1 TURVAPAIKANHAKIJOIDEN VASTAANOTTO SUOMESSA TULE TUTUKSI Maahanmuuttajien asunnottomuusverkoston minimessut 14.3.2014 Veikko Pyykkönen
Organisaatio Tekijä 2 Ylijohtaja Jaana Vuorio Substanssiyksiköt Turvapaikka Esko Repo Viestintä Maahanmuutto Tiina Suominen Vastaanotto Jorma Kuuluvainen Kansalaisuus Heikki Taskinen Johdon tuki Tukiyksiköt Asiakaspalvelu Vs. Jorma Kuuluvainen Hallinto- ja kehittäminen Jouko Salonen Oikeus- ja maatieto Hanna Helinko Sähköiset palvelut Vesa Hagström
Maahanmuuttovirasto Yksiköt sekä tulos- ja vastuualueet Tekijä 3 Ylijohtaja Johdon tuki Maahanmuutto Turvapaikka Vastaanotto Kansalaisuus Asiakaspalvelu Hallinto Oikeusja maatieto Sähköiset palvelut Viestintä Oikeus- ja tukipalvelut ja opiskelijat Eurooppa ja IVY-maat Oikeus- ja tukipalvelut Dublin Vastaanottokeskusten ohjaus Sopimukset vastaanottotoiminnasta Oikeus- ja tukipalvelut Tulosalue 1 Käyntiasiakaspalvelu Puhelinasiakaspalvelu Henkilöstöhallinto Taloushallinto Oikeuspalvelu Maatietopalvelu Käyttäjätuki ja -hallinta Tilastointi Aasia Helsinki 1 Talous- ja tulosohjaus Tulosalue 2 Asiakirjahallinto Euroopan muuttoliikeverkosto UMA Afrikka, Amerikat ja Oseania Helsinki 2 Lähituki Työntekijöiden oleskeluluvat Helsinki 3 Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka Helsinki 4 Kainuu Saimaa Oulu
VASTAANOTTOYKSIKKÖ JA SEN TEHTÄVÄT Tekijä 4 sopimusten tekeminen vastaanottokeskusten ylläpitäjätahojen kanssa vastaanottotoiminnan järjestämisestä vastaanottokeskusten talouden ja toiminnan seuranta, ohjaus ja suunnittelu yhteistyössä Hallintoyksikön kanssa vastaanottokeskusten hankintamenettelyt yhteistyössä Hankintatiimin kanssa vastaanoton majoitustoiminnan suunnittelu ja koordinointi sekä valmiuden ylläpito vastaamaan kulloisiakin hakijamääriä vastaanottokeskusten sosiaali- ja terveyspalvelujen sisältöohjaus ja kehittäminen
5 TEHTÄVÄT jatkuu vastaanottokeskusten Suomen kielen opetuksen kehittäminen vastaanottotoiminnan ja ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän toimeenpanon juridinen ohjaus ja neuvonta säilöönottoyksikön toiminnan seuranta ja ohjaus vastaanottotoiminnan laatutyön suunnittelu, ohjaaminen ja koordinointi vastaanottotoiminnan strategiatyön suunnittelu, ohjaaminen ja koordinointi vapaaehtoisen paluun koordinointi vastaanottokeskusten henkilökunnan ammatillisen osaamisen edistäminen
6 VASTAANOTTOYKSIKÖN TYÖNTEKIJÄT Jorma Kuuluvainen yksikön päällikkö Tiina Järvinen ylitarkastaja Pia Salmela ylitarkastaja Olli Snellman ylitarkastaja Veikko Pyykkönen ylitarkastaja Riitta Vuoresmaa osastosihteeri
TURVAPAIKANHAKIJOIDEN VASTAANOTTOIMINTAA SÄÄTELEVÄT LAIT Tekijä 7 Laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta (746/2011) ulkomaalaislaki (301/2004) Laki säilöön otettujen kohtelusta(116/2002) Lastensuojelulaki(417/2007)
8 Miksi turvapaikkaa haetaan? Tarve kansainväliselle suojelulle Hakijalla perusteltu aihe pelätä vainoa muuta epäinhimillistä kohtelua Huonot elinolosuhteet köyhyys sodat ympäristökatastrofit Kuva: Tapani Pentikäinen
