YRITYSKUVAUS RASA OY Rasa Oy on suomalainen teollisuusyritys, joka on perustettu 50-luvulla. Rasa Oy toimittaa rakentamiseen liittyviä ratkaisuja, ja sillä on toimipisteitä 12 maassa. Se pyrkii tarjoamaan asiakkailleen räätälöityjä järjestelmäkokonaisuuksia ja tuotepaketteja. Kaikkea ei kannata valmistaa itse, joten osa tuotepaketteihin ja kokonaisuuksiin kuuluvista tuotteista ja niiden komponenteista tilataan alihankkijoilta. Tehtaita yrityksellä on kolme, joista kaksi on kokoonpanolaitosta: toinen Tallinnan ja toinen Varsovan lähistöllä. Vantaalla sijaitsee Rasa Oy:n komponenttitehdas, joka toimittaa komponentteja kokoonpanotehtaille. Kuva 1: Yrityksen myyntialueiden sijoittuminen kartalle Toimiala on melko perinteinen, ja suuria tuoteuudistuksia tapahtuu harvoin. Tuotteiden elinkaaret ovat tyypillisesti pitkiä jopa kymmeniä vuosia. Tuotteiden yksikköhinnat ovat alhaisia ja myyntivolyymit suuria, joten valmistuksessa pyritään suuriin tuotantoeräkokoihin. Tuotteet valmistetaan varasto-ohjautuvasti eli niitä varastoidaan lopputuotteina. Yrityksen asiakaspohja koostuu jälleenmyyjistä, tukkukauppiaista ja muista asiakkaista (esim. urakoitsijat). Eri asiakasryhmillä on hieman erilaiset vaatimukset, mutta markkinoilla tärkeimpiä kilpailutekijöitä ovat laatu, saatavuus, toimitusvarmuus, hinta ja lyhyet toimitusajat, joista Rasan kilpailuvaltteja ovat tällä hetkellä tuotteiden laatu ja toimitusvarmuus. Rasan menestymisen kannalta on tärkeää pyrkiä pitämään palveluaste asiakkaille korkeana. 1
NYKYTILANNE Rasan kokoonpanolaitokset Tallinnassa ja Varsovassa ovat keskittyneet tiettyihin tuotteisiin ja täydentävät kumpikin vain oman tehtaan yhteydessä sijaitsevaa tuotevarastoaan. Tuotteilla on tietty valmistusjärjestys, johon voidaan kuitenkin tehdä muutoksia tilanteen vaatiessa. Tuotantosyklin pituus kaikilla tehtailla on normaalisti noin neljä viikkoa. Vantaalla komponenttitehtaan yhteydessä sijaitseva tuotevarasto toimii myös välitysvarastona toimittajilta tuleville tuotteille, joita kutsutaan välitystuotteiksi. Tehtaiden yhteydessä toimivat myös kyseisten maiden myyntiyksiköt. Liitteenä olevassa taulukossa on esitetty Vantaan, Tallinnan ja Varsovan varastojen myyntimäärät markkina-alueittain. Nykytilanteessa etuna on, että tehtaiden tuotteet varastoidaan vain yhdessä paikassa ennen kuin ne toimitetaan myyntiyksiköihin. Ongelmana on kuitenkin jakelulogistiikan monimutkaisuus ja vaikea hallittavuus. Myyntiyksiköt tilaavat omat tuotteensa Tallinnan ja Varsovan tehtaiden tuotevarastoista sekä välitystuotteet Vantaan tuotevarastosta. Kuvassa 2 on esitetty nykyisen jakeluverkoston rakenne lopputuotteiden osalta. Myös kuljetuksessa olevat tuotteet kasvattavat kokonaisvarastoa. Kuljetuksenaikaiselle varastoinnille pitokustannus on noin 10 %. Kuva 2: Nykyinen jakeluverkoston rakenne Kokoonpanotehtailla lopputuotteiden varmuusvarastot vastaavat kahden, kolmen tai neljän viikon keskimääräistä kulutusta, riippuen kysynnän tasaisuudesta. Keskimäärin varmuusvarastot vastaavat noin kolmen viikon kysyntää. Varastojen kokonaisarvot ovat tällä hetkellä seuraavanlaiset: Vantaan tehdasvarasto: 652 000. Tallinnan tehdasvarasto: 1 720 000, Varsovan tehdasvarasto: 1 590 000, Tämä kokonaisvarasto koostuu suunnitelluista varmuusvarastoista, kiertovarastoista ja poikkeamista aiheutuneista suunnittelemattomasta varastosta. Varastonpitokustannus on noin 15 %. Myös myyntiyksiköissä pidetään varastoja. Myyntiyksiköt päättävät omien varastojensa täydennyksistä itsenäisesti, mutta varastotasoja koskevia päätöksiä on ohjeistettu keskitetysti. Myyntiyksiköissä varmuusvarastot vastaavat keskimäärin noin kolmen viikon myyntiä. Keskimäärin myyntiyksiköt tekevät jokaiselle kolmelle varastolle (Vantaa, Tallinna ja Varsova) yhden tilauksen viikossa. Tyypillinen tilauseräkoko on esim. kahden viikon kysyntää vastaava määrä. Varastonpitokustannus on noin 15 %. 2
