovitaan tapaamisajankohta ja -paikka potilaan tilanteen mukaan. Liikuntaohjaaja lähettää palautteen PDF-oheisdokumenttina LIIKKU-lomakkeelle 20