TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry
SISÄLLYS YLEISTÄ 3 HOITOKOTI VENLA 4 RYHMÄKOTI KAISLA 5 SYLVI-KOTI 5 PÄIVÄPAIKKA VILLA 6 ASUINKOTI KOTIKUNNAS 8 SOTAINVALIDIEN ASUINKOTI 8 SAIRAANHOIDON VASTUUALUE ja LÄÄKÄRIPALVELUT 9 FYSIOTERAPIA 9 PROJEKTI- JA KANSALAISTOIMINTA 10 KIINTEISTÖNHOITO, RAVINTOHUOLTO JA PUHTAANAPITO 13 TALOUSHALLINTO 15 HARJOITTELIJAT 15 HENKILÖKUNTA JA TYÖYHTEISÖ 16 2
YLEISTÄ Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry on yleishyödyllinen, voittoa tavoittelematon sosiaali- ja terveysalan järjestö. Toiminta-ajatuksemme on edistää ikääntyvien tasa-arvoista hyvinvointia tarjoamalla yksilöllisiä kuntoutumis-, asumis-, hoiva- ja tukipalveluita sekä tukemalla kansalaistoimintaa. Vuoden 2015 toimintaa raamittavat Sylvi-kodin toiminnan vakiinnuttaminen, uuden asiakastietojärjestelmän tuomat uudistukset koko talon kirjaamiskäytäntöihin ja yhdistyksen taloudellisen vakauden turvaaminen. Haluamme yhdistyksenä olla edelläkävijä ja innovatiivinen toimija, mutta yleinen taloudellinen tilanne sekä käynnissä olevat sote-alan ja kuntakentän muutokset huomioon ottaen on viisautta keskittyä olennaiseen ja olemassa olevan turvaamiseen. Perustehtäväkin voi kaikkien tiimien arjessa olla innovatiivista, innostavaa ja luovaa, muistaen kuitenkin että työtä kehitetään aina asiakkaita varten. Ensi vuoden aikana päivitämme myös strategiamme tuleville vuosille. Silloin on mitä sopivin tilaisuus arvioida mennyttä, kirkastaa toiminta-ajatustamme ja visioida tulevaa - suunnata ajatukset siihen, mitä haluamme tulevaisuudessa olla ja mihin tähdätä. Tulevaa linjattaessa on hyvä pohtia myös uusien palvelujen mahdollisuuksia osana palvelutuotantoamme. Keskeisenä tulevan vuoden haasteena on Sylvi-kodin toiminnan vakiinnuttaminen ja integroiminen luontevaksi osaksi yhdistyksen palvelutuotantoa. Ensisijainen tavoite on saada uuden yksikön asukaspaikat ja henkilöstövakanssit täytetyksi, minkä jälkeen voidaan lähteä pitkäjänteisesti luomaan laadukkaita toimintamalleja, pelisääntöjä ja yhdistyksen arvojen mukaista hoitokulttuuria. Uusi asiakastietojärjestelmä Domacare otettiin käyttöön syksyllä 2014. Sen myötä saadaan kauan kaivattuja uudistuksia niin laskutukseen, raportointiin kuin kirjaamiseenkin. Lisäksi tavoitteena on tuoda päivittäiseen kirjaamiseen selkeä sosiokulttuurinen näkökulma, niin että se näkyy luonnollisena osana arjen perustehtävää. Ohjelman käyttöönotosta siirrytään toimintasuunnitelmavuoden aikana uuden kirjaamiskulttuurin juurruttamisvaiheeseen, mikä on iso ja aikaa vievä prosessi. Rakenteellinen kirjaaminen merkitsee suurta muutosta nykyiseen ja vaikuttaa vahvasti koko hoitokulttuuriin. Uusien kirjaamisperiaatteiden sisäistäminen edellyttää aikaa ja perehdyttämistä. Muutosprosessi tapahtuu muun arjen työn lomassa, mikä vaatii lähiesimiehiltä aikaa ja jatkuvaa tukea ja koko henkilöstön sitoutumista. Palvelutuotannossa keskitytään ylläpitämään saavutettu palvelun laatu ja hyvä maine. On tärkeää, että meidät jatkossakin tunnetaan hyvänä, luotettavana ja eettisesti toimivana palveluntarjoajana. Nyt on järkevää ja perusteltua keskittyä siihen, mitä on saavutettu ja vaalia sitä. Laatu ja maine ovat yhdistyksemme tärkein pääoma, jonka mahdollistaa osaava ja sitoutunut henkilöstö. Keskitymme hyvään johtamiseen, henkilöstön osaamisen päivittämiseen ja työhyvinvoinnin ylläpitämiseen. Keräämme aktiivisesti palautetta asukkailta, omaisilta, henkilöstöltä ja harjoittelijoilta. Palautteet ohjaavat meitä kehittämään oikeita asioita. Kansalaistoiminnassa keskitytään ikääntyvien aktiivisuuden edistämiseen ja osallisuuden tukemiseen. Suuriin uusiin aluevaltauksiin ei ole tarvetta: Olemassa olevia hyviä toimintamalleja, laajoja 3
yhteistyöverkostoja ja vahvaa asemaamme järjestökentässä käytetään hyödyksi, ja rajapintoja suhteessa yhteistyökumppaneiden vastuualueisiin selkiytetään. Vapaaehtoistyötä kehitetään ja tuetaan edelleen. Haluamme olla tulevanakin vuonna aktiivinen ja laadukas yhdistystoimija sekä luotettava yhteistyökumppani. Toimimme edelleen myös asiantuntijaorganisaationa ja jaamme osaamispääomaamme myös muille. Vuoden 2015 teemana on turvallisuus. Arvojemme mukaisesti turvallisuus nähdään laajasti, sekä fyysisenä, henkisenä, sosiaalisena että taloudellisena. Turvallisuutta edistää myös asukkaiden itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen, yksilöllinen kohtaaminen ja osallisuuden mahdollistaminen. Oleellista on fyysisen ympäristön asianmukaisuus, turvajärjestelmien ja pelastussuunnitelmien ajanmukaisuus sekä tilojen esteettömyys. Henkilöstölle turvallisuutta tuo toimiva arki ja työhyvinvointi niin fyysisessä kuin henkisessäkin mielessä. Turvallisuus on myös kodinomaisuutta ja symbolisoi tulevaa vuotta sikäli, että keskitymme nyt oman yhteisömme hyvinvointiin ja palveluiden laatuun. Taloudessa eletään epävakaata aikaa, ja yleinen taloudellinen tilanne heijastuu väistämättä myös yhdistyksemme toimintaan. Kaikki Turussa ja lähikunnissa tehdyt taloudelliset ja toiminnalliset soteratkaisut vaikuttavat suoraan myös Turun Lähimmäispalveluyhdistyksen palvelutuotantoon. Uskomme, että nyt on oikea aika hengähtää ruuhkaisten investointivuosien jälkeen ja keskittyä turvaamaan olemassa olevat rakenteet. Olemme kyenneet luomaan toimintamalleja, joissa tuotetaan erittäin hyvää laatua kohtuullisella hinnalla. Tätä mallia on syytä vaalia, sillä tulevaisuudessa asiakkailla on toivon mukaan entistä enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, mistä he palvelunsa hankkivat. Viimeistään silloin erikoistuminen sosiokulttuuriseen toimintamalliin, laadukkaaseen hoitoon ja palveluiden paikallisuus saavat ansaitsemansa arvon ja merkityksen. HOITOKOTI VENLA Hoitokoti Venlassa tarjotaan tulevanakin vuonna muistisairaille ympärivuorokautista hoitoa turvallisessa ja kodikkaassa ympäristössä. Pitkäaikaissairaanhoidon asukkaiden luonnollinen poistuma muuttaa Venlan palvelurakennetta: Tulevaisuudessa Venlassa hoidettaneen muistisairaita ikääntyviä tehostetun palveluasumisen asiakkaina ja/tai lyhytaikaishoidossa. Venlassa on halukkuutta lisätä lyhytaikaishoidon asiakasmääriä ja myös kehittää palvelurakennetta yhdessä palveluja ostavien kuntien kanssa. Hoitokodissa keskitytään pitkäaikaisasukkaiden yksilölliseen, laadukkaaseen hoitoon ja virikkeelliseen arkeen asukkaiden omien voimavarojen mukaan. Jokaiselle asukkaalle pyritään järjestämään onnistumisen kokemuksia ja hyvänolon tunteita, tulevaisuudessa yhä yksilöllisemmin asukkaiden kuntoisuuden heikentyessä. Kotikunnaan yhteisiin tapahtumiin ja esityksiin asukkaat osallistuvat voimiensa mukaan. Venlassa pyritään hoitamaan asukkaat loppuun asti ja takaamaan heille kivuton ja arvokas saattohoito. Hoitokoti Venlan lyhytaikaishoidon asiakkaista osa käy säännöllisessä vuorohoidossa, osa asiakkaista tulee hoitojaksolle omaishoitajien lakisääteisten vapaiden ajaksi ja osa on hoitojaksolla vain kerran esim. hoitoisuuden arvioimiseksi. Hoitojakson aikana tuetaan asiakkaiden omien jäljellä olevia voimavaroja ja luodaan kodin arkeen turvallisuutta ja säännöllisyyttä. Omaisten tukeminen ja ohjaus on tärkeää, jotta 4
lyhytaikaishoidon tavoitteet saavutetaan ja asiakkaiden kotona asumista voidaan tukea mahdollisimman pitkään. Hoitajat jatkavat kirjaamiskulttuurin kehittämistä ja uuden asiakastietojärjestelmän mukanaan tuomia kirjaamistapoja hyödynnetään arjen hoitotyössä. Omahoitajaroolia vahvistetaan, ja jokainen omahoitaja on vastuussa siitä, että ns. oman asukkaan yksilölliset sosiaaliset, psyykkiset ja fyysiset tarpeet tulevat kuulluiksi. RYHMÄKOTI KAISLA Ryhmäkoti Kaisla tarjoaa tehostettua palveluasumista muistisairaille vanhuksille turvallisessa ja kodinomaisessa ympäristössä. Seudullinen puitesopimus kattaa Turun, Raision ja Naantalin kaupungin sekä Liedon kunnan. Kaarinan kanssa yhteistyö jatkuu erillissopimuksen mukaisesti. Valtiokonttorin ja palveluseteliasiakkaiden sopimukset jatkuvat toimintavuoden 2015. Kaislaan voi sijoittua asukkaaksi myös itse maksavana asiakkaana. Toimintasuunnitelmavuoden aikana on tärkeää saada pidettyä käyttöaste korkeana. Kaislassa päätavoitteena on pitää yllä laadukasta ja asukaslähtöistä muistisairaiden hoitoa ja huolenpitoa. Asukkaille halutaan taata turvallinen ympäristö asua ja antaa mahdollisuus elää monipuolista arkea, jossa huomioidaan myös sosiokulttuuriset tarpeet. Domacare ohjelma on otettu käyttöön loppuvuonna 2014. Sen myötä siirrytään uuteen kirjaamiskulttuuriin. Vuonna 2015 muutosta juurrutetaan osaksi hoitotyötä. Toimintasuunnitelmavuoden aikana opitaan käyttämään ohjelman erilaisia mahdollisuuksia, jotka selkeyttävät työnkuvia ja edistävät asukkaiden laadukasta, kokonaisvaltaista hoitoa. Uusi kirjaamiskulttuuri vaikuttaa siihen, että hoito ja koko yksikön arki muuttuu yhä asiakaslähtöisemmäksi ja asukkaiden hoidon suunnitteluun panostetaan yhteistyössä omaisten/läheisten kanssa. Tähän haasteeseen vastaaminen edellyttää omahoitajan roolin vahvistamista. Tärkeimmäksi yksikkökohtaiseksi tavoitteeksi nouseekin omahoitajan työnkuvan auki kirjoittaminen ja omahoitajuuden kehittäminen. Omahoitajaroolin vahvistuminen lisää hoitajan vastuuta mutta samalla myös sitoutumista yhteisöön. SYLVI-KOTI Sylvi-koti avasi ovensa asukkaille toukokuussa 2014 ja se tarjoaa tehostettua palveluasumista muistisairaille vanhuksille ympäri vuorokauden. Yksikkö toimii kahdessa 12-paikkaisessa pienryhmäkodissa. Asukkaat ohjautuvat Sylvi-kotiin seudullisen puitesopimuksen mukaisesti Raisiosta, Turusta, Naantalin kaupungista sekä Liedon kunnasta. Asiakkaita voidaan ottaa myös valtiokonttorin ja palveluseteliasiakkaiden sopimusten mukaisesti sekä yksityisesti. Sylvi-kodissa on eletty avaamisen jälkeen jatkuvaa muutosten aikaa. Muutokset koskevat myös henkilökuntaa: Hoitajaresursseja on lisätty samassa suhteessa kuin uusia asukkaita on muuttanut Sylvi- 5
kotiin. Toimintasuunnitelmavuoden pääasiallisena tavoitteena on saada arki sujuvaksi toimintakäytäntöjä hiomalla. Henkilöstötasolla kehitetään edelleen perehdyttämistä ja tiimiytymistä. Sylvi-kodissa näkyy vahvana organisaatiollemme ominainen tiimityöskentelymalli, joka ohjaa yksikön toimintaa. Tiimityöskentelyn pääasiallinen tavoite on entisestään vahvistaa voimassa olevia vastuualueita ja omahoitajajärjestelmää. Sylvi-kodin vahvuutena on henkilökunnan ammattitaito muistisairaiden vanhusten hoidossa. Tätä hyödynnetään aktiivisesti tekemällä arjesta virikkeellistä asiakkaiden yksilölliset tarpeet ja sosiokulttuurinen toimintatapa huomioiden. PÄIVÄPAIKKA VILLA Päiväpaikka Villa tarjoaa kotona selviytymistä tukevaa muistikuntoutusta muistisairautta sairastaville ikääntyville. Toiminnan tavoitteena on edistää fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimijuutta osallistavassa ja turvallisessa ryhmämuotoisessa toiminnassa. Turun kaupunki myöntää toiminnan mahdollistavan avustuksen vuosittain; vuoden 2015 avustuspäätös ei ole vielä tullut. Vuoden 2014 aikana muistikuntoutuksen painopiste siirtyi sairauden varhaisempaan vaiheeseen, ja muutoksesta johtuen toiminnan kehittäminen on edelleen ajankohtaista. Tavoitteena on saada asiakasmäärät pysymään vähintään tämänhetkisellä tasolla. Haasteena onkin uuden asiakaskunnan sitouttaminen säännölliseen kuntoutukseen. Asiakkuuksien muuttuessa lisätään asiakkaiden vaikutusmahdollisuuksia toiminnan sisältöön. Vuonna 2015 on tarkoitus muodostaa ns. asiakasraati kehittämään ja ideoimaan toimintaa. Villan asiakkaille tehdään asiakaskysely muistikuntoutuksen sisällöstä ja heidän toiveistaan. Aikaisemmin tyytyväisyyskyselyyn ovat vastanneet omaiset, mutta asiakaskunnan muuttuessa on perusteltua suunnata kysely asiakkaille. Domacare-ohjelman myötä Villassa on otettu käyttöön asiakkaiden muistikuntoutuksen henkilökohtaiset tavoitteet. Vuonna 2015 paneudutaan erityisesti tavoitteiden arvioinnin kehittämiseen. Tulevaisuudessa on tärkeää suunnitella toimintaa tavoitteiden pohjalta. Asiakaskunnan muuttuessa ryhmämuotoisen kuntoutuksen tulee olla yhä monimuotoisempaa ja suunnitelmallisempaa. Asiakkaiden erilaiset toiveet ja odotukset tuovat toiminnan suunnitteluun omat haasteensa, joten ohjaajilla pitää olla selkeä käsitys toiminnan tavoitteista. Pitkän päivätoimintakokemuksen omaavana yhdistystoimijana meidän on erittäin tärkeää olla mukana kehittämässä muistikuntoutusta yhteistyössä muiden päiväpaikkojen ja Turun kaupungin ennalta ehkäisevien palveluiden kanssa. Turun kaupungin mahdolliset organisaatiomuutokset saattavat vaikuttaa yhteistyön muotoihin. 6
7
ASUINKOTI KOTIKUNNAS Asuinkoti Kotikunnaassa on 39 palveluasuntoa, joissa on mahdollisuus myös ympärivuorokautiseen hoitoon. Ympärivuorokautisen hoidon piirissä ovat tehostetun palveluasumisen asiakkaat ja sotainvalidit, jotka asuvat Kotikunnaassa valtiokonttorin maksusitoumuksella. Tehostettua palveluasumista tarjotaan sopimuskuntien myöntämillä maksusitoumuksilla, palveluseteleillä tai yksityisesti. Tehostetun palveluasumisen käyttöastetta pyritään tulevan vuoden aikana aktiivisesti kasvattamaan. Ympärivuorokautinen hoito turvataan asuinkodin oman hoitohenkilökunnan ja yöhoidosta vastaavien muistisairaiden yksiköiden yöhoitajien yhteistyöllä. Asuinkoti Kotikunnaan asukkaille tarjotaan yksilöllisiä, henkilökohtaisia tarpeita vastaavia palveluita. Jokaiselle asukkaalle, joka ei ole ympärivuorokautisen hoidon piirissä, laaditaan henkilökohtainen palvelusopimus, jota muutetaan palvelutarpeiden muuttuessa. Asuinkodin asukkaita kannustetaan osallistumaan voimavarojensa mukaan Kotikunnaan yhteisölliseen arkeen ja heitä tuetaan löytämään arjesta pieniä ilon hetkiä. Kaikkien asukkaiden osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia halutaan edistää. Kotikunnaan asukasneuvoston toimintaa tuetaan ja asukkaiden esittämiä kehittämisajatuksia kuunnellaan herkällä korvalla. Kotikunnaassa vuosittain koottava asukas- ja omaispalaute käsitellään asukasneuvostossa siltä osin kuin palaute koskee Asuinkodin ja Sotainvalidien asuinkodin asioita. Asuinkodissakin