9 Kansainvälisiä sopimuksia Ihmisoikeussopimuksia YK:n kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskeva yleissopimus YK:n taloudellisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva yleissopimus YK:n pakolaisten asemaa koskeva yleissopimus YK:n kidutuksen vastainen yleissopimus YK:n lapsenoikeuksia koskeva yleissopimus YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus Euroopan ihmisoikeussopimus Eurooppalainen kidutuksen vastainen yleissopimus
10 Kansainvälinen suojeluntarve Pakolaisuus pelko vainosta alkuperän, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen vuoksi Non-refoulement -määräys eli palauttamiskielto Geneven pakolaissopimus 1951 ja sopimusta täydentävä lisäpöytäkirja 1967 Suojeluntarve uhkana kuolemanrangaistus kidutus muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu paluu koti-/asuinmaahan ei mahdollinen aseellisen selkkauksen tai ympäristökatastrofin vuoksi
PERUSKÄSITTEITÄ: MAAHANMUUTTAJAT Tekijä 11 Siirtolaiset ulkomaalaiset työntekijät Pakolaiset Kansainvälistä suojelua hakevat eli turvapaikanhakijat Ulkomaalaiset opiskelijat Ulkomaalaiset aviopuolisot Laittomat maahantulijat
12 TURVAPAIKANHAKIJOIDEN VASTAANOTTO toteutetaan vastaanottokeskuksissa ilman huoltajaa tulevat alaikäiset majoitetaan ryhmäkoteihin ja tukiasumisyksiköihin Maahanmuuttovirasto sopii vastaanottotoiminnasta Suomessa Valtio korvaa toiminnasta aiheutuvat kustannukset täysimääräisesti toiminnan ylläpitäjälle Vastaanottokeskuksen ylläpitäjänä voi olla valtion lisäksi kunnat ja järjestöt Suomessa on tällä hetkellä 20 vastaanottokeskusta: valtiolla 3, kunnilla 8, SPR:llä 9; Suomessa on yksi säilöönottoyksikkö Ilman huoltajaa saapuneilla alaikäisille on ryhmäkoteja sekä tukiasumisyksiköitä, yht.6 yksikköä Ihmiskaupan uhrien auttaminen > Joutsenon vastaanottokeskuksen erityistehtävä
13 Turvapaikanhakijan reitti Suomessa SUOMI Hakija siirretään vastaanottokeskukseen (tai säilöönottoyksikköön*) Poliisi tai MIGRI tekee turvapaikkapuhuttelun, hakemus käsitellään ja päätös tehdään MIGRI:ssa Saavuttuaan Suomeen turvapaikanhakija tekee turvapaikkahakemuksen rajaviranomaisille tai poliisille (*käännytys;siirto säilöön) Hakija poistuu maasta Kielteinen päätös Valitus Helsingin hallinto-oikeuteen Myönteinen päätös Oleskeluluvan saanut muuttaa VOK:ista kuntaan (* voidaan siirtää säilöön ulkom.lain mukaan, jos henkilöllisyys/matkareitti epäselvä) tai käännytyksen täytäntöön panon varmistaminen sitä edellyttää)
14 YK:n pakolaissopimus Euroopan ihmisoikeussopimus Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta Vastaanottotoiminnan tavoitteet suojan ja turvan antaminen turvapaikanhakijan toimintakyvyn tukeminen syrjäytymisen ehkäiseminen
15 VASTAANOTON RAKENNE vastaanottojärjestelmä on kolmivaiheinen - transitvaihe - asumisvaihe - päättymisvaihe > kuntaan siirtyminen > maasta poistuminen
TURVAPAIKANHAKIJOIDEN VASTAANOTTOTOIMINTA Tekijä 16 Maahantuloalueet ja majoituskapasiteetit Pohjois-Suomen vastaanottoalue n.520paikkaa Varsinais-Suomen vastaanottoalue n.250paikkaa Uudenmaan vastaanottoalue n.550 paikkaa Kaakkois-Suomen vastaanottoalue n.300 paikkaa
17 Vastaanottotoiminnan toiminta-ajatus Ylläpitää turvapaikanhakijan oman elämän hallintaa ja aktiivisuutta Ennaltaehkäistä syrjäytymistä Vastaanottotoiminnan tavoitteena on luoda turvapaikanhakijalle kotouttamisen välineitä, joilla hänen mahdollista kotoutumistaan suomalaiseen yhteiskuntaan vahvistetaan Keinot: suomen kielen opetus, työnteko
