SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

0.3.03 Mäntsälän kunta Tekniset palvelut, toimitilapalvelut Jukka Nissinen Heikinkuja 4, 04600 Mäntsälä Sähköposti: jukka.nissinen@mantsala.fi Tutkimuskohde Ehnroosin koulu, Nordenskiöldintie, Mäntsälä SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS LÄHTÖTIEDOT JA TUTKIMUKSEN LAAJUUS Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää koulurakennuksessa, os. Nordenskiöldintie, Mäntsälä, tilojen käyttäjien havaitsemia sisäilman laatuun liittyviä ongelmia päärakennuksessa olevissa tiloissa. Tutkimusten aikana koulun ilmanvaihtolaitteet olivat normaalilla tavalla käytössä tilojen painesuhteet vastasivat tilojen normaalia käyttöä. Tutkittavan rakennuksen vanhin osa, kirkonkylän kansakoulu on valmistunut 95 tai 957, riippuen lähteestä. Rakennusta on laajennettu vuosien varrella. Vuonna 958 alkuperäisen rakennuksen kaakkoisosan kylkeen rakennettiin siipirakennus, jossa on mm. liikuntasali. Vuonna 978 uuden siipiosan ja alkuperäisen osan liittymäkohtaan rakennettiin laajennus, jossa on nykyiset luokkahuoneet 5, 53 ja niiden alapuolinen kellari. Vuonna 986 alkuperäisen rakennuksen luoteen puolelle rakennettiin laajennus, jolloin lähes koko vanhan osan luoteenpuoleinen julkisivu jäi rakennuksen sisälle. Rakennus peruskorjattiin vuonna 00-0. Peruskorjauksessa rakennuksen talotekniikka uudistettiin. Talotekniikkaa varten rakennettiin uusia kuiluja sekä uusi konehuone vanhan yläpohjan päälle. Rakennus on kolmekerroksinen. Rakennuksessa on myös kellarikerros, joka on osittain maan pinnan alapuolella. Alapohjarakenteena on maanvastainen betonilaatta. Kantavat rakenteet ovat pääosin paikalla valettua teräsbetonia, 986 laajennuksessa tasorakenteina on käytetty ontelolaatta elementtejä ja 00 laajennuksessa IV-konehuoneen rungossa teräsrakenteita. Tutkimuskohteena ovat olleet: - kellarikerroksen tilat 00a, 00, 000, 00, 035, 039, 06, 077, 078, 080, 087, 090, 09, -.kerroksen tilat 0, 5, 7, 5, 53, -.kerroksen tilat 03, 04, 08a, 4, 6a, 3, 5, - 3. kerroksen tilat 307, 30 ja 33. Tutkimuksen tekijöinä olivat rakennusinsinööri Ilkka Meriläinen, LVI-insinööri Olli Kärkkäinen ja kemisti Reija Salminen (laboratoriotyö). Tutkimukset tehtiin 8..0-8.3.03. Finnmap Consulting Oy - Suomen Sisäilmaston Mittauspalvelu Y-tunnus 08765-9 Viikinkaari a www.ssm.fi 00790 Helsinki puh. 007 393 300

TULOSTEN ARVIOINTI Sisäilman mikrobit. Sisäilman mikrobinäytteet otettiin tutkimukseen valituista tiloista 00, 035, 53, 7, 4 ja 30 kahden eri näytteenottokerran 8. ja 3..0 aikana. Vertailunäytteet otettiin ulkoilmasta. Tutkimustuloksia verrataan samanaikaisiin ulkoilman mikrobipitoisuuksiin ja selvitetään sisä- ja ulkoilman mikrobikoostumuksessa mahdollisesti todettavia eroja. Ulkoilmapitoisuuksiin verrattuina tutkittujen tilojen sieni- ja sädesieni-itiöpitoisuudet olivat alhaisia. Bakteeripitoisuudet olivat normaaleja. Rakennusmateriaalien mikrobit. Kohteen avatuista rakenteista otettiin näytteet laboratoriossa tehtäviä mikrobimäärityksiä varten. Mikrobipitoisuudet tutkittiin laimennossarjamenetelmällä. Seuraavissa näytteissä todettiin poikkeavaa mikrobikasvustoa (sieni-, bakteeri- tai sädesienikasvustoa): MR, tilan 000 ulkoseinän eristetilan mineraalivillan alareuna, pinta betonilaattaa vasten, homesienien pitoisuus 000 kpl/g. Näytteessä on todettu homesieni Chaetomium sp, joka viittaa kosteusvaurioon rakenteessa. Rakenteiden kosteudet. Rakenteiden kosteuksia määritettiin pintakosteudenilmaisimella, viiltomittauksilla ja rakenteisiin porattujen reikien kautta. Pintailmaisimella kartoitettiin lattioiden ja ulkoseinien kosteutta kellarikerroksen tiloissa 00a, 00, 000, 00, 006b, 035, 06 074, 076, 077, 078, 087, 090, 09, ulkoseinien kosteutta kartoitettiin -3 kerroksen tiloissa 0, 5, 7, 5,53, 4, 5, 35, 307, 30, 33. Kohonneita kosteuslukuarvoja todettiin tilan 006b lattiassa, lukemat 90-00. Viiltomittauksilla tutkituissa rakenteissa todettiin muihin rakenteisiin nähden poikkeavaa kosteutta (rakenteen suhteellinen kosteus yli 70 %) tilan 00a muovimaton ja betonilaatan välissä, suhteellinen kosteus oli 75 %. Sisäilman haihtuvat orgaaniset yhdisteet. Sisäilman haihtuvien orgaanisten yhdisteiden näytteet otettiin tutkimukseen valituista tiloista 035, 077, 00, 7, 53, 03, 08, 4, 30 ja 33 8..0. Vertailunäytteet otettiin tiloista 09, 5, 5, 34 ja 37 8..0 Sisäilman haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuus, ns. TVOC -arvo, oli tilassa 035 5 µg/m 3, tilassa 077 9 µg/m 3, tilassa 00 33 µg/m 3, tilassa 53 µg/m 3, tilassa 7 8 µg/m 3, tilassa 03 36 µg/m 3, tilassa 08a 49 µg/m 3, tilassa 4 46 µg/m 3, tilassa 30 77 µg/m 3, tilassa 33 9 µg/m 3, tilassa 09 6 µg/m 3, tilassa 5 9 µg/m 3, tilassa 5 µg/m 3, tilassa 34 5 µg/m 3 ja tilassa 37 8 µg/m 3. Yhdisteiden kokonaispitoisuuksien määrät olivat tavanomaisella tasolla. Yhdisteiden joukossa vallitsevaa tasoa korkeampina pitoisuuksina (yhdisteestä riippuen 5-0 µg/m 3 tai korkeampina pitoisuuksina) todettuja yksittäisiä yhdisteitä olivat tilassa 035 bentsyylialkoholi 9,6 µg/m 3 ja bentsaldehydi 9, µg/m 3, tilassa 077 TXIB 7, µg/m 3, tilassa 00 TXIB 5,7 µg/m 3 ja nonanaali 5,0 µg/m 3, tilassa 7 TXIB 5,5 µg/m 3, tilassa 03 TXIB,7 µg/m 3, tilassa 08a TXIB 3,9 µg/m 3 ja nonanaali 6,7 µg/m 3, tilassa 4 TXIB 36,8 µg/m 3 ja nonanaali 5, µg/m 3, tilassa 30 TXIB 36,9 µg/m 3, tilassa 33 TXIB 9,4 µg/m 3 ja bentsaldehydi 5, µg/m 3, tilassa 5 TXIB 5,9 µg/m 3, tilassa 5 TXIB 6, µg/m 3, tilassa 34 TXIB 5,6 µg/m 3 ja tilassa 37 TXIB 5,5 µg/m 3.