jatketaan toimintasuunnitelmavuonna hoitotyön kirjaamisen kehittämistä. Uuden asiakastietojärjestelmän odotetaan tuovan helpotusta kirjaamiseen ja sujuvuutta arjen hallintaan. Kotipalvelun työntekijöiden työkenttä on vaihteleva, ja asukkaiden muuttuvat tarpeet vaativat hetkeen tarttumista: Työtapoja muutetaan ja kehitetään kulloistenkin tilanteiden edellyttämällä tavalla. SOTAINVALIDIEN ASUINKOTI Sotainvalidit sijoittuvat Kotikunnaaseen valtiokonttorin maksusitoumuksella. Myös lyhytaikaiseen hoitoon on mahdollisuus. Kotikunnaassa voidaan hoitaa kaikkiin kolmeen toimintakykyluokkaan kuuluvia sotainvalideja, ja heillä on täällä mahdollisuus kodinomaiseen laitosasumiseen omassa asunnossaan elämänsä loppuun asti. Sotainvalidiasiakkaiden yksilöllistä hoidon tarvetta määriteltäessä otetaan huomioon jokaisen henkilökohtaiset tarpeet ja persoonallisuus. Heitä kannustetaan osallistumaan aktiivisesti omaa hoitoaan koskevaan päätöksentekoon yhdessä tutun hoitohenkilökunnan kanssa. Asukkaiden toimijuutta tuetaan ja heitä innostetaan ja ohjataan osallistumaan Kotikunnaan monipuoliseen viriketoimintaan. Sotainvalidien kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista vastaa säännöllisesti kokoontuva moniammattillinen työryhmä. 8
SAIRAANHOIDON VASTUUALUE JA LÄÄKÄRIPALVELUT Asukkaiden hyvinvointi ja toimintakyvyn ylläpitäminen turvataan hyvällä, eettisellä hoidolla ja täysipainoisella ravitsemuksella sekä mahdollistamalla kaikille sosiaalisesti virikkeellinen arki ja osallisuus. Hoitotyön perustana on aina hoitosuunnitelma, mikä on keskeinen asukasturvallisuutta lisäävä tekijä. Käyttöön otettava rakenteellinen kirjaaminen ohjaa hoitoa yhä asiakaslähtöisempään suuntaan. Asukkaan tarpeet, hoidon tavoitteet, toteutus, keinot ja seuranta kirjataan yksilöllisesti. Toimintasuunnitelmavuonna hoidon tärkeimmät painotukset liittyvät vuodehoito- ja lääkehoitokoulutukseen. Asukkaat ovat monisairaita, joten hyvä perushoito on keskeinen asia. Omaisten ja läheisten osallistuminen asukkaiden elämään lisää turvallisuuden ja läheisyyden kokemusta. Kotikunnaan hoitohenkilökunnan lääkehoito-osaaminen varmistetaan ensi vuonnakin näytöillä ja teoreettisilla lääkehoidon kokeilla. Kaikkien yksiköiden lääkehoitosuunnitelmat päivitetään vuosittain. Lääkepoikkeamat kirjataan ja poikkeamista tehdään raportti. Poikkeamat käsitellään tiimipalavereissa. Hoitohenkilöstö on motivoitunut ammattitaitonsa ylläpitämiseen, ja heille on ensi vuonnakin tarjolla alan lisäkoulutusta mm. haavahoidossa, hygieniassa ja ensiaputaidoissa. Asukkaiden hoitaminen loppuun saakka edellyttää hoitajilta lisää tietoa ja taitoja, jotta myös vuodehoito- ja saattohoitovaihe hoidetaan laadukkaasti ja eettisesti. Kotikunnaassa toimii ensi vuonna kolme lääkäriä, kaksi yksityistä ja yksi Turun kaupungin hyvinvointitoimialan lääkäri. Turun kaupungin lääkäri hoitaa tehostetun palveluasumisen ja palveluseteliasukkaat. Yksityislääkäreistä toinen huolehtii Hoitokoti Venlan pitkäaikaissairaanhoidon asukkaista ja toinen sotainvalidiasiakkaiden ja vuokra-asukkaiden lääkäripalveluista. FYSIOTERAPIA Kotikunnaan fysioterapiatoiminta jatkuu ensi vuonnakin Turun kaupungin ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa solmittujen puitesopimusten mukaisesti. Tuotamme aikuisten neurologisen fysioterapian ja tuki- ja liikuntaelinsairauksien fysioterapian palveluita ja tarjoamme kuntoutusta myös sotaveteraaneille. Fysioterapiapalvelut painottunevat tulevaisuudessa entistä enemmän aikuisten neurologiseen kuntoutukseen. Kotikunnaan fysioterapeutin palveluita käyttävät myös Kotikunnaassa asuvat sotainvalidit ja muut asukkaat. Ikääntyvien fysioterapiapalveluita markkinoidaan toimintasuunnitelmavuonna aktiivisesti talon ulkopuolelle, tavoitteena kuntoutustoiminnan selkeä kasvu. Fysioterapeuttien määrää lisätään tarvittaessa suhteessa kasvavaan asiakasmäärään. Kotikunnaan fysioterapia- ja liikuntatoiminta tukee osaltaan Ikääntymisen resurssikeskus -ajattelua ja sosiokulttuurista vanhustyötä: Fysioterapian ja liikunnan keinoin lisätään ikääntyneiden kotona 9
asumisen turvallisuutta. Kotikunnaassa pidetään päivittäin erilaisia liikuntaryhmiä, mm. tuolijumppaa ja vesijumppaa. Vesijumppaa tarjotaan myös Kotikunnaan ulkopuolelta tuleville vanhuksille, ja Kotikunnaan asukkaiden ja kotona asuvien ikäihmisten kuntosalitoiminta jatkuu. Liikuntaa järjestetään yhä enemmän kotona asuville ikääntyneille yhteistyössä muiden yhdistysten ja Turun kaupungin kanssa. Toimintasuunnitelmavuonna järjestetään kotona asuville ikääntyneille monipuolista liikuntaa osana Avoimet Ovet hanketta. Tästä syystä ensi vuonna ei haeta liikunta-avustusta muualta kuin Turun kaupungin liikuntalautakunnalta (avustus erityisryhmien liikunnan järjestämiseen). Omaishoitokeskuksen vapaaehtoisten vesijumppa jatkuu osana Avoimet Ovet -toimintaa. Kotikunnaan asukasneuvoston toiveita ja ideoita liikuntatoiminnan kehittämiseksi kuullaan. Mikäli THL:n ja Turun kaupungin kanssa yhteistyössä toteutettava ennakoivan gerontologisen kuntoutuksen hanke Koto saa jatkoa, olemme siinä aktiivisesti mukana. PROJEKTI- JA KANSALAISTOIMINTA Kaikki Turun Lähimmäispalveluyhdistyksen hankkeet linkittyvät toisiinsa ja niiden viitekehyksenä on sosiokulttuurinen vanhustyö. Vuoden 2015 aikana hanketoimintaa selkiytetään ja keskitytään ikääntyneiden omaehtoisen kansalaistoiminnan tukemiseen. Erityisenä kehittämiskohteena on sosiokulttuurisen toiminnan turvaaminen eristäytyneille ja vähävaraisille vanhuksille. Yhteistyön ja hanketoiminnan rajapintojen tarkastelu muiden yhdistysten ja julkisen sektorin kanssa korostuu entisestään. Ensi vuonna yhdistyksessämme toteutetaan Kunto-toimintaa ja Avoimet Ovet -hanketta, mikäli RAY myöntää niille avustuksen. Kunto hankkeen pohjalta Ak-rahoitteisena uudelleen käynnistyvässä Kunto-toiminnassa tehdään yhteistyötä Laitilan Vanhaintuki ry:n ja useiden yhdistysten kanssa Turussa ja Laitilassa. Toiminnassa korostetaan erityisesti ikääntyneiden mielenterveyskuntoutujien osallisuuden tukemista. Hankkeessa keskitytään kotikäynteihin ja asiakkaiden aktivointiin, ja siihen sisältyy ryhmiä ja korttelitoimintaa. Kohderyhmään kuuluvat yksinäiset, masentuneet, vähävaraiset, syrjäytyneet ja/tai syrjäytymisvaarassa olevat yli 60-vuotiaat henkilöt, muistisairautta sairastavat omaishoitajineen ja ikääntyneet mielenterveyskuntoutujat. Hanketyöntekijöitä on ensi vuonna kolme, joista kaksi Turussa ja yksi Laitilassa. Mukana on paljon vapaaehtoisia. Kunto-toimintamallin vaikuttavuutta ja vaikuttavuuden seurantaa kehitetään edelleen. Erityisesti aktivointikäyntien määrää lisätään ja ikääntyneille mielenterveyskuntoutujille suunnattua vapaaehtoistoimintaa kehitetään. Psykososiaalisista ongelmista kärsivien ikääntyvien HyMy-ryhmä jatkuu Kotikunnaassa osana Kuntotoimintaa; ryhmää ohjaavat vapaaehtoiset. Myös Kotikunnaan kuntosaliryhmät ja Laitilan kortteliryhmät jatkuvat, samoin Nättinummen ja Nummen ryhmä sekä Runosmäen Äijäkerho vapaaehtoisten ohjaamina. 10
Ohjausryhmät kokoontuvat säännöllisesti Turussa ja Laitilassa. Ohjausryhmille järjestetään keväällä 2015 yhteinen kehittämispäivä ja syksyllä arviointipäivä. Hankkeesta ilmestyy opinnäytetöitä ja lehtiartikkeleja. Messuille, seminaareihin ja tapahtumiin osallistutaan aktiivisesti. Ikääntymisen resurssikeskuksen perustamiseen tähtäävä Avoimet Ovet -hanke jatkuu RAY:n tuella yhdessä Turun kaupungin hyvinvointikeskusten Ruusukorttelin ja Lehmusvalkaman sekä Turun Ukkokoti ry:n Palvelutalo Wilenin kanssa. Työntekijöitä hankkeessa on kaksi, ja siihen osallistuu myös useita vapaaehtoisia. Ajatuksena on avata mukana olevien toimijoiden ovet kotona asuville vanhuksille ja kehittää yhdessä vapaaehtois- ja kansalaistoimintaa Turussa. Ennaltaehkäisevien toimintojen ja vapaaehtoistoiminnan yhteistyöllä lisätään kotona asuvien ikääntyneiden yhteisöllisyyttä. Avoimet Ovet -hankkeessa vahvistetaan Kotikunnaan roolia ikääntymisen ja kansalaistoiminnan resurssikeskuksena omalla toiminta-alueellaan. Merkittävää yhteistyötä tehdään Turun kaupungin vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin kanssa. Hankkeen myötä syntynyt ikääntyville suunnattu Menovinkit-esite tulee pysyvään käyttöön yhteistyössä Turun kaupungin kanssa. Liikkuvan resurssikeskuksen ajatusta viedään ensi vuoden aikana eteenpäin ja luodaan pohjaa mahdolliselle uudelle hankkeelle. Kotikunnaassa vuonna 2013 aloittanut Kortteliklubi kotona asuville ikääntyneille jatkuu myös ensi vuonna osana Avoimet Ovet -hanketta. Niin ikään Luonnonläheiset- ja Kävelytreffitoiminta jatkuvat. Hankeen arviointia jatketaan ja toimintamuotoja juurrutetaan. Vapaaehtoistoimintaa kehitetään kotona asuvien ikäihmisten näkökulmasta. Vanhustyön keskusliiton ja Avoimet Ovet hankkeen vuonna 2013 yhdessä järjestämän Ystäväpiiri koulutuksen pohjalta syntyneet tavoitteelliset, yksinäisyyttä lieventävät Ystäväpiiri ryhmät jatkuvat. Kehitämme Kulttuuriystävät-toimintamallia yhteistyössä SPR:n Turun osaston kanssa; päävastuu ja organisointi on SPR:llä. Taideapteekki toiminta siirtyy muiden tahojen vetämäksi. Olemme ensi vuonnakin aktiivisesti mukana Jyväskylän Kulttuuriluotsi -verkostossa ja Kulttuurihyvinvointia Turussa - verkostossa. Säännölliset yhteisömusiikkipedagogien vierailut Kotikunnaan eri yksiköissä jatkuvat. Ikääntyneiden Taiteiden yö -perinnettä