18 Vastaanottokeskuksen palvelut Väliaikainen majoitus Välttämätön sosiaaliturva: vastaanottoraha Akuutti, välttämätön sairaanhoito Tulkkipalvelut Oikeusapu turvapaikan hakemiseen liittyvissä asioissa Lapsille koulu Työ- ja opiskelutoiminta Ihmiskaupan uhrin auttaminen; Oulu ja Joutseno
19 Turvapaikanhakijan toimeentulo Turvapaikanhakijalle maksetaan vastaanottorahaa Vastaanottorahan tarpeen selvittää vastaanottokeskuksen sosiaalityöntekijä kuten sosiaalitoimistossakin tehdään Tukea voidaan leikata 20%, jos turvapaikanhakija ilman hyväksyttävää syytä kieltäytyy työ- ja opintotoiminnasta Mikäli turvapaikanhakijalla on tuloja ja menoja, otetaan ne huomioon toimeentulotukilaskelmaa tehtäessä Mikäli vastaanottokeskus tarjoaa ateriat, vähentää se vastaanottorahan määrää 50%:lla
Vastaanottoraha Tekijä 20 Yksinasuva ja yksin -huoltaja Muu 18 vuotta täyttänyt Perheensä kanssa asuva lapsi Vähentämätön normi 314,71 /kk 265,89 /kk 200,77 /kk Ruokapalvelu VOK normi 92,25 /kk 75,97 /kk 59,69 /kk Käyttöraha < 16 v 27,13 /kk > 16 v 48,84 /kk
21 TURVAPAIKANHAKIJOIDEN VASTAANOTON TILANNE 13.3.2014 JA NÄKYMÄT LOPPUVUODELLE 2014
22 ENNUSTEET Vuonna 2013 saapui 3238 turvapaikanhakijaa, joista ilman huoltajaa saapuvia alaikäisiä oli 156 Kuluvan vuoden aikana on saapunut n. 593 turvapaikanhakijaa, joista ilman huoltajaa saapuneita on 27 Arvio vuoden 2014 luvuiksi: > n.3000 tp -hakijaa > n. 120 ilman huoltajaa saapunutta
23 TILANNE 13.3.2014 Vastaanottojärjestelmässä on tällä hetkellä kirjoilla kaikkiaan n. 3100 turvapaikanhakijaa. Yksityismajoituksessa asuu n.800 turvapaikanhakijaa. Vastaanoton piirissä on n. 450 A-luvan saanutta Vapaita paikkoja vastaanottokeskuksissa 570 Vastaanottokeskuksista kuntaan omaehtoisesti muuttaneita oleskeluluvan saaneita > vuonna 2011 n.1000 henkilöä. > vuonna 2012 n.1300 henkilöä > vuonna 2013 n. 1590 Vastaanoton piiristä poistuu arviolta n. 230 h/kk > poliisin käännyttämät 610 h. (tammi-elokuun aikana) > itsenäinen muutto vok:sta n. 100 h/kk > vapaaehtoinen paluu 134 h kuluvan vuoden aikana > katoamiset n. 45 h/kk
Ryhmäkodeissa/tukiasumisyksiköissä asuvien ilman huoltajaa saapuneiden alaikäisten lukuja Tekijä 24 Asukkaita 61 A luvan saaneita 6. Ryhmäkodeissa käyttöaste on 69 % > vapaita paikkoja 22 Tukiasumisyksiköissä käyttöaste on 46 % > vapaita paikkoja 15 Alaikäisistä täyttää 18 vuotta 3 kk:n sisällä n.10 nuorta Perheryhmäkodeissa käyttöaste on 89 % > vapaita paikkoja 14
Toiminnassa olevat keskukset Helsinki/Kallio 150 (transit-yksikkö) Helsinki/Punavuori 150(transit-yksikkö) Metsälä 46+40 säilöpaikkaa Joutseno 300(transit-yksikkö) Kemi (Rov. VOK) 120 (SPR) Kajaani 100 Oravainen 150 (-40 paikkaa 1.4. alkaen) Oulu 200 (transit-yksikkö) Kotka 150 (-50 paikkaa 1.4.alkaen) Lammi 150 (SPR) (-25 paikkaa 1.4.alkaen) Mänttä-Vilppula 150(Hämeenlinna VOK) (SPR) (-25 paikkaa 1.4.alkaen) Kristiinankaupunki 150 (SPR) (-50 paikkaa 1.4.alkaen) Pietarsaari 110 (Oravaisten VOK) (-10 paikkaa 1.4.alkaen) Punkalaidun 120 (Turun VOK) (SPR) Pudasjärvi 110 (Oulu VOK) Rovaniemi 100 (SPR) Ruukki 100 (SPR) Turku 150 ( SPR) (transit-yksikkö) Siuntio 20 (SPR) (toiminta lakkaa 30.4.2014) Vaasa 150 VASTAANOTTOKESKUKSET 13.3.2014 Vaasa Oravainen Kemi (Rov) Ruukki Pietarsaari Rovaniemi Oulu Pudasjärvi Kajaani Tekijä 25 Kristiinankaupunki Mänttä-Vilppula Punkalaidun (Tur) Joutseno Turku Hämeenlinna Kotka Siuntio Helsinki,Kallion yks.,punavuoren yks. ja Metsälä