3 Pinnoille laskeutuvan pölyn koostumus. Pinnoille laskeutuvan pölyn koostumusta tutkittiin tasopinnoille viikon ajaksi asennettujen keräysalustojen avulla 8..0 -..03. Tutkimusmenetelmää varten ei ole ohjearvoja. Tutkittujen tilojen pinnoille laskeutuvien hiukkasten todettiin koostuvan tilassa 077 lähinnä hilseestä ja tilassa 4 tavanomaisesta huonepölystä, pääosin hilseestä, myös jonkin verran paperi- ja kangaskuiduista. Tilan 077 hiukkaspitoisuus oli hyvin pieni. Pinnoille laskeutuvat mineraalikuidut. Pinnoille kahden viikon aikana 8..0 -..03 laskeutuvien mineraalikuitujen pitoisuuksia selvitettiin tasopinnoille asennettujen keräysalustojen avulla. Tutkituista tiloista otettiin kahdet rinnakkaiset näytteet. Tutkittujen tilojen 077 ja 4 mineraalikuitupitoisuudet vaihtelivat välillä alle 0,07-0,07 kpl/cm. Pitoisuudet alittavat käytössä olevan ohjeellisen arvon 0,0 kpl/cm. Rakennusmateriaalien sisältämät PAH-yhdisteet. Perusmuurin pikieristeen PAH -yhdisteiden kokonaispitoisuus oli 3000 mg/kg. 6 PAH yhdisteen kokonaispitoisuus oli 9 000 mg/kg (materiaalin kaatopaikkakelpoisuuden raja-arvoon verrattava pitoisuus). Sisäilman formaldehydi. Tilojen 077 ja 30 sisäilman formaldehydi-pitoisuus oli <0 µg/m 3-0 µg/m 3. Pitoisuudet alittavat käytössä olevan ohjeellisen arvon 5 µg/m 3. Rakenteiden ilmatiiveys (merkkiainekokeet). Rakennuksen 0.-3. kerroksessa tutkittiin ulkoseinä-, lattia-, ja kattorakenteiden sisätiloja vasten olevien rakenneosien ilmatiiveyttä ja ilman liikkeitä rakennuksessa ns. merkkiainekokeen avulla. Merkkiainekokeissa rikkiheksafluoridi -kaasua johdettiin tutkittavaan kohtaan / tilaan merkkiaineen mahdollista kulkeutumista sisäilmaan / tilaan seurattiin tutkittavissa huoneissa kaasuanalysaattorin avulla. Tutkitut tilat ovat olleet tutkimuksen aikaisissa olosuhteissa 0-4 pascalia alipaineisia ulkoilmaan päin. Merkkiainekoetta on kuvattu tarkemmin (mm. kaasun pitoisuudet havaintokohdilla) liitteissä 3.-3.5. Painesuhteiden seurantamittaus. Tutkittujen tilojen painesuhteita ulkoilmaan nähden tutkittiin jatkuvatoimisten paine-eromittalaitteiden avulla 7.-3..03. Tulosten perusteella, - opetustila 53 oli päiväaikaan ja yöaikaan sekä viikonloppuna keskimäärin 0-4 pascalia alipaineinen ulkoilmaan nähden, - tietokoneluokka 7 oli päivä- ja yöaikaan sekä viikonloppuna -3-9 pascalia alipaineinen ulkoilmaan nähden, - terveydenhoitajan tila 00 oli päiväaikaan - -4 pascalia ja yöaikaan sekä viikonloppuna 0 - pascalia alipaineinen ulkoilmaan nähden, - elektroniikan opetustila 035 oli päivä- ja yöaikaan sekä viikonloppuna -4-0 pascalia alipaineinen ulkoilmaan nähden, - opetustila 4 oli päivä- ja yöaikaan sekä viikonloppuna 0-4 pascalia alipaineinen ulkoilmaan nähden, - biologian ot. 5 oli päivä- ja yöaikaan sekä viikonloppuna + -5 pascalia yli- ja alipaineinen ulkoilmaan nähden, - fysiikan/kemian ot. 33 oli päivä- ja yöaikaan sekä viikonloppuna + -3 pascalia yli/-alipaineinen ulkoilmaan nähden,

4 - opetustila 30 oli päivä- ja yöaikaan sekä viikonloppuna 0-3 pascalia alipaineinen ulkoilmaan nähden. Painesuhteiden seurantamittauksen graafiset kuvaajat on esitetty liitteissä 4.. -4.9. Tutkimuskohteessa tehdyt havainnot. - Ensimmäisen käyntikerran yhteydessä tilassa 53 oli tyypillistä epäpuhtaammista rakenteen osista (ulkoseinien ja sokkeleiden eristetiloista) peräisin olevaan hajua. Käytävätilassa 074 oli haihtuvien hiiliyhdisteiden hajua. - Tilojen 335 ja 33 katossa olevista rei istä sekoittui ilmaa yläpohjan eristetilasta sisätiloihin. Samojen tilojen katoissa on ollut vesivuoto. - Tilojen 307 ja 333 katoissa on ollut vesivuotoja. - Käytävätilojen 053a ja 053b välisen oven kohdilla oli liuotinmaista hajua (mahdollisesti puutyöluokan maalaussalista). - IV-konehuoneessa 03 oli koneöljyn hajua. - Tilassa 04 oli tilaan avoimia vanhoja hormeja kpl. - Tilassa 0 oli viemärin hajua. Viemärissä ollut halkeama on tiivistetty tutkimuksen aikana. - Pääosassa tutkituissa tiloissa oli havaittavissa uusien kalusteiden hajua. - Tilassa 006b havaittiin yhden käyntikerran aikana viemäriperäistä hajua. - Tilassa 00a olevissa katon ja seinän koteloissa oli tervamaista hajua. perusmuurin rakenneavauksessa perusmuurin ja sisäpuolisen tiilimuurauksen välissä olevassa ilmaraossa todettiin tervamainen haju. - Tilassa 7a oli heikko mikrobiperäinen haju, tilassa 7 oli liuotinperäistä hajua. - Kellarikerroksen IV-konehuoneessa 009 havaittiin selvää hajua, joka oli peräisin voimistelusalin puoleisen siipiosan kotitalousluokista. LAUSUNTO Tulosten perusteella esitetään seuraavaa, - Tiloihin tehdyissä sisäilman laatumittauksissa, mikrobit -, formaldehydi -, pinnoille laskeutuvan pölyn koostumus ja pinnoille laskeutuvat mineraalikuidut tutkimuksissa ei havaittu normaalista poikkeavaa. Tiloihin tehdyissä sisäilman haihtuvat orgaaniset yhdisteet tutkimuksessa TXIB- yhdisteen pitoisuus oli koholla useassa tilassa. Huoneilman kohonnut TXIB -pitoisuus aiheuttaa erilaisia ärsytysoireita, kuten silmä-, nenä- ja kurkkuoireita. Yhdistettä saattaa vapautua muovimatoista ja niiden liimoista. Yhdisteitä on voinut imeytyä myös lattiatasoitteeseen. Syynä yhdisteiden vapautumiseen pidetään kostean betonin vaikutusta. Lattiamateriaalin alapuolista kosteustilannetta tutkittiin viiltomittauksin. Lattiassa ei todettu kohonneita suhteellisen kosteuden arvoja lukuun ottamatta kellarikerroksen tilaa 00a, joissa mitattiin lievästi koholla olevia arvoja ~75%). - Vanhimman osan kellarissa, huoneessa 00a tehdyssä perusmuurin rakenneavauksessa perusmuurin ja sisäpuolisen tiilimuurauksen välissä olevassa ilmaraossa todettiin tervamainen haju. Betonisen perusmuurin sisäpinnassa olevassa vanhassa pikieristeessä on PAH-yhdisteitä. Todettiin ilmaraossa olevan ilman sekoittuvan sisätilaan rakenteiden liittymistä. Katossa olevaan kotelorakenteeseen tulevat ilmavuodot olivat merkittäviä. Myös voimistelusalisiivessä luokassa 035 kellarin ulkoseinässä havaittiin samankaltaista pikieristettä. PAHyhdisteiden tiedetään olevan terveydelle haitallisia, joten niiden pääsy sisätiloihin tulee estää. - Tutkituissa tiloissa on tiivistämättömiä läpivientejä, reikiä, luukkuja sekä rakenneliittymiä alakattojen yläpuolisissa onkaloissa sekä kuilurakenteissa. Pisto-

5 koeluonteisessa tarkastelussa kellarikerroksessa olevan kuilun ilmaa todettiin sekoittuvan.kerroksen kuilujen tarkastusluukkujen liittymistä.kerroksen käytävätilaan. Tiivistämättömien rakojen kautta voi epäpuhtaammissa rakenneosissa olevaa ilmaa sekoittua sisätiloihin. - Tutkituissa tiloissa on alakattojen päällä olevissa onkaloissa pinnoittamatonta mineraalivillaeristettä. Pinnoittamattomista mineraalivillaeristeistä saattaa irrota sisäilmaan kuituja, jotka voivat aiheuttaa ärsytysoireita. Tiloissa havaittiin myös vesivuotojen aiheuttamia jälkiä, jatkotoimenpiteiden arviointi, - tutkituissa tiloissa esitetään seuraavaa toimintamallia jatkotoimenpiteiksi, - Olevat muovilattiapinnoitteet poistetaan liimoineen, lattian pinnasta jyrsitään tasoitetta. Levitetään uutta tasoitetta ja asennetaan uudet lattiapinnoitteet. Ennen mattojen uusimistyöhön ryhtymistä varmistetaan, että koholla oleva TXIB-pitoisuus on peräisin lattiamateriaaleista. Luokat 08a ja 4 ja 30 tyhjennetään siten että tiloihin jää ainoastaan kiintokalusteet. Luokat imuroidaan ja kaikki pinnat nihkeäpyyhitään, työssä käytetään ainoastaan puhdasta vettä. Luokkien annetaan tuulettua noin kaksi vuorokautta, jonka jälkeen jokaisesta luokasta otetaan kaksi VOCnäytettä, toinen kiintokalusteen (kaapin) sisältä, toinen luokan sisäilmasta. Ennen näytteen ottoa tilojen ilmanvaihto säädetään normaaliin tilaan siten, että aamulla näytteenottopäivänä ei ole tehostettua tuuletusta. Lattiamateriaaleista haihtuvia orgaanisia yhdisteitä tutkitaan tutkitaan Flecmenetelmällä. - Huoneen 00a ja siihen liittyvissä tiloissa ja huoneessa 035 tiivistetään perusmuurin muuratun sisäkuoren liittymät lattian pintalaattaan, katon betonilaattaan, ikkunarakenteisiin sekä läpiviennit ilmatiiviiksi. Tiivistykset ulotetaan viereisiin tiloihin väliseinien ylä- ja alanurkkiin tehtävien reikien läpi. Mikäli väliseinä katkaisee sisäpuolisen kuorimuurauksen (väliseinä on kantava tai jäykistävä) tiivistetään sisäpuolinen kuorimuuraus myös väliseinää vasten. - Tiloissa o kellarikerros tilat 00, 000, 00, 06, 077, 078, 087, 090, 09, o.kerros 0, 5, 7, 7a, 5, 53, o.kerros 4, 6a, 3, 5, o 3. kerros 33 tiivistetään ulkoseinin sisäkuoren liittymät vaakarakenteisiin, pilareihin, läpivienteihin ja ikkunarakenteisiin ilmatiiviiksi. - Tiloissa 00a, 00, 000, 00, 035, 039, 06, 077, 078, 080, 087, 090, 09, 0, 5, 7, 5, 53, 03, 04, 08a, 4, 6a, 3, 5, 307, 30, 33 ja niiden ympärysrakenteissa tarkastetaan alakaton päälle jääneet tilat sekä kuilut. Tiivistämättömät reiät, läpiviennit, luukut, raot tiivistetään ilmatiiviiksi. Sisätiloihin jäävät pinnoittamattomat mineraalivillaeristeet pinnoitetaan tai jos mahdollista poistetaan. Vesivahinkojen vioittamat pinnoitteet poistetaan ja rakenteet puhdistetaan. Pinnoitteet uusitaan näkyville jäävissä kohdin. - Ilmanvaihtokonehuoneessa 009 havaittavat vuotokohdat ilmanvaihtokoneiden kanavien saumoissa tiivistetään. - Tutkimuksen mukaan olennaisin korjaus on muovilattiapinnoitteiden uusiminen. Lattian ja lattiaan liittyvien rakenteiden tiivistystyöt on järkevää tehdä samalla kaikkiin riskirakenteisiin. Myös kellarin kuorimuurien tiivistäminen tulee tehdä vii-