TAULUKOT TEHTAIDEN VARASTOJEN TOTEUTUNEET MYYNTILUVUT [ /A] Myyntialue: TEHTAAN VARASTO Vantaa* Tallinna Varsova Suomi 931 300 5 854 700 2 218 300 Ruotsi 785 200 2 270 000 1 313 500 Norja 263 100 760 700 440 100 Viro 228 800 416 400 256 300 Latvia 347 000 562 100 273 700 Liettua 134 200 106 400 64 800 Moskova 0 104 100 185 500 Pietari 1 122 500 1 270 000 1 945 300 UK 33 700 377 200 87 000 Pohjois-Eurooppa yht. 3 845 800 11 721 600 6 784 500 Puola 721 500 1 079 000 3 750 500 Tsekki 531 300 211 200 422 300 Unkari 399 700 550 400 1 113 800 Ukraina 150 200 233 000 639 000 Keski-Eurooppa yht. 1 802 700 2 073 600 5 925 600 Kaikki yht. 5 648 500 13 795 200 12 710 100 *Vantaan myyntiluvut sisältävät ainoastaan välitystuotteiden myynnin, ei komponenttien myyntiä TEHTAIDEN VARASTOJEN TOTEUTUNEET MYYNTILUVUT [t/a] TEHTAAN VARASTO Myyntialue: Vantaa* Tallinna Varsova Suomi 186,3 1 170,9 443,7 Ruotsi 157,0 454,0 262,7 Norja 52,6 152,1 88,0 Viro 45,8 83,3 51,3 Latvia 69,4 112,4 54,7 Liettua 26,8 21,3 13,0 Moskova 0,0 20,8 37,1 Pietari 224,5 254,0 389,1 UK 6,7 75,4 17,4 Pohjoiseurooppa yht. 769 2 344 1 357, Puola 144,3 215,8 750,1 Tsekki 106,3 42,2 84,5 Unkari 79,9 110,1 222,8 Ukraina 30,0 46,6 127,8 Keskieurooppa yht. 361 415 1 185 Kaikki yht. 1 130 2 759 2 542 3
TOTEUTUNEET KESKIM. KULJETUSAJAT MAIDEN VÄLILLÄ [d] Suomi Viro Puola Suomi 0 2 5 Ruotsi 3 2 6 Norja 4 3 7 Viro 2 0 2 Latvia 3 1 4 Liettua 3 1 3 Moskova 10 9 13 Pietari 5 6 10 UK 6 7 6 Puola 5 2 0 Tsekki 6 5 3 Unkari 6 5 4 Ukraina 8 6 5 TOTEUTUNEEN KESKIM. KULJETUSKUSTANNUKSET MAIDEN VÄLILLÄ (tehtaasta myyntiyksikköön) [ /t] Suomi Viro Puola Suomi 0 33 136 Ruotsi 66 69 141 Norja 88 127 148 Viro 44 0 109 Latvia 66 33 94 Liettua 130 90 87 Moskova 187 163 193 Pietari 98 86 167 UK 154 189 200 Puola 140 134 0 Tsekki 154 147 63 Unkari 168 153 94 Ukraina 369 405 137 4
CASE RASA Tässä casessa käsitellään jakeluvarastojen sijainnin sekä niiden keskittämisen/hajauttamisen vaikutuksia yrityksen jakelulogistiikan kokonaiskustannuksiin. Tämän kaltaiset tehtävät ovat tyypillisiä teollisuusyritysten jakelun suunnittelussa. Tehtävä perustuu todelliseen yritysaineistoon, ja luottamuksellisista syistä yrityksen toimialaa ei ole kerrottu kuvauksessa tarkasti. Esitehtävä: Rasa Oy:n nykyinen tehtaiden varastoihin pohjaava jakelulogistiikka on käynyt vaikeasti hallittavaksi. Yrityksessä harkitaan siirtymistä toisenlaiseen, jakeluvarastotyyppiseen ratkaisuun. Päätöksenteon tueksi tarvitaan kuitenkin vielä laskelmia, joissa on otettu huomioon kaikki uuden mallin tuomat vaikutukset jakelulogistiikan kustannuksiin. Lue yrityskuvaus, ja tee sen perusteella arvio nykyisistä lopputuotteiden jakelun kokonaiskustannuksista. Laskelmia tehdessäsi joudut tekemään muutamia oletuksia. Merkitse ne selkeästi vastaukseesi. Tee lopuksi laskelmistasi yhteenveto alla olevan taulukon mukaisesti. Tehdasvarastoilla tarkoitetaan tässä yhteydessä Tallinnan ja Varsovan tehtaiden omien tuotteiden tuotevarastoa sekä Vantaan tehtaan välitystuotevarastoa. Varmuusvarastojen pidosta aiheutuvat kustannukset tehdasvarastoissa [ /a] Kiertovarastojen pidosta aiheutuvat kustannukset tehdasvarastoissa [ /a] Suunnittelemattoman varaston pidosta aiheutuvat kustannukset tehdasvarastoissa [ /a] Kuljetuksenaikaisen varaston (kuljetuksessa olevat tuotteet) pidosta aiheutuvat kustannukset[ /a] Kuljetuskustannukset tehdasvarastoista myyntiyksiköihin [ /a] Varmuusvarastojen pidosta aiheutuvat kustannukset myyntiyksiköissä [ /a] Kiertovarastojen pidosta aiheutuvat kustannukset myyntiyksiköissä [ /a] Myyntiyksiköiden tilausten käsittelykustannukset [ /a] YHTEENSÄ [ /a] Vastauksen suositeltava pituus on 1-2 A4 ja se palautetaan Blackboardin kautta viimeistään sunnuntaina 30.10. Vastauksen tulee olla yhtenä erillisenä liitteenä pdf-muodossa, jossa lukee vastaajan nimi ja opiskelijanumero. Älä palauta työtä Excel-tiedostona! Rasa-casen loppuraportissa täytyy tehdä lopullinen perusteltu arvio uuden mallin hyödyllisyydestä ja arvioida, kuinka lähtötietojen muuttuminen/tarkentuminen vaikuttaa tehtyyn päätökseen (loppuraportin tarkempi tehtävänanto tulee myöhemmin). 5