Alaikäisyksiköt 13.3.2014 Tekijä 26 Toiminnassa olevat yksiköt Kotka Kotka RK Koivula 14 Oravainen (Ruths) RK 14 Turku Pansio (ryhmäkoti) 14 (-14 paikkaa; rk ja tukias.toiminnat yhdistetään 1.5. alkaen) Pansio (tukiasunnot) 14 Oulu (ryhmäkoti) 7 (ryhmäkoti tukiasunnot) 14 Espoo (ryhmäkoti) 21 Siuntio Harjulinna.rk 14/tukias. 14 (toiminta päättyy 30.4.2014) Oulu Oravainen Kotka Turku Siuntio Espoo Ingas
Suomeen vuosina 1990 2013 saapuneet turvapaikanhakijat Tekijä 27 Vuosi Turvapaikanhakijat Yksin tulleet alaikäiset turvapaikanhakijat 1990 2743 1991 2137 160 1992 3634 151 1993 2023 169 1994 839 112 1995 854 107 1996 711 88 1997 973 105 1998 1272 135 1999 3106 127 2000 3170 66 2001 1651 34 2002 3443 70 2003 3221 110 2004 3861 75 2005 3574 218 2006 2324 108 2007 1505 96 2008 4036 706 2009 5988 557 2010 4018 329 2011 3086 153 2012 3129 167 2013 3238 156
28 Turvapaikanhakijoiden asuminen Turvapaikanhakijoiden asuminen on järjestetty Kauttakulkukeskuksissa > laitosmainen asuminen > ruokapalvelukonsepti Helsingissä ja Joutsenossa Odotusajan vastaanottokeskukset > normaaliasuminen vuokrahuoneistoissa Yksityismajoitus > turvapaikanhakija voi järjestää itsenäisesti asumisensa vastaanottokeskuksen kanssa niin sovittaessa > tällä hetkellä yksityismajoituksessa asuu n. 800 turvapaikanhakijaa
29 Asumisen järjestämisen periaatteita Vastaanotto on järjestetty hajautetun mallin mukaisesti, kun vastaanottokeskuksen asiakkaat majoitetaan vastaanottokeskuksen kulloisenkin tarpeen mukaan vuokraamiin asuinhuoneistoihin. Vastaanotto voidaan järjestää myös osittain laitosmuotoisena ja osittain hajautetusti. Tavoitteena on perehdyttää uusi asukas suomalaiseen kerrostalo- tai rivitaloasumiseen lähtien asuttavan huoneiston ylläpitämisestä ja päättyen taloyhtiön sääntöihin ja yhteisöllisyyden periaatteisiin sekä asumiseen liittyviin ympäristöasioihin
30 Periaatteet jatkuu Lähtökohtana on, että asunnot vuokrataan toistaiseksi. Määräaikaisia vuokrasopimuksia tehdään lähinnä silloin, kun asunnoilla katetaan tilapäistä vastaanottopaikkojen tarvetta. Huoneistoa vuokrattaessa on kiinnitettävä huomiota vuokran määrään, asunnon sijaintiin, kuntoon ja asiakkaiden tarvitsemien palvelujen saavutettavuuteen. Maahanmuuttovirasto suosittelee kaksioiden ja kolmioiden vuokraamista, sillä ne soveltuvat parhaiten vastaanoton käytännön tarpeisiin.
31 Lisää periaatteita.. Majoittamistiheys Pääperiaate on: Yhteen huoneeseen sijoitetaan kaksi henkilöä, jolloin pieni yksinhuoltajaperhe voidaan sijoittaa samaan huoneeseen tai yksiöön. Kaksioon voidaan sijoittaa neljä (4) henkilöä; huonekohtaisesti voidaan majoittaa myös pariskuntia tai kaksi pientä yksinhuoltajaperhettä Kolmioon kuusi (6) henkilöä noudattaen em. periaatteita Samaa sukupuolta olevat sijoitetaan samaan asuntoon Muilta osin noudatetaan majoittamisen yleisiä periaatteita eli tulijat sijoitetaan pääsääntöisesti vapaisiin asuntoihin saapumisjärjestyksessä, jolloin heitä ei sijoiteta kansalaisuuden, etnisen taustan, rodun tai uskonnon perusteella.