jatketaan niin ikään. Turun kaupungin, RAY:n ja muiden rahoittajatahojen strategioita ja linjauksia seurataan aktiivisesti. Myös EU:n ja keskusliittojemme sekä Soste ry:n ajankohtaiset teemat huomioidaan. Hankkeista tiedotetaan yhteistyökumppaneille, Ray:lle ja keskusjärjestöillemme hyödyntämällä myös Kotikunnaan kotisivuja ja sosiaalista mediaa. Ammattilehtiin tuotetaan artikkeleita ja osallistutaan alan tapahtumiin ja seminaareihin. Arviointiyhteistyötä tehdään oppilaitosten kanssa. Ensi vuonna yhteisöömme liittyy RAY:n Paikka auki avustusohjelman myötä uusi nuori työntekijä, mikäli Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton hakema hanke saa rahoituksen. Hänen työtehtävänsä liittyvät Ikääntymisen resurssikeskuksen toimintaan ja sosiokulttuurisen vanhustyön tukemiseen. Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitosta saadaan tukea mm. mentorointiin. Vapaaehtoistoiminta jatkuu aktiivisena osana Kotikunnaan päivittäistä elämää. Kotikunnassa toimii enimmillään 30 vapaaehtoista. Ensi vuonna vapaaehtoisten panosta hyödynnetään nykyistä enemmän myös hoitoyksiköissä (yksiköiden omat vapaaehtoiset), jolloin myös hoitotiimit suunnittelevat omalta osaltaan toimintaa ja tukevat vapaaehtoisia. Vapaaehtoistyön peruskurssin järjestämisvastuu siirtyy toimintasuunnitelmavuonna muualle. Uusia vapaaehtoisia rekrytoidaan pääosin hankkeisiin. Myös 11
muiden toimijoiden palveluita (mm. Varsinais-Suomen Muistiyhdistys ja Kulttuuriystävät) hyödynnetään, ja yhteistyö TST ry:n kanssa jatkuu aktiivisena. Vapaaehtoiset ohjaavat yhä enemmän ryhmätoimintoja Ikääntymisen resurssikeskusmallin mukaisesti, jolloin kansalaistoiminnan mahdollisuudet laajenevat. Vapaaehtoisten oma vaikuttaminen, osallisuus ja hyvinvointi ovat edelleen keskeisiä teemoja, ja heille on tarjolla hyvinvointia tukevaa virkistystoimintaa. Ystäväkirje ilmestyy edelleen, nyt myös sähköisenä. Avoimet ovet -hankkeen työntekijät tekevät aktiivista yhteistyötä vapaaehtoisten ja Turun kaupungin vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin kanssa. Yhdistyksen edustaja on edelleen mukana Poijun ohjausryhmässä, ja Valikko-ryhmän järjestämät Hansan messut toteutetaan tuttuun tapaan. Vapaaehtoisten Non stop koulutuksiin ja työnohjaukseen osallistumme kumppanina, ja toimimme edelleen myös Vapaaehtoisen vanhustyön kehittämisryhmässä, Nice-verkostossa ja Turun Valikko-ryhmässä. Valtakunnallisiin vapaaehtoistoiminnan foorumeihin osallistutaan mahdollisuuksien mukaan. 12
KIINTEISTÖNHOITO, RAVINTOHUOLTO JA PUHTAANAPITO Kiinteistönhoidon vastuualueen muodostavat kiinteistömassan lisäksi piha-alueet, rakennukset ja niiden talotekniset asiat, ATK-järjestelmät ja -laitteet, puhelimet, turvatekniikka ja muut turvallisuuteen ja viranomaisyhteistyöhön liittyvät asiat. Toukokuussa 2014 valmistunut laajennus on tuonut tähän merkittävän lisän. Kiinteistönhoidon organisointi ja resurssien tarkoituksenmukainen uudelleenjako on vielä käynnissä ja jatkuu tulevana vuonna kiinteistönhoitajan ollessa kesään asti vuorotteluvapaalla. Kiinteistönhoidon perustyöt ja kunnossapito rytmittyvät vuosikellon mukaisesti. Näin kiinteistönhoidolla on ajantasainen tieto kiinteistön kunnosta. Ennakoivilla toimenpiteillä varmistetaan kiinteistön kunnossa pysyminen ja minimoidaan yllättäviä kulueriä. Vuonna 2015 jatketaan vuokra- 13
asuntojen sisäpintojen uusimista aina asukkaan vaihtuessa. Ryhmäkoti Kaislan keittiöiden kaapistot kaipaavat uusimista, ja myös Kaislan asukashuoneet ovat osin pintaremontin tarpeessa. Kaislaa rakennettaessa tehty autotalli ja myös takapihan katos odottavat maalausta ja kunnostusta. Ulkoalueet on vuonna 2014 saatettu uuteen uskoon ja niiden hoitoon panostetaan, jotta kiitosta saanut uusi ilme säilyy. Ulkoalueiden hoidossa käytämme hyväksemme myös puutarha-alan ammattilaisapua. Energian järkevään käyttöön kiinnitetään jatkuvaa huomiota. Tulevana vuonna saadaan jo käsitystä Sylvi-kotiin valitun maalämmön vaikutuksista. Jokainen kiinteistössä asuva ja työskentelevä vaikuttaa omilla toimillaan merkittävästi energiankäyttöön ja kustannuksiin. Tulevan vuoden painopistealueena Kotikunnaassa on turvallisuus. Kiinteistönhoito vastaa järjestelmien toimivuudesta ja huolehtii näin omalta osaltaan fyysisestä turvallisuudesta. Nopea ja oikea-aikainen tarttuminen kiinteistössä ilmeneviin ongelmiin lisää sekin turvallisuutta ja ennaltaehkäisee vahinkoja. Poistumisharjoitukset ja turvallisuuskoulutus alkusammutusharjoituksineen ovat vuosittain toistuvia käytäntöjä. Kotikunnaassa ovat ensi vuonnakin vuokralla Turun kaupungin muistisairaiden yksikkö Kurjenpesä sekä kampaaja. Kotikunnaan muita tiloja vuokrataan entistä