Anita Nuopponen 1 Teetä ja terminologiaa This paper discusses methodological prerequisites for a terminological study of chadō terminology i.e. terminology of tea ceremony as a part of a project aiming at developing terminological research methods. There are many descriptions and recommendations for how a terminology project should be conducted, but very few advice for using terminological methods as research methods. A model for a practical terminology project by Nykänen is taken here as a basis for the presentation of the research project. Differences between practical and academic terminology projects are discussed and some elements added to the model. Key words: terminology, research methods, tea ceremony 1 "Chadō, Teen tie on perinteinen japanilainen kulttuurimuoto, joka tunnetaan länsimaissa hieman harhaanjohtavasti myös nimellä teeseremonia." Näin todetaan Urasenken teekoulukunnan Suomen osaston kotisivulla. Sivuilla käytetään termiä teetaide, jota aion myös tässä käyttää. Kyse on erikoisalasta, joka on kiinteästi sidoksissa tiettyyn kulttuuriin, mutta jota harjoitetaan ympäri maailmaa erikielisissä ympäristöissä. Alan laaja erikoiskäsitteistö ja -termistö on hyvin pitkälle standardisoitunutta, ja erot maitten välillä toistaiseksi vähäisiä. Koulukuntien välillä eroja tosin on jonkin verran. Japaninkielisen termistön translitterointi latinalaisille aakkosille sen sijaan vaihtelee runsaasti (esim. chadō, chado, chadoo, chadou, cha do, cha dô, sado, sa do, sadou, sadoo). Teetaiteen termistön "latina" on kaikkialla japani, muitten kielten omakieliset vastineet lienevät suurelta osin pikemminkin selittäviä fraaseja kuin vakiintunutta termistöä. Tässä artikkelissa pohdin metodologisia lähtökohtia paitsi teetaiteen termistön tutkimukselle ja sanastoprojektilleni myös yleensä terminologiselle tutkimukselle. Terminologisen tutkimuksen menetelmiä ei ole kovinkaan paljoa pohdittu tieteellisen tutkimuksen menetelminä, sen sijaan käytännön sanastotyön ohjeita ja suosituksia riittää. Otankin rungoksi tälle esitykselle Tekniikan Sanastokeskuksen entisen johtajan Olli Nykäsen (1999) hahmotteleman sanastotyön vaiheiden kuvauksen. Tämän mallin avulla kommentoin paitsi omia suunnitelmiani, myös eroja käytännön sanastotyön ja opinnäytteinä tehtävien sanastojen ja tieteellisten tutkimusten välillä. Nykänen erottaa
2 sanastoprojektissa seuraavat päävaiheet: suunnittelu, käynnistysvaihe, laadintavaihe, lausuntovaihe, viimeistelyvaihe ja jälkitoimet. Koska nämä pätevät myös opinnäytteisiin ja tieteelliseen tutkimukseen, aion noudattaa tätä järjestystä otsikoinnissani ja esittää kustakin vaiheesta Nykäsen (1999: 68) laatimaan "Sanastoprojektin vaiheet" -kuvioon pohjautuvan, hieman muunnellun kuvion. 