32 Periaatteita Asuinhuoneistojen varustaminen Lähtökohtana on, että asuntojen varustus vastaa laitosasuntojen varustustasoa. Asuntoihin hankitaan vuode ja liinavaatteet kullekin asukkaalle keittiöön ruokapöytä ja tuolit asunnon henkilömäärän mukaan verhot ikkunoihin lamppuja ja muita tarpeellisia varusteita Vastaanottokeskus hankkii asukkaille saman tarvikekassin kuin laitosmuotoisessa keskuksessa asuville liinavaatteet perusastiasto hygieniatarvikkeet siivousvälineitä
33 Periaatteita Asunnot tulee varustaa lakisääteisillä ja huonekohtaisilla palovaroittimilla ja keittiöön sijoitettavalla sammutuspeitteellä (Pelastuslaki ja SM:n asetus palovaroittimien sijoittamisesta ja kunnossapidosta239/2009) Palovaroitin on oltava asunnossa jokaista alkavaa 60 m2 kohti. Asukkaan työtoimintaa on asunnosta huolehtiminen, asunnon siivous ja sellaiset kunnossapitotyöt, joista asuinhuoneistojen asukkaat yleensä huolehtivat itse. Asukas allekirjoittaa työtoimintasopimuksen, johon nämä työt kirjataan. Jos asukas toistuvasti ilman perusteltua syytä kieltäytyy työtoiminnasta tai laiminlyö sovitut tehtävät, voidaan hänen vastaanottorahaansa vähentää vastaanottolain 29 :ssä säädetyllä tavalla.
34 Periaatteita Asunnon tarkastaminen Vastaanottokeskuksen työntekijällä on oikeus päästä asuntoon sen kunnon ja turvallisuuden tarkastamiseksi. Lisäksi huoneisto voidaan tarkastaa vaarallisten aineiden ja esineiden haltuun ottamiseksi siten kuin vastaanottolaissa säädetään. Maahanmuuttoviraston ohjetta aineiden ja esineiden haltuunotosta sekä asukkaan käytössä olevien tilojen tarkastamisesta noudatetaan myös hajautetun mallin mukaisessa asumisessa. Tarkastusoikeus kirjataan asumisen yleisiin sääntöihin ja siitä informoidaan asukkaita. Vastaanottokeskus nimeää asuntojen tarkastamista varten asuntovastaavan/-vastaavia. Asunnot tarkastetaan säännöllisesti niiden kunnon selvittämiseksi. Myös taloyhtiön edustaja voi tarkastaa asunnon sen kunnon selvittämiseksi. Tarkastuksesta tehdään pöytäkirja. Vastaanottokeskuksen asuntovastaava pitää kirjaa asuntojen tarkastamisesta.
35 Periaatteita Vahinkojen korvaaminen Jos asukas hävittää avaimensa, joutuu maksamaan kiinteistöyhtiölle oven avaamismaksun, aiheuttaa vahinkoa asunnossaan tai muualla kiinteistössä, hänen on korvattava vastaanottokeskukselle aiheuttamansa vahinko. Jos asukkaalla ei ole varaa maksaa keskuksen vaatimaa korvausta, voidaan asukkaan kanssa tehdä maksusuunnitelma, jonka noudattamiseen hän sitoutuu allekirjoituksellaan. Maksusuunnitelmaan voidaan kirjata, että sovitut maksuerät otetaan suoraan vastaanottorahasta. Tällöin asukkaan toimeentulo ei saa kuitenkaan vaarantua. On lisäksi otettava huomioon, ettei vastaanottorahaa saa ulosmitata. Jos asukkaalla on mahdollisuus ja taitoja korjata aiheuttamansa vahinko, hän voi sitoutua myös korjaamaan vahingon osana työtoimintaansa.
36 Periaatteita ASUMISINFO Asukkaille annetaan tietopaketti asumisesta, johon sisältyy DVD osio kerrostalossa asumisesta sekä eri kielille käännetyt vastaanottokeskuksen laatimat yleiset asumisen säännöt. Lisäksi tietopakettiin sisällytetään osa taloyhtiön säännöistä, esim. saunan ja pesutuvan käyttöön liittyvät säännöt. Tietopaketissa painotetaan veden/suihkun käyttöä ja lämmityksen tärkeyttä energian säästön ja kosteusongelmien välttämisen näkökulmasta. Saatuaan asumisinfon otetaan asukkaalta hänen allekirjoituksella varustettu sitoumus infon saamisesta ja sääntöjen noudattamisesta. Nämä asumisen ohjeet tulee olla kansiossa luettavissa jokaisessa asunnossa eri kieliversioina.