aktiivisemmmin ulkopuolisille toimijoille esim. kokous- ja koulutuskäyttöön. Yleisten tilojen, vuokra-asuntojen ja Hoitokoti Venlan siivouksesta huolehtivat yhdistyksen omat työntekijät. Ryhmäkoti Kaislan ja Sylvi-kodin siivous tuotetaan ostopalveluna. Erityisesti vuokraasukkaille oma, tuttu siistijä on tärkeä laatutekijä, joka lisää myös turvallisuudentunnetta. Tehostetun palveluasumisen mahdollinen lisääntyminen näkyy siistijöiden työssä: Asunnot siivotaan viikoittain, kun muutoin vuokra-asuntojen siivousväli on kaksi viikkoa. Siistijöiden työhön vaikuttavat myös sotainvalidiasiakkaiden määrän mahdolliset muutokset. Sylvi-kodin valmistuminen toi muutoksia myös ravintohuollon toimintaan. Olemassa olevat resurssit on jaettu ja toiminta organisoitu uudelleen niin henkilöstön kuin laitekapasiteetinkin osalta. Muutos jatkuu ja toiminta hakee muotoaan, kun Sylvi-kodin asukaspaikat täyttyvät. Tehostetun palveluasumisen asteittainen lisääntyminen kasvattaa myös keittiön valmistamien annosten määrää. Keittiö ei erityisesti pyri enää hankkimaan ulkopuolisia asiakkaita. Kotikunnaan ruokasali on ensi vuonnakin avoinna vuoden jokaisena päivänä. Keittiö palvelee Kotikunnaan ja Kurjenpesän asukkaita, henkilökuntaa ja omaisia, vapaaehtoisia, projektiasiakkaita, psykiatrisen avohuollon asiakkaita ja Kotikunnaan ulkopuolelta lounaalle tulevia asiakkaita. Keittiö huolehtii osaltaan myös Kotikunnaassa järjestettävien tilaisuuksien tarjoiluista. Asiakaspalautetta saadaan Kotikunnaan vuosittaisen asiakas- ja omaiskyselyn ja erillisten, kohdistettujen kyselyjen kautta. 14
TALOUSHALLINTO Merkittävä osa Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry:n taloushallinnosta on vuodesta 2010 lähtien ulkoistettu Tilitoimisto Taina Niemelä Oy:lle. Yhteistyö tulee jatkumaan samansisältöisenä. Tulevana vuonna on tärkeää huolehtia kulukurista: Raskaat investoinnit ja vaihtelevat käyttöasteet ovat rasittaneet taloutta, ja nyt on olennaista turvata taloudellisesti vakaa ja turvallinen asema. Työvoimavaltaisella alalla, jossa palkkojen ja sivukulujen osuus kuluista on yli 70 prosenttia, on aina ajankohtaista panostaa työhyvinvointiin ja henkilöstöresurssien suuntaamiseen toiminnan kannalta olennaisimpaan. Asukashallintajärjestelmä Domacare vaikuttaa myös taloushallinnon prosesseihin. Domacare nopeuttaa ja selkiyttää laskutusta ja tekee kaikille käyttäjille helpommaksi saada järjestelmästä oleellisia taloushallinnon raportteja. Uuden järjestelmän käyttöä hiotaan vielä tulevanakin vuonna; ennen kaikkea työstetään ja kehitetään eri ohjelmien keskinäistä toimivuutta. Taloushallinnon näkökulmasta hanketoiminnan suurin muutos ensi vuonna on se, että RAY:n uusien ohjeiden mukaan sen rahoittamista hankkeista on laadittava oma tilinpäätös. Muutos on tervetullut ja selkiyttää entisestään palvelutuotannon ja kansalaistoiminnan taloudenhallintaa sekä niiden erillisyyttä omina toisistaan riippumattomina kokonaisuuksina. HARJOITTELIJAT Kotikunnaassa tehdään aktiivista, laadukasta ja monipuolista opiskelijayhteistyötä, ja ensi vuonnakin työyhteisöömme kuuluu suuri joukko eri-ikäisiä ja monista eri oppilaitoksista tulevia opiskelijoita, harjoittelijoita, työkokeilijoita ja alanvaihtajia. Sairaanhoidon vastaava toimii yhteyshenkilönä opiskelijoiden ja harjoittelijoiden kouluihin sekä TE-toimistoon. Kotikunnas on haluttu oppimisympäristö - meidät tunnetaan myös harjoittelija-asioissa varsin aktiivisena yhteistyökumppanina. Kotikunnaassa on vuosien ajan paneuduttu oman harjoitteluohjausmallin luomiseen, ohjaajien kouluttamiseen ja siihen, että harjoittelijoiden saama ohjaus on laadukasta ja kokemus vanhustyöstä mahdollisimman positiivinen. Ohjauksen tärkeä tavoite on opiskelijoiden ammatillisen kasvun tukeminen. Heidät halutaan perehdyttää selkeisiin hoitolinjoihin esim. muistisairaiden hoidossa niin että myös eettinen näkökulma otetaan aina huomioon. Harjoittelujakson päättyessä opiskelijoita pyydetään täyttämään palautelomake, ja saaduista vastauksista kootaan palauteraportti. Raportti lähetetään ensi vuodesta alkaen myös niihin oppilaitoksiin, joista Kotikunnaaseen on tullut harjoittelijoita. Saamamme palaute on vuodesta toiseen ollut erittäin positiivista. Kotikunnas osallistuu ensi vuonnakin mukana Turun ammatti-instituutin organisoimien Vireä vanhus - viikkojen toteutukseen: Opiskelun alkuvaiheessa olevat lähihoitaja-opiskelijat tulevat kolmen ryhmissä tutustumaan vanhustenhuoltoon viikoksi kerrallaan. Ensi vuonna Vireä vanhus -viikkoja on Kotikunnaassa kolme. Strategiamme mukaisesti haluamme edistää myönteistä kuvaa vanhustyöstä ja 15