6 vyttelemättä. Tiloissa, joissa on ollut sisäilmastoon liittyviä tuntemuksia tehdään rakenteiden tiivistystyöt. Myös ilmanvaihtoon liittyvät säädöt ja korjaukset tehdään. Korjaamisesta ja tilojen jatkokäytöstä saatavan kokemuksen perusteella arvioidaan päärakennuksen jatkotoimenpiteitä. - Tehdään tilojen 4, 30 ja 08a korjaukset, toimenpiteet edellyttävät suunnittelua. Korjausten onnistuminen varmistetaan ottamalla tiloista VOC-näytteet ja tutkimalla rakenteiden tiiveyttä merkkiainekokeiden avulla. Mallikorjausten jälkeen korjauksia jatketaan muissa tiloissa. Helsingissä, 0. maaliskuuta 03 Finnmap Consulting Oy - Suomen Sisäilmaston Mittauspalvelu Ilkka Meriläinen rakennusinsinööri Olli Kärkkäinen LVI-insinööri Lausunnon liitteet Liite. Mittaustulokset Liitteet.-.4 Mittauspisteet pohjakuvissa Liitteet 3.-3.5 Merkkiainekokeet pohjakuvissa Liitteet 4.-4.9 Painesuhteiden seurantamittausten kuvaajat Liite 5. Kuvakooste

MITTAUSTULOKSET Ehnroosin koulu, Nordenskiöldintie, Mäntsälä Liite Sisäilman mikrobit Näytteet otettiin kuusivaihekeräimellä elatusalustoille, jotka olivat % mallasuuteagar homesienille ja tryptoni-hiivauute-glukoosiagar bakteereille ja sädesienille eli aktinomykeeteille. Mikrobit tunnistettiin valomikroskooppisesti. Pitoisuudet on esitetty käyttäen yksikköä cfu/m 3 eli pesäkkeen muodostavien yksiköiden määrää kuutiometrissä ilmaa. Tulokset olivat seuraavat: Näytteenottopiste Tila Näytteenottopisteen kuvaus Pvm Sieni-itiöt, pitoisuus, cfu/m 3 Bakteerit, pitoisuus, cfu/m 3 Sädesienet, pitoisuus, cfu/m 3 M 53 Opetustila 8.. Yhteensä Gladosporium sp. Penicillium sp. 7 50 % 50 % 7 0 3.. Yhteensä alle 4 0 M 7 Atk-opetustila 8.. Yhteensä alle 4 0 0 3.. Yhteensä 4 0 M3 00 Terveydenhoitaja 8.. Yhteensä Penicillium sp. 7 00 % 8 0 3.. Yhteensä alle 4 4 0 M4 035 Elektroniikkaopetustila 8.. Yhteensä 4 0 3.. Yhteensä 7 0 M5 4 Opetustila 8.. Yhteensä 4 0 3.. Yhteensä alle 4 4 0 M6 30 Opetustila 8.. Yhteensä 0 3.. Yhteensä 4 0 M7 Ulkoilma 8.. Yhteensä Aspergillus fumigatus Gladosporium sp. Mycelia sterilia Penicillium spp. 57 8 % 3 % 7 % 54 % 4 0 3.. Yhteensä Mycelia sterilia Penicillium sp. 88 95 % 5 % 3 0 Sisä- ja ulkoilman olosuhteet mittausten aikana olivat seuraavat: Pvm Sisäilman lämpötila, C Sisäilman suhteellinen kosteus, % Ulkoilman lämpötila, C Ulkoilman suhteellinen kosteus, % 8.. 9,0,9 6 9 -,0 67 3.. 9,4,4 4 7, 75 Mikrobitulosten arviointiperusteet ovat sosiaali- ja terveysministeriön ohjeiden (Asumisterveysohje 003, Asumisterveysopas 008, Kansanterveyslaitoksen Koulujen kosteus- ja homevauriot opas 008, Työterveyslaitos 0) mukaan: Sieni-itiöt Finnmap Consulting Oy SSM

MITTAUSTULOKSET Ehnroosin koulu, Nordenskiöldintie, Mäntsälä Liite - pitoisuustaso 00-500 cfu/m 3 on osoituksena kohonneesta pitoisuudesta asuinhuoneistossa talviaikana, mikäli näytteen mikrobilajisto on tavanomaisesta poikkeava, - pitoisuustaso yli 500 cfu/m 3 talviaikana asuinhuoneistossa on kohonnut, - kivirakenteisten koulurakennusten pitoisuustaso talviaikana on yleensä alle 50 cfu/m 3, - toimistotyyppisten työtilojen ehdotettu ohjearvo (Työterveyslaitos) on 50 cfu/m 3, - sulan maan aikana vertailuarvona käytetään samanaikaista ulkoilmapitoisuutta ja selvitetään sisä- ja ulkoilman mikrobilajistoissa olevia eroja. Bakteerit - pitoisuustaso yli 4500 cfu/m 3 on kohonnut, - toimistotyyppisten työtilojen ehdotettu ohjearvo (Työterveyslaitos) on 600 cfu/m 3, Sädesienet - pitoisuustaso yli 0 cfu/m 3 talviaikana on kohonnut, - toimistotyyppisten työtilojen ehdotettu ohjearvo (Työterveyslaitos) on 5 cfu/m 3, - sulan maan aikana vertailuarvona käytetään samanaikaista ulkoilmapitoisuutta (mikäli yli 5 tai 0 cfu/m 3 ). Rakennusmateriaalien mikrobit, laimennossarjamenetelmä Rakennusmateriaalien mikrobipitoisuudet määritettiin sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen 003 mukaan ns. laimennossarjamenetelmällä. Näytteet toimitettiin MetropoliLab Oy:n laboratorioon Helsinkiin laimennossarjakäsittelyä ja viljelyä varten. Tulokset on esitetty yksikössä kpl/g: Näytteenottopiste Tila Näytteenottopisteen kuvaus Pvm Homesienet, kpl/g Muut bakteerit, kpl/g M Sienten tunnistus, todettu Sädesienet, kpl/g MR 000 Ulkoseinän eristetilan mineraalivillan alareuna, pinta betonilaattaa vasten 8.. 000 Aspergillus spp. 0 000 400 Chaetomium sp.* Penicillium sp. MR 53 Ulkoseinän eristetilan mineraalivillan pinta ulkomuurausta vasten * kosteusvaurioindikaattori 8.. alle 00-900 alle 00 Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen 003 ja Asumisterveysoppaan 009 mukaan rakennusmateriaalissa on - sienikasvustoa, jos näytteen sieni-itiöpitoisuus on suurempi kuin 0 000 kpl/g, - bakteerikasvustoa, jos näytteen bakteeripitoisuus on suurempi kuin 00 000 kpl/g ja aktinomykeettikasvustoa (sädesienikasvustoa), jos aktinomykeettipitoisuus (sädesienipitoisuus) on suurempi kuin 500 kpl/g. Pintailmaisimen käyttö rakennekosteuksien arvioinnissa Tutkittujen tilojen ulkoseinä- ja lattiarakenteita tutkittiin pintailmaisimella Gann Hydromette UNI. Mittalaitteen näytössä esiintyvät lukuarvot välillä 0-60. Rakenteessa voi olla vertailuarvoon nähden kohonnutta kosteutta, kun mittalaitteen kosteuslukuarvo on yli 90. Ilmaisimen tulokset eivät anna todellista tietoa rakenteiden kosteudesta. Finnmap Consulting Oy SSM

MITTAUSTULOKSET Ehnroosin koulu, Nordenskiöldintie, Mäntsälä Liite Pintailmaisimella kartoitettiin lattioiden ja ulkoseinien kosteutta kellarikerroksen tiloissa 00a, 00, 000, 00, 006b, 035, 06 074, 076, 077, 078, 087, 090, 09, ulkoseinien kosteutta kartoitettiin -3 kerroksen tiloissa 0, 5, 7, 5,53, 4, 5, 35, 307, 30, 33. Kohonneita kosteuslukuarvoja todettiin tiloissa 006b lattiassa 90-00 ja 00 lattiassa 0-0. Tilassa 00 poistettiin lattiapinnoitetta ja tehtiin tarkistusmittaus suoraan betonilaatan pinnasta, tällöin kosteuslukema ei ollut koholla. 3 Rakenteiden kosteudet, porareikämenetelmä Rakenteisiin, joissa todettiin vertailuarvoon nähden kohonnutta kosteutta kosteudenilmaisimella tai joissa oli muuten epäiltävissä poikkeavaa kosteutta, porattiin rakenteiden suhteellisen kosteuden määrittämiseksi reiät (6 mm). Reiät puhdistettiin ja tulpattiin. Suhteellinen kosteus mitattiin olosuhteiltaan tasaantuneissa rei issä. Mittalaitteina olivat Vaisalan HMI4-näyttölaitteet ja HMP44-mittapäät. Tulokset, rakenteen ilmatilan suhteellinen kosteus (%) ja lämpötila ( C) on esitetty oheisessa taulukossa. Tila Mittauspiste Rakenneosa Mittauspisteen sijainti Reiän syvyys, mm Pvm Suhteellinen kosteus, % Lämpötila, C K 00a perusmuuri betoninen ulkokuori, ulkoseinästä 500 mm lattiasta 50 mm. 60 8..3 66,3, Sisä- ja ulkoilman olosuhteet mittausten aikana olivat seuraavat: Pvm Sisäilma Ulkoilma Suhteellinen kosteus, % Absoluuttinen Lämpötila, C Suhteellinen kosteus, g/m 3 kosteus, % Absoluuttinen Lämpötila, C kosteus, g/m 3 8..03,6 8,6 96-5,0 Rakenteiden kosteudet, viiltomittausmenetelmä Rakenteisiin, joissa todettiin vertailuarvoon nähden kohonnutta kosteutta kosteudenilmaisimella tai joissa oli muuten epäiltävissä poikkeavaa kosteutta, viillettiin lattiapäällysteeseen reiät suhteellisen kosteuden määrittämiseksi lattiapäällysteen alta. Suhteellinen kosteus mitattiin tasaantuneissa olosuhteissa. Mittalaitteina olivat Vaisalan HMI4- näyttölaitteet ja HMP4-mittapäät. Tulokset, rakenteen ilmatilan suhteellinen kosteus (%) ja lämpötila ( C) on esitetty oheisessa taulukossa. Tila Mittauspiste Rakenneosa Mittauspisteen sijainti, sisäilman suhteellinen kosteus ja lämpötila Pvm Suhteellinen kosteus, % Lämpötila, C VM 00a lattia ulkoseinästä 400 mm, Rh=3 % t=8 C 8..3 75,3 4,6 VM 00a lattia keskellä huonetta, Rh=3 % t=8 C 8..3 74,0 6,3 VM3 00 lattia ulkoseinästä 400 mm, Rh= % t=3 C 8..3 54,0 0,9 VM4 077 lattia ulkoseinästä 400 mm, Rh=9 % t= C 8..3 58,5 0,9 VM5 077 lattia keskellä huonetta, Rh=9 % t= C 8..3 67,7,7 VM6 078 lattia väliseinästä 400 mm, Rh=7 % t= C 8..3 60,5, VM7 087 lattia ulkoseinästä 00 mm, Rh=7 % t= C 8..3 67,0,0 VM8 5 lattia ulkoseinästä 400 mm, Rh=8 % t= C 8..3 5,5 0,5 VM8 5 lattia keskellä huonetta, Rh=8 % t= C 8..3 55,7 0,9 VM9 08B lattia ulkoseinästä 400 mm, Rh=9 % t= C 8..3 30,4, VM0 08B lattia keskellä huonetta, Rh=9 % t= C 8..3 33,4,4 VM 4 lattia keskellä huonetta, Rh=7 % t= C 8..3 3,, Finnmap Consulting Oy SSM

MITTAUSTULOKSET Ehnroosin koulu, Nordenskiöldintie, Mäntsälä Liite 4 Tila Mittauspiste Rakenneosa Mittauspisteen sijainti, sisäilman suhteellinen kosteus ja lämpötila Pvm Suhteellinen kosteus, % Lämpötila, C VM 30 lattia ulkoseinästä 400 mm, Rh=6 % t= C 8..3 9,0, VM3 30 lattia keskellä huonetta, Rh=6 % t= C 8..3 30,0,5 VM4 33 lattia keskellä huonetta, Rh=4 % t= C 8..3 48,7,7 Sisäilman haihtuvat orgaaniset yhdisteet Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC -yhdisteiden) ilmanäytteet kerättiin pumpuilla Tenax -putkiin, jotka analysoitiin kaasukromatografisesti MetropoliLab Oy:n laboratoriossa Helsingissä. Tulokset on esitetty yksikössä µg/m 3. Tulokset olivat seuraavat: Näytteenottopiste Tila Näytteenottopisteen kuvaus Pvm Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuus (TVOC), µg/m 3 V 53 Opetustila 8.. V 7 Atk-opetustila 8.. 8 V3 00 Terveydenhoitaja 8.. 33 V4 077 Erityisluokka 8.. 9 V5 035 Elektroniikkaopetustila 8.. 5 V6 03 Opetustila 8.. 36 V7 4 Opetustila 8.. 46 V8 30 Opetustila 8.. 77 V9 33 Fysiikka/kemia 8.. 9 V0 08a Opetustila 8.. 49 V 37 Fysiikka / kemia 8..3 8 V 5 Maantieto / biologia 8..3 V3 34 Maantieto / biologia 8..3 5 V4 09 Opetustila 8..3 6 V5 5 Opetustila 8..3 9 Edellä mainittujen näytteiden tärkeimmät yksittäiset yhdisteet olivat: Yhdiste Näytteenottopiste/ Pitoisuus, µg/m 3 V V V3 V4 V5 V6 V7 V8 V9 V0 Aromaattiset yhdisteet: Tolueeni 0,7 0,6 0,8 0,8 0,6 0,8 0,9 0,7 Etyylibentseeni 0,7 0,4 0,,4-Ksyleeni 0,4 0,4,3 0,4 0,4 0,5 0,7 0,5 Aromaattiset yhdisteet yhteensä 0,7,0, 0,8,5,0 0,4,3,6,4 Alkaanit: Suoraketjuisia ja haaraisia hiilivetyjä (*) 0,7 0,6 Alkaanit yhteensä 0,7 0,6 Terpeenit: Pineeni 0,3 0,3 3,4 0,4,5 0,6 0,9 0,8 0,4 0,9 Delta-3-kareeni 0, 0,, 0, 0,7 0,3 0,5 0,4 0, 0,5 Terpeenit yhteensä 0,4 0,5 4,5 0,6, 0,9,4, 0,6,4 Karbonyylit: Heksanaali,6,8,,0,,8,4, Finnmap Consulting Oy SSM

MITTAUSTULOKSET Ehnroosin koulu, Nordenskiöldintie, Mäntsälä Liite 5 Yhdiste Näytteenottopiste/ Pitoisuus, µg/m 3 V V V3 V4 V5 V6 V7 V8 V9 V0 Oktanaali,3,6,5,3,,,3 Nonanaali 3,6 3, 5,0 4,0 3, 5, 4,4 6,7 Dekanaali (*),3,5,4,4,6,0,7,5 0,8 Bentsaldehydi 3, 4,8 4,8 4,9 9, 4,,8 3,9 5,,7 Asetofenoni (*) 0,6 0,7 0,8 0,8, 0,8,0,0 0,7,0 Karbonyylit yhteensä,5 0, 4,6 4,4 5, 0,0 4, 3,7 9,0 5,8 Esterit: Etyyliasetaatti 0, 0, 0, 0, n-butyyliasetaatti 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0,,,4-Trimetyyli-,3-pentaanidiolidi-isobutyraatti (TXIB) 5,5 5,7 7,,7 36,8 36,9 9,4 3,9 Esterit yhteensä 5,6 5,9 7,3 0, 3,0 37,0 37,0 9,5 33,0 Alkoholit: Propyleeniglykoli (*), -Butanoli 0,7,0 0,6, 0,6 0,6 0,7 0,8 Bentsyylialkoholi (*) 9,6 -Etyyli--heksanoli,3,4 0,8,9 0,9 0,8 0,6 0,9 Fenoli,3,9,3,,4 Alkoholit yhteensä 4,4 5,3,7 3,9,5,4,7,7 Alkoholi- ja fenolieetterit: -(-Etoksietoksi)etanoli,7,7,6,,8,5,5,7,8 -(-Butoksietoksi)etanoli 0,6 0,6 0,7 0,5,6 0,6 0,5 Glykolieettereitä muita (*),9,8,3 4,3 7,0 4,7 Alkoholi- ja fenolieetterit yhteensä 5, 4, 4,6, 6,7,5, 7,0,3 Muut yhdisteet: Etikkahappo (*),5,,0,8,,4,5,7, Muut yhdisteet yhteensä,5,,0,8,,4,5,7, Tunnistettuja yhdisteitä yhteensä, µg/m 3 4, 9, 37,5 3,0 47,9 43,7 58,3 78, 3, 57,8 * Määritetty tolueenina. Yhdiste Näytteenottopiste/ Pitoisuus, µg/m 3 V V V3 V4 V5 Aromaattiset yhdisteet: Bentseeni,0,3 0,9 Etyylibentseeni 0,3 0, 0,4 0,3,4-Ksyleeni 0,5 0,4 0,5 0,4 0,5 Aromaattiset yhdisteet yhteensä 0,8,6 0,9,7,7 Alkaanit: Suoraketjuisia ja haar hiilivetyjä (*),5 Alkaanit yhteensä,5 Terpeenit: Pineeni 0,6 0,4 0,3 0,3 0,3 Delta-3-kareeni 0,3 0, 0, 0, 0, Terpeenit yhteensä 0,9 0,6 0,5 0,4 0,4 Karbonyylit: Finnmap Consulting Oy SSM

MITTAUSTULOKSET Ehnroosin koulu, Nordenskiöldintie, Mäntsälä Liite 6 Yhdiste Näytteenottopiste/ Pitoisuus, µg/m 3 V V V3 V4 V5 Heksanaali, Oktanaali, Nonanaali 3,5 3,6 4,3 Dekanaali (*),0,9,3,9 Bentsaldehydi 3,6,0 Asetofenoni (*) 0,6,3 0,9 0,7 Karbonyylit yhteensä,6,6 6,8 6,9 Esterit: Etyyliasetaatti 0, 0, 0, 0, n-butyyliasetaatti 0, 0,3 0,,,4-Trimetyyli-,3-pentaanidiolidi-isobutyraatti (TXIB) 5,5 6, 5,6,7 5,9 Esterit yhteensä 5,5 6,5 6,0,9 6, Alkoholit: Alkoholi- ja fenolieetterit: -Butanoli 0,7 -Etyyli--heksanoli 0,7 Alkoholit yhteensä,4 -Butoksietanoli (*),4 -(-Butoksietoksi)etanoli 0,6 0,5 0,6 Alkoholi- ja fenolieetterit yhteensä,0 0,5 0,6 Muut yhdisteet: Dekametyylisyklopentasiloksaani (*) 0,5 0,5,7 Heksametyylisyklotrisiloksaani (*),,0 Muut yhdisteet yhteensä 0,5,6 3,7 Tunnistettuja yhdisteitä yhteensä, µg/m 3 9, 7,8 4,7 5,0 9,4 * Määritetty tolueenina. Tunnistettujen yhdisteiden pitoisuudet määritetään puhtaiden vertailuaineiden avulla (aineen omalla vasteella) tai tolueeniekvivalenttina. TVOC -arvo määritetään tolueeniekvivalenttina. Tunnistettujen yhdisteiden joukossa voi olla myös TVOC -alueen ulkopuolisia yhdisteitä. Em. syistä tunnistettujen yhdisteiden kokonaispitoisuus ja TVOC -arvo eivät usein ole yhtä suuret. Sisäilman haihtuville orgaanisille yhdisteille ei ole ohjearvoa. Työterveyslaitoksen ehdotuksen mukaan (0) toimistotyötilojen sisäilman TVOC -pitoisuuden kohonneena arvona pidetään yli 50 µg/m 3. Sisäilman formaldehydi Sisäilman formaldehydin ilmanäytteet kerättiin,4-dinitrofenyylihydrasiinilla päällystettyyn Sep-pak-silikakeräimeen. Formaldehydipitoisuus määritettiin nestekromatografisesti Työterveyslaitoksen Työympäristön kehittäminen osaamiskeskuksen Helsingin toimipisteen laboratoriossa. Pitoisuudet määritetään yksikössä µg/m 3. Tulokset olivat seuraavat: Näytteenottopiste Näytteenottopisteen kuvaus Pvm Formaldehydipitoisuus, µg/m 3 Lämpötila, C Suhteellinen kosteus, % F Opetustila 077 7.. 0 0,8 8 Finnmap Consulting Oy SSM

MITTAUSTULOKSET Ehnroosin koulu, Nordenskiöldintie, Mäntsälä Liite 7 Näytteenottopiste Näytteenottopisteen kuvaus Pvm Formaldehydipitoisuus, µg/m 3 Lämpötila, C Suhteellinen kosteus, % F Opetustila 30 7.. <0 9,9 7 Sisäilman formaldehydipitoisuus saa olla enintään 00 µg/m 3 sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen 003 mukaan. Työterveyslaitoksen ehdottama (0) toimistotyyppisten työtilojen sisäilman formaldehydipitoisuuden ohjearvo on 5 µg/m 3. Pinnoille laskeutuvan pölyn koostumus Pinnoille laskeutuvaa pölyä kerättiin tiloihin kahden viikon ajaksi asetettujen keräysalustojen avulla. Näytteet tutkittiin elektronimikroskooppisesti Mikrofokus Oy:n laboratoriossa Helsingissä. Pinnoille laskeutuvan pölyn todettiin sisältävän seuraavia hiukkasia: Näytteenottopiste Tila Näytteenottopisteen kuvaus Keräysaika Pölynäytteen koostumus PP 077 Opetustila 8.. -.. Näytteen hiukkaspitoisuus todettiin hyvin pieneksi, hiukkaset olivat hilsettä PP 4 Opetustila 8.. -.. Näytteen todettiin koostuvan tavanomaisista huonepölyhiukkasista, lähinnä hilseestä, joukossa jonkin verran tekstiili- ja paperikuitujen osasia. Pinnoille laskeutuvat mineraalikuidut Pinnoille laskeutuvia mineraalikuituja kerättiin tiloihin kahden viikon ajaksi asennettujen geeliteippilevyjen avulla. Näytteet tutkittiin valomikroskooppisesti laboratoriossa. Pinnoilla todettiin mineraalikuituja neliösenttimetriä kohden (yli 0 mikrometrin pituiset kuidut) seuraavasti: Näytteenottopiste Tila Näytteenottopisteen kuvaus Keräysaika Mineraalikuidut, kpl/cm PPK 077 Opetustila 8.. -.. 8.. -.. PPK 4 Opetustila 8.. -.. 8.. -.. alle 0,07 alle 0,07 0,07 0,07 Tasopinnoille kahden viikon aikana laskeutuvien mineraalikuitujen ohjearvoksi (säännöllisesti siivottavat pinnat) on ehdotettu 0, kpl/cm (Työterveyslaitos 0). Rakennusmateriaalien sisältämät PAH -yhdisteet Rakennusmateriaalien PAH -yhdisteiden (polysykliset aromaattiset hiilivedyt) koostumuksen selvittämiseksi materiaaleista otettiin näytteitä, jotka tutkittiin MetropoliLab Oy:n laboratoriossa Helsingissä. Pitoisuudet on esitetty yksikössä milligrammaa ainetta kilogrammassa näytettä, mg/kg. Materiaalinäytteiden todettiin sisältävän seuraavaa: Näytteenottopiste Tila Materiaalinäytteen kuvaus Pvm PAH -yhdisteiden kokonaispitoisuus, mg/kg 6 PAH -yhdisteen kokonaispitoisuus, mg/kg* RPAH 00a Perusmuurin pikieriste 7.. 3 000 9 000 *materiaalin kaatopaikkakelpoisuuden raja-arvoon verrattava pitoisuus Edellä mainittujen näytteiden tärkeimmät yksittäiset yhdisteet olivat: Yhdiste Näytteenottopiste/ Pitoisuus, mg/kg Finnmap Consulting Oy SSM

MITTAUSTULOKSET Ehnroosin koulu, Nordenskiöldintie, Mäntsälä Liite 8 RPAH Naftaleeni 48 -Metyylinaftaleeni 37 -Metyylinaftaleeni 50 Bifenyyli 0,6-Dimetyylinaftaleeni 59 Asenaftyleeni 390 Asenafteeni 7,9,3,5-Trimetyylinaftaleeni 90 Fluoreeni 58 Fenantreeni 9 00 Antraseeni 000 -Metyylifenantreeni 300 Fluoranteeni 5 00 Pyreeni 4 000 Bentso(a)antraseeni 600 Kryseeni 900 Bentso(b+k)fluoranteeni 300 Bentso(e)pyreeni 750 Bentso(a)pyreeni 00 Peryleeni 30 Indaani(,,3-cd)pyreeni 60 Dibentso(a,h)antraseeni 60 Bentso(ghi)peryleeni 00 PAH-yhdisteitä sisältävän jätemateriaalin kaatopaikkakelpoisuuden (tavanomaisen jätteen kaatopaikka) raja-arvona pidetään 50 mg/kg pienjäte-erien (- autokuormaa) osalta (Ympäristöhallinnon ohjeita /006). Kun PAH-yhdisteitä sisältäviä rakenteita puretaan tai rakennetaan, on syytä suojautua PAHpitoiselta pölyltä. (Ratu 8-037. Kivihiilipikeä sisältävien rakenteiden purku. Osastointimenetelmä.) Finnmap Consulting Oy SSM

M4 V5 PS4 RAKENNE- AVAUS 3 MERKINTÖJEN SELITYKSET: RAKENNEAVAUS RPAH RAKENNUSMATERIAALIEN PAH-YHDISTEET MR M RAKENNUSMATERIAALIEN MIKROBIT SISÄILMAN MIKROBIT RAKENNE- AVAUS RPAH F SISÄILMAN FORMALDEHYDI PP PINNOILLE LASKEUTUVA PÖLY V SISÄILMAN HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET PPK PINNOILLE LASKEUTUVAT MINERAALIKUIDUT M3 V4 PS PAINESUHTEIDEN SEURANTAMITTAUKSET V3 PS3 RAKENNE- AVAUS MR PPK PP F Ehnroosin koulu Nordensköldintie, Mäntsälä kellarikerros 5840. 8.3.03 OK LIITE.

M V PS RAKENNE- AVAUS 6 MR MERKINTÖJEN SELITYKSET: RAKENNE- AVAUS 5 V4 MR RAKENNUSMATERIAALIEN MIKROBIT M V SISÄILMAN MIKROBIT SISÄILMAN HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET RAKENNE- AVAUS 4 RAKENNE- AVAUS 7 V5 PS PAINESUHTEIDEN SEURANTAMITTAUKSET V PS M Ehnroosin koulu Nordensköldintie, Mäntsälä. kerros 5840. 8.3.03 OK LIITE.