1. Projektin suunnittelu Olen lisännyt Nykäsen kuvaamaan sanastoprojektin malliin (ks. kuvio 1) aiheen valinnan ja rajauksen, sillä opinnäytteenä tehtävää terminologista sanastoa, muuta opinnäytettä tai tutkimusta tehtäessä voimme useinkin valita melko vapaasti aiheen toisin kuin ammattiterminologi. Aihevalinta tuottaakin usein ongelmia etenkin opiskelijoille. Jotkut valitsevat itselleen uuden alan, toiset taas ottavat kohteekseen alan, jonka kanssa he ovat ennestään joutuneet kosketuksiin. Kumpikin on yhtä hyvä lähtökohta. Uudelta alalta sanaston laatiminen antaa mahdollisuuden perehtyä alaan, joka ei muuten sisältyisi opintoihin, mutta tuottaa lisätyötä. Tutun alan valinta antaa mahdollisuuden saada selvyyttä tuttuihin, mutta usein sekavilta tuntuviin käsitteisiin ja termeihin. Oma mielenkiintoni japanilaiseen teeterminologiaan on syntynyt monivuotisten japanin kielen ja kulttuurin opintojen kautta. Kiinnostuin teetaiteesta, koska siinä yhdistyy monia niistä Japanin kulttuurin erikoispiirteistä, jotka tavallisesti liitämme Japaniin; mm. arkkitehtuuri, puutarhasuunnittelu, keramiikka, tekstiilit, tussimaalaustaide ja kalligrafia. Sanastoprojektin suunnittelu Projekti alkaa aiheenvalinta ja rajaus tarveselvitys tavoitteiden asettaminen projektisuunnitelman laadinta - lopputuloksen muoto - työvaiheet - resurssit - aikataulu - rahoitus Kuvio 1. Sanastoprojektin suunnitteluvaihe. Käytännön sanastotyössä tarve jonkin alan käsitteistön ja termistön kartoittamiselle ja yhtenäistämiselle syntyy alalla havaituista viestintäongelmista. Opiskelijoilla ja tutkijoilla tarvekartoitus useinkin vastaisi kartoitusta siitä, onko alalta jo aikaisemmin
3 tehty tutkimusta, eikä niinkään siitä, onko ko. alalla tarvetta vai ei. Teetaiteen alalta en ole löytänyt yhtään terminologista tutkimusta. Alan sanastoja, joissa on myös määritelmät, olen löytänyt vain japaniksi. Englanninkieliset www:stä löytyvät sanastot eivät ole kovin kattavia ja sisältävät epäselvyyksiä. Yksi monikielinen painettu sanasto sisältää termivastineet kuudella kielellä, mutta ei määritelmiä. Suomenkielistä kirjallisuutta alalta ei ole ja ruotsiksikin on vain pari julkaisua. Uskoisin kiinnostusta alan sanastolle ja miksei tutkimukselle olevan, sillä kiinnostus teetaiteeseen on levinnyt laajalle länsimaihin ja saavuttanut Suomen, jossa keväällä 2004 aikana valmistuu Suomenlinnaan Urasenken koulukunnan teehuone. Koska teetaiteen kielenä on pitkälti japani, uskon, että määrittelevälle sanastolle on tarvetta teetaiteen harrastajien parissa. Heidän joukossaan on monia, jotka eivät opiskele japania. Yhtenä tavoitteenani sanaston laatimisessa onkin luoda alan harrastajille ja aloitteleville teetermistön käsikirja, josta löytyisivät paitsi japaninkieliset japanilaisella kirjoitusjärjestelmällä kirjoitetut termit, niiden rōmaji-muodot eli translitteroinnit latinalaisin aakkosin, suomen- ja englanninkieliset "selitetermit" ja ensi vaiheessa suomenkieliset määritelmät sekä kuvitusta. Varsinainen päätavoitteeni on kuitenkin omissa tutkimusmielenkiinnoissani, eli terminologisten analyysimenetelmien kehittämisessä. Tutkimukseni teetaiteen termistöstä ja -käsitteistöstä tulee toimimaan apuna kehittäessäni ja testatessani käsitejärjestelmälähtöisiä terminologisen tutkimuksen ja sanastotyön menetelmiä. Samalla kun laadin teesanastoa testaan ja kehittelen menetelmiä systemaattista sanastotyötä varten. Tulen tutkimuksessani pohtimaan erityisesti sitä, kuinka laajaa käsitteistöä ja termistöä voidaan analysoida käsitejärjestelmälähtöisesti. Tavallisesti laajan käsitteistön systemaattista analyysia pidetään hitaana ja usein mahdottomanakin, eivätkä terminologian teoria ja käytäntö tunnu siten kohtaavan. Kuten edellä kävi ilmi, on terminologisessa tutkimuksessa tavoitteena usein jokin muu kuin valitulta alalta sanaston laatiminen. Sanasto syntyy usein sivutuotteena päätavoitteen ollessa esimerkiksi jonkin terminologisen teorian tai menetelmien osatekijän kehittäminen. Etenkin tutkielmien tasolla tavoitteena on usein selvittää alan käsitteistöä ja termistöä joko yhden kielen sisällä tai kontrastiivisesti huomioiden kielten ja kulttuurien erot. Keskeiseksi saattaa tällöin nousta jokin tutkitun alan erikoispiirre,
4 kuten omassa tutkimuksessani itse teetermit, sillä japanilaiset termit ovat periaatteessa käytössä ympäri maailmaa sellaisenaan eikä kaikille ole välttämättä vastineita muissa kielissä. Vastaavia erikoiskieliä ovat monet muutkin japanilaiset, ympäri maailmaa levinneet doot ja vastaavat, esim. judo, kendo, aikido. Mahdollisia lopputuloksia tulee projektillani olemaan siis sanasto, tutkimus käsiteanalyysista ja sen soveltamisesta sanastoprojektissa, mutta myös japanologian opintoihin liittyvä tutkielma teetaiteen termistöstä. Samoin kuin terminologisessa projektissa on terminologista tutkimustakin tekevälle tärkeää miettiä prosessi läpi eikä vain rynnätä kokoamaan termejä ja käsitteitä jostain aiheesta innostuessaan. Tosin tämä "ryntäilyvaihe" jonkin aiheen innoittamana saattaisi olla opinnäytteissä hyödyllinenkin vaihe aiheesta päätettäessä, kunhan se ei kestä kovin kauan. Silloin tulisi perehdyttyä alaan jonkin verran ja nähtyä kantaako kiinnostus pitemmälle ja millaista alan termistö on. Itselleni parin päivän samoaminen teetaiteen termistössä ja sen alustava kerääminen ilman valmiita suunnitelmia oli omiaan vakuuttamaan alan ja termistön kiinnostavuudesta. Varsinaiset suunnitelmat alkoivat syntyä melko pian sen jälkeen. Käytännön sanastotyössä olennaisia kohtia ovat kuviossa 1 viimeisessä kohdassa resurssit, aikataulu ja toteutus. Nämä ovat myös tutkielmantekijälle ja tutkijalle kriittisiä kohtia, mutta eivät välttämättä kaada hanketta alkuunsa, kuten sanastoprojektissa voi käydä, jos rahoitusta ei löydy. 2. Projektin käynnistys Sanastoprojekti vaatii toisaalta alan asiantuntemusta ja toisaalta terminologisten menetelmien tuntemusta. Niinpä suositeltavana mallina pidetäänkin sitä, että sanastoprojektia laatii työryhmä, joka koostuu alan asiantuntijoista ja terminologista (ks. kuvio 2). Tehtäessä opinnäytettä tai muuta tieteellistä tutkimusta joutuu tekijä olemaan oma työryhmänsä ja paneutumaan alaan mahdollisimman perusteellisesti, samoin hänen on hallittava työmenetelmät. Jos hän ei ole alan asiantuntija, on hyvä alaan tutustuttaessa kuitenkin selvittää, mistä voisi saada apua kiperiin kysymyksiin alan käsitteistöstä. Nykyään www voi olla avuksi monin tavoin, sekä ensikäden tietojen etsimisessä eri organisaatioiden sivuilta että asiantuntijoiden yhteystietojen hakemisessa.
5 Omassa tapauksessani on kaikissa vaiheissa käytettävissäni Japanissa Urasenken koulukunnan teemestarin koulutuksen suorittaneen japanin opettajani Jouni Elomaan asiantuntemus. Projekti alkaa Sanastoprojektin käynnistysvaihe Laadintavaihe työryhmän kokoaminen osallistujien perehdytys työmenetelmien valinta työvälineiden valinta projektisuunnitelman tarkistus tietolähteiden kartoitus alaan perehtyminen Kuvio 2. Sanastoprojektin käynnistysvaihe. Tutkimusprojektissani paneudun systemaattiseen käsiteanalyysiin ja sen menetelmien kehittämiseen, joten käytän niitä myös läpi koko sanastoprojektini. Terminologista sanastotyötä varten tarvittaisiin kipeästi sopivaa ohjelmistoa apuvälineeksi, jota voitaisiin käyttää läpi prosessin. Nykyiset ohjelmat ovat lähinnä vain lopputulosten tallentamista varten. Sopivimman vaihtoehdon olen löytänyt eräästä mindmapohjelmasta, johon voin heti alusta pitäen järjestää käsitteisiin ja termiin liittyvän tekstija kuvamateriaalia käsitteiden välisten suhteiden mukaiseen järjestykseen. Materiaalista saa milloin tahansa www-sivuston tai tekstitiedoston, mikä tekee siitä sopivan myös lopullisen version tuottamiseen. Suurin ongelmani on ollut japaninkielisen kirjoitusjärjestelmän käyttömahdollisuus, mutta viimeisimpään ohjelmaversioon oli lisätty tämä ominaisuus. Lähdekirjallisuutta olen kartoittanut sekä opettajani avulla että www:stä ja hankkinut joitain perusteoksia itselleni. Verkosta löytyy enimmäkseen yleisesittelyjä, mutta myös joitain syvällisempää tietoa sisältäviä lähteitä. Koska japanilaisperäiset teetermit eivät ole muissa kielissä yleiskielistä sanastoa lähelläkään, niitten avulla pystyy helposti löytämään haluttua tietoa. Tilanne on siis päinvastainen kuin esimerkiksi vaikkapa yhteiskuntatieteen alalla, jossa alan termit ovat myös toisaalta yleisiä yleiskielen sanoja japanin kielen näkökulmasta monet teetermeinä toimivat sanat ovatkin tavallisia yleiskielen sanoja, esim. fukin "astiapyyhe", kyaku "vieras", tana "hylly".
6 Sanaston käynnistysvaiheeseen lisään vielä alaan perehtymisvaiheen. Vaikka projektissa on mukana asiantuntijoita, myös terminologien on perehdyttävä alan keskeiseen sisältöön, jotta he ymmärtäisivät käsitteitä ja osaisivat laatia käsitejärjestelmiä ja määritelmiä sekä arvioida alan termistöä. Samoin terminologista tutkimusta tekevien on perehdyttävä perusteellisesti alaan, mikä tekee tutkimuksesta toisaalta mielenkiintoisen, mutta toisaalta myös vaikeamman kuin esim. tilastollisen kielitieteellisen tutkimuksen, jossa ei mennä muotoa syvemmälle. 3. Laadintavaihe Varsinainen sanastoprojekti alkaa Tekniikan Sanastokeskuksen käytännön mukaan termi-inventaariolla (ks. kuvio 3). Itse sen sijaan puhuisin käsite- ja termiinventaariosta. Lähden nimittäin kartoittamaan alaa käsitteistön tasolla kylläkin käyttäen termejä apuna etsiessäni alan käsitteitä. Käynnistysvaihe Sanaston laadintavaihe Lausuntokierros Viimeistelyvaihe käsiteja termiinventaario käsiteanalyysi käsitteiden määrittely termien arviointi ja valinta vastineiden haku tietojen tallennus käsitejärjestelmien laadinta Kuvio 3. Sanaston laadintavaihe. Sen sijaan, että kokoaisin termilistoja, kokoan kaikki termit ja niiden synonyymit käsitteittäin satelliittimalliksi kutsumaani miellekartan tapaiseen esitykseen (ks. kuvio 4). Aloitin esityksen kokoamisen mindmap-ohjelmaan heti ensimmäistä tekstiä teetaiteesta lukiessani. Havainnollistaakseni menettelyä olen ottanut kuvioon 4 osan keskeisimmistä "satelliiteista" eli noodeista ja esimerkkejä niiden omista "satelliiteista" eli niihin läheisesti liittyvistä käsitteistä. Ensimmäisten käsitekartoitusten tulokseksi tuli yli 250 käsitettä ja niiden termit japaniksi sekä vastineet englanniksi ja osittain myös suomeksi, saksaksi ja ranskaksi. Aluksi luin yleistajuisia katsauksia alaan, jolloin
7 hahmotin ensimmäisen jaottelun käsitteistöstä. Jatkoin satelliittimallin työstämistä jokaisen uuden tekstin kohdalla. Koska käyttämäni ohjelma antaa siirrellä noodeja paikasta toiseen, kuvion uudelleenjärjestely on vaivatonta. Lisäksi jokaisen noodiin voi linkittää tekstin, johon voi sijoittaa myös kuvia ja linkkejä. Tällä tavoin pystyn kokoamaan tietoa erilaisista lähteistä käsitekohtaisesti. Kuvio 4. Satelliittimallin keskeisimmät noodit. Tietojen keruuseen yhdistyy näin suurelta osalta jo käsitejärjestelmien laadinta, samoin kuin käsitteiden analysointikin. Alkuvaiheessa satelliittimallissa pyritään hahmottamaan suuret kokonaisuudet, joihin käsitteistö järjestyy, kuten omassa analyysissani alustavasti teekoulukunnat, teetapaaminen, välineet, proseduuri, ruoka, juomat, osallistujat,
8 teepuutarha ja teehuone. Jos on kyse yhteistyön tehtävästä sanastosta, tällöin voidaan kuvio jakaa usean ihmisen kesken tarkempaa tarkastelua varten. Jos taas tehdään yksin analyysia, kuvion eri osat auttavat jaottelemaan alueen erikseen tarkasteltavina kokonaisuuksina. Tässä vaiheessa on avuksi se, että on tietoinen erilaisista käsitesuhdetyypeistä, jotta voi hahmotella jo kunkin muodostamia osakäsitejärjestelmiä 2. Toisaalta ei pidä takertua siihen, etteivät joittenkin käsitteiden suhteet ole selvillä, vaan käyttää apuluokkia ja -otsikkoja varsinaisten termien sijasta. Näin olen tehnyt myös kuviossa 4 joissain kohdin, esim. osallistujat, välineet teelle, vedelle jne. Tällöin riittää, että käsitteet liitetään niihin noodeihin, joihin ne läheisimmin kuuluvat. Teekäsitteistö on kutakuinkin sama joka puolella, joten yhtenäisen käsitejärjestelmän laatiminen ei muodostune ongelmaksi. Eri lähteistä kootut tiedot ja käsitejärjestelmän analysointi auttavat käsitteiden määrittelyssä tällöin joudutaan tarkentamaan käsitteiden välisten suhteiden analyysia, sillä sitä tarvitaan määritelmissä. Jos on kyseessä toisistaan poikkeavat käsitteistöt, kannattaa koota oma satelliittiesitys kustakin lähteestä tai kielestä, jottei jokin tietty lähde tai kieli pääsisi vaikuttamaan muihin liikaa. Termien valinta on tärkeä osa normatiivista työtä, mutta myös akateemisissa töissä joudutaan valitsemaan ensisijainen termi, oli sitten kyse kuinka deskriptiivisestä tutkimuksesta tahansa. Tässä kohden minulla on joitain vaihtoehtoja ja ongelmia esim. erilaisten translitteraatioiden takia. Myös japaninkielisissä termeissä näkyy vaihtelua, kun samaa sanaa ilmaisemassa käytetään kahta erilaista, mutta samoin ääntyvää merkkiä tai merkkikombinaatiota. Aion ottaa mukaan japaninkieliset alkuperäiset termit ja niitten variantit, niistä muissa kielissä käytettävät translitteraatiotermit sekä englanninkieliset selostetermit ja mahdollisesti suomenkieliset termiehdotelmat. 4. Viimeistely ja jälkitoimet Viimeiset vaiheet Nykäsen mallissa ovat lausuntokierros, viimeistelyvaihe ja jälkitoimet projektin päätyttyä.
9 Sanaston laadintavaihe Lausuntokierros Viimeistelyvaihe sanaston viimeistely hakemistojen laadinta toimitustekninen viimeistely julkaiseminen tiedottaminen Projekti päättyy Jälkitoimet - projektin arviointi - sanaston markkinointi - palautteen kerääminen - sanaston päivittäminen Kuvio 5. Sanastoprojektin viimeistelyvaihe ja jälkitoimet. Opinnäytteenä tehdyssä tutkimuksessa lausuntokierrosta vastaa lähinnä ohjaajalla luettaminen. Kuitenkin, jos prosessin aikana on saanut apua erikoisalan asiantuntijalta, on hyvä saada myös hänen näkemyksensä asiasisällöistä. Aion itse pyytää teen harrastajia lukemaan oman sanastoni. Mitä tulee sen julkaisemiseen, ei se sellaisenaan ole välttämättä tavoitteeni, paitsi jos jokin taho siitä erityisesti kiinnostuu. Sanaston voi myös julkaista www:ssä ja tiedottaa siitä myös sitä kautta. Käytännön sanastoprojekteista poiketen itsenäisen tutkimusprojektin tekijä voi noudattaa joustavampaa aikataulua, enkä minäkään siis aio sitoutua mihinkään muualla asetettuihin ajallisiin tavoitteisiin. Aiheeni mahdollistaa myös tämän vapauden, sillä valitsemani erikoisalani sisällöt ja sanasto on pitkälti standardisoitu 1500- ja 1600- luvuilla, eikä erikoisalan todellisuus pääse karkuun projektin pitkittyessä, kuten esim. vaikkapa matkapuhelinsanaston tekijältä. Jälkitoimina sanastoprojektissa ovat projektin loputtua arviointi, markkinointi, palautteen kerääminen ja päivittäminen. Opinnäytetöissä jälkitoimia ovat lähinnä arviointi ja mahdollinen jatkotutkimus sekä sovellutusmahdollisuudet. Päivittäminen omassa tapauksessani ei koostuisi uusimman termistön ja käsitteistön lisäämisestä, kuten tavallisesti, vaan sanaston täydentämisestä aiemmin mukaan ottamatta jääneiden osalta. Menetelmiin kohdistuvan tutkimukseni on tarkoitus jatkua jollain toisella erikoisalalla, jossa on tästä tutkimuksesta poissuljettuja elementtejä kuten kulttuuri-, kieli- yms. erot, epämääräiset käsitteet, polysemia yms.
Lopuksi 10 Opinnäytteinä tehdyt terminologiset sanastot, tutkielmat ja muut tieteelliset tutkimukset poikkeavat monilta osin käytännön sanastotyöstä, mutta niillä on monia yhtymäkohtiakin, kuten edellä osoitin. Nykäsen sanastoprojektin etenemisen malli toimi hyvin eritellessäni monitavoittesen projektini hahmottamisessa, vaikkakin jouduin lisäämään siihen muutamia kohtia. Tulen jatkossa käyttämään tutkimusmateriaalinani japanin kielestä peräisin olevaa teetaiteeseen liittyvää käsitteistöä ja termistöä. Ne tarjoavatkin mielenkiintoisen kentän niin sanaston laatimisen, terminologisten menetelmien kehittämisen kuin termien tarkastelunkin kannalta. Lähteet Nuopponen, Anita (1994). Begreppssystem för terminologisk analys. Acta Wasaensia. Vaasan yliopisto, Vaasa. Nykänen, Olli (1999). Sanastoprojektin vaiheet. Teoksessa: Toimikunnista termitalkoisiin. 25 vuotta sanastotyön asiantuntemusta, 62-71. Tekniikan Sanastokeskus, Helsinki. Urasenken Suomen osasto ry. Teen tie [Siteerattu 18.5.2004] http://www.urasenkefinland.org/chado.shtml 1 Teeseremonian muotojen yhtenäistäjän teemestarin Sen no Rikyūn (1522-1591) 7 sääntöä siitä, kuinka hyvä teeseremonia syntyy: Valmista hyvä maljallinen teetä; aseta hiilet niin, että vesi kiehuu kunnolla; talvella lämpöä, kesällä viileyttä; asettele kukat kuin niityllä; ole ajoissa valmis; varaudu sateen varalle; kohtele vierasta huomaavaisesti. (Käännös AN) 2 Lisää satelliittimalleista ja käsitesuhdetyypeistä: Nuopponen 1994