lisätä työn vetovoimaisuutta. Uskomme voivamme vaikuttaa tähän suuntaan tutustuttamalla opiskelijat Kotikunnaan sosiokulttuurisen vanhustyön malliin. HENKILÖKUNTA JA TYÖYHTEISÖ Kotikunnaan henkilökuntaan kuuluu eri ammattialojen osaajia. Suurin osa tekee hoito- tai huolenpitotyötä mutta työyhteisössämme on myös ravintopalveluiden, siivouksen, fysioterapian, hallinnon ja kiinteistönhoidon ammattilaisia. Kotikunnaassa työskentelee myös projektityöntekijöitä ja pitkäaikaisia sijaisia. Asukkaiden palveluketjua täydentävät omalta osaltaan ulkoa ostetut taloushallinnon, tietotekniikan ja puhtaanapidon palvelut. Yhteisen keskustelun ja työn kehittämisen foorumeita ovat ensi vuonnakin tiimi- ja osastopalaverit sekä johtoryhmän, hoitotyön johdon ja eettisen työryhmän kokoukset. Eri ammattiryhmien välisiä tapaamisia, Arjen asioita, järjestetään edelleen, ja kehityskeskustelut kuuluvat tiimien säännölliseen vuosiohjelmaan. Kotikunnaan työhyvinvointi-, työturvallisuus-, koulutus- ja viihtyvyysasioita käsittelee eri tiimien edustajista koostuva työsuojelutoimikunta. Turvallisuusohjeet on kirjattu työsuojelun toimintaohjelmaan, ja koko yhteisö halutaan sitouttaa niiden noudattamiseen. Turvallisuuskierroksia järjestetään ensi vuonnakin kerran kuukaudessa. Turvallisuus- ja suojelukoulutusta sekä ensiapukoulutusta on edelleenkin ohjelmassa, ja Kotikunnaan tietoturvaohjeistus päivitetään tarvittaessa. Työsuojelukoulutuksiin osallistutaan tarpeen mukaan. Poistumis- ja alkusammutusharjoitukset pidetään myös ensi vuonna, ja kaikille kesäsijaisille järjestetään lomakauden kynnyksellä turvallisuusluento ja sammutusharjoitus. Läheltä piti -tilanteiden kirjaamista, yhteistä käsittelyä ja säännöllistä raportointia myös työterveyshuollolle jatketaan. Henkisiä ja fyysisiä työoloja seurataan ilmapiirikartoituksin, kyselyin ja työpaikkaselvityksin. Toimintasuunnitelmavuonna tehdään henkilökunnan työtyytyväisyyskysely. Ensi vuonna otetaan käyttöön myös pitkäaikaisten sijaisten kysely ja kesäsijaisten palaute. Työnohjausta on edelleenkin saatavissa. Työ- ja työaikajärjestelyissä joustetaan mahdollisuuksien mukaan ja suhtaudutaan myönteisesti kuntoutushakemuksiin, osa-aikatyöhön ja osa-aikasairauslomiin. Ensi vuonnakin tehdään yhteistyötä työterveyshuollon kanssa varhaisen tuen mallin toteutumiseksi, ja työterveyshuollon osaamista hyödynnetään mm. työn riskien arvioinnissa. Ensi vuonnakin järjestetään henkilökunnan yhteistä tyky-toimintaa kuten teatteri-ilta, yhteisiä illanviettoja ja joulujuhla. Tiimeillä on käytössään tyky-raha, jolla tuetaan tiiminsisäisten tykytapahtumien järjestämistä, ja liikunta- ja kulttuuriseteleitä tilataan edelleen. Myös tutustumista eri liikuntalajeihin jatketaan. Kotikunnaan liikuntasalin mahdollisuuksia tyky-toiminnassa hyödynnetään. Omat fysioterapeutit ohjaavat tarvittaessa laitteiden käytössä, ja salia voi edelleen käyttää maksutta omaehtoiseen liikuntaan. Ensi vuonna käynnistyy taidelähtöisiä menetelmiä hyödyntävä työhyvinvointiprosessi yhdessä Turun Taideakatemian ja terveyden ja hyvinvoinnin tulosalueen kanssa, jos hankkeen ESR-rahoitus toteutuu. Hankkeessa hyödynnetään työelämäkerrallisia menetelmiä työhyvinvoinnin edistäjänä. 16
Kotikunnaan koulutussuunnitelmassa on tulevanakin vuonna keskeistä kaikkien ammattiryhmien osaamisen vahvistaminen ja lakisääteisiin koulutusvelvoitteisiin vastaaminen (mm. turvallisuus, ensiaputaidot, lääkehoidon osaaminen). Täsmäkoulutuksia kyetään järjestämään nopeastikin, jos jokin erityistilanne tai asukkaiden muuttuvat tarpeet niin vaativat. Henkilökunnan laajaa ja monipuolista osaamispääomaa siirretään mahdollisuuksien mukaan myös muille. Koulutukset järjestetään pääsääntöisesti Kotikunnaassa, mutta tarpeen mukaan osallistutaan myös talon ulkopuolella pidettäviin koulutuksiin ja seminaareihin. Kotikunnaassa järjestettävissä koulutuksissa on usein mukana myös yhteistyöverkoston edustajia. Kotikunnaan eettisen työryhmän visio on ryhmän perustamisvaiheessa määritelty näin: Kotikunnaassa vallitsee miljöö, jossa eettinen keskustelu on koko ajan läsnä. Keskeisimpänä tavoitteena on saada kaikkien Kotikunnaan asukkaiden, myös muistisairautta sairastavien, ääni kuuluviin. Ryhmä keskittyy asukkaan ja työntekijän välisiin kysymyksiin. Syksyllä 2014 otettiin kokeilumielessä käyttöön ns. kiertävä eettisten kysymysten laatikko, ja kokeilulla oli positiivinen vaikutus: Koettiin, että näkyvä laatikko lisäsi henkilökunnan pohdintaa. Käytäntöä jatketaan toimintasuunnitelmavuonna ja levitetään talon kaikkiin tiimeihin. Henkilökuntaa rohkaistaan ensi vuonnakin keskustelemaan asioista ja havainnoimaan tilanteita aktiivisesti. Eettinen näkökulma on mukana myös perehdytyksessä ja koulutuksessa. 17
18