M5 V7 PS5 PPK MERKINTÖJEN SELITYKSET: PP M SISÄILMAN MIKROBIT V6 V0 PP PINNOILLE LASKEUTUVA PÖLY V SISÄILMAN HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET V PPK PINNOILLE LASKEUTUVAT MINERAALIKUIDUT V3 PS6 PS PAINESUHTEIDEN SEURANTAMITTAUKSET Ehnroosin koulu Nordensköldintie, Mäntsälä. kerros 5840. 8.3.03 OK LIITE.3

M8 V8 PS8 F MERKINTÖJEN SELITYKSET: M SISÄILMAN MIKROBIT F SISÄILMAN FORMALDEHYDI V SISÄILMAN HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET V PS PAINESUHTEIDEN SEURANTAMITTAUKSET V9 PS7 Ehnroosin koulu Nordensköldintie, Mäntsälä 3. kerros 5840. 8.3.03 OK LIITE.4

ULKOSEINÄRAKENTEEN MERKKIAINEKOE..03 0-7 ppm 8-90 ppm 0-450 ppm 40-30 ppm 4 ppm 70 ppm 86 ppm 43 ppm NUOLIEN SELITYKSET: MERKKIAINEKAASU ULKOSEINÄRAKENTEEN ERISTETILAAN 0- Pa PAINE-ERO JA ILMAVIRTAUKSEN SUUNTA (kertamittaus) MERKKIAINEKAASUHAVAINNOT: ULKOSEINÄ- JA LATTIARAKENTEEN LIITTYMÄ (lattiamaton ja seinän liittymä) ULKOSEINÄ- JA IKKUNARAKENTEEN LIITTYMÄ ppm MERKKIAINEKAASUN PITOISUUS SISÄILMASSA Merkkiainepitoisuuden tulkinta, kun kaasuanalysaattorin osoittama pitoisuus (ppm) on tasolla: - 0,0,0 ppm - pitoisuus vähäinen, -, 0,0 ppm - pitoisuus melko vähäinen, - 0, 50,0 ppm - pitoisuus suuri, - yli 50,0 ppm - pitoisuus hyvin suuri. 0-3 Pa Ehnroosin koulu Opetustila 33 Nordenskiöldintie, Mäntsälä 3. kerros 7..03 OK LIITE 3.

ULKOSEINÄRAKENTEEN MERKKIAINEKOE..03 3-5 ppm 65 ppm 370 ppm 55 ppm ppm 9 ppm NUOLIEN SELITYKSET: 0- Pa MERKKIAINEKAASU ULKOSEINÄRAKENTEEN ERISTETILAAN PAINE-ERO JA ILMAVIRTAUKSEN SUUNTA (kertamittaus) MERKKIAINEKAASUHAVAINNOT: ULKOSEINÄ- JA LATTIARAKENTEEN LIITTYMÄ (lattiamaton ja seinän liittymä) ULKOSEINÄ- JA IKKUNARAKENTEEN LIITTYMÄ ppm MERKKIAINEKAASUN PITOISUUS SISÄILMASSA Merkkiainepitoisuuden tulkinta, kun kaasuanalysaattorin osoittama pitoisuus (ppm) on tasolla: - 0,0,0 ppm - pitoisuus vähäinen, -, 0,0 ppm - pitoisuus melko vähäinen, - 0, 50,0 ppm - pitoisuus suuri, - yli 50,0 ppm - pitoisuus hyvin suuri. 0- Pa Ehnroosin koulu Opetustila 53 Nordenskiöldintie, Mäntsälä. kerros 7..03 OK LIITE 3.

ULKOSEINÄRAKENTEEN MERKKIAINEKOE 8..03 3-33 ppm Ikkuna 5 ppm Patteri 4,5 ppm 7,0 ppm,0 6,0 ppm 6,0 ppm NUOLIEN SELITYKSET: MERKKIAINEKAASU ULKOSEINÄRAKENTEEN ERISTETILAAN 0- Pa PAINE-ERO JA ILMAVIRTAUKSEN SUUNTA (kertamittaus) MERKKIAINEKAASUHAVAINNOT: ULKOSEINÄ- JA LATTIARAKENTEEN LIITTYMÄ (lattiamaton ja seinän liittymä) ULKOSEINÄ- JA IKKUNARAKENTEEN LIITTYMÄ (listan alapuolelta 3 KATON KOTELON SISÄPINNASTA Merkkiainepitoisuuden tulkinta, kun kaasuanalysaattorin osoittama pitoisuus (ppm) on tasolla: - 0,0,0 ppm - pitoisuus vähäinen, -, 0,0 ppm - pitoisuus melko vähäinen, - 0, 50,0 ppm - pitoisuus suuri, - yli 50,0 ppm - pitoisuus hyvin suuri. 0-3 Pa ppm MERKKIAINEKAASUN PITOISUUS SISÄILMASSA Ehnroosin koulu Nordenskiöldintie, Mäntsälä Tila 00a kellari kerros 6.3.03 HH LIITE 3.3

ULKOSEINÄRAKENTEEN MERKKIAINEKOE 8..03 3-4 ppm 59 ppm 4,5 ppm NUOLIEN SELITYKSET: MERKKIAINEKAASU ULKOSEINÄRAKENTEEN ERISTETILAAN 0- Pa PAINE-ERO JA ILMAVIRTAUKSEN SUUNTA (kertamittaus) MERKKIAINEKAASUHAVAINNOT: ULKOSEINÄ- JA LATTIARAKENTEEN LIITTYMÄ (lattiamaton ja seinän liittymä) LÄPIVIENTI 3 LASKETUN KATON SISÄLLÄ Merkkiainepitoisuuden tulkinta, kun kaasuanalysaattorin osoittama pitoisuus (ppm) on tasolla: - 0,0,0 ppm - pitoisuus vähäinen, -, 0,0 ppm - pitoisuus melko vähäinen, - 0, 50,0 ppm - pitoisuus suuri, - yli 50,0 ppm - pitoisuus hyvin suuri. 0-3 Pa ppm MERKKIAINEKAASUN PITOISUUS SISÄILMASSA Ehnroosin koulu Nordenskiöldintie, Mäntsälä Tila 00a kellari kerros 6.3.03 HH LIITE 3.4

ULKOSEINÄRAKENTEEN MERKKIAINEKOE 8..03, ppm,7 ppm NUOLIEN SELITYKSET: MERKKIAINEKAASU ULKOSEINÄRAKENTEEN ERISTETILAAN 0- Pa PAINE-ERO JA ILMAVIRTAUKSEN SUUNTA (kertamittaus) MERKKIAINEKAASUHAVAINNOT: ULKOSEINÄ- JA LATTIARAKENTEEN LIITTYMÄ (lattiamaton ja seinän liittymä) ULKOSEINÄ- JA IKKUNARAKENTEEN LIITTYMÄ ppm MERKKIAINEKAASUN PITOISUUS SISÄILMASSA Merkkiainepitoisuuden tulkinta, kun kaasuanalysaattorin osoittama pitoisuus (ppm) on tasolla: - 0,0,0 ppm - pitoisuus vähäinen, -, 0,0 ppm - pitoisuus melko vähäinen, - 0, 50,0 ppm - pitoisuus suuri, - yli 50,0 ppm - pitoisuus hyvin suuri. 0- Pa Ehnroosin koulu Tila 00 Nordenskiöldintie, Mäntsälä kellari kerros 7.3.03 HH LIITE 3.5

ULKOSEINÄRAKENTEEN MERKKIAINEKOE 8..03 5 ppm 6 ppm 3 ppm 6 ppm 48-400 ppm NUOLIEN SELITYKSET: MERKKIAINEKAASU ULKOSEINÄRAKENTEEN ERISTETILAAN 0- Pa PAINE-ERO JA ILMAVIRTAUKSEN SUUNTA (kertamittaus) MERKKIAINEKAASUHAVAINNOT: ULKOSEINÄ- JA LATTIARAKENTEEN LIITTYMÄ ULKOSEINÄ- JA IKKUNARAKENTEEN LIITTYMÄ ppm MERKKIAINEKAASUN PITOISUUS SISÄILMASSA Merkkiainepitoisuuden tulkinta, kun kaasuanalysaattorin osoittama pitoisuus (ppm) on tasolla: - 0,0,0 ppm - pitoisuus vähäinen, -, 0,0 ppm - pitoisuus melko vähäinen, - 0, 50,0 ppm - pitoisuus suuri, - yli 50,0 ppm - pitoisuus hyvin suuri. 0- Pa Ehnroosin koulu Tila 000 Nordenskiöldintie, Mäntsälä 0.kerros 7.3.03 HH LIITE 3.6

ULKOSEINÄRAKENTEEN MERKKIAINEKOE 8..03 30-434 ppm 70-00 ppm NUOLIEN SELITYKSET: 0- Pa MERKKIAINEKAASU MAATÄYTTÖÖN PAINE-ERO JA ILMAVIRTAUKSEN SUUNTA (kertamittaus) MERKKIAINEKAASUHAVAINNOT: ULKOSEINÄ- JA LATTIARAKENTEEN LIITTYMÄ ppm MERKKIAINEKAASUN PITOISUUS SISÄILMASSA Merkkiainepitoisuuden tulkinta, kun kaasuanalysaattorin osoittama pitoisuus (ppm) on tasolla: - 0,0,0 ppm - pitoisuus vähäinen, -, 0,0 ppm - pitoisuus melko vähäinen, - 0, 50,0 ppm - pitoisuus suuri, - yli 50,0 ppm - pitoisuus hyvin suuri. 0- Pa Ehnroosin koulu Tilat 000 ja 00 Nordenskiöldintie, Mäntsälä 0.kerros 7.3.03 HH LIITE 3.7

ULKOSEINÄRAKENTEEN MERKKIAINEKOE 8..03 0,7 ppm 0-35 ppm ppm 5 ppm NUOLIEN SELITYKSET: MERKKIAINEKAASU ULKOSEINÄRAKENTEEN ERISTETILAAN 0- Pa PAINE-ERO JA ILMAVIRTAUKSEN SUUNTA (kertamittaus) MERKKIAINEKAASUHAVAINNOT: ULKOSEINÄ- JA LATTIARAKENTEEN LIITTYMÄ (lattiamaton ja seinän liittymä) ULKOSEINÄ- JA IKKUNARAKENTEEN LIITTYMÄ ppm MERKKIAINEKAASUN PITOISUUS SISÄILMASSA Merkkiainepitoisuuden tulkinta, kun kaasuanalysaattorin osoittama pitoisuus (ppm) on tasolla: - 0,0,0 ppm - pitoisuus vähäinen, -, 0,0 ppm - pitoisuus melko vähäinen, - 0, 50,0 ppm - pitoisuus suuri, - yli 50,0 ppm - pitoisuus hyvin suuri. - Pa Ehnroosin koulu Tila 0 Nordenskiöldintie, Mäntsälä. kerros 7.3.03 HH LIITE 3.8

ULKOSEINÄRAKENTEEN MERKKIAINEKOE 8..03 60 ppm 30-40 ppm 54 ppm 0-55 ppm 0-33 ppm 66 ppm NUOLIEN SELITYKSET: MERKKIAINEKAASU MAATÄYTTÖÖN JA ULKOSEINÄRAKENTEEN ERISTETILAAN -4 Pa 0- Pa PAINE-ERO JA ILMAVIRTAUKSEN SUUNTA (kertamittaus) MERKKIAINEKAASUHAVAINNOT: ULKOSEINÄ- JA LATTIARAKENTEEN LIITTYMÄ VANHA TUULETUSRÄPPÄNÄ ppm MERKKIAINEKAASUN PITOISUUS SISÄILMASSA Merkkiainepitoisuuden tulkinta, kun kaasuanalysaattorin osoittama pitoisuus (ppm) on tasolla: - 0,0,0 ppm - pitoisuus vähäinen, -, 0,0 ppm - pitoisuus melko vähäinen, - 0, 50,0 ppm - pitoisuus suuri, - yli 50,0 ppm - pitoisuus hyvin suuri. Ehnroosin koulu Tila 035 Nordenskiöldintie, Mäntsälä. kerros 7.3.03 HH LIITE 3.9

ULKOSEINÄRAKENTEEN MERKKIAINEKOE 8..03 0,7 - ppm 3 0,6 -,8 ppm 3-53 ppm NUOLIEN SELITYKSET: MERKKIAINEKAASU KUILUUN 0- Pa PAINE-ERO JA ILMAVIRTAUKSEN SUUNTA (kertamittaus) MERKKIAINEKAASUHAVAINNOT: KUILUN TARKASTUSLUUKUN LIITTYMÄT VANHAT VIEMÄRILÄPIVIENNIT 3 LAATAN SAUMAKOHDAT ppm MERKKIAINEKAASUN PITOISUUS SISÄILMASSA Merkkiainepitoisuuden tulkinta, kun kaasuanalysaattorin osoittama pitoisuus (ppm) on tasolla: - 0,0,0 ppm - pitoisuus vähäinen, -, 0,0 ppm - pitoisuus melko vähäinen, - 0, 50,0 ppm - pitoisuus suuri, - yli 50,0 ppm - pitoisuus hyvin suuri. - Pa Ehnroosin koulu Tila 5 Nordenskiöldintie, Mäntsälä. kerros 7.3.03 HH LIITE 3.0

ULKOSEINÄRAKENTEEN MERKKIAINEKOE 8..03 3 ppm 65 ppm 370 ppm 55 ppm 5 ppm ppm 9 ppm NUOLIEN SELITYKSET: 0- Pa MERKKIAINEKAASU ULKOSEINÄRAKENTEEN ERISTETILAAN PAINE-ERO JA ILMAVIRTAUKSEN SUUNTA (kertamittaus) MERKKIAINEKAASUHAVAINNOT: ULKOSEINÄ- JA LATTIARAKENTEEN LIITTYMÄ (lattiamaton ja seinän liittymä) ULKOSEINÄ- JA IKKUNARAKENTEEN LIITTYMÄ ppm MERKKIAINEKAASUN PITOISUUS SISÄILMASSA Merkkiainepitoisuuden tulkinta, kun kaasuanalysaattorin osoittama pitoisuus (ppm) on tasolla: - 0,0,0 ppm - pitoisuus vähäinen, -, 0,0 ppm - pitoisuus melko vähäinen, - 0, 50,0 ppm - pitoisuus suuri, - yli 50,0 ppm - pitoisuus hyvin suuri. 0- Pa Ehnroosin koulu Opetustila 53 Nordenskiöldintie, Mäntsälä. kerros 7.3.03 HH LIITE 3.

ULKOSEINÄRAKENTEEN MERKKIAINEKOE 8..03-00 ppm 3 36 ppm,3 ppm 77 ppm 3 ppm 6 ppm 0, ppm NUOLIEN SELITYKSET: MERKKIAINEKAASU ULKOSEINÄRAKENTEEN ERISTETILAAN 0- Pa PAINE-ERO JA ILMAVIRTAUKSEN SUUNTA (kertamittaus) MERKKIAINEKAASUHAVAINNOT: ULKOSEINÄ- JA LATTIARAKENTEEN LIITTYMÄ (lattiamaton ja seinän liittymä) ULKOSEINÄ- JA IKKUNARAKENTEEN LIITTYMÄ ppm MERKKIAINEKAASUN PITOISUUS SISÄILMASSA Merkkiainepitoisuuden tulkinta, kun kaasuanalysaattorin osoittama pitoisuus (ppm) on tasolla: - 0,0,0 ppm - pitoisuus vähäinen, -, 0,0 ppm - pitoisuus melko vähäinen, - 0, 50,0 ppm - pitoisuus suuri, - yli 50,0 ppm - pitoisuus hyvin suuri. -4 Pa Ehnroosin koulu Opetustila 5 Nordenskiöldintie, Mäntsälä. kerros 7.3.03 HH LIITE 3.

MERKKIAINEKOE, ILMAN LIIKE, 8..03 NUOLEN SELITYKSET: MERKKIAINEKAASU KOTITALOUSLUOKKIIN 048 JA 05 MERKKIAINEKAASUHAVAINNOT: IV-KONEHUONE 009 Poistoilmakoneen PK305 puhaltimen jälkeisten iv-kanavien saumat 5-0 ppm ppm MERKKIAINEKAASUN PITOISUUS SISÄILMASSA Merkkiainepitoisuuden tulkinta, kun kaasuanalysaattorin osoittama pitoisuus (ppm) on tasolla: - 0,0,0 ppm - pitoisuus vähäinen, -, 0,0 ppm - pitoisuus melko vähäinen, - 0, 50,0 ppm - pitoisuus suuri, - yli 50,0 ppm - pitoisuus hyvin suuri. Ehnroosin koulu IV-konehuone 009 Nordenskiöldintie, Mäntsälä kellarikerros 7.3.03 HH LIITE 3.3

MERKKIAINEKOE, ILMAN LIIKE, 8..03 NUOLEN SELITYKSET: MERKKIAINEKAASU IV-KONEHUONEESEEN 009 MERKKIAINEKAASUHAVAINNOT: OPETUSTILA 087 Tuloilma ppm MERKKIAINEKAASUN PITOISUUS SISÄILMASSA Merkkiainepitoisuuden tulkinta, kun kaasuanalysaattorin osoittama pitoisuus (ppm) on tasolla: - 0,0,0 ppm - pitoisuus vähäinen, -, 0,0 ppm - pitoisuus melko vähäinen, - 0, 50,0 ppm - pitoisuus suuri, - yli 50,0 ppm - pitoisuus hyvin suuri. 0,7-0,9 ppm Ehnroosin koulu Opetustila 087 Nordenskiöldintie, Mäntsälä kellarikerros 7.3.03 HH LIITE 3.4

MERKKIAINEKOE, ILMAN LIIKE, 8..03 NUOLEN SELITYKSET: Merkkiainekaasu kuiluun käytävällä 073 olevasta tarkastusluukusta MERKKIAINEKAASUHAVAINNOT: Kuilun tarkastusluukun liittymät Käytävällä 33-33 ppm ppm MERKKIAINEKAASUN PITOISUUS SISÄILMASSA Merkkiainepitoisuuden tulkinta, kun kaasuanalysaattorin osoittama pitoisuus (ppm) on tasolla: - 0,0,0 ppm - pitoisuus vähäinen, -, 0,0 ppm - pitoisuus melko vähäinen, - 0, 50,0 ppm - pitoisuus suuri, - yli 50,0 ppm - pitoisuus hyvin suuri. Ehnroosin koulu käytävä 33 Nordenskiöldintie, Mäntsälä. kerros 7.3.03 HH LIITE 3.5

Finmap Consulting Oy - SSM 30,0 PS: Opetustilan 53 ja ulkoilman välinen paine-ero 7.-3..03 5,0 0,0 5,0 0,0 5,0 Paine-ero, Pa 0,0-5,0 0:00 3:07 6:4 9: :8 5:35 8:4 :49 0:56 4:03 7:0 0:7 3:4 6:3 9:38 :45 :5 4:59 8:06 :3 4:0 7:7 0:34 3:4 :48 5:55 9:0 :09 5:6 8:3 :30 0:37 3:44 6:5 9:58 3:05 6: 9:9 :6 :33 4:40 7:47 0:54 4:0 7:08 0:5 3: :9 5:36 8:43 :50 4:57 8:04 : -0,0-5,0-0,0-5,0 Tila on alipaineinen, kun paine-ero on negatiivinen. -30,0 Aika Ehnroosin koulu, Nordenskiöldintie, Mäntsälä LIITE 4.

Finmap Consulting Oy - SSM 30,0 PS: ATK-opetustilan 7 ja ulkoilman välinen paine-ero 7.-3..03 5,0 0,0 5,0 0,0 5,0 Paine-ero, Pa 0,0-5,0 0:00 3:07 6:4 9: :8 5:35 8:4 :49 0:56 4:03 7:0 0:7 3:4 6:3 9:38 :45 :5 4:59 8:06 :3 4:0 7:7 0:34 3:4 :48 5:55 9:0 :09 5:6 8:3 :30 0:37 3:44 6:5 9:58 3:05 6: 9:9 :6 :33 4:40 7:47 0:54 4:0 7:08 0:5 3: :9 5:36 8:43 :50 4:57 8:04 : -0,0-5,0-0,0-5,0 Tila on alipaineinen, kun paine-ero on negatiivinen. -30,0 Aika Ehnroosin koulu, Nordenskiöldintie, Mäntsälä LIITE 4.

