Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti
Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää metsätaloutta ja muita metsäalan elinkeinoja. neuvoa metsänomistajia metsien ja metsäluonnon hoidossa sekä hyödyntämisessä, kerätä ja jakaa tietoa Suomen metsistä mm. valvoa metsälainsäädännön noudattamista. Toiminnan perusteet löytyvät Kansallisesta metsäohjelmasta (KMO 2015), laista Suomen metsäkeskuksesta ja vuosittain MMM:n kanssa solmittavasta tulossopimuksesta. Metsäkeskuksen organisaatio: johtokunta, keskusyksikkö, alueyksiköt sekä alueneuvottelukunnat. Toimipisteverkosto kattaa koko maan. Pääkonttori on Lahdessa ja lisäksi 13 alueyksikköä toimii eri puolilla maata. Metsäkeskuksen toimintaa ohjaa ja valvoo MMM.
Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Mistä energiapuuta saadaan Metsäenergian mahdollisuudet Lopella Sivu 3 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti
Energian kokonaiskulutus Suomessa energialähteittäin 1980 2012 (Metla) Kokonaiskulutus yhteensä n. 380 TWh ( 380 mrd kwh) = 1370 PJ Uusiutuvan energian osuus on n. 30% eli n. 114 TWh Sivu 4 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti
Metsäenergia ja puupolttoaineet Metsäenergialla tarkoitetaan kaikkea puuperäistä metsästä saatavaa energiaa. (Wikipedia) Puubiomassa ohjautuu suoraan metsästä energian tuotantoon. Sisältää monenlaisia bioenergiajakeita kuten esim. hakkeet, pilkkeet, halot Käytetään pääosin lämmön ja CHP-sähkön tuotantoon Tärkeimmät puuperäiset polttoaineet ovat: -kemiallisen metsäteoll. sivutuotteet (esim. mustalipeä) -metsähake -kuori ja puru -pientalojen polttopuu eli pilkkeet ja halot -mekaanisen puuteollisuuden puutähdehake -kierrätyspuu -puupuristeet: briketti ja pelletti Sivu 5 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti
Puupolttoaineiden käyttö Suomen voima- ja lämpölaitoksissa v. 2000-12 (milj. m 3 ) (Lähde Metla) 20,0 18,0 16,0 14,0 12,0 6,58 6,56 6,50 Pelletit ja briketit Kierrätyspuu Kuori 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 8,38 8,39 7,09 5,37 7,60 8,42 7,97 7,63 7,46 7,86 5,42 6,24 6,85 7,62 4,03 0,79 0,96 1,27 1,72 2,31 2,61 3,06 2,66 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Sahanpuru Teoll puutähdehake Metsähake Sivu 6 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti
Miksi puuta energiaksi? Puu on puhdas, uusiutuva ja edullinen sekä kotimainen polttoaine. => laskennalliset päästöt 0 g (puu toimii kasvaessaan hiilinieluna) Puulla korvataan kalliiden tuontipolttoaineiden käyttöä. Puun energiakäytöllä on huomattavat aluetaloudelliset vaikutukset. Metsäenergia työllistää merkittävästi erityisesti maaseudulla: Välitön työllisyysvaikutus 2-10 htv/ 10.000 m 3 ep (menetelmästä riippuen, pienpuu työllistää eniten) sekä välillisesti 1-2 htv/ 10.000 m 3 ep (10 milj. m3 työllistää yht. 3000-12000 htv) Metsäenergian käytöllä parannetaan nuorten metsien hoitoa. =>Tulevaisuuden tukkipuumetsät rakennetaan jo nuorena. Suomessa metsät kasvavat huomattavasti poistumaa enemmän. Energiapuu on usein puuainesta, jolla ei ole muuta käyttöä. Kun tehdään hakkuita, on mahdollisuus saada energiapuuta! Sivu 7 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti
Puusta energiaa 1 kiinto-m 3 puuta => n. 2 MWh energiaa(laskennallinen arvo) Omakotitalo kuluttaa vuodessa n. 15-25 MWh energiaa lämmitykseen (uudet talot vähemmän) 1 i-m 3 haketta => n. 0,8 MWh energiaa 1 i-m 3 kuivia klapeja => n.1 MWh energiaa 1 i-m 3 klapeja vastaa n. 100 litraa kevytp-öljyä 200 kg puupellettiä => 1 MWh energiaa Puun kosteus on suurin tekijä, mikä vaikuttaa puun energiasisältöön. Poltettavan puun kosteus miel. alle 30% => vrt. tuore puu n. 50-60% Sivu 8 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti
Lämpö- ja voimalaitosten käyttämän metsähakkeen käytön kehitys 2000-12 1.000 k-m3 hakkeen alkuperän mukaan (Metla) 8 000 7 000 Järeä runkopuu 6 000 Kannot ja 5 000 4 000 Hakkuutähteet Pienpuu 3 000 2 000 1 000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Sivu 9 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti
Metsästä energiaa Energiapuukohteet: 1. Nuorten metsien hoitokohteet 2. Latvusmassat ja hakkuutähteet hakkuualoilta 3. Kantojen nosto hakkuualoilta 4. Ainespuuksi kelpaamaton puu hakkuista 5. Pilkepuu Sivu 10 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti
Biomassakertymät eri puulajeilla (päätehakkuuikäisessä puustossa) Sivu 11 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti
Lopella hyvät edellytykset metsäenergian käytön ja tuotannon lisäämiseksi Sivu 12 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti
Lopella hyvät edellytykset metsäenergian käytön ja tuotannon lisäämiseksi (hakkuut pysyvät ennallaan) Lopen biolämpölaitoksen vuosikäyttö 12-15 GWh Sivu 13 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti
Kuva: T Takalo-Eskola Sivu 14 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti