Kuorma-autotekniikka 2011

Kuorma-autotekniikka 2011

Kuorma-auton perusrakenne

Voimalinja

Voimalinja

Sisältö ja toteutussuunnitelma Opintojakson tyyppi Pakollinen Opintojakson taso Ammattiopinnot Rovaniemi Oulu Kokkola Ylivieska Kajaani Vaasa Seinäjoki Kuopio Joensuu Jyväskylä Varkaus Tampere Turku Hanko Pääkaupunkiseutu Kotka/Hamina

Sisältö Opintojaksossa opiskelija tutustuu raskaiden hyötyajoneuvojen rakenteisiin ja käyttäytymiseen. Aiheet Renkaat ja ajokäytös, kaarreajo ja yhdistelmä stabiliteetti, voimansiirto, paineilma- ja jarrujärjestelmät, perävaunujen ja kuormakorien teknologia. Huoltojärjestelmät.

Toteutuksesta Koe antaa 50 % arvosanasta Tehtävä 50 % Molemmat suoritettava hyväksytysti

Kuorma-autotekniikka 1 Tentti painoarvo (50 %) 6 kysymystä, viiteen vastataan 12,5 p Hyväksytty suoritus molemmat tentit Parempi arvosana jää voimaan (molempiin osallistutaan) 2. Harjoitustyö painoarvo (50 %) Välinäyttö Työn palautus (29.9.2010) Työnesittely

Kuorma-autotekniikka 3 Kirjallisuus Kuljetukset ja varastointi 2004 tai 2009 Autokoulunkuorma-autokirja www.kuljetusopas.com SATL Autoteknilinen taskukirja Bosch 4 Aineisto Kuorma-autotekniikan monisteet Ajankohtaiset artikkelit ja julkaisut

Yleistä kuorma-autoista

Yleistä kuorma-autoista

Eritarkoituksiin

Tavaramäärä (1000 t) KUORMA-AUTOJEN KULJETTAMA TAVARAMÄÄRÄ 2008 (417 704 000 t) Maa-ainekset Puu, paperi ja sahatavara Lähde: Tilastokeskus/Tavarankuljetustilasto 2008 Elintarvikkeet ja rehut Koneet ja Kemikaalit Kiinteä polttoaine Rakennus-kulkuvälineemateriaalit Tienpäällystemassa Öljytuotteet Metallijalosteet Jätteet Muut tavaralajit, tyhjät pakkaukset ja kontit, jne.

Milj.tkm KUORMA-AUTOJEN KULJETUSSUORITE 2008 (24 53875 milj. tkm) Puu, paperi ja sahatavara Elintarvikkeet ja rehut Lähde: Tilastokeskus/Tavarankuljetustilasto 2008 Maa-ainekset Kemikaalit Metallijalosteet Koneet ja Rakennusmateriaalit Kulkuvälin. Öljytuotteet Kiinteät polttoaineet Maataloustuoteet ja eläimet Lasi, keramiikka muovi,jne. Muut tavaralajit ja tyhjät pakkaukset, kontit, jne.

Metsäteollisuuden päivittäiset tavaravirrat Raaka-aineet Valmiit tuotteet 5650 autoyhdistelmää 1250 autoyhdistelmää 45 junalastia 35 Junalastia 20 Laivalastia

Ajoneuvovero Suomessa ja EU:n minimitaso LÄHDE: SKAL

ELINTARVIKKEIDEN TUONTI JA VIENTI 1990-2008, ( ) milj. Lähde: ELT/Tulli

Meritse 105 000kuormaa vihannekset hedelmät kala maitojalosteet ( esim. jogurtti ) ELINTARVIKKEIDEN TUONTI JA VIENTI 2008 16 000 kuormaa Meritse 65 000 kuormaa liha voi juusto 3 300 kuormaa Lähde: Tullihallitus Lämpösäädeltyjä kuljetuksia ; 72 % viennistä, 65 % tuonnista Autokuljetuksina ( sis. auto-laiva ) jopa 90 % elintarvikekuljetuksista Euroopassa

SUOSITUKSET JA KESKINÄISET SOPIMUKSET Asiakasvaatimukset tuotekohtaiset asiakaskohtaiset Pitkäaikaisia kuljetussopimuksia vakiintunut toimintatapa Laatujärjestelmät

3.3. Kaluston hankinta Myyjän vastuu tarjotaan oikeaa kalustoa kirjataan kaikki sovitut asiat paperille tuote ja sopimus vastaavat toisiaan paperit myös kuntoon luovutettaessa Ostajan vastuu kerrotaan tarve mahdollisimman tarkkaan; ei tulkinnan varaa tarkistetaan, että sopimuksessa on kaikki asiat mitkä on sovittu tarkistetaan tuote/sopimus tuotetta vastaanotettaessa Laatu, puhtaus, soveltuvuus

Suunnittelutehtävä Kappaletavaraliikenteen ka Jakeluauto ka Maansiirto ka Säiliö ka (öljy-, meijeri-,) Kontti ka Autonkuljetus Ka Vaihtolava ka Tukkiauto ka Mepa tms. Erikoisajoneuvot Jäte ka Elintarvikekuljetus Lakaisu ka Loka ka Hinaus ka Nosturi ADR-kuljetus Kaukoliikenteen la

JOHDANTO Ajoneuvokaluston valinta tiettyyn käyttötehtävään on monivaiheinen prosessi, jossa tavalla tai toisella, tietoisesti tai tiedostamattaan joutuu tekemään valintoja laajasta tarjonnasta.

JOHDANTO Tavallisesti käydään läpi eri merkkiorganisaatioiden tarjoamat vaihtoehdot ja niiden ominaisuudet sekä verrataan eri merkkejä keskenään. Oman arvioinnin apuna toimivat tällöin omat sekä toisten kokemukset, myyjien ammattitaito ja alan lehtien vertailutestitarjonta. Jos valintaprosessin vaiheita halutaan erittelemällä selkeyttää, voidaan käyttää esim. seuraavaa kolmijakoa.

1. Tekninen valinta Materiaali/tuote Toimintaympäristö Käsittelylaitteet Käsittely-yksikkö Kuorma-auton alusta Tehonsiirto Runkorakenne Kuormatila Ohjaamo Vetotapa Jarrut Moottori Jousitus Pyörät, renkaat

Mitoitusta

2. Taloudellinen valinta Elinkaarikustannukset - Pääoma - Käyttökustannukset - Huoltosopimus - Leasing

3. Laadullinen valinta 1. Toimintavarmuus 2. Huollon saatavuus 3. Varaosien saatavuus 4. Huollon toimivuus 5. Asiakaspalveluntaso Itulointia, mutua tai anoppi tietää Perustuu kokemukseen

Laadullinen valinta Ominaisuus 1. Vaihtoeh. 2. Vaihtoeh. 3. Vaihtoeh. paino as pxas as pxas as pxas Ominaisuus 1 5 7 35 6 30 8 40 Ominaisuus 2 9 9 81 8 72 7 63 painokertoimet esim. yhteensä 100, arvosanat 0-10 pxas yhteensä 870 750 810

Valmistajia Kuorma-autovalmistajien kotisivuja Renault Trucks DAF Iveco Jelcz Ford MAN Mercedes-Benz Scania Sisu Volvo Päällirakentajia mm. Jyki Group Ekeri Fokor Kaupe Närko Piako VAK Kome Saurus

KÄSITTEILY-YKSIKÖT Kuljetettavien tuotteiden yksiköinti suuremmiksi kokonaisuuksiksi on edullista toteuttaa useastakin syystä: - standardisoidut yksiköt mahdollistavat hyvän täyttöasteen, - lastaus ja purku nopeutuvat apuvälineitä käyttäen, - kuljetusvauriot vähenevät ja - kustannuksia säästyy.

KÄSITTEILY-YKSIKÖT

Käsittely-yksiköt Kappaletavarakuljetuksissa on yksikön mitoituksen lähtökohtana ISO 3394 normin mukainen pakkauksen perusmoduuli 400 x 600 mm² sekä sen kerrannaiset ja jako-osat. Esim. 800 x 600 mm², 1200 x 1000 mm² ja 1200 x 800 mm²

Pienyksiköt - Pien- ja suuryksikön raja ei ole selkeä, yleensä sen massa on maksimissaan 1000-1500 kg ja tilavuus enintään 3 m³. Merkittävää on myös se, että käsittelyyn riittää lihasvoima, pieni haarukkatrukki tai vastaava kone/laite.

Kuormalavat Kuormalavalla tarkoitetaan alustaa, jonka päälle lastataan kuljetettavat tuotteet ja joita voidaan käsitellä lastattuna haarukkavaunulla tai - trukilla.

Käytössä on seuraavia lavatyyppejä: - standardin mukaiset lavat, joita ovat FIN-lava kooltaan 1200x 10OO mm² (SFS 3651, SFS-EN 13698-2), EUR-lava kooltaan 1200 x 800 mm² (SFS 3652, SFS-EN 13698-1) ja myymälälava kooltaan 600 x 800 mm (SFS 5903), - virvoitusjuomateollisuuden käyttämä ns. panimolava kooltaan 1200 x 900 mm - kertalavat, jotka eivät ole standardien mukaisia ja joita on käytössä lukuisajoukko eri materiaaleista valmistettuja ja - vuokralavat (CHEP lavajärjestelmä)

Rullakot Rullakko on yleisimmin sinkitystä putkesta ja teräslangasta valmistettu pyörällinen, kapea ja korkea häkki, jossa voi myös kaksi vastakkaista sivua puuttua kokonaan tai olla matalampia kuin toiset..

Rullakot Käyttö on tyypillistä päivittäistavarakaupan jakelussa ja postin toiminnassa. Meijeritoiminnassa aiemmin yleisen rullakon on korvannut osaksi pyörällisen alusvaunun päälle pinotut muovilaatikot tai suoraan sen päälle ladotut tuotteet välitasoineen. Rullakon mitat vaihtelevat, tyypillinen jakelurullakko on pohja-alaltaan 800 x 700 mm ja korkeudeltaan 1750 mm.

Rullakko Omapaino on n. 30 kg ja kapasiteetti n. 300 kg. Tyhjän rullakon tilantarpeen minimoimiseksi on kehitetty erilaisia rakenteita, toiset voidaan "litistää", toiset työntää osittain sisäkkäin.

Lämpötilarajoitteisten tuotteidenjakeluun on saatavissa rullakoihin lämpöhuppuja. On myös käytössä lämpöeristettyjä kaappimallisia rullakoita, joissa halutun lämpötilan säilymistä voidaan pidentää käyttämällä välitasoina ns. eutektisia levyjä. Näitä on saatavissa eri lämpötiloihin sovitettuina

Pienkontit ja -säiliöt Pienkontit on tarkoitettu erilaisten nesteiden ja kuivabulkin (jauheet ja rakeiset tuotteet) kuljettamiseen. Ne on valmistettu tavallisesti kuormalavan pohjamitoilla ja ovat pinottavissa päällekkäin.

Käsittely tapahtuu haarukkavaunulla tai -trukilla. Materiaalina on alumiini tai muovi. Muovinen säiliö vaatii ympärilleen seinämiä tukemaan teräslangasta valmistetun häkin.

Säiliön sisällä saatetaan käyttää ohutta, käytön jälkeen jätteeksi menevää, muovipussia, jolloin vältytään säiliön sisäpuoliselta pesulta. Tilavuudet vaihtelevat 500 l 1500 l Tähän ryhmään kuuluu myös vaarallisten aineiden kuljetuksissa pakkaukseksi hyväksytty IBC-kontti. Sen erottaa säiliöstä vain hyväksymismerkintöjen avulla.

Suursäkki Tarvittaessa keskisuuria määriä kuivabulktuotteita, kuten sementtiä ja rehuja, on edullista käyttää pienten 40 kg säkkien asemesta 1000 kg - 1500 kg suursäkkejä, joita käsitellään nostimien avulla joko yksitellen tai useampi kerrallaan.

Kontit Konttien varaan on rakentunut mittavia kuljetusjärjestelmiä konttisatamineen ja - laivoineen. Rakenteellisesti kontti perustuu ISO 668 standardiin, jossa on märitelty mitat, kokonaismassat, tartunnat ja testaus.

Nimellispituudet ovat 10, 20, 30 ja 40 jalkaa ja todelliset pituudet vastaavasti 2991, 6058, 9125 ja 12192 millimetriin. Kokonaismassat ovat 10160, 24000, 25400 ja 30480 kilogrammaa. Sisäleveydeksi jää 2330 mm, mikä on ongelmallisen kapea ajatellen kuormalavamitoilla olevien yksiköiden lastausta. Valmistusmateriaali konteissa on teräs tai alumiini, lattiapinnoite on vaneria tai puuta.

DryCargo on perinteinen, umpinainen, päätyovilla varustettu merirahtikontti, joka on valmistettu profiiliteräksestä. Open Top kontti eroaa edellisestä irrotettavan katon osalta. Tämä katto on PVCmuovista valmistettu, helposti siirrettävä peite, joskus voi olla myös verkko. Open Side kontissa vastaavasti sivuseinät muodostuvat muovipeitteestä tai verkosta.

Flatti alustat kiinteillä päätyrakenteilla, alustat kääntyvillä päätyrakenteilla ja alustat ilman päätyrakenteita eli Platform

Vaihtokuormatilat soveltuvia pelkästään maantiekuljetuksissa käytettäväksi mittojensa ja omamassansa vuoksi.

Kysymyksiä 1. Ryhmittele ja kuvaa lyhyesti eri käsittelyyksikkövaihtoehdot. 2. Kuvaa FI2002 kuormalavajärjestelmän toimintaperiaate 3. Laskutehtäviä Montako FINja EUR lavaa mahtuu 40 ft standardinmukaiseen merikonttiin 45 ft pallet wide konttiin - 13,5 m sisäpituuden omaavaan puoliperävaunuun 7,7 m vaihtokuormatilaan

Kuormatilat Erilaisia kuormatiloja on valtava määrä johtuen tehtäväkohtaisista vaatimuksista ja osittain myös ostajien mieltymyksistä. Kuormatilateollisuus kun on pääosin pientuotantoon perustuvaa ja asiakaskohtaiset erilaiset toiveet voidaan näin ottaa hyvin huomioon.

KUORMATILAT (ATP)

Materiaalit Perinteinen ja edelleen vahvasti mukana oleva rasituksen alaisten rakenteiden materiaali on teräs, jonka monet eri laadut mahdollistavat myös kevyen ja lujan rakenteen tekemisen. Vähemmän rasitetuissa kohteissa on alumiinin käyttö yleistynyt pieneen omamassaan pyrittäessä.

Seuraavassa taulukossa on luettelomaisesti esitetty näiden molempien materiaalien ominaisuuksia. Täytyy kuitenkin muistaa, että molemmissa löytyy suuri valikoima eri laatuja, joiden ominaisuudet poikkeavat suurestikin toisistaan

Teräs Hyvä lujuus, sekä staattinen että dynaaminen korjattavuus yl. hyvä (hitsaus) edullinen hinta korroosioherkkä (suojattava) tyypillisiä laatuja hienoraeteräkset ruostumaton / haponkestävä kulutusteräs Alumiini kevyt, tiheys 1/3 teräksestä alhainen kimmomoduuli n. 1/3 Fe ei myötörajaa, (ns. 0,2 raja) ei varsinaista väsymislujuutta ei kylmähaurautta Lujuus lämpökäsittelyllä suulakepuristetut profiilit Säänkestävä kallis, kierrätys laskee hintaa

Staattisessa kuormituksessa alumiini yltää lähes teräksen tasolle, mutta dynaamisessa, etenkin vaihtokuormituksessa se jää selkeästi jälkeen. Hitsauksessa alumiinin väsymislujuus laskee huomattavasti, riippuen tosin laadusta. Mm. huonon dynaamisen kuormituskeston vuoksi ei alumiinia käytetä esim. kuormaautojen runkorakenteissa, alhaisempi lujuus sekä kimmomoduuli johtavat materiaalimäärän kasvattamiseen, joka taas pienentää saatavaa massahyötyä.

Rasituksen alaisissa pintarakenteissa käytetään paljon puumateriaalia, joko ponttilankkuna (lattia) tai vanerina (lattia, seinät, katto, ovet). Vanerilaatuja on kehitetty erityisesti kuljetuskaluston tarpeisiin ottaen huomioon lujuus- ja kosteudensietovaatimukset. Filmivaneri / vesivaneri

Elementtikorin seinämissä käytetään useasti pintamateriaalina lasikuitulaminaattia, jonka etuihin kuuluvat paikallinen korjattavuus ja valmistuksen helppous.

Eriste- ja täyteaineet Kerroselementissä eriste-/täyteaine toimii oleellisena osana koko rakennetta ja vaikuttaa osaltaan myös seinämän mekaaniseen lujuuteen. Kaarevapintaisessa eristetyssä rakenteessa, esim. säiliö, täytyy eristeen olla taipuisaa tai olla ruiskutettavissa, kuten esim. polyuretaani

Eristeelle voidaan asettaa liikkuvassa kalustossa seuraavat vaatimukset: - alhainen lämmönjohtavuus - hyvä lujuus, sitkeys, tärinän sieto - alhainen vesihöyryn läpäisykerroin - keveys - ominaisuuksien pysyvyys

Kerroselementin rakenne Kerros eli sandwichelementti muodostuu kahdesta pintalevystä ja niiden väliin vaahdotetusta tai liimatusta eriste- /täyteaineesta sekä tarvittaessa väliin sijoitetuista vahvikeprofiileista (vaneri-, terästai alumiiniprofiili)

Kuormakori Seinämärakenne

Korin eristyskyvyn laskeminen Lämpösäädellyissä kuljetuksissa tulee korilla olla riittävä eristyskyky, jotta lämpötila saadaan jakautumaan tasaisesti sekä lämmitys- /jäähdytystehontarpeen pienentämiseksi. Eristyskyvyn mittana käytetään keskimääräistä k-arvoa (rakennustekniikassa u-arvo), joka kertoo lämmön läpäisytehon pinta-alayksikköä ja lämpötilaeroa kohti.

Tarvittavat kaavat

Symbolit P = tarvittava teho Δ = lämpötilaero A = ala άs = lämmön siirtymiskerroin sisäseinän ja ilman välillä dl... dn = elementin erilaisten kerroksien ainevahvuudet λ1 λn = eri kerroksien lämmönjohtavuudet άu = lämmön siirtymiskerroin ulkoseinän ja ilman välillä

Koska kokonaislämpöhäviö muodostuu eri elementtien läpi siirtyvän lämpötehon summana, on ka = k1al + k2a2 + k3a3... knan

Korin keskimääräinen k-arvo

Lämmönjohtavuuden arvot muutamille materiaaleille: - vaneri, kosteus 9,3 % 0,135 W/m²K - vaneri, kosteus 17 % 0,194 W/m²K - lasi- ja mineraalivilla 0,045 W/m²K - styrox 0,045 W/m²K - polyuretaanivaahto 40 kg /m3 0,030 W/m²K - polystyreenivaahto (finnfoam) 0,030 W/m²K

Avonaiset kuormatilat Avonaisiin kuormatiloihin luetaan tässä mukaan myös kaarilla ja peitteellä varustetut ns. kapellikorit, koska niiden perustana on avonainen rakenne. Pressukatteelliset rakenteet ovat voimakkaasti kehittyneet ja muodostavat oikeastaan oman rakenneryhmänsä, esim. erilaiset sivuverholliset tai eteen laskosteltavat rakenteet. Avonaisissa kuormatiloissa on kuljetettava materiaali sään vaihteluille alttiina tai ainoastaan sateelta ja tuulelta suojassa.

Maa-aineskuljetukset lava on taakse ja/tai sivulle kippaava, yleensä kiinteillä sivulaidoilla varustettu, teräslevystä valmistettu rakenne. Tasarakeiselle materiaalille, kuten seulottu sora tai multa, voidaan käyttää myös alumiinista lavaa.

Teräsrakenteisena ovat materiaalipaksuudet laidoissa n. 3 mm ja pohjassa ja palkeissa 4..5 mm, tilavuudet yleensä 8... 12 m³ ja omamassa kippeineen 1700... 2200 kg. Pohja, etupääty ja sivulaidat muodostavat yhtenäisen lujan rakenteen ja lisäksi pakollisena turvavarusteena on ohjaamosuoja eli ohjaamon päälle tuleva lippa, ns. komusuoja. Pohja ja laidat ovat kulutusterästä, vahvuudeltaan 10 15 mm ja palkit 5... 6 mm rakenneterästä. Tilavuus on myös 8... 12 m³ ja omamassa 2500... 3000 kg.

Kiviaineslava, komulla varustettu

Yleislava Yleislavaksi voidaan nykyään kutsua kevyissä kuorma-autoissa ja pakettiautoissa käytettäviä avolavoja, jotka on tarkoitettu sekalaisten tuotteiden kuljettamiseen. Lava on useimmiten koottu alumiiniprofiileista, joita on tarjolla mittava valikoima suunniteltuna nimenomaan lavarakenteisiin. Laidat ovat yleensä avattavat ja varusteena voi olla kevytnostin sekä kippi

Kappaletavaralava Kappaletavaralava on joko avonainen, avattavin laidoin varustettu tai lisänä ovat peitekaaret ja peitteet. Se on kiinteästi asennettu lava, jonka pohja muodostuu pitkittäis- ja poikittaisprofiileista sekä näiden päälle kiinnitetyistä ponttilankuista päällystettynä vanerilla tai paksusta vanerilevystä yksinään.

Umpikorit ATP luokitus Kaappimalliset umpikorit jaetaan tavallisesti neljän luokkaan vaadittavan keskimääräisen k- arvon perusteella. Näistä luokat 3 ja 4 ovat ATP luokituksen mukaisia rakenteita.

Luokkaan 1 kuuluvat korit, joille ei ole eristysvaatimusta. Näin kori on rinnakkainen kapellilavalle antaen tuotteille sääsuojan. Rakennetapa voi olla kehikkoon ja pinnoitelevyyn perustuva tai se on koottu vanerielementeistä tai profiloidusta teräslevystä kontin tapaan tai alumiinisista pursoteprofiileista tai kerroselementeistä. Lattiarakenne voi olla kuten avonaisessa kappaletavaralavassa.

Luokan 2 eristysvaatimus on k 1,2 W/m²K. Se soveltuu lämmityslaitteella varustettuna mm. kappaletavaralle, joka ei saa kuljetuksen aikana jäätyä. Rakenteellisesti se on kerroselementtikori.

Luokassa 3 eristysvaatimus on k 0,7 W/m²K, jota vastaa ATP luokitusta, esim. FNA. Se on tarkoitettu mm. tuoreille elintarvikkeille ja hedelmille ja on varustettu lämmönsäätölaitteella. Rakennetapa on kerroselementteihin perustuva.

Luokan 4 eristysvaatimus k 0,4 W/m2K vastaa myös ATP luokitusta, esim. FRC. Kori on varustettu jäähdytys / lämmityslaitteella ja soveltuu mm. pakasteiden kuljettamiseen. Rakennetapa on kerroselementteihin perustuva. Luokituksessa on huomattava, että paremmin eritetty kattaa aina edellisten soveltuvuusalueet, tietenkin tuotekohtaiset rajoitukset kuten puhtaus ja hygieniavaatimukset huomioon ottaen.

Tehtävä Katso Elintarviketurvallisuusviraston nettisivut http://www.evira.fi/

Oviratkaisut Perinteisesti umpikorissa on takana pariovet, joiden kautta lastaus ja purku hoidetaan. Lisäksi voi oikealla sivulla edessä olla lehtiovi suoraa pääsyä varten etuosaan. Kuormauksen ja purun helpottamiseksi pitäisi pääsy koriin olla helppoa monelta suunnalta. Voidaan käyttää sivulla liukuovia, joilla puolet kerrallaan sivusta saadaan auki tai ns. kokosivun aukeavassa ratkaisussa monilehtiset, toisiinsa saranoidut ovet mahdollistavat täysin sivusta avonaisen rakenteen.

Perälautanosturi

Jalkalavakontti

Säiliöt Nestesälliöitä käytetään öljytuotteiden, irtomaidon ja muiden elintarvikenesteiden sekä teollisuusprosesseissa tarvittavien happojen, emäksien yms. kuljettamiseen. Säiliöiden rakennetapa ja materiaali sekä käytettävät sisäpuoliset pinnoitteet vaihtelevat kuljetettavien tuoteryhmien mukaisesti. Teollisuustuotteilla on tärkeätä, etteivät ne reagoi materiaalin kanssa ja elintarvikenesteillä merkittävin rakennetapaja materiaalikysymys liittyy hygieniaongelmien eliminoimiseen.

Palavien nesteiden ja muiden vaarallisiin aineisiin luettavien nesteiden kuljettamisesta on LVM asetus (Liikenne- ja viestintäministeriö), jossa on mm. esitetty rakenne- ja materiaalivaatimukset eri aineille. Maidon kuljetussäiliöistä on MMM-päätös (Maa- ja metsätalousministeriö), jonka pohjalta VAKOLA (Valtion maatalousteknologian tutkimuslaitos) on laatinut rakenne- ja tyypitysohjeet.

Kuormatilojen kehityssuuntia Tarpeet kuorman varmistamiseen liittyvien rakenteellisten muutosten tekemiseksi tuennan ja sidonnan helpottamiseksi ovat tulleet voimakkaasti esille viime vuosina. Omamassan pienentäminen on edelleen akuutti asia. Kokeilu ja tutkimusmielessä on parin keskieurooppalaisen valmistajan toimesta rakennettu itsekantava hiilikuiturakenteeseen perustuvia puoliperävaunu sekä kipattava massatavarakuljetuksiin että umpikorinen kappaletavaran kuljettamiseen.

Kehityssuuntia Painonsäästö on näissä mahtavaa luokkaa: kippiperävaunun omamassa kolmiakselisena 3600 kg ja painonsäästö näin 1,5-2000 kg, umpiperävaunu, megaversiona omamassaltaan 3700 kg ja painonsäästöksi ilmoitetaan n. 3000 kg.

Hiilikuiturakenteen etuina ovat lujuus ja keveys sekä haittoina kalleus ja rakenteen haurastuminen ajan myötä, mistä johtuen se voi murtua yhtäkkisesti. monella valmistajalla on jo tuotannossa ns. light-versioita, joissa hyödynnetään teräs- ja alumiinirakenteiden yhdistämistä ja joissa rakenteesta riippuen päästään 300-800 kg painonsäästöön perinteisiin ratkaisuihin verrattuna. (Lähde: Lastauto und Omnibuss 6/2007) Suomessa on Komella tuotannossa komposiittirakenteinen hake- ja turvekori, kts www.kome.fi.

Lähteitä www.koegel.eom - products www.krone.de - product information www.schmitz-cargobull.com - Produkte www.kaupe.fi www.narko.fi www.ekeri.fi www.kome.fi www.norba.com www.ntm.fi

Tehtäviä 1.Vertaa toisiinsa terästä ja alumiini ajoneuvoon liittyvien rakenteiden kantavana materiaalina. 2.Selvitä kuormakorien jaottelu lyhyesti ja esitä jokaiseen ryhmään kuuluvien korien rakenneratkaisut pääpiirteittäin ja niiden käyttöalueita.

Laskutehtäviä Laske umpikorin keskimääräinen k-arvo, kun korin ulkomitat ovat pituus 7,7m, leveys 2,6 m ja korkeus 2,8 m. Seinämien rakenne on: - sivut ja takapääty 4 mm vaneri +32 mm eriste + 4 mm vaneri - katto ja etupääty 4 mm vaneri + 62 mm eriste + 4 mm vaneri - lattia 4 mm vaneri + 68 mm eriste + 18 mm vaneri materiaalien lämmönjohtavuudet ovat: vaneri 0,135 W/m/K ja eriste 0,030 W/m/K. Sisä- ja ulkopinnan lämmönsiirtymiskertoimet keskimääräiset. Mikä on tarvittavan kylmäkoneen minimiteho ATP mukaan, kun lämpötilaero on 50 K

Korin keskimääräiseksi k-arvoksi halutaan 0,4 W/m²K. Kuinka paksu eriste vaaditaan sivuseiniin, kun - lattian ja katon k-arvo on 0,25 W/m²K sekä pinta-ala kummallakin 10,5 m² - etupäädyn k-arvo on 0,30 ja pinta-ala 6,5 m² - takapäädyn k-arvo on 0,48 ja pinta-ala 6,5 m² - sivuseinien pinta-ala on kumpikin 18,2 m² sekä rakenne muodostuu 6 mm vanerista + eristeestä + 6 mm vanerista. Eristeen lämmönjohtavuus on 0,030 W/mK ja vanerin 0,135 W/mK - lämpötilaero on 50 K

Hyvä tietää alumiinista.. Alumiini on hapen ja piin jälkeen maapallon kolmanneksi yleisin alkuaine. Sitä on oksidina ympärillämme joka paikassa, maassa, ilmassa ja vedessä. Maan kuoresta peräti 8 % on alumiinia. Teollisesti alumiini rikastetaan bauksiitista, jonka alumiinipitoisuus on noin 25 %. Bauksiittiesiintymät sijaitsevat päiväntasaajan molemmin puolin. Maailman bauksiittivarannot ovat mittaamattomat, ne jopa lisääntyvät kallioperän rapautumisen myötä.

Keveys Alumiinin ominaispaino on 2,7 kg/dm³ eli vajaa kolmasosa teräksen ominaispainosta. Samat lujuusominaisuudet omaava teräspalkki on noin kaksi kertaa alumiinipalkkia painavampi. Alumiinin keveys ja lujuus tuovat merkittäviä säästöjä mm. kuljetusteollisuudessa Alumiinin käyttö autoissa, junissa, laivoissa, lentokoneissa ja muissa kulkuneuvoissa tuo säästöjä käyttökustannuksissa ja mahdollistaa hyötykuormien kasvun.

Korroosionkestävyys Alumiinin korroosionkestävyys on erinomainen, koska se muodostaa ilman hapen kanssa kovan ja tiiviin oksidikerroksen, joka estää hapettumisenjatkumisen. Tämän ominaisuuden ansiosta alumiinirakenteilla on pitkä käyttöikä ja vähäinen huollon tarve. Korroosionkestävyyttä voidaan vielä parantaa anodisoinnilla, joka lisäksi antaa alumiinille kauniin pinnan.

Muotoiltavuus Nykyaikainen pursotustekniikka ja verrattain halvat työkalukustannukset antavat suunnittelijalle varsin suuren vapauden räätälöidä profiili kuhunkin käyttötarkoitukseen sopivaksi. Profiiliin on helppo sisällyttää monia kokoonpanoa ja toimintaa palvelevia yksityiskohtia. Useiden pintakäsittelyvaihtoehtojen ansiosta profiili saadaan myös pinnaltaan ja väriltään sopimaan eri kohteisiin.

Lämmönjohtavuus Alumiinin hyvää lämmönjohtavuutta hyödynnetään etenkin elektroniikkateollisuudessa. Alumiinin lämmönjohtavuus on esimerkiksi rautaan verrattuna noin kolminkertainen.

Sähkönjohtokyky Alumiinin sähkönjohtokyky on erittäin hyvä ja sitä voidaan vielä parantaa käyttämällä tähän tarkoitukseen kehitettyä erikoisseosta. Alumiininen johdin painaa puolet sähköisesti samanarvoisesta kuparijohtimesta.

Ympäristöystävällisyys On totta että alumiinin tuottamiseen bauksiitista tarvitaan paljon sähköenergiaa, noin 16.000 kwh/tonni. Uusia menetelmiä kuitenkin kehitetään ja koelaitoksissa energiankulutusta on jo voitu vähentää 10.000 kwh:iin/tonni. Lisäksi primäärialumiinin tuotannossa käytetty energia varastoituu" alumiiniin. Sekundaari alumiinin sulatukseen kuluu vain 5 % energiasta, joka tarvitaan primääri alumiinin sulatukseen.

Alumiini on myös arvokas kierrätysmetalli, joka voidaan helposti erotella muusta metallista yhä uudelleen hyötykäyttöön. Kaikesta alumiini jätteestä palautuu uusiokäyttöön kolme neljäsosaa, mikä on jo j kansantaloudellisestikin merkittävää. http://www.purso.fi/ Jätealumiinista maksetaan noin 50 sentiä/kilo 2010

KUORMA- AUTOJEN SUURIMMAT SALLITUT MITAT JA MASSAT

Teli: Akselimassa: Telimassa: Omamassa: Kokonaismassa: kahden tai useamman akselin muodostama akselistorakenne, jossa kuormitus jakaantuu määräsuhteessa ja peräkkäisten akselien väli on enintään 2..60 m se osa ajoneuvon kokonaismassasta, joka kohdistuu tiehen määrätyn akselin välityksellä se osa ajoneuvon kokonaismassasta, joka kohdistuu tiehen telin välityksellä auton massa täysissä varusteissa, kuljettaja mukaan luettuna ajoneuvon valmistajan suurin sallima kuormatun ajoneuvon massa.

Auton tai perävaunun akselipainot Autoa tai perävaunua tiellä kuljetettaessa voi suurimmat akselimassat olla: muu kuin vetävä akseli 10,0 t vetävä akseli 11,5 t

Kuorma-auton suurimmat kokonaismassat 2- akselinen kuorma-auto 18,0 t 3- akselinen kuorma-auto 25,0 t 3- akselinen kuorma-auto 26,0 t ilmajousitettu/harmoninen teli 4- akselinen kuorma-auto 31,0 t 4- akselinen kuorma-auto 32,0 t ilmajousitettu/harmoninen teli 5- akselinen kuorma-auto 38,0 t

Kuorma-auton siltasääntö 4- ja 5- akselisten autojen suurin massa voi rajoittua myös siltasäännön perusteella: 4-akselinen pienin akseliväli täydelle kokonaismassalle = 5,9 m / 6,3 m 5-akselinen pienin akseliväli täydelle kokonaismassalle = 7,0 m

Siltasääntö 4-akselinen, akseliväli 6,0 m 20 t + 270 kg x (60 18) = 31,34 t 5-akselinen, akseliväli 6,8 m 20 t + 350 kg x (68 18) = 37,5 t

Yhdistelmien suurimmat kokonaismassat puoliperävaunuyhdistelmä 48,0 t keskiakseliperävaunuyhdistelmä 44,0 t täysperävaunuyhdistelmä 26,0 t 4- akselinen 5- akselinen 6- akselinen 7- akselinen 36,0 t 44,0 t 53,0 t 60,0 t

Ppv-yhdistelmän suurimmat kokonaismassat Vetoauto / puoliperävaunu 2 / 2 (18t + 20t) 38 t 2 / 3 (18t + 24t) 42 t 3 / 2 (25/26t + 20t) 45/46 t 3 / 3 (25/26t + 24t) 48 t

Massojen rajoitukset yhdistelmissä perävaunuyhdistelmä (akseliväli 16,7 m) 20 t + 270 kg x (167 18) = 60 t tehovaatimus (60 t yhdistelmä) 5 kw / 1 tn = 300 kw renkaiden kantavuusluokitus (295/80 R 22,5) 3550 kg / kpl = 7,1 t

Kuorma-auton/yhdistelmän pituudet kuorma-auto puoliperävaunu puoliperävaunuyhdistelmä keskiakseliperävaunuyhdistelmä täysperävaunuyhdistelmä 12,00 m 12,50 m 16,50 m 18,75 m 25,25 m

Kaksiakselinen kuorma- auto 4,2m 12m ƒ auton pituus kuormineen enint. 12 m ja korkeus 4,2 m ƒ etuakselimassa väh. 20 % auton kokonaismassasta ƒ suurin sallittu kokonaismassa 18 t ƒ akselille kohdistuva massa ei saa ylittää arvoja muu kuin vetävä akseli 10 t, vetävä akseli 11,5 t

Kolmiakselinen kuorma- auto 25 t / 26 t ƒ suurin sallittu telimassa 11,5 t...18 t ƒ suurin sallittu kokonaismassa 25 t ƒ paripyörin varustetun ilmajousitetun telin tai telin, jonka molemmat akselit on vetäviä ja varustettu paripyörin eikä yhdellekään akselille kohdistu yli 9,5 t massaa, suurin sallittu telimassa 19 t ja auton kokonaismassa 26 t

Neliakselinen kuorma- auto 31 t / 32 t suurin sallittu kokonaismassa 31 t (32 t)

Neliakselinen kuorma- auto 31 t / 32 t ohjautuva akseli ƒ kolmiakselisen telin (trippeli) telimassa saa olla 21 t...24 t telin akseleiden väleistä pienemmän määräävänä ƒ kolmiakselisen telin yksi akseli on oltava ohjautuva

Neliakselinen kuorma- auto 31 t / 32 t ƒ neliakselisen auton kokonaismassa ei saa ylittää määrää, joka saadaan lisäämällä 20 tonniin 270 kg, jokaiselta 0,10 metriltä, jonka auton äärimmäisten akseleiden väli ylittää 1,80 metriä

Viisiakselinen kuorma- auto 38 t ohjautuva akseli ƒ suurin sallittu kokonaismassa 38 t ƒ kolmiakselisen telin telimassa saa olla 21 t...24 t telin akseleiden väleistä pienemmän määräävänä

Viisiakselinen kuorma- auto 38 t ƒ viisiakselisen auton kokonaismassa ei saa ylittää määrää, joka saadaan lisäämällä 20 tonniin 350 kg, jokaiselta 0,10 metriltä, jonka auton äärimmäisten akseleiden väli ylittää 1,80 metriä

Kytkentäratkaisut

Vetopöytä

Vetokita

AJONEUVON PERÄVAUNUT

Perävaunulajit puoliperävaunu suunniteltu kytkettäväksi puoliperävaunun vetoautoon tai apuvaunuun aiheuttaa huomattavan kohtisuoran kuormituksen vetoautoon tai apuvaunuun

Perävaunulajit varsinainen perävaunu -vähintään kaksiakselinen -ei aiheuta pystysuuntaisia kuormituksia vetoautoon

Perävaunulajit keskiakseliperävaunu -nivelöimättömällä vetoaisalla varustettu -akselisto perävaunun painopisteessä -vähäinen osa kuormituksesta kohdistuu vetoautoon -apuvaunu on keskiakseliperävaunu

Henkilö- paketti- ja erikoisauton perävaunut 18,75m ƒ pituus kuormineen enintään 18,75 m---> merkittävä > 15,5 m!! ƒ vaunun leveys enintään 2,30 m tai jos ƒ ajoneuvon leveys yli 1,7 m saa perävaunun leveys olla + 0,6m, ei yli 2,6 m

Auton ja puoliperävaunun yhdistelmä 13,6 m 12,0m 2,04 m 16,5 m ƒ yhdistelmän pituus saa olla enintään 16,5 m ƒ kääntöpisteestä perävaunun takana uloimpaan osaan mitattu etäisyys saa olla enintään 12,0 m ƒ perävaunun mikään osa edessä ei saa ulottua kääntöpisteen kautta piirretyn ympyrän kaaren ulkopuolelle, säteen ollessa enintään 2,04 m ƒ perävaunun leveys saa olla 35 cm leveämpi kuin vetoauto (ei yli 2,6 m)

Auton ja puoliperävaunun yhdistelmä 16,5m ƒ yhdistelmän suurin sallittu massa on 48 t

Puoliperävaunun maksimimassat yksiakselinen akselimassa 10 t kaksiakselisen telimassa 11...20 t telin rakenteesta riippuen ( akselien väli <1.0 m...>1.8 m) kolmiakselisen telimassa 21...24 t telin rakenteesta riippuen (akselien väleistä pienempi < 1.3 m...>1.3m) neli- tai useampiakselinen teli 24 t

Auton ja keskiakseliperävaunun yhdistelmä S 16,4 m R 18,75m ƒ yhdistelmän pituus saa olla enintään 18,75 m ƒ kuormatilojen pituuden summa (R + S =) enintään 15,65 m ƒ etäisyys vetoauton kuormatilan etureunasta perävaunun kuormatilan takareunaan enintään 16,40 m

Auton ja keskiakseliperävaunun yhdistelmä ƒ yhdistelmän suurin sallittu massa on 44 t

Keskiakseliperävaunun maksimimassat Perävaunun kokonaismassasta saa kuormittaa vetoautoa tai perävaunua, johon perävaunu on kytketty, pystysuunnassa enintään 10 prosenttia kytkentämassasta tai enintään 1000 kg. Pienemmän arvoista ollessa määräävänä.

Keskiakseliperävaunun maksimimassat Akselimassa = perävaunun kokonaismassa: 10 t 11... 20 t telin rakenteesta riippuen ( akselien väli <1.0 m...>1.8 m)

Auton ja varsinaisen perävaunun yhdistelmä 12+1,6 m enintään 12 m 4,2m enint. 25,25m ƒ varsinaisen perävaunun pituus yli 22 metrin yhdistelmissä on 12,00 + 2,04 metriä ƒ perävaunun leveys saa olla 2,6 m:n rajoissa 15 cm vetoautoa leveämpi

Auton ja varsinaisen perävaunun yhdistelmä 12,50 m 22.00 m ƒ enintään 22 metrin yhdistelmissä perävaunun suurin sallittu pituus on 12,50 metriä

Auton ja varsinaisen perävaunun yhdistelmä ƒ varsinaisen tai yli 22 metrisen yhdistelmän massat ƒ neliakselisena 36 t ƒ viisiakselisena 44 t ƒ kuusiakselisena 53 t ƒ vähintään seitsemänakselisen 60 t

Yli 22 metrin yhdistelmät 12 +1,6 m 7,82m DOLLY 25,25m ƒ kuorma-autoon kytketään dollyn eli apuvaunun avulla puoliperävaunu ƒ yli 22 metrin yhdistelmien kuormatilojen yhteenlaskettu pituus saa olla enintään 21,42 metriä

Yli 22 metrin yhdistelmät keskiakseliperävaunu puoliperävaunu 25,25m ƒ puoliperävaunuun kytketään keskiakseliperävaunu

Moduuliyhdistelmä vaatimukset ABS kaikissa yksiköissä vetopalkkien ja vetokytkimien kestettävä pystykuormaa kytkentäkohtaan pitää kohdistua 10% keskiakseliperävaunun massasta ja aina vähintään 1000 kg

Dollyn vaatimukset ABS taka-, jarru- ja suuntavalot heijastimet ja roiskesuojat rekisteröitävä katsastettava vuosittain

EU-mitat max. pituus max. leveys max korkeus max paino 18,75 m 2,55 m 4,20 m 40 t moduulit vain ETA valtioiden kalustosta muiden maiden kaluston täytettävä EU-mitat koskee myös suomalaisia yhdistelmiä Ruotsia lukuun ottamatta

Renkaat

Ohjaamo

Viikkoja tiellä

Ohjaamontuenta

Ohjauslaitteet 1 ohjauspyörä 2 rattiakseli 3 ohjaustehostin 4 tehostinpumppu 5 kääntövarsi 6 yhdysakseli 7 ohjausvarsi 8 olka-akseli 9 ohjausvarsi 10 raidetanko

Kääntyminen

Rengastyypit Vetopyörä

Rengastyypit Vapaasti pyörivä

Rengastyypit Peräkärry

Renkaan valinta Valmistajan antama rengaskoko Vältä käyttämästä eri merkkisiä ja eri kokoisia renkaita Jos valitset nastarenkaat, on kaikki renkaat oltava nastoitettuja (henkilöauto) ja raskaassa kalustossa samalla akselilla olevien on oltava nastoitettuja

Painollakin on merkitystä

Renkaan asennus Renkaan asentamisen yhteydessä vanne tarkastetaan ja venttiili vaihdetaan uuteen Sisärenkaattomat (tubeless) ja sisärenkaalliset (tube type) renkaat

Renkaiden alle laittaminen Tarkista rengaspaineet Tasapainotuta alle asennettavat pyörät Tarkasta alta irrotettavien pyörien kunto tulevaa kautta ajatellen Pese pyörät miedolla pesuaineella Merkitse pyöriin niiden sijaintipaikka. Älä vaihda pyörimissuuntaa!

Renkaiden kiristys kiristä pultit/mutterit tasaisesti "ristiinkiinnitys"-periaatteella Lopullinen kiristys on momenttiavaimella vanteiden sallimalla momentilla (600-670 Nm) Jälkikiristys 200 km:n jälkeen Huom. alumiinivanteilla on usein omat pultit/mutterit.

Rengaspaineet Oikeat rengaspaineet eri kuormituksille auton ohjekirjasta noin 6 9 bar polttoainekorkin kannesta kuljettajan ovitolpasta hansikaslokeron kannesta

Rengaspaineet Tarkasta mikä on oikea paine autosi renkaisiin Lämpötila vaikuttaa renkaan ilmanpaineeseen: kylmällä ilmalla painetta pitää olla enemmän kuin lämpimällä. Älä koskaan säädä rengaspainetta heti ajon jälkeen Muista tarkistaa myös vararenkaan ilmanpaine säännöllisesti.

Rengaspaineet Väärät rengaspaineet vaikuttavat auton ajoominaisuuksiin ja lyhentävät renkaiden käyttöikää Toisistaan poikkeavat rengaspaineet auton eri puolilla on todellinen turvallisuusriski!

Rengaspaineet Tarkista rengaspaineet väh. kerran kuukaudessa unohtamatta vararengasta Mittaa rengaspaine aina kylmenneistä renkaista Erityisesti pakkasaikana varmista, ettei venttiili jää vuotamaan

Rengaspaineet Raskaassa kalustossa 6-10 bar Paine riippuu: akselimassasta renkaan koosta onko rengas paripyöränä vai yksittäisenä

Rengasvauriot Tarkkaile säännöllisesti renkaidesi kuntoa ja kulumista Vesiliirtovaara pienillä urasyvyyksillä Kulutuspinnassa tai renkaan sivussa ulkoisia vaurioita, pistoja, viiltoja, hankautumia tai epätasaista kulumista Tarkasta kolhut vanteessa

Renkaiden kuluminen Kuluu toiselta laidalta camber-kulma

Akseliston suuntauksen virheet syövät renkaiden lisäksi myös polttoainetta

Renkaiden kuluminen Sahalaitainen kuluminen auraus tai haritus Molemmilta laidoilta Ajettu vajailla paineilla Keskeltä Ajettu liian korkeilla paineilla Laikuttain Jarrutukset, ravistus, nivelviat

Renkaiden kulumista aiheuttaa Nopeus Ylikuorma Lämpötila Tie Ajotapa

Renkaiden säilytys Varastoi renkaat valolta suojassa kuivassa ja viileässä etäällä bensiinistä, öljyistä ja rasvoista

Renkaiden kierrätys VNn päätös käytöstä poistettujen renkaiden hyödyntämisestä ja käsittelystä 1.6.1996 Kierrätystoiminnan hoitamiseksi on rengasala itse perustanut Suomen Rengaskierrätys Oy:n. Perustajia ovat mm. Nokian Renkaat, suurimmat maahantuojat ja Autorengasliitto ry.

Renkaiden kierrätys Suomen rengaskierrätys Oy: Yhtiön tehtävänä on organisoida käytöstä poistettujen renkaiden keräily, uudelleenkäsittely ja markkinointi hyötykäyttöön. Lisäksi yhtiö huolehtii kaikista muista toiminnoista, joilla edistetään renkaiden ympäristösuojelullisesti hyväksyttävää uusiokäyttöä.

Renkaiden kierrätys Suomessa poistuu vuosittain käytöstä yli 30 000 tonnia käytettyjä renkaita, mikä vastaa noin 2,5 miljoonaa henkilöautonrengasta. Ilman kierrätystä kaatopaikoille Yli 90 % kierrätykseen Rengaskierrätys on poikinut joukon uusia hyötykäyttökohteita

Renkaiden kierrätys Renkaiden pinnoitus Tarkastus, pinnan irroitus, uuden liimaus, polttaminen

Renkaiden kierrätys

Renkaiden kierrätys Rengasrouhe: pengerrykset, meluvallit, tien pohjat

Renkaiden kierrätys

Rengasmääräyksiä Auto on varustettava sen rekisteröidyn kokonaismassan ja akseleille kohdistuvien massojen edellyttämin renkain ja vantein E-hyväksytyt Renkaita, joissa kudos on näkyvissä tai jotka ovat ilmeisessä vaarassa räjähtää, ei saa käyttää

Rengasmääräyksiä Kulutuspinnan pääurien syvyyden tulee olla vähintään 1,6 mm kesällä. Pääurilla tarkoitetaan leveitä uria renkaan kulutuspinnan keskialueella noin kolmen neljänneksen leveydellä kulutuspinnasta

Rengasmääräyksiä Kesärenkaiden suositeltava urasyvyys sadekelillä ajettaessa on vähintään 4 mm. Henkilöautonrenkaan kulutuspinnan uria ei saa lisätä tai syventää Raskaan kaluston renkaisiin saa tehdä lisää kuviota, luettava regroovable, ei saa syventää

Rengasmääräyksiä Talvirenkaat: Joulu-, tammi- ja helmikuun aikana on käytettävä talvirenkaita (nastarengas/ nastaton), joiden kulutuspinnan pääurien syvyys on vähintään 3,0 mm. Suositeltava minimi vaikeissa kelioloissa on 5 mm.

Rengasmääräyksiä Talvirenkaita ei tarvitse käyttää: paripyörien molemmissa renkaissa auton valmistukseen, maahantuontiin, kauppaan, korjaukseen tai katsastukseen liittyvissä tilapäisissä enint. 20 km siirroissa museoautoissa sellaisissa autoissa joihin talvirenkaita ei ole saatavissa

Rengasmääräyksiä Nastarenkaita saa käyttää 1.11. - 31.3. Muunakin aikana nasta-renkaita saa käyttää, kun keli sitä edellyttää Henkilöauton perävaunussa, jonka paino on yli 750 kg - 3500 kg on käytettävä nastarenkaita, jos vetoautossa on sellaiset.

Rengasmääräyksiä Autoon ei saa samanaikaisesti asentaa sekä vyö- että ristikudosrenkaita Auton etupyörissä ei saa käyttää renkaita, joiden puutteellinen tasapaino voi haitata ohjausta

Rengasmääräyksiä Pinnoitetuissa renkaissa tulee olla tiedot renkaan koosta ja kantavuusluokasta sekä renkaan molemmilla puolilla pysyvä merkintä "Pinnoitettu-Regummerad paitsi jos pinnoitettu rengas on E-hyväksytty ja merkitty tekstillä "Retread".

Rengasmääräyksiä Auto on muutoskatsastettava, jos renkaan leveys poikkeaa alkuperäisestä yli 30 mm Renkaan ulkohalkaisijaa ei saa suurentaa enempää kuin 51 mm eikä leveyttä enempää kuin 102 mm alkuperäiseen renkaaseen nähden

Rengasnormit Normijärjestelmät: STRO: skandinaavinen järjestelmä ETRTO: eurooppalainen järjestelmä, joka ei koske Itä-Euroopan maita TRA: amerikkalainen järjestelmä

1. Kokomerkintä 175 = Poikkileikkausleveys milleinä 65 = Profiilisuhde R = Radial (vyörengas) 14 = Vannehalkaisija tuumina 82 = Kantavuustunnus T = Nopeustunnus 2. Tubeless (TL) = sisärenkaaton 3. TWI = Kulumisvaroittimen sijainti 4. Lisämerkinnät Reinforced = Vahvistettu Määrätty pyörimissuunta Outside = Ulkopuoli (vanneasennuksessa) 5. Erikoismerkki E5 010023, jossa E5 = Hyväksymistunnus 010023 = Hyväksymisnumero 6. Valmistuskoodi = viikko/vuosi 7. Erikoismerkki DOT (USA) Rengasmerkinnät STRO

Rengasmerkinnät raskaan kaluston renkaissa 275/80 Renkaan leveys (mm) / poikkileikkaussuhde (%) R Vyörengas 22,5 Vanteen halkaisija ( ) 146/143 Kuormitustunnus (yksittäin 3000 kg/pareittain 2725 kg) K Nopeussymboli (110 km/h)

Kokomerkintä Ilmoittaa renkaan suurimman leveyden ja käytettävän vanteen halkaisijan Poikkileikkaussuhde renkaan korkeus jaettuna renkaan leveydellä matalaprofiilin etuja: alhainen painopiste, kulutuskestävyys, pito ja ajo-ominaisuudet

Renkaan rakenteen merkintä Ristikudosrengas: viiva tai kirjain D kokomerkinnän numeroiden välissä tai ei merkintää ollenkaan Vyörengas: radial tai R Ristikudosvyörengas: B Sisärenkaaton: tubeless Sisärenkaaton: tube type tai ei mitään Talvirengas MS tai M+S

Renkaan rakenteen merkintä Kantavuus PR-lukuna tai tunnusluvulla (taulukosta), amerikkalaisissa PLY-luku eli todellisten kudoskerrosten määrä Kudoskerrosten lukumäärä myös LI-luvulla (taulukosta)

LI-taulukko Kudoskerrosten lkm ja kuormitusluokka A 2 B 4 C 6 D 8 E 10 F 12 G 14 H 16 I 18 L 20 M 22 N24

Nopeusluokkamerkintä Ilmoittaa jatkuvan suurimman nopeuden, jolla kyseisin renkain autoa voi ajaa Taulukosta

Nopeusluokkasymbolit A1 5 km/h B 50 km/h L 120 km/h U 200 km/h A2 10 km/h C 60 km/h M 130 km/h H 210 km/h A3 15 km/h D 65 km/h N 140 km/h V 240 km/h A4 20 km/h E 70 km/h P 150 km/h W 240 270 km/h A5 25 km/h F 80 km/h Q 160 km/h Y 300 km/h A6 30 km/h G 90 km/h R 170 km/h Z 240... km/h A7 35 km/h J 100 km/h S 180 km/h A8 40 km/h K 110 km/h T 190 km/h

Renkaan rakenne Kudosrunko välittää kiihdytyksestä ja jarrutuksesta aiheutuvat kehävoimat vanteen ja kulutuspinnan välillä ottaa vastaan sivuvoimien aiheuttamat aksiaalivoimat ottaa vastaan tien iskut

Renkaan rakenne Kudosrunko ottaa vastaan pyöräkuormasta johtuvat radiaalivoimat koostuu kudoslangoista (nylon, polyester, teräs) jotka on sidottu toisiinsa kumilla

Renkaan rakenne Kulutuspinta uloin kumikerros suojaa kudosrakennetta kulutukselta ja tienpinnan aiheuttamilta vaurioilta kehittää tiehen voiman, joka välittää auton veto- ja jarrutusvoimat tiehen kuvio riippuu renkaan käytöstä

Renkaan rakenne Kyljet suojaavat runkoa ulkopuolisilta vaurioilta joustaa ajon aikana kuormituksen vaihdellessa Välikerros kudosrungon ja kulutuspinnan välissä vaimentaa tiestä kudosrunkoon liittyviä voimia

Renkaan rakenne Vyö vyörenkaissa vyöt kulkevat kehän tavoin renkaan ympäri R-kirjain kokomerkinnän yhteydessä Jalkaosa kudoslankojen päät kierretty reunavaijerin ympäri päällystetty kovalla reunakumituksella

Renkaan rakenne Kumiaines luonnonkumia tai synteettistä eli keinokumia renkaan valmistuksen lopussa rengas paistetaan muotissa, rengas saa lopullisen muotonsa ja kumiaines vulkanoituu

Kulutuspinnan kuviointi Pitkittäisuritus kulkevat renkaan kehää pitkin eturenkaissa raskaassa kalustossa vierimisvastus pieni hyvä sivuttaispito vähäiset rengasäänet pitkittäispito huonompi

Kulutuspinnan kuviointi Poikittaisuritus hyvä pitkittäispito renkaan vierimisvastus suurehko sivuttaispito huonompi kulutuspinta herkempi epätasaiselle kulumiselle rengasäänet voimakkaammat

Kulutuspinnan kuviointi Yhdistelmäkuvio pitkittäiskuviointi renkaan keskiosassa parantaa sivuttaispitoa poikittaiskuvio reunoilla parantaa veto- ja jarrutuspitoa poikittaiskuvio herkempi epätasaiselle kulumiselle

Kulutuspinnan kuviointi Palakuvio Kulutuspinta jaettu erillisiin palasiin Paremmat veto- ja jarrutusominaisuudet parantaa pitoa lumisilla ja mutaisilla teillä kuluu nopeammin vierimisvastus melko suuri

Kulutuspinnan kuviointi Epäsymmetrinen kuviointi Jaetaan tehtäviä renkaan eri osille Ulkoreunalla pitkittäiskuviointi Keskiosaan ja sisäreunalle poikittaiskuviointi

Renkaan ja vanteen osien nimitykset Renkaan ja vanteen osien nimitykset

Vanne

Vannetyypeistä

Pyörä

Renkaan ja vanteen osien nimitykset

Renkaan ominaisuudet

Ristikudosrengas On ollut yleisin rengastyyppi Koostuu tietyssä kulmassa toisiinsa olevista päällekkäisistä kudoskerroksista Sivut tukevat ja jäykät, kulutuspinta melko taipuisa Hitaaseen ajoon ja huonopintaisille teille

Vyörengas Kudoslangat kulkevat poikittain kulutuspintaan nähden reunavaijerilta toiselle = radial Pienempi lämpeneminen, pienempi vierimisvastus, parempi sivuttainen pitokyky, kuluu tasaisemmin, kestää suuria nopeuksia, äänekkäämpi, käyttöikä pidempi, paremmat ajoominaisuudet

Ristikudosvyörengas Uusin kudosrakenteen muoto Pyrkii yhdistämään ristikudos-renkaan ja vyörenkaan hyvät ominaisuudet Runko-osan kudosrakenne on kuten ristikudosrenkaassa ja sen päälle on asennettu jäykistävä vyö

Sisärenkaallinen rengas Sisärengas muodostaa erillisen ilmasäiliön, jonka ilmanpitävyys ei riipu vanteesta tai ulkorenkaasta Lämpenee ja rikkoontuu helposti

Sisärenkaaton eli tubeless- rengas Ei erillistä sisärengasta vaan ilmatila muodostuu renkaasta ja vanteesta Pehmeämpi ja äänettömämpi, ei lämpene, ei räjähdä, on helppo paikata Tyhjenee puhjetessaan hitaasti

Pinnoitus Runko voidaan pinnoittaa 2-3 krt Pinnoitettu rengas n. 50% halvempi Kudosrunko tarkastetaan, entinen kulutuspinta poistetaan ja pohja karhennetaan, levitetään sidekumi, laitetaan päälle kulutuspinta, vulkanoidaan alipainekammiossa 92 o C. - >merkintä: pinnoitettu

Vierimisvastus Kun rengas pyörii, muuttaa kulutus-pinta ja renkaan sivut muotoaan, muodonmuutoksista johtuva vastus on 90 % vierimisvastuksesta Renkaan ja tien välisen kitkan aiheuttama vierintävastus syntyy renkaan luistamisesta tien pintaa vasten. 5-10% vierintävastuksesta

Vierimisvastus Vierimisvastukseen vaikuttavat tekijät: tien pinnan laatu (karhea pinta +) ajonopeus (nopeuden noustessa +) rengaspaineet (paineiden noustessa -) renkaan madaltaminen (jäykkyys -) renkaan rakenne (vyörengas -)

Renkaan lämpeneminen Renkaan joustaessa muuttuu joustamiseen tarvittava energia lämmöksi Renkaan lämmönjohtokyky huono Liiallinen kuumuus heikentää kumikerrosten ja kudoslankojen välisiä sidoksia

Renkaan lämpeneminen Lämpenemiseen vaikuttavia tekijöitä: rengaspaine (pieni +) kuormitus (suuri +) ajonopeus (suuri +) renkaan rakenne (vyörengas -) tubeless -, sisärenkaallinen +

Renkaan jarrutusominaisuudet Riippuvat kitkakertoimesta vaikuttaa tienpinta, sää, rengastyyppi, rengasrakenne Pienellä kitkakertoimella jarrutusmatka pidempi

Rengasäänet Kun rengas joutuu kosketuksiin tien pinnan kanssa, sen kulutuspinnan urissa on ilmaa. Ilma puristuu kokoon, paine kohoaa ja ilma poistuu urista nopeasti aiheuttaen äänen. Kulutuspinta sellainen ettei ilma poistu helposti - > kovemmat äänet

Renkaan muodonmuutos Kun ajonopeus kasvaa, rengas joutuu joustamaan nopeammin. Rengas pyrkii alkuperäiseen muotoonsa, mutta suurilla nopeuksilla rengas pyörii liian nopeasti ehtiäkseen alkuperäiseen muotoonsa. Rengas alkaa värähtelemään ja lämpenee. Suurin sallittu ajonopeus

Vesiliirto Jos rengas ei pysty poistamaan vettä renkaan ja tien välistä, rengas nousee vesikerroksen päälle. Alenna nopeutta märällä tiellä Kohota rengaspainetta Älä käytä loppuunkuluneita renkaita

Kaarreominaisuudet Keskipakovoima työntää autoa ulos päin mutkassa Keskihakuvoima kehittyy renkaan muodonmuutoksen ja luiston avulla kitkasta. Se vetää autoa mutkassa sisäkaarteeseen. Vaikuttaa renkaan ominaisuudet, kuorma, rengaskoko, tienpinta, renkaan paine, pyörän sivukallistuma

Jarrujärjestelmät

Jarrujärjestelmä

Levyjarrun ja rumpujarrun vertailu Edut Haitat Rumpujarru itsetehostava tarvitsee erillisen säätölaitteen kuumenee helposti kerää likaa painavampi rakenne Levyjarru parempi jäähdytys helpompi huoltaa automaattisesti säätyvä puhdistuu itsestään tarvitsee erillisen tehostimen seisontajarru vaikeampi toteuttaa

ABS = Lukkiutumaton jarru järjestelmä

ABS- ja EBS -järjestelmät turvallisiin jarrutuksiin Entisestään kehitetty ABSjärjestelmän ohjaus ABS-yksikkö ohjaa reaaliajassa myös hidastimen ja pakokaasujarrun toimintaa EBS-ohjain laskee perävaunun jarrusovituksen automaattisesti Hidastinta voidaan käyttää vakionopeusjarrutukseen Brake blending -toiminto

EBS -levyjarrut Sähköinen ohjaus, manuaalinen varmistus Scaniassa aina kaikilla akseleilla Yksinkertainen, luotettava ja kevyt rakenne Huoltovapaa vain jarrupalojen vaihto Rumpujarruja parempi lämmönsieto Jäähtyy rumpujarruja tehokkaammin EBS => aina myös ABS Tunnistaa vetoauton ja perävaunun massat ja säätää jarruvoimat oikein

EBS - levyjarrujen edut Pieni häviämistaipumus Jarrutusmatkat lyhenevät Tasainen kuluminen, ilmoitus vaihtotarpeesta Hidastuvuus suhteessa polkimen asentoon Olemattomat jarruviiveet Toimii yhtä hyvin peruutettaessa Vähemmän jarruääniä ja värähtelyjä Brake blending Täysjarrutuksessa tarvittava jarrutusteho on moninkertainen moottoritehoon verrattuna.

ESP -ajonvakautusjärjestelmä Käyttää kiihtyvyys-, kallistusja ABS-antureita auton liiketilan tunnistamiseen Pyrkii luistotilanteissa palauttamaan auton kuljettajan hallintaan käyttämällä yksittäisiä pyöräjarruja ja säätämällä moottorin tehoa Vähentää tieltä suistumisen ja kaatumisen riskiä Toistaiseksi vain 4x2-mallisiin veto- ja kuorma-autoihin

Pakokaasujarru vaatii kierroksia Toimiakseen tehokkaasti, pakokaasujarru vaatii moottoriin kierroksia Jarrut ovat vauhdin surma, pakokaasujarru on vauhdin hillitsin Käytä pakokaasujarrua aina, kun se on mahdollista liukkaalla kuitenkin harkiten Vaihda tarpeeksi pienelle vaihteelle, jotta saat

Scania hidastin säästää jarruja Hydraulinen lisäjarru Integroitu vaihteistoon Suurin jarrutusteho 650 kw (n. 900 hv, vertaa moottoriteho) Voi käyttää sekä manuaalisesti että automaattisesti Säästää käyttöjarruja Kasvattaa mäkisessä maastossa keskinopeuksia, koska jarruja ei tarvitse säästellä Kehittää lämpöenergiaa myös hyötykäyttöön (ohjaamon ja moottorin nopea lämpiäminen) Vakionopeusjarrutus mahdollinen

Jarrutusmomentti Brake blending älykästä yhteistyötä Haluttu jarrutusmomentti Saavutettu jarrutusmomentti Hidastimen jarrutusmomentti Pyöräjarrujen jarrutusmomentti Aika Hidastin saavuttaa suurimman jarrutusvoimansa muutaman sekunnin kuluttua sen aktivoimisesta. Brake Blending toiminnossa hidastin ja pyöräjarrut toimivat yhdessä siten, että pyöräjarrut aktivoituvat välittömästi ja luovuttavat jarrutuskuormaa hidastimelle sitä mukaa kun sen jarrutusmomentti kasvaa. Tämän ansiosta haluttu ja vakiona pysyvä jarrutusvoima saavutetaan nopeasti, ilman hidastimen toimintaan liittyvää viivettä.

Scania Opticruise kuljettajan apuna Vaihdeautomatiikka, jolla voi ajaa sekä manuaaliettä automaattitoiminnolla Automaattitoiminnossa voi vaihtaa myös manuaalisesti Kytkintä käytetään vain lähdettäessä liikkeelle ja pysähdyttäessä Valitsimessa asennot R/N/D/H sekä + ja vaihteiden vaihtamiseen Mäkiasento erittäin jyrkkiin nousuihin

Scania Opticruisen edut Automatiikka helpottaa kuljettajan työtä Optimaalinen vaihde kaikissa ajotilanteissa Polttoaineenkulutuksen vaihtelut eri kuljettajien kesken pienemmät Jättää kuljettajalle täyden kontrollin ajamiseen Kytkinpoljin tallella kuljettajien toivomuksesta (liukkaat olosuhteet, peruuttaminen ahtaaseen paikkaan ja hätätilanteet)

Jos poltat, älä kuitenkaan kytkintä % 100 80 60 40 20 0 100% 57% 54% 4,5% 2,2% 0,3% A B Kuvasta nähdään havainnollisesti, miten liian suuri vaihde ja liian korkeat moottorin kierrokset liikkeelle lähdettäessä lyhentävät kytkimen kestoikää dramaattisesti! 1 Liikkeellelähtövaihde 2 3 A = normaalit moottorin kierrokset B = korkeat moottorin kierrokset

Ohjaava takateliakseli säästää montaa asiaa Hydraulinen ohjaus Keskittyy häiriötapauksissa keskiasentoon Alkaa ohjata, kun etupyörien kääntymiskulma ylittää 4astetta Koska akselien murtaminen jää pois: - parantaa ketteryyttä - pienentää rengaskulutusta - pienentää polttoaineen kulutusta - vähentää akseliston rasituksia - vähentää tien ja pihojen rasitusta

Kalustonhallintajärjestelmät apua arkipäivään Interactor 100 ja 200 Pohjana kämmentietokone Kokoaa ja tallentaa ajoneuvo- ja matkatietoja Tiedonsiirto autosta konttoriin ja päinvastoin (200) Puhelin + SMS-viestit (200) Internet ja sähköposti (200) Ajoneuvonavigointi (200) Käyttää yleisiä standardeja Parantaa tehokkuutta, taloudellisuutta ja turvallisuutta (hälytykset)

Kalustonhallintajärjestelmät hyötyä ja huvia Interactor 500 ja 600 Mahdollisuus myös muiden valmistajien ohjelmistojen käyttöön 100/200:n lisäksi myös: - 10,4 tuuman kosketusnäyttö - TV - CD/DVD-soitin (600) sekä haluttaessa myös: - peruutuskamera

Talvi voi yllättää Liukkauden torjunta

Ajoneuvon tarkastus liikkeelle lähdettäessä Valot Ajovalot Takavalot Jarruvalot Peruutusvalot Työvalot Äärivalot Suuntavalot Heijastimet

Ajoneuvon tarkastus Täyttökohteet moottoriöljyn määrä/laatu jäähdytinnesteen määrä ohjaustehostimen öljymäärä tuulilasin pesunestemäärä renkaat renkaiden kiinnitys

Ajoneuvon tarkastus Tekniikka kytkentälaitteet jarruletkut, liittimet sähköliittimet jarrujärjestelmä kuormatilat sisä- ja ulkopuoli sidontavälineet työkalut, hinausvaijeri, varapyörä muut varusteet

Ajoneuvon tarkastus Paperit ajoneuvon paperit perävaunun paperit kartat piirturin levy käsikirjat

Tarkastuskierros poista lumi ja jää kuormatilan katolta kytkinlaite ja liitännät lukot ja lukitus jarruvalot, heijastimet, takavalot valonheittimet, lasit, peilit moottori kuorman varmistus paineilmasäiliöt, jäätymisenestolaite katso alle kaikki renkaat, erityisesti paripyörien sisemmät renkaat

Ajonopeudet Nopeus tilanteen mukaan - ajan menetys - ajokin hallinta - pysähtyminen - taloudellisuus

Nopeus vaikuttaa... Suurella nopeudella ajaessasi sinun on vaikeata: nähdä ajoissa hallita ajokki pysyä tiellä pysähtyä ajoissa Jos joudut onnettomuuteen, ajonopeus vaikuttaa seurausten vakavuuteen

Nopeusrajoitukset Kuorma-auton ja yhdistelmän suurin sallittu ajonopeus Nopeuden rajoittimen asetantanopeus YLINOPEUS!

Paljonko säästät tai menetät aikaa? Esimerkissä vertailunopeudet ovat keskinopeuksia. Onko mahdollista saavuttaa tuollaisia keskinopeuksia?

Liian suuri nopeus kaarteessa aiheuttaa renkaiden pidon murtumisen Varo heilahdusliikkeen kertautumista kaarteessa

Koetilanne - hätäjarrutus nopeus 80 km/h 0 km/h, kostea asfaltti Kuormattu yhdistelmä (8-akselia), kokonaismassa noin 58 000 kg vetoautossa ja perävaunussa sähköisesti ohjatut levyjarrut (EBS) Jarrutusmatka noin 41 metriä, hidastuvuus noin 6 m/s²

Hidastuvuusvoima Paineilmajarruin varustetun ajoneuvon käyttöjarrulla on saavutettava vähintään 5 m/s² jarrutushidastuvuus tien ja renkaiden välisen kitkakertoimen ollessa enintään 0,8. Henkilöautolla saavutetaan parhaimmillaan noin 10m/s² hidastuvuus.

Hidastuvuus 5 m/s 2 Kuva havainnollistaa mitä hidastuvuus 5 m/s² merkitsee; kuinka paljon nopeus hidastuu alkunopeudesta 80 km/h sekunneittain. 1s 1s 1s SEIS 7 km/h 2 m/s 25 km/h 7 m/s 1s 43 km/h 12 m/s 61 km/h 17 m/s Aikaa jarrutuksen aloittamisesta pysähdyksiin asti kuluu 4.4 sekuntia ja jarrutusmatkaa 49 metriä. JARRUTUS ALKAA 80 km/h 22 m/s

Jarruviipeet Kytkentäviive Vapautusviive EBS järjestelmässä jarruviipeitä ei ole juuri lainkaan 0,8 s

Nopeuden vaikutus pysähtymismatkaan Kuljettajan reaktioajan ( 1 s ) ja jarruviipeen ( 0,5 s ) aikana kuljettu matka Jarrutusmatka, hidastuvuus 5 m/s 2 90 km/h 37 63 = 100 m 80 km/h 70 km/h 34 49 29 38 = 67 m = 83 m Paljonko nopeutta? 60 km/h 50 km/h 25 28 21 19 = 40 m = 53 m Lähes 50 km/h! 40 km/h 17 12 = 29 m 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Pysähtymismatka metriä

Nopeuden ja kelin vaikutus pysähtymismatkaan Kuljettajan reaktioajan ( 1 s ) ja jarruviiveen ( 0,5 s ) aikana kuljettu matka Jarrutusmatka Pitävä keli 80 km/h 34 49 = 83 m hid. 5 m/s² Luminen keli hid. 2,5 m/s² 80 km/h 34 99 = 133 m Luminen keli hid. 2,5 m/s² 60 km/h 25 56 = 81 m Alempi nopeus on turvallisempi! 0 20 40 60 80 100 120 140

Vartti pois vauhdista, jarrutusmatkasi lyhenee lähes puoleen Fysiikan lain mukaan jarrutusmatka nelinkertaistuu, kun nopeus kaksinkertaistuu. Laki toimii myös toisin päin: Nopeuden alentaminen neljänneksellä lyhentää jarrutusmatkan lähes puoleen.

Esimerkki ajonopeuden vaikutuksesta polttoaineen kulutukseen 90 = 31 l / 100km 80 = 26 l / 100km 70 = 23 l / 100km

Liian suuri nopeus kaarteessa aiheuttaa renkaiden pidon murtumisen

Puskeminen... puskee... kääntyy

Vetävien pyörien lukkiutuminen voi aiheuttaa sivuluisun

Riskit Kääntyykö? Olosuhteet, liukas sohjo ylämäki alamäki käännökset * vetoakselin sivuttaispito * vetopöytäkuormitus, kitka * teliakselin sivuttaispito

Riskit. kääntyykö? Yhdistelmän pituus alle 22 metriä Edelleen samat ongelmat jatkuvat Miten vältettävissä?

Riskit. kääntyykö? Yhdistelmän pituus 25,25 metriä Entä kesällä hyvissä olosuhteissa Olosuhteet, liukas sohjo ylämäki sivuttaispito, sivuttaisvoimat, jyrkät alamäki käännökset käännökset vetoakselin sivuttaispito vetopöytäkuormitus ja kitka, jos kysymyksessä dolly teliakselin, -akseleiden sivuttaispito

Ajoneuvoyhdistelmässä on millä tahansa akselilla tapahtuva pyörien lukkiutuminen helposti kohtalokas

Talvi ja liukkaus

Paineilma autoissa Raskaan kaluston jarrut toimivat nykyisin paineilmalla Paineilma voi olla vain tehostavana, jolloin voima siirretään nesteen avulla Voima voidaan myös siirtää paineilman avulla pyöräjarruun saakka Käytettävissä olevaa paineilmaa käytetään myös tehostamaan vaihteensiirtoa ja kytkimen käyttöä sekä ilmajousituksissa ja päällerakenteissa Paineilma tuotetaan moottorin yhteydessä olevalla kompressorilla Henkilöautoissa paineilmaa käytetään ilmajousitusten yhteydessä Ilmajousi on joko pääjousena tai apujousena kantamassa kuormaa rinnan pääjousen kanssa Henkilöautossa tarvittava paineilma tuotetaan omalla kompressorilla

Paineilmakaaviot Autojen paineilmakaaviot on yleensä piirretty standardin DIN 74253 mukaan Standardissa liitännät numeroidaan eritavoin kuin teollisuuspneumatiikassa

Kevyissä hyötyajoneuvoissa (6-9t) käytetään paineilmatehosteista jarrujärjestelmää Paineilma tehostaa kuljettajan poljinvoimaa Jarruvoima siirretään nesteen avulla pääsylinteriltä pyöräjarruille Paineilmapiiri on jaettu kahteen piiriin Suojaventtiili huolehtii siitä, että toisen piirin vaurioituminen ei vaikuta toisen piirin toimintaan Seisontajarrun käyttö on mekaaninen

Järjestelmä on käytössä vähän raskaimmissa hyötyajoneuvoissa (6-13t), jotka eivät vedä perävaunua Edelliseen järjestelmään on erona se, että järjestelmä on jaettu nelipiirisuojaventtiilin avulla neljään piiriin Kahteen jarrupiiriin, seisontajarrupiiriin ja sivukuluttaja piiriin Voima välitetään paineilmaohjatulta pääsylinteriltä nesteen avulla pyöräjarruille Kuljettaja säätää polkimen avulla pääsylinteriin vaikuttavan paineilman painetta

Paineilmajärjestelmä

Paineilman tuotto Paineilma tuotetaan moottoriin kytketyllä mäntäkompressorilla Systeemit jaetaan korkeapaineisiin p>10bar ja matalapaineisiin p<10bar Kompressorit voivat olla, joko ilma- tai vesijäähdytteisiä Kompressori pyörii aina, kun moottori pyörii Imuilma kompressorille kulkee moottorin imuilmansuodattimen lävitse ja sen voitelu on kytketty moottorin voitelujärjestelmään Paineensäädin voi kytkeä kompressorin vapaakierrolle, jolloin se siirtää ilmaa imupuolelta ulkoilmaan vasten ulkoilman painetta

Leppuuttaja

Paineensäädin Paineensäätöventtiili ohjaa kompressorilta tulevan ilman joko säiliöihin tai ulkoilmaan Ulkoilmaan ilma johdetaan, kun säiliöiden paine on saavuttanut asetetun painearvon Venttiilissä on myös nippa, josta auton paineilmajärjestelmä voidaan täyttää ulkopuolisesta lähteestä tai ottaa ilmaa ulkopuoliseen käyttöön (renkaiden täyttö) Esimerkiksi paloautot voidaan pitää lähtövalmiudessa ulkopuolisen paineilmaverkon avulla

Paineilman kuivaus Ilman kyky sitoa vesihöyryä riippuu lämpötilasta ja paineesta Lämpimämpi ilma pystyy sitomaan kosteutta enemmän kuin kylmä Suurempi paineinen ilma kykenee sitomaan vähemmän kuin pienempi paineinen

Paineilman kuivaus Aikaisemmin veden haittavaikutuksia koitettiin estää passiivisesti Säiliöihin asennettiin vedenpoistoventtiilit ja ilmaan sekoitettiin jäätymisenestoainetta (spriitä) Sekoitinlaite oli joko automaattinen tai manuaalinen

Paineilmankuivain Paineilman kuivaaminen huomattavasti tehokkaampi tapa vähentää veden haittoja Kuivaimet toimivat adsorptio periaatteen mukaisesti Kuivain perustuu kosteutta sitovaan materiaaliin, jonka kyky sitoa kosteutta riippuu ympäröivän ilman paineesta ja lämpötilasta

Paineilmankuivain Kompressorista tulevan kostean ilman virratessa adsorptio aineen ohitse sitoo se kosteutta ilmasta Osa kuivasta ilmasta johdetaan kuivaimen säiliöön Kun paineensäädin asettaa kompressorin vapaakierrolle, virtaa myös kuivaajan säiliöstä kuivaa ilmaa adsorptio aineen ohi suoraan ulkoilmaan Pienemmässä paineessa kuiva ilma sitoo kosteuden ja kuljettaa sen ulkoilmaan

Paineilmankuivain Kuivaimen poistoaukkoon on sijoitettu lämmitin, joka varmistaa ettei se jäädy pakkasilla Kuivain ja paineensäädin voidaan myös yhdistää yhdeksi laitteeksi

Vedenpoistoventtiilit Säiliöihin kertyvän veden poistamiseksi on säiliöiden alapinnassa vedenpoistoventtiilit Ne ovat joko manuaalisesti tai automaattisesti toimivia

Ylivirtausventtiilit Eri piirit suojataan ylivirtausventtiilein siten, että yhden piirin vuoto ei tyhjennä muita piirejä Kaksipiirisissä systeemeissä käytetään kaksi- tai nelipiirisuojaventtiiliä Suojaventtiilit voivat sallia Täyden takaisinvirtauksen Rajoitetun takaisinvirtauksen Ei takaisinvirtausta olenkaan

Nelipiirisuojaventtiili Nelipiirisuojaventtiili koostuu neljästä ylivirtausventtiilistä, jotka huolehtivat tarvittavasta paineesta Kahdelle jarrupiirille Käsijarrupiirille Perävaunupiirille Sivukuluttajille Venttiilin avulla taataan tarvittava jarrutusteho vaikka jokin piireistä saa vuodon

Paineenrajoitusventtiili Paineenrajoitusventtiilillä voidaan jonkin piirin tai toimilaitteen maksimi paine rajoittaa ennalta asetettuun arvoon

Poljinventtiili Kevyissä ajoneuvoissa voidaan käyttää paineilmalla tehostettua pääsylinteriä, jossa kuljettajan poljinvoimaa vahvistetaan paineilman energialla Vähän raskaimmissa ajoneuvoissa voidaan ohjata polkimella paineilman painetta, joka vaikuttaa pääsylinterissä nesteeseen Pääsylinteri on oikeastaan muunninsylinteri, joka muuntaa paineilman paineen korkeammaksi nesteen paineeksi Paineilma- ja nestepiirit on kahdennettu

Poljinventtiili Raskaissa autoissa käytetyissä paineilmajarruissa poljinventtiilillä säädetään suoraan jarrusylinterissä vaikuttavaa painetta Vetoautoissa tämä paine johdetaan perävaunuventtiilin avulla myös perävaunulle Venttiili koostuu kahdesta säätöventtiilistä, joita ohjataan samalla tavoin

Kuormantunteva venttiili (ALB) Raskaan kuorma-auton akselipainot vaihtelevat niin paljon, että jarruvoimaa/-painetta on vähennettävä, kun auto on kuormaamaton Jos näin ei tehdä, lukkiutuu jokin akseli helposti Täydellä kuormalla pyörälle johdetaan täysi jarrupaine ja tyhjällä autolla jarrupainetta vähennetään Vivun kulma tai jousipalkeen paine määrittää alennussuhteen

Kuormantunteva venttiili (ALB) Venttiili kytketään mittaamaan vetoakselin kuormaa Lehtijousitetuissa autossa mitataan jousen painumaa Ilmajousitetussa mitataan ilmajousen painetta Venttiili voi sisältää releventtiilin ALB-venttiili voi perustua kalvon pinta-alan muutokseen tai vipusuhteen muutokseen Venttiileillä on myös eroja säätyykö venttiili paineen alaisena tai ei Venttiilin säätöarvot kirjataan ALB-kilpeen, jolloin venttiilin toiminnan tarkastaminen on helppoa

Etuakselin säätöventtiili Etuakselin jarruvoimaa voidaan säätää kuormituksen mukaan poljinventtiilin yhteyteen asennetulla säätöventtiilillä tai erillisellä venttiilillä Molemmissa venttiileissä etuakselin jarrupainetta säädetään ALBventtiilin antamalla vetoakselin kuormasta riippuvalla jarrupaineella

Painesuhdeventtiilit Jarrupainetta voidaan alentaa myös tietyllä painealueella esimerkiksi haluttaessa estää jonkin kevyesti kuormitetun akselin lukkiutuminen pienillä jarrutuksilla/jarrupaineilla Erästä tällaista venttiiliä kutsutaan taittoventtiiliksi Jotkin venttiileistä ovat säädettäviä

Releventtiili Releventtiilin avulla voidaan toimilaitteelle ohjata suuria tilavuusvirtoja suoraan säiliöltä Toimilaitteelle menevä paine seuraa ohjauslinjan painetta Pienillä paineilla ohjauspaine on hieman korkeampi kuin ulostulopaine Paineen laskiessa venttiili ohjaa toimilaitteen paineen ulos venttiilin pohjasta Venttiiliä käytetään, kun tahdotaan jarruviiveet pieniksi

Jarrusylinterit Jarrun kiristysvoima tuotetaan kalvosylinterein Kalvosylinterin isku on rajoitettu Sylinterin kokoa kuvataan tuumissa (16, 20, 24 ) joka on se likimääräinen sylinterin pinta-ala neliötuumissa Sylinterivoima saadaan laskettua esitetiedoissa annetuista sylinterivoima tietyllä paineella arvoista

Jarrusylinterit Jarruvoima on vakio vain tietyllä osalla sylinterin iskua On säädettävä jarruja säännöllisesti tai käytettävä automaattisäätöisiä jarruvipuja jotta isku pysyisi oikealla alueella Sylinterin männänvarren ja jarruvivun kulman tulee olla lähellä suoraa kulmaa, jotta kaikki sylinterivoima voidaan käyttää hyödyksi

Jousijarrusylinterit Seisontajarrun tarvitsema voima tuotetaan jousijarrusylinterillä Sylinterissä on yhdistetty käyttöjarrun kalvosylinteri ja seisontajarrun vaatima jousisylinteri Seisontajarru vapautetaan paineilman avulla, joka painaa jousen kokoon Jos autosta häipyy paineilma, kytkeytyvät seisontajarrut päälle Liikkeelle lähdettäessä voidaan seisontajarru poistaa päältä vasta kun seisontajarrupiirin paine on noussut tarpeeksi korkealle

Jousijarrusylinterit Jotta ajoneuvo saataisiin hätätilanteessa liikkeelle ilman paineilmaa, on jousijarrusylintereissä yleensä mekaaninen vapautus Vapautus voi tapahtua kuusioruuvilla, jonka avulla voidaan jousi puristaa kokoon

Jousijarrusylinterit Vapautus kiertämällä välitystankoa osakierros, jolloin kytkentä jousen ja välitystangon välillä katkeaa

Jousijarrusylinterit Joissain malleissa vapautus tehdään vasaran iskulla sylinterin takapäähän, jolloin kytkentä avautuu

Yksikertainen jarrukello

Käsijarrukello Milloin on: 1. Käsijarru päällä 2. Ei jarrutusta 3. Jarrutus

Rumpujarru

Levyjarrut

Perävaunun jarrut Perävaunussa on oma säiliönsä paineilman varastointia varten Säiliöitä täytetään vetoauton paineilmapiiristä Perävaunu kytketään kahdella letkulla vetoautoon Toinen letkuista välittää paineen avulla jarrutussignaalin vetoautosta perävaunulle Toisella letkulla täytetään perävaunun paineilmasäiliöitä

Vetoauton perävaunuventtiili Perävaunun vetoon tarkoitetun auton paineilmajärjestelmässä on perävaunun jarruventtiili Venttiili huolehtii jarrutussignaalin nopeasta siirrosta perävaunulle ja paineilman siirrosta perävaunun säiliöihin Venttiili on oikeastaan releventtiili, jota ohjataan kolmella ohjauksella

Perävaunun jarruventtiili Perävaunussa oleva jarruventtiili ohjaa perävaunun paineilmasäiliöstä paineen jarrusylintereihin ohjauspaineen mukaisesti Jos syöttöpaine laskee tarpeeksi kytkee perävaunun jarruventtiili perävaunun jarrut päälle Jarrujen päälle meno voidaan estää perävaunun jarruventtiilissä olevalla painonapilla

Kuorma-auton jarruvaatimuksia mm: Hidastuvuus 5 m/s² Toisistaan riippumattomat jarrujärjestelmät Jarrut joka akselilla ABS Erilliset laahainpinnat Jarruvoima säädeltävissä Tasaisuus Jarrukäytävä jne

Ilmajousitus Ilmajousitusta säädetään mekaanisella tai sähköisellä venttiilillä Molemmissa mitataan rungon ja akselin välistä matkaa ja sen perusteella lisätään tai vähennetään ilmaa ilmajousessa Mekaanisilla venttiileillä on ilman kulutuksen vähentämiseksi keskiasennossa niin sanottu kuollut alue, jolloin ilma ei kulje Pienet korkeusmuutokset eivät silloin aiheuta ilman siirtymistä

Sähköinen tasonsäätö Sähköisellä tasonsäädöllä on seuraavia etuja Lyhyet nosto- ja laskuajat, koska käytetään suurempia venttiileitä ja letkuja Pienempi ilman käyttö, koska tasonsäätöä voidaan viivästyttää ajallisesti Mukavampi käyttää esimerkiksi ohjaimen muistiin voidaan tallettaa kaksi runkokorkeutta Järjestelmä valvoo itseään ja ilmoittaa vioistaan Tarvitaan vähemmän osia ja asennustyö on pienempi

315 Syöttöpiiri

316 Etujarrupiiri

317 Takajarrupiiri

318 Seisontajarrupiiri

319 Luistonestopiiri

Huoltojärjestelmät.

Huolto, Että näin ei kävisi

Huollon tarkoitus Pitää auto kunnossa ja käytössä Huomata viat pieninä Pienentää korjauskustannuksia Vähentää seisonta-aikoja Lisätä jälleenmyyntiarvoa Lisätä varmuutta ja työllisyyttä Turvaa yrityksen jatkumisen

Huollon määräytyminen Kilometrien mukaan Kalenterin mukaan Kuljettajan on tiedettävä mikä huolto on seuraava ja milloin se on tehtävä Omistajan (valmistajan) määrit-tämiä huoltovälejä ei saa ylittää

Huollon määräytyminen 18.9.02 1.10.02 360000 km X

Huoltovälin määräytyminen Ajomäärä vuodessa Ajo-olosuhteet Kokonaismassa Päällirakenne Käytetyt voiteluaineet ja polttoaineet Omistajan tottumukset Huoltoväli ei määräydy moot-torin öljynvaihdon mukaan

Esimerkkejä huoltoväleistä Kappaletavara-ajo < 60000 km Jakeluajo 30000 km Puu-, turve-, bulk-ajo 30000 km Maansiirtoajo 20000 km Linjaliikenne < 60000 km Kaupunkiliikenne 20000 km puolitettu huoltoväli moottorin öljyn-vaihdon tai päällirakenteiden vuoksi

Huoltotyypit Pieni huolto Öljynvaihto ja rasvaus Alustan perustarkastus Vuosi huolto Kaikkien öljyjen vaihto Alustan täystarkastus Syyshuolto Kylmään varautuminen Keväthuolto Kuumaan varautuminen

Syyshuolto Talveen varautumisen tärkeimmät toimenpiteet : polttoainejärjestelmän huolto paineilmajärjestelmän huolto kylmäkäynnistyslaitteiden tarkastus akkujen huolto nesteiden pakkaskestävyyden tarkastus

Syyshuolto

Voiteluöljyn tehtävät moottorissa

Voiteluöljyn tehtävät A Voitelu yhtenäinen öljykalvo, jotta kitka ja kuluminen on mahdollisimman pientä B Jäähdytys johtaa lämpöä pois laakereista ja männänpohjasta

Voiteluöljyn tehtävät C Tiivistys tiivistää männän rengasalueen D Puhdistus ja suojaus kuljettaa noen öljypohjaan, sitoo palamisjätteet ja neutraloi syövyttävät aineet

Voiteluöljyn luokitus 1 API-luokitus (American Petroleum Institute) ilmoittaa öljyn laadun bensiinimoottorit SA - SL dieselmoottorit CA - CI-4 2 ACEA-luokitus (Association des Constructeurs Europeens de l'automobile ) ilmoittaa öljyn laadun bensiinimoottorit A1, A2, A3, A5 dieselmoottorit E2, E3, E4, E5

3 SAE-luokitus (Society of Automotive Engineers ) ilmoittaa juoksevuuden (viskositeetin) 10W - 40 juoksevuus kylmässä juoksevuus kuumassa

SAE-luokitus (Society of Automotive Engineers ) Halutaan: moottoriöljy ympärivuotiseen käyttöön

API-luokitus (American Petroleum Institute) ACEA-luokitus (Association des Constructeurs Europeens de l'automobile ) SFoil Erittäin Hyvä Moottoriöljy ylittää seuraavat kansainväliset ja autonvalmistajan vaatimukset: API CF ACEA E3, E4 DAF HP1, HP2 (5W30) E4 (10W40) Mercedes-Benz 228.5 MAN M3277 Scania LDF (10W30) Volvo VDS-2 RVI RXD (10W40)

Vaihteistoöljy Huom: öljysuosituksena voi olla API GL 1, 4 tai 5 moottoriöljy, esim API CF / ACEA E3

Vetopyörästö-öljy Huom: Vetopyörästöjen viskositeettivaatimus voi poiketa vaihteistojen vaatimuksesta Yleensä vaatimuksena API GL-5

Viskositeetti-indeksi Viskositeetti-indeksi ilmoittaa lämpötilan vaikutuksen öljyn juoksevuuteen

Voiteluöljyn termit 1 Viskositeetti sisäinen kitka, joka ilmoittaa öljyn juoksevuuden 2 Viskositeetti-indeksi ilmoittaa lämpötilan vaikutuksen öljyn juoksevuuteen 3 Pumpattavuus ilmoittaa alimman lämpötilan, jossa öljy toimii voiteluaineena

4 SAE-luokitus ilmoittaa juoksevuuden käytännössä 5 API / ACEA-luokitus ilmoittaa laadun ja sopivuuden käyttökohteisiin

Ominaisuudet Viskositeetti = määrää öljyn juoksevuuden Pumpattavuus = määrää käynnistymislämpötilan

Ajoneuvon öljyt 1 Moottori valmistajan määrittämä moottoriöljy huomioi öljynvaihtoväli 2 Vaihteisto valmistajan määrittämä vaihteistoöljy tai moottoriöljy 3 Vetopyörästö valmistajan määrittämä vaihteistoöljy (API GL-5)

Ajoneuvon öljyt 4 Ohjaustehostin Yleensä ATF 5 Lisälaitteet valmistajan määrittämät öljyt huomioi sekoittuminen

Moottorin voitelukierto

Moottorin öljynpaine Moottorin öljynpaine normaalissa ajotilanteessa

Moottorin öljynpaine Sammuta! = moottori välittömästi

SCR (Selective Catalytic Reduction) EU tiukentaa päästömääräyksiä raskaille ajoneuvoille. Käsittelemällä vain pakokaasuja moottori voidaan optimoida mahdollisimman polttoainetaloudelliseksi samalla kun hyötysuhde paranee ja partikkelipäästöt vähenevät.

SCR on luotettava ja yksinkertainen tekniikka, ja sitä on käytetty laivoissa ja voimalaitoksissa jo vuosikymmeniä. Teknologia soveltuu myös tehokkaisiin moottoreihin. SCR:n käytöllä ei ole juuri vaikutusta vaadittuun jäähdytyskapasiteettiin.

SCR-menetelmässä pakokaasuihin ruiskutetaan AdBlue-nestettä. AdBlue on kauppanimike urean ja veden seokselle. Pakokaasujen lämpö muuttaa urean ammoniakiksi ja hiilidioksidiksi. Tämän jälkeen ammoniakki reagoi typen oksidien kanssa katalysaattorissa pelkistäen ne vaarattomaksi typpikaasuksi ja vesihöyryksi. AdBluen kulutus on noin 4% Euro 4 -moottorin polttoaineenkulutuksesta. Käytännössä siis 40 litraa AdBlueta riittää yhtä pitkälle kuin 1 000 litraa polttoainetta. AdBlue-säiliötä, putkia ja liittimiä lämmitetään, jotta varmistetaan järjestelmän toimivuus alhaisissa lämpötiloissa. Jos AdBlue jäätyy auton seistessä pitempään, se sulatetaan ja lämmitetään auton käynnistyksen yhteydessä. Koska SCR on pakokaasujen jälkikäsittelyä, ainoa tapahtuva asia on että pakokaasujen käsittely viivästyy. Tämä on otettu huomioon lainsäädännössä. SCR ei vaikuta moottorin kylmäkäynnistykseen.

Kemiallinen prosessi Adblue liuoksen vahvuus on 32,5 %. Jäätyy Järjestelmä on herkkä roskille. Häiriötilanteissa moottorin teho laskee.

EGR = Pakokaasun takaisinkierrätys Pakokaasun takaisinkierrätys eli EGR-järjestelmä, joka tulee sanoista Exhaust Gas Recirculation ja kierrättää osan pakokaasuista uudelleen sylintereihin. Pakokaasun takaisinkierrätysjärjestelmä on yleensä pakosarjasta imusarjaan tuleva putki, jonka imusarjan päässä on EGR-venttiili. EGR-venttiili voi olla ohjattu alipaineella tai sähköisesti, joista jälkimmäinen on tarkempi. EGR-venttiili säätelee saapuvan pakokaasun määrää imusarjan paineen mukaan - venttiili on kiinni tyhjäkäynnin alipaineessa ja suurella ylipaineella, eli on avoinna osapaineella ja silloin sallii pakokaasun virtauksen imusarjaan.

Ajoneuvon katsastus ja AKE tai Trafi Verotusjärjestelmä Järjestelmä ajoneuvojen vuotuiseen verottamiseen Rekisteröintijärjestelmä Järjestelmä ajoneuvojen rekisteröintiin ja kiinnityksiin Katsastusjärjestelmä Katsastuksen ja siihen liittyvän raportoinnin järjestelmä Teknisen hyväksynnän järjestelmä Järjestelmä ajoneuvojen tyyppihyväksyntään Tyyppihyväksyntätietojen tietovarasto Ajo-oikeudet ja kortit Ajo-oikeusjärjestelmä kuljettajan ajooikeustietojen hallinnointiin Ajokortin toimittamisen ja sen raportoinnin järjestelmä

Katsastus ja AKE Kokeet Järjestelmä kuljettajatutkintojen hallinnointiin Piirturikortti Järjestelmä digitaaliseen ajopiirturiin liittyvien piirturikorttien toimittamiseen ja hallinnointiin Ajoneuvotietopalvelu Järjestelmä ajoneuvokyselyiden ja päivityspalveluiden tuottamiseen viranomais- ja kaupalliseen käyttöön Kuljettajatietopalvelu Järjestelmä kuljettajakyselyiden ja päivityspalveluiden tuottamiseen viranomais- ja kaupalliseen käyttöön Portaali Tietopalvelu, viestintä ja asiointikanava kansalaisille, AKElaisille, viranomaisille ja muille kumppaneille Kanava muihin järjestelmiin

Ajoneuvotietojen ylläpitojärjestelmä Ajoneuvotietojen ylläpitojärjestelmä Henkilöjärjestelmä Talousjärjestelmä Teknisen hyv. järjestelmä Koodistojärjestelmä Asianhallintajärjestelmä Kilpivarastojärjestelmä WWW SS FIL RAP Kilpivarastojärjestelmä WWW SS FIL RAP Katsastustietojärjestelmä WWW SS FIL RAP. Katsastustietojärjestelmä WWW SS FIL RAP. Käytön hallintajärj. Tietopalvelujärjestelmä VEROjärjestelmä Vakuutus yhtiöt Kansalaiset AKE Yritykset Autoliikkeet, rahoitusyhtiöt LVK Ulosotto viranom. Ennakkoilmoittajat Kilpienvalmistaja Siirtomerkkien valmistaja Ajoneuvojen rekisteröinti WWW SS FIL RAP Ajoneuvojen rekisteröinti WWW SS FIL RAP Johdon raportointijärj LVM Katsastus tmp. Ajon.valm ja edustajat Kunnat ja romuttamot Valmiusjärjestelmä Tulli Poliisi Vakuutustietovarasto Ennakkoilm. järjestelmä WWW SS FIL RAP Ennakkoilm. järjestelmä WWW SS FIL RAP Kilpitiedot Kilpitiedot Katsastus tiedot Katsastus tiedot Rekisteröintitiedot Rekisteröintitiedot Rekisteröintitiedot Enn.rek tiedot Enn.rek tiedot Rajavartio laitos REMU Sov.-sov. tai eräsiirtoa Suorakäyttö Oheistulostus Sähköinen rek. (myöhemmin)

Liikenteestä poisto "Suomessa rekisteröidyn ajoneuvon liikennekäytöstä poistaminen" omistaja tai haltija tekee rekisteröintitodistuksen ilmoitusosalla toistaiseksi voimassa kilpiä ei tarvitse palauttaa (paitsi mopot ja kelkat) kilpien palautuksella vaikutus liikennevakuutuksen voimassaoloon verokausi katkeaa

Liikenteestä poisto muutokset liikenteestä poistetulle ajoneuvolle mahdollistetaan liikenteestä poistettua ajoneuvoa ei saa käyttää liikenteessä paitsi ajoneuvon siirto sille erikseen varattuna aikana katsastukseen ja edelleen korjauspaikkaan

Liikenteeseen otto omistaja tai haltija tekee rekisteröinti- tai katsastustodistuksen ilmoitusosalla katsastusta ei pääsääntöisesti vaadita, paitsi ulkomaanpoiston jälkeen vaurioituneena poiston jälkeen sekä LTJ:n aikana rekisteristä poistetuille ajoneuvoille kilvet annetaan tarvittaessa ajoneuvoveroa ei saa olla maksamatta liikennevakuutus ajoneuvo käyttökiellossa, jos ajoneuvon määräaikaiskatsastus ei ole voimassa merkintä käyttökiellosta rekisteröintitodistukseen

Vakuutustietovarasto VATI liikennevakuutuksen todistemerkistä luopuminen REKI tarkastaa voimassaolevan liikennevakuutuksen VATIsta ja hakee vakuutustiedot ajoneuvon tiedoiksi vakuutus myönnetään rekisteröinnin yhteydessä väliaikainen vakuutustietojen säilytyspaikka uusi liikennevakuutus varastovakuutus koenumerovakuutus tiedot suoraan vakuutusyhtiöiltä tiedot ajoneuvosta, vakuutuksesta ja vakuutuksenottajasta VATIn reaaliaikaisuus tärkeää

Vakuutustietovarasto VATI osa REKI-järjestelmää vakuutusyhtiöt vastaavat tietosisällöstä haku reknon/valmistenumeron ja nimen/tunnuksen perusteella tiedot passivoidaan/poistetaan käytön jälkeen, pl siirtolupaan käytetyt vakuutukset varastovakuutukset käyttämätön vakuutus passivoidaan

Rekisteröintitodistus kaksiosainen todistus 1. osa eli tekninen osa pidettävä ajossa mukana tulostuu määräaikaiskatsastuksen yhteydessä tulostuu rekisteröinnin yhteydessä 2. osa eli ilmoitusosa rekisteri-ilmoituksen tekemistä varten tulostuu rekisteröinnin yhteydessä huomioidaan ajoneuvojen rekisteröintiasiakirjoista annetun direktiivin (1999/37/EU) vaatimukset pakolliset ja valinnaiset tiedot harmonisoidut koodit

Rekisteritunnus maksimimerkkimäärä edelleen 6 auton sarjakilven muoto edelleen ABC-123 kirjaimet ja numerot erotetaan toisistaan väliviivalla (sarjakilvet) tai välilyönnillä (erityiskilvissä asiakkaan halutessa) AAA 111 ja AAA-111 ovat kuitenkin sama tunnus tietojen haku ja kyselyt vastaavasti mahdollisia ei samaa rekisteritunnusta eri ajoneuvoluokilla

Erityiskilvet erityiskilpi voi olla ajoneuvokohtainen tai henkilökohtainen (10 v) mahdollistetaan nimikilpi, esim. PIRKKO merkkimäärä vähintään 2 merkkiä, esim. A-1 tai AA vähintään 1 kirjain, ei pelkkiä numeroita enintään 6 merkkiä, esim. AAA-111, AAA 111 tai PIRKKO käyttöönottoajankohta avoin

Katsastusajat Katsastusasetuksen mukaan katsastusajankohta määräytyy rekisteröintitodistukseen (rekisteriote) merkityn käyttöönottopäivän mukaan. Raskaankaluston ajoneuvon saa viedä puolivuotta etukäteen katsastukseen

Päivämäärän mukaan

Ei käyttöönottopäivää eli ns. vanhat ajoneuvot Rekisteri otteessa käyttöönotto päiväys 00.00.78 => Rekisteritunnuksen mukaan.

Ajoneuvoveron määrä

Dieselmoottorin toimintaperiaate imutahti puristustahti

Dieselmoottorin toimintaperiaate työtahti poistotahti

Polttoainejärjestelmän osat

Käsipumpun sijainti

EDC:n tunnistimet

Pumppusuuttimen toiminta

Ylivuoto tankkiin sijainti Ruiskutussuuttimen Polttoaineen tulo pumpult a

Ruiskutussuutin Suutin on aina moottorikohtainen! viritys lisää päästöjä viritys lyhentää moottorin kestoikää viritys poistaa takuun Suuttimen uusintatarve ilmenee: savutuksesta käyntiäänestä polttoaineen kulutuksesta

Polttoainejärjestelmä

Polttoainejärjestelmän ilmaus Laita letku suodattimen ilmausruuviin. Avaa ilmausruuvia. Pumppaa käsipumpulla, kunnes letkusta tulee vain puhdasta kuplatonta polttoainetta. Kiristä ilmausruuvi. Avaa tarvittaessa sylinterin kannen ilmausruuvi ja toista ilmaus.

Jäähdytysnesteen kierto

Suljettu kierto Paisuntasäiliö toimii: jäähdytysnesteen varastona tasaa järjestelmän lämpölaajenemista

Jäähdytyskierto 1 moottori 2 vesipumppu 3 tyhjennys 4 paisuntasäiliö 5 sisälämmitykselle 6 jäähdytin 7 sisälämmitykseltä 8 vaihteiston jäähdytin

Vesipumppu ja termostaatti

Termostaatti Vahatermostaatti kiinni, kun moottori on kylmä Vahatermostaatti aukeaa, kun jäähdytysveden lämpö nousee säädettyyn arvoonsa

Painekorkki Ylipaineventtiili aukeaa,kun jäähdytysnesteen paine nousee yli säädetyn paineen (0,5-1 bar)

Painekorkki Alipaineventtiili aukeaa,kun jäähdytysnesteen paine laskee moottorin jäähtyessä

Tiivistevuoto

Jäähdytysnesteen seossuhde

Vetävä kytkin vauhtipyörä kytkinakseli kytkinlevy kytkimen runko painelaakeri levyjousi painelevy

Työntävä kytkin

painelaakeri kytkimen runko painelevy kytkinakseli kytkinlevy

Paineilmatehostettu kytkin kytkinnestesäiliö työsylinteri kytkinpoljin kytkin tehostinsylinteri paineilman tulo

Paineilmatehostettu kytkin työsylinterin mäntä työntää kytkinnesteen tehostimeen kytkinpoljin painetaan alas tehostimen venttiili (4) aukeaa ja paineilma työntää männän (5) kohti kytkintä kytkin irrottaa

Kuorma-auton voimansiirto

Vaihteiston voimankulku

Synkronilaite

Synkronointi

Aluevaihde Planeettavaihde perusvaihteiston takana

Aluevaihteen iso alue

Aluevaihteen pieni alue

Vaihteensiirtovivusto

Vaihteensiirtovivusto Salpasylinteri (3) ja salpaventtiilit (4,5) sallivat alueen vaihdon vain vapaa-asennossa Magneettiventtiili (6) estää pienen alueen kytkeytymisen yli 30 km/h vauhdissa Keinukatkaisin vaikuttaa aluevaihtajan sylinteriin(2)

Tasauspyörästä

AJONEUVOLAINSÄÄDÄNTÖ Asennus- ja korjausluvat

Luvan myöntämisen edellytykset Kun toimintaa tehdään korvausta vastaan asianmukaiset ilmoitukset viranomaisille Työtilat Osaava henkilöstö Tarvittava laitteisto

Jarrujärjestelmät A-lupa: kaikki jarrujärjestelmät, kaikki toimenpiteet B-lupa: kaikkien järjestelmien korjaus- ja huoltotoimenpiteet, ei kuitenkaan jarrujen sovitus- ja muutostyöt eikä lukkiutumattomien jarrujen säätölaitteisiin liittyvät huolto- ja korjaustyöt

Jarrujärjestelmät Ei tarvita lupaa: päivittäiset huolto- ja säätötoimenpiteet jarrusylinterin ja sen kalvon vaihtaminen jarruputkien ja -letkujen uusiminen ilmakompressorin suodattimen vaihtaminen merkinanto- ja varoituslaitteisiin ja jarruvaloihin liittyvien komponenttien korjaus venttiilit, joita ei tarvitse säätää

Jarrujärjestelmät Työnjohtajalla tulee olla vähintään teknikkotasoinen koulutus ja työkokemusta / väh. 5 vuoden kokemus korjaamon esimiehenä tai asentajana ja lisäkurssit käytynä Työntekijällä väh. 5 vuoden kokemus autoasentajana ja riittävä kokemus mainituista töistä

Jarrujärjestelmät Ajoneuvokohtaiset tiedot suoritetuista luvanvaraisista töistä, korjauksen päivämäärä ja tarkempi kohde Säilytettävä korjausvuotta seuraavan kalenterivuoden loppuun

Ajopiirturit A-lupa: oikeus suorittaa piirturin ja sen liitännän asennukset, korjaukset, tarkastukset ja sinetöinnit B-lupa: ei saa korjata piirturia, säätää eikä sinetöidä. Saa muuttaa autoon asennetun piirturin kilometrit ja siihen liittyen sinetöidä kotelon

Ajopiirturit Asennus- ja korjaustyöstä vastaavilla sellainen koulutus tai kokemus, joka piirturin valmistajan tai maahantuojan tai toimialueen katsastusmiehen antaman selvityksen perusteella katsotaan riittäväksi

Ajopiirturit Luvanvaraisia korjauksia koskevat tiedot säilytettävä kahden vuoden ajan: päivämäärä asennuksesta, säädöstä tai korjauksesta auton rekisteritunnus renkaiden kehä kilometrilukema mahdolliset näyttövirheet

Nopeudenrajoitin Valmistajan, autonvalmistajan tai katsastusmiehen (tai näiden valtuuttaman) hyväksymä korjaamo saa suorittaa korjauksia, asennuksia ja säätöjä, kun on käytettävissä tarvittava laitteisto

Autorekisterikeskus Myöntää luvan taksamittarin ja ajopiirturin asennukseen Voi myöntää poikkeusluvan määräajaksi suorittaa asennuksia vaikka kaikkia vaatimuksia ei voida täyttää Voi perua luvan korjaamolta Lopetettaessa toiminta on ilmoitettava katsastuskonttorille

Ylikuorma

Tieliikennelaki Laki ylikuormamaksusta 14.1.1982/51

Maksuvelvollinen Ylikuormamaksu määrätään sen maksettavaksi, joka ylikuorman kuljettamisen aikaan on kuljetukseen käytetyn ajoneuvon omistaja. Jos ylikuorma on ajoneuvoyhdistelmässä, ylikuormamaksu määrätään vetoajoneuvon omistajan maksettavaksi.

Maksun peruste Ylikuormamaksu määrätään jos ylitys on yli: 5 % sallitusta kokonaismassasta 10 % sallitusta akseliin tai teliin kohdistuvasta massasta

Maksunsuuruus Ylikuormamaksu on jokaiselta: täydeltä sadalta kilolta 10 euroa. 2 000 kiloa ylittävältä sadalta kilolta 30 euroa 4 000 kiloa ylittävältä sadalta kilolta 40 euroa Esimerkki: ylikuorma 5500 kg 20 x 10 = 200 20 x 30 = 600 15 x 40 = 600 Yhteensä 1400

Esimerkki

Ylikuorman toteaminen Ylikuorma todetaan punnitsemalla akseliin ja teliin kohdistuvat massat tai kokonaismassa Ylikuorma voidaan todeta myös laskemalla kuorman massa tilavuuden perusteella, rahtikirjoista tai muulla luotettavalla tavalla Liikenteen valvoja voi ylikuorman toteamiseksi määrätä ajoneuvon kuljetettavaksi kiinteään punnituspaikkaan, jos ajoneuvossa todennäköisin syin epäillään kuljetettavan ylikuormaa. Määräyksestä ei saa aiheutua kohtuuttomia kustannuksia tai kohtuutonta ajanhukkaa

Kuljetuksen jatkaminen Jos liikenteen valvoja on kieltänyt jatkamasta ylikuorman kuljettamista, mutta sitä kiellosta ja annetusta maksumääräysilmoituksesta huolimatta jatketaan, voidaan ylikuormamaksun määrääjän harkinnan mukaan määrätä uusi ylikuormamaksu

Maksun määrääminen Poliisi Ylikuormamaksu voidaan yksittäistapauksissa jättää määräämättä tai poistaa, jos ylikuorman kuljettaminen on johtunut olosuhteet huomioon ottaen anteeksiannettavasta huomaamattomuudesta tai muusta siihen verrattavista erityisestä syystä

Ulkomaisen ajoneuvon maastavientikielto Ulkomailla rekisteröityä ajoneuvoa, jossa todetusta ylikuormasta on määrättävä ylikuormamaksu, ei saa viedä maasta ennen ylikuormamaksun maksamista

Maksuaika Ylikuormamaksu on maksettava kuudessa kuukaudessa maksumääräyksen antamisesta

Kuljetustehtävän antajan korvausvastuu Ylikuormamaksun suorittaneella liikenteenharjoittajalla on oikeus saada maksun määrä kokonaan tai osaksi takaisin kuljetustehtävän antajalta, jos tämän toimenpide on johtanut siihen, että ylikuormaa on kuljetettu

Kuljettajan korvausvastuu Ajoneuvon kuljettaja voidaan velvoittaa kokonaan tai osaksi korvaamaan ylikuormamaksu maksuvelvolliselle vain, jos kuljettaja tahallaan vastoin maksuvelvollisen ohjeita on kuljettanut ylikuormaa tai poikennut reitiltä, jolla kuormaa olisi saanut kuljettaa

Rikosoikeudelliset seuraamukset Ylikuorman kuljettamisen tuottamaa taloudellista hyötyä ei tuomita valtiolle menetetyksi, jos samasta teosta määrätään ylikuormamaksu

Hurja tukkilasti Kiteellä Iltasanomat 13.1.2008 7:54 Kiteellä punnittu tukkirekka kellotti vaa'alla myöhään lauantaina 20 tonnin ylipainon. Liikkuva poliisi punnitsi kuutostiellä kuusitukeilla lastatun rekan, jonka sallittu massa oli 60 tonnia. Vaaka näytti kuitenkin 81 tonnia. Poliisi määräsi ylikuorman purettavaksi ennen matkan jatkamista. Lisäksi kuljettajalle kirjoitettiin ilmoitus ylikuormasta ja rangaistusvaatimus. Paljonko tällainen kuorma voisi maksaa?

Tehtäviä 1. Ilmajousitteinen 3-akselinen teliauto varustettuna 3-akselisella varsinaisella perävaunulla on punnittu tien päällä. Akseli- /telikohtaiset punnitustulokset ovat edestä lukien tonneina: 9, 22, 12 ja 24 t. Auton etuakselille on sallittu kuormitus 7 t ja muille akseleille/teleille sekä ajoneuvoille ja yhdistelmälle asetuksen mukaiset maksimiarvot. Laske maksettavaksi tulevan mahdollisen ylikuormamaksun suuruus. Kuka sen maksaa?

Tehtävä 3. 2-akselisen vetoauton ja 3 -akselisen varsinaisen perävaunun muodostamalle yhdistelmälle ovat sallitut akseleille/telille kohdistuvat massat edestä lukien 5, 9, 8 ja 16 t. Rekisteriotteen mukaan on sallittu kokonaismassa vetoautolle 13 t ja perävaunulle 24 t Tarkastuksessa saatiin punnitsemalla akseleille/telille kohdistuvat seuraavat massat edestä lukien 7,10, 12 ja 20 t. Mikä on suurin ylikuormamaksulain mukainen ylitys ja paljonko olisi ylikuormamaksu? Kenelle se osoitetaan maksettavaksi? (Vastaus 5120 e, vetoauton omistaja/haltija maksaa.)

Tehtäviä 2. 3-akselisen kuorma-auton ja 3-akselisen varsinaisen perävaunun muodostamalle yhdistelmälle punnitaan tien päällä seuraavat akseli4telikohtaiset massat edestä lukien: 8; 20; 14 ja 21 tonnia. Rekisteriotteiden mukaan sallitut arvot ovat edestä lukien: 6,5; 16; 10 ja. 18 tonnia. Mikä on määrättävän mahdollisen ylikuormamaksun suuruus ja kuka sen maksaa?

Digitaalinen ajopiirturijärjestelmä Digitaalinen ajopiirturilaite tuli pakolliseksi 1.5.2006 alkaen kaikissa yli 3,5 tonnia painavissa ajoneuvoissa, joita käytetään henkilö- ja tavaraliikenteessä (Nas 2135/98/EY). Vaatimus koskee ensi kertaa käyttöönotettavia ajoneuvoja sekä niitä ajoneuvoja, joihin ajopiirturilaite joudutaan vaihtamaan.

Yleistä ajopiirturilaitteistosta sekä digitaalisesta ajopiirturista Digitaalisen ajopiirturin ajoneuvolaitteisto koostuu seuraavista osista: Ajoneuvoyksikkö, joka sisältää kaksi korttipaikkaa, näyttöruudun, printterin sekä valintanäppäimet. Älykäs anturi, joka asennetaan vaihteistoon. Kaapelointi ajoneuvoyksikön ja anturin välillä

Ajoneuvoyksikön muistiin tallentuu vuoden ajalta tiedot mm. kuljetusta matkasta, aikaryhmävalintatiedot, viat ja katkokset virransyötössä sekä laitteessa käytettyjen piirturikorttien tiedot. Ajoneuvon nopeustiedot tallentuvat ajoneuvoyksikköön viimeisen ajovuorokauden ajalta. Tiedot voidaan ottaa ulos laitteesta joko verkko kaapelia käyttäen tai laitteen oman tulostimen kautta.

Käyttöönotto Digitaalisen ajopiirturijärjestelmän tarkoituksena on parantaa liikenneturvallisuutta, varmistaa tasapuoliset kilpailuedellytykset kuljetusyritysten ja -muotojen välillä sekä parantaa kuljettajien työoloja. Järjestelmä otetaan käyttöön samanaikaisesti kaikissa EU-maissa.

Järjestelmän käyttö tulee todennäköisesti laajenemaan myös muihin Euroopan maihin (AETR -sopimusvaltiot), mutta esimerkiksi Venäjällä (AETR-sopimusvaltio) ei yllä olevan päivämäärän jälkeen välttämättä käy digitaalinen ajopiirturi. Saattaa olla niinkin, että Venäjä vaatii edelleen pelkästään analogisen (nykyisen mukaisen) piirturijärjestelmän käyttöä omassa maassaan siihen asti, kunnes AETR-sopimusvaltiot ratifioivat kyseisen EY-direktiivin.

Laitteisto Ajoneuvolaitteisto koostuu itse tallennuslaitteesta (digipiirturi), kaapeloinnista ja vaihteistossa olevasta nopeusanturista. Tallennuslaite muistuttaa huomattavasti mekaanisia ajopiirtureita. Siinä on kaksi korttipaikkaa, käyttökytkimet, tulostin ja näyttöruutu. Kaikki ajoneuvolla ajettu tieto tallentuu ajoneuvoyksikön muistiin.

Neuvoston asetus sanoo, että jos mekaaninen piirturi on vaihdettava uuteen, on sen oltava digitaalinen. Ajoneuvohallintokeskuksen kannan mukaan digitaaliseen piirturiin on siirryttävä (vaihtotilanteessa) vain jos koko piirturilaitteisto vaihdetaan samalla kerralla. Pelkän piirturin korvaaminen vaihtopiirturilla katsotaan korjaamiseksi.

Piirturikortit Piirturikortti on luottokortin kokoinen, muistisirulla varustettu kortti, jonka passiivimuistiin on tallennettu kortin personointitiedot ja aktiivimuistiin tallentuu käytön aikana syntyvää tietoa. Kortteja on neljä erilaista. Kaikkien korttien hinta on Suomessa 103 euroa. Kortin hinta muodostuu sen valmistamisesta, jakelusta ja ennen muuta siihen liittyvästä tietohallinnosta.

Kuljettajakortti Kuljettajakortti on kuvalla varustettu henkilökohtainen kortti, joka muistuttaa ajokorttia. Kuljettajakortin muistiin tallentuvat mm. ajo- ja lepoaikatiedot, kuljettu matka ja ajonopeudet kuluneen 28 vuorokauden ajalta. Kuljettajakortin voimassaoloaika on 5 vuotta. Kuljettajakortin oikeudet riittävät saamaan näytölle tai tulosteelle tietoja kuljettajan toimista (ajoaikoja, matkoja, ym.), rajoitetusti ajoneuvokohtaista käyttötietoa ja ajoneuvoon liittyviä asetustietoja (mm. rengaskoko). Sähköisessä muodossa ei piirturilta tietoja saa ulos kuljettajakortin avulla.

Yrityskortti Yrityskortti mahdollistaa yritykselle kuuluvien ajoneuvojen digitaalisiin ajopiirtureihin tallennettujen tietojen selaamisen, siirtämisen ja tulostamisen. Piirturi lukitaan antamaan tietoja tietylle yrityskortille. Ajoneuvon vaihtaessa omistajaa, on lukitus tehtävä uudelleen. Uudella omistajalla ei ole pääsyä vanhan omistajan aikaisiin tietoihin. Yrityskortin voimassaoloaika on 5 vuotta ja sen avulla saadaan tietoa myös sähköisessä muodossa. Tämän vuoksi ajoaikatietojen hyödyntäminen esimerkiksi palkanlaskennassa tarkentuu ja helpottuu huomattavasti.

Korjaamokortti Korjaamokortti myönnetään valtuutetulle piirturikorjaamolle ja se mahdollistaa digitaalisen ajopiirturilaitteen testauksen, kalibroinnin ja ohjelmoinnin. Korjaamokortin voimassaoloaika on 1 vuosi ja se haetaan Ajoneuvohallintokeskukselta. Nykyinen ajopiirtureiden korjauslupa ei kata digitaalisten ajopiirtureitten korjaamista. Digipiirturin korjaamiseen on haettava lupa AKE:lta. Yhtenä kriteerinä tulee mitä ilmeisimmin olemaan se, että sama yritys ei voi harjoittaa kuljetustoimintaa ja korjata digitaalisia ajopiirtureita.

Valvontakortti Valvontakortti on viranomaisten valvonnassa käyttämä kortti, joka mahdollistaa pääsyn digitaalisen ajopiirturilaitteen tietomuistissa ja kuljettajakortilla oleviin tietoihin. Kun valvoja syöttää ajoneuvoyksikköön valvontakortin, hän saa sieltä sekä ajoneuvoyksikön että sen hetkisen kuljettajan (jonka kuljettajakortti on koneessa) tiedot. Tämän jälkeen valvoja voi siirtää tiedot suoraan kannettavalle tietokoneelle - jos hänellä on siinä käytössään tietojen purkuohjelma. Toisaalta hän voi myös ottaa ajoneuvoyksiköstä tiedot erityistä muistitikkua (downloadkey) käyttäen, jonka avulla hän siirtää tiedot joko mukanaan olevalle tietokoneelle (jossa purkuohjelma)tai jollekin kiinteälle tietokoneelle. Valvontakortin voimassaoloaika on 5 vuotta. Tämä kortti on käytössä poliisilla, tullilla, rajavartiostolla ja työsuojelutarkastajilla. Teksti: Erkki Vikman, LP-Helsinki