Finmap Consulting Oy - SSM 30,0 PS3: Terveydenhoitaja tilan 00 ja ulkoilman välinen paine-ero 7.-3..03 5,0 0,0 5,0 0,0 5,0 Paine-ero, Pa 0,0-5,0 0:00 3:07 6:4 9: :8 5:35 8:4 :49 0:56 4:03 7:0 0:7 3:4 6:3 9:38 :45 :5 4:59 8:06 :3 4:0 7:7 0:34 3:4 :48 5:55 9:0 :09 5:6 8:3 :30 0:37 3:44 6:5 9:58 3:05 6: 9:9 :6 :33 4:40 7:47 0:54 4:0 7:08 0:5 3: :9 5:36 8:43 :50 4:57 8:04 : -0,0-5,0-0,0-5,0 Tila on alipaineinen, kun paine-ero on negatiivinen. -30,0 Aika Ehnroosin koulu, Nordenskiöldintie, Mäntsälä LIITE 4.3

Finmap Consulting Oy - SSM 30,0 PS4: Elektroniikka op. 035 ja ulkoilman välinen paine-ero 7.-3..03 5,0 0,0 5,0 0,0 5,0 Paine-ero, Pa 0,0-5,0 0:00 3:07 6:4 9: :8 5:35 8:4 :49 0:56 4:03 7:0 0:7 3:4 6:3 9:38 :45 :5 4:59 8:06 :3 4:0 7:7 0:34 3:4 :48 5:55 9:0 :09 5:6 8:3 :30 0:37 3:44 6:5 9:58 3:05 6: 9:9 :6 :33 4:40 7:47 0:54 4:0 7:08 0:5 3: :9 5:36 8:43 :50 4:57 8:04 : -0,0-5,0-0,0-5,0 Tila on alipaineinen, kun paine-ero on negatiivinen. -30,0 Aika Ehnroosin koulu, Nordenskiöldintie, Mäntsälä LIITE 4.4

Finmap Consulting Oy - SSM 30,0 PS5: Opetustilan 4 ja ulkoilman välinen paine-ero 7.-3..03 5,0 0,0 5,0 0,0 5,0 Paine-ero, Pa 0,0-5,0 0:00 3:07 6:4 9: :8 5:35 8:4 :49 0:56 4:03 7:0 0:7 3:4 6:3 9:38 :45 :5 4:59 8:06 :3 4:0 7:7 0:34 3:4 :48 5:55 9:0 :09 5:6 8:3 :30 0:37 3:44 6:5 9:58 3:05 6: 9:9 :6 :33 4:40 7:47 0:54 4:0 7:08 0:5 3: :9 5:36 8:43 :50 4:57 8:04 : -0,0-5,0-0,0-5,0 Tila on alipaineinen, kun paine-ero on negatiivinen. -30,0 Aika Ehnroosin koulu, Nordenskiöldintie, Mäntsälä LIITE 4.5

Finmap Consulting Oy - SSM 30,0 PS6: Maantieto / biologia 5 ja ulkoilman välinen paine-ero 7.-3..03 5,0 0,0 5,0 0,0 5,0 Paine-ero, Pa 0,0-5,0 0:00 3:07 6:4 9: :8 5:35 8:4 :49 0:56 4:03 7:0 0:7 3:4 6:3 9:38 :45 :5 4:59 8:06 :3 4:0 7:7 0:34 3:4 :48 5:55 9:0 :09 5:6 8:3 :30 0:37 3:44 6:5 9:58 3:05 6: 9:9 :6 :33 4:40 7:47 0:54 4:0 7:08 0:5 3: :9 5:36 8:43 :50 4:57 8:04 : -0,0-5,0-0,0-5,0 Tila on alipaineinen, kun paine-ero on negatiivinen. -30,0 Aika Ehnroosin koulu, Nordenskiöldintie, Mäntsälä LIITE 4.6

Finmap Consulting Oy - SSM 30,0 PS7: Fysiikka / kemia 33 ja ulkoilman välinen paine-ero 7.-3..03 5,0 0,0 5,0 0,0 5,0 Paine-ero, Pa 0,0-5,0 0:00 3:07 6:4 9: :8 5:35 8:4 :49 0:56 4:03 7:0 0:7 3:4 6:3 9:38 :45 :5 4:59 8:06 :3 4:0 7:7 0:34 3:4 :48 5:55 9:0 :09 5:6 8:3 :30 0:37 3:44 6:5 9:58 3:05 6: 9:9 :6 :33 4:40 7:47 0:54 4:0 7:08 0:5 3: :9 5:36 8:43 :50 4:57 8:04 : -0,0-5,0-0,0-5,0 Tila on alipaineinen, kun paine-ero on negatiivinen. -30,0 Aika Ehnroosin koulu, Nordenskiöldintie, Mäntsälä LIITE 4.7

Finmap Consulting Oy - SSM 30,0 PS8: Opetustilan 30 ja ulkoilman välinen paine-ero 7.-3..03 5,0 0,0 5,0 0,0 5,0 Paine-ero, Pa 0,0-5,0 0:00 3:07 6:4 9: :8 5:35 8:4 :49 0:56 4:03 7:0 0:7 3:4 6:3 9:38 :45 :5 4:59 8:06 :3 4:0 7:7 0:34 3:4 :48 5:55 9:0 :09 5:6 8:3 :30 0:37 3:44 6:5 9:58 3:05 6: 9:9 :6 :33 4:40 7:47 0:54 4:0 7:08 0:5 3: :9 5:36 8:43 :50 4:57 8:04 : -0,0-5,0-0,0-5,0 Tila on alipaineinen, kun paine-ero on negatiivinen. -30,0 Aika Ehnroosin koulu, Nordenskiöldintie, Mäntsälä LIITE 4.8

KUVAKOOSTE Ehnroosin koulu, Nordenskiöldintie, Mäntsälä Liite 5 Kuvat,, 3. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää koulurakennuksessa, os. Nordenskiöldintie, Mäntsälä, tilojen käyttäjien havaitsemia sisäilman laatuun liittyviä ongelmia päärakennuksessa olevissa tiloissa. Tutkittavan rakennuksen vanhin osa kirkonkylän kansakoulu on ylemmässä valokuvassa suoraan edessä. Rakennusta on laajennettu vuosien varrella. Alemassa valokuvassa on vuonna 958 alkuperäisen rakennuksen kaakkoisosan kylkeen rakennettu siipirakennus, jossa on mm. liikuntasali. Vuonna 978 uuden siipiosan ja alkuperäisen osan liittymäkohtaan rakennettiin laajennus, jossa on.kerroksen opetustilat ja niiden alapuolinen kellari. Alkuperäisen rakennuksen luoteen puolelle rakennettiin laajennus 978. Tässä laajennuksessa lähes koko vanhan luoteenpuoleinen julkisivu jäi laajennuksen sisälle. Rakennus peruskorjattiin vuonna 00-0. Peruskorjauksessa rakennuksen talotekniikka uudistettiin. Talotekniikkaa varten rakennettiin uusia kuiluja sekä uusi konehuone vanhan yläpohjan päälle. Rakennuksessa on kolme kerrosta ja kellarikerros, joka on osittain maan pinnan alapuolella. Finnmap Consulting Oy SSM

KUVAKOOSTE Ehnroosin koulu, Nordenskiöldintie, Mäntsälä Liite 5 Kuvat,, 3. Vanhojen vuodelta958 peräisin olevien suunnitelmien mukaan rakennuksessa on käytetty puupohjaisia lämmöneristeitä, kuten korkkia ja betonisideaineisia puulastueristeitä. Kun tällaiset eristeet joutuvat poikkeukselliseen kosteuteen, eristetiloihin saattaa syntyä mikrobikasvustoa. Kuvassa oikealla oleva leikkaus h-h on ulkoseinästä, joka on jäänyt osaksi sisätiloja vuoden 978 laajennuksessa. Sisätiloihin jääneitä kosteudelle alttiina olleita rakenneosia on monin paikoin myöhempien laajennusten ja vanhempien osien liittymäkohdissa. Finnmap Consulting Oy SSM

KUVAKOOSTE Ehnroosin koulu, Nordenskiöldintie, Mäntsälä Liite 5 3 Kuvat,, 3. Kuvissa on vuonna 978 tehdyn laajennuksen suunnitelmissa olevia sisäilmastoteknisiä riskirakenteita. Leikkauksessa - on tyypillinen valesokkelirakenne, jonka kosteudelle alttiista eristetilasta saattaa sekoittua ilmaa sisätiloihin. Leikkauksessa 3-3 on esitetty, että kosteudelle alttiiden rakenteiden väliin erotuskaistana käytetään kovalevyä, johon voi syntyä mikrobikasvustoa, jonka itiöitä ja aineenvaihduntatuotteita voi sekoittua ilmavuotojen mukana sisäilmaan. Leikkauksessa - on esitetty, että vanhat puupohjaiset lämmöneristeet jätetään uusien eristeiden alle, jolloin katon ontelotilaan voi tulla epäpuhtauksia. Katon ontelotila liittyy alapuolisiin tiloihin yläpohjan ja katon kohdalla oleviin yläpuolisiin tiloihin ulkoseinien välityksellä, minkä vuoksi näiden rakenteiden tulee olla tiiviitä. Finnmap Consulting Oy SSM