1 VENÄJÄ STRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT 2

ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU VENÄJÄ-STRATEGIA 30.11.2006 SISÄLTÖ SIVU 1 VENÄJÄ STRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT 2 2 VISIO JA MISSIO 4 3 NYKYTILA 5 3.1 Yleinen toimintaympäristö ja haasteet korkeakouluille 5 3.2 Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun Venäjä-toiminnot 6 ja niihin liittyvä osaaminen 3.3 Venäjä-koulutuksen tarjonta ammattikorkeakoulussa 7 3.4 Tutkimus- ja kehitystyö sekä palvelutoiminta 13 3.5 Yhteistyöoppilaitokset 13 3.6 Henkilöstön osaaminen 17 3.7 SWOT-analyysi 19 4. VENÄJÄ-TOIMINNAN MUODOT JA KESKEISET PERIAATTEET 20 4.1 Venäjään liittyvän koulutuksen tarjonta 20 4.2 Tutkimus- ja kehitystyö sekä palvelutoiminta 21 4.3 Strategisten yhteistyökumppaneiden valinta 22 4.4 Henkilöstön osaamisen kehittäminen 22 5 TÄSMENNETYT TAVOITTEET JA TOIMENPITEET 23 5.1 Tavoitteet 23 5.2 Toteutettavat toimenpiteet 24 5.3 Venäjä-koulutuksen tarjonta ammattikorkeakoulussa 25 5.4 Tutkimus- ja kehitystyö sekä palvelutoiminta 26 5.5 Yhteistyökumppanit 26 5.6 Henkilöstön osaaminen 27 6 VENÄJÄÄN LIITTYVÄN TOIMINNAN ORGANISAATIO 28 AMMATTIKORKEAKOULUSSA 7 SEURANTA 30

ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU VENÄJÄ-STRATEGIA 2(30) 1 VENÄJÄ-STRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu asetti vuodelle 2006 yhtymävaltuustoon nähden sitovaksi tavoitteeksi laatia Venäjä-strategia. Venäjää koskevan erillisen kansainvälisen toiminnan strategian laatiminen katsottiin ammattikorkeakoulussa tarpeelliseksi, sillä useissa koulutusohjelmissa Venäjään liittyvällä toiminnalla on aikaisempaa suurempi merkitys koulutuksessa ja myös palvelutoiminnassa, kun näitä kehitetään vastaamaan paremmin maakunnan työelämän tarpeita. Tämä Venäjä-strategia tarkentaa aikaisemmin laadittua, vuonna 2004 hyväksyttyä kansainvälisen toiminnan strategiaa. Venäjä-strategiaa on vuoden 2006 aikana työstetty ammattikorkeakoulun rehtorin toimistossa ja Venäjä-koordinaatioryhmässä, joka on koottu eri koulutusaloilla toimivista Venäjään liittyvän koulutuksen ja kehittämistoiminnan kanssa tekemisissä olevista henkilöistä. Suunnittelun pohjana ovat olleet keskustelut, joita ammattikorkeakoulu on käynyt eri sidosryhmiensä kanssa Etelä- Karjalassa Venäjän merkityksestä alueelle sekä ammattikorkeakouluun kohdistuvista odotuksista ja ammattikorkeakoulun roolista Venäjään liittyen. Lähtökohdat Venäjään liittyvän kansainvälisen toiminnan kehittämiseksi Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulussa ovat suhteellisen hyvät, sillä kaikilla koulutusaloilla on merkittävää Venäjään liittyvää osaamista. Liiketalouden koulutusalalla on vuodesta 1997 alkaen toteutettu Venäjän kauppaan suuntautuvaa tradenomikoulutusta, aluksi omana koulutusohjelmanaan ja sittemmin kansainvälisen kaupan suuntautumisvaihtoehtona. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtava Venäjän kauppaan suuntautuva koulutusohjelma käynnistyy syksyllä 2007 ja tämän master-tutkintoon johtavan koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa tehdään yhteistyötä Pietarin valtiollisen talousja finanssiyliopiston (FINEC) kanssa. Tekniikan koulutusalalla on Venäjällä tapahtuvaan rakentamiseen ja rakennusvientiin liittyvää osaamista ja paperitekniikan koulutusohjelma on rakentamassa entistä tiiviimpiä yhteyksiä venäläisten yhteistyökumppaneiden suuntaan. Sosiaali- ja terveysala on omassa hanketoiminnassaan suunnitellut ja toteuttanut lähialuehankkeita. Kulttuurin koulutusalalla on varsin vilkasta näyttely-, kesäkoulu- ja henkilöstövaihtotoimintaa ja koulutusalalla hyödynnetään erittäin paljon yhteistyötä Pietarin taideakatemian kanssa. Matkailun koulutusalan uusi englanninkielinen koulutusohjelma on tarjonnut entistä paremmat mahdollisuudet yhteistyöhön pietarilaisten yliopistojen kanssa ja matkailun koulutusalalla käynnistetään parhaillaan Vuoksenlaakson matkailuhanketta. Ammattikorkeakoulun Pietarin valtiollisen talous- ja finanssiyliopiston (FINEC) kanssa tammikuussa 2006 solmima yhteistyösopimus luo mahdollisuudet toteuttaa entistä korkeatasoisempaa koulutus- ja palvelutoimintaa tulevaisuudessa. EKAMK ja FINEC ovat sopineet yhteistyöstä paitsi ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon toteutuksessa myös yhteisestä yrityspalvelukeskuksesta. Perusajatuksena on, että korkeakoulut markkinoivat yhteistä täydennyskoulutusta ja yrityksille suunnattua kehityspalvelua Suomessa ja Venäjällä. Venäjän kielen koulutustarjonta sekä opiskelija- ja henkilöstövaihdot ovat Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulussa valtakunnallisesti vertailtuna korkealla tasolla. Monien vuosien kuluessa rakennetut yhteydet pietarilaisiin yliopistoihin ovat tuottaneet tulosta. Erityisesti lähtevän opiskelijavaihdon lisäämiseen on panostettu ja tuloksia voidaan odottaa lähivuosina. Venäjältä saapuvien opiskelijoiden vaihdossa on vuonna 2006 tapahtunut selkeä ja huolestuttava käänne alaspäin. On arvioitavissa, että venäläisten yliopistojen opiskelijoilla on aikaisempaa paremmat mahdollisuudet lähteä opiskelijavaihtoon muualle Länsi-Eurooppaan ja Suomeen suuntautuva opiskelijavaihto ei ole enää niin houkutteleva vaihtoehto kuin aikaisemmin. Tämä kehitys asettaa Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun entistä tiukempaan kilpailutilanteeseen, jossa pärjääminen asettaa vieraskielisen koulutuksen kehittämiselle suuria haasteita.

ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU VENÄJÄ-STRATEGIA 3(30) Ammattikorkeakoulussa on jo tällä hetkellä olemassa monenlaista Venäjään liittyvää osaamista, josta ei kuitenkaan välttämättä ole muodostunut riittävän vahvaa ja koordinoidusti toimivaa kokonaisuutta. Tämän strategian tarkoituksena onkin koostaa yhteen ammattikorkeakoulun olemassa olevaa Venäjäosaamista, analysoida nykytilaa sekä tämän analyysin pohjalta linjata Venäjään liittyvää toimintaa, tehdä strategisia linjaratkaisuja, määritellä Venäjä-toiminnan painopistealueita, asettaa toiminnalle tavoitteita sekä laatia toimenpideohjelma, jolla asetetut tavoitteet saavutetaan. Lisäksi strategiaa laadittaessa on sovittu toiminnan tulosten seurannasta. Tässä raportissa on Venäjä-strategian laadintaan ja strategiaraportin sisältöön liittyvät asiat esitetty seuraavasti: VISIO JA MISSIO NYKYTILAN ANALYYSI Venäjä-koulutuksen tarjonta T&K-työ ja yrityspalvelutoiminta Yhteistyöoppilaitosten kanssa toteutetun toiminnan arviointi Henkilöstön osaamisen arviointi STRATEGISET VALINNAT Venäjä-toiminnan muodot Yhteistyökumppaneiden valinta TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN Venäjä-osaamiseen liittyvän koulutuksen ja Venäjän kielen koulutustarjonta Opiskelijavaihto Henkilöstövaihto Tutkimus- ja kehitystoiminta Henkilöstön Venäjä-osaaminen TOIMENPITEET SEURANTA Kuvio 1: Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun Venäjä-strategia

ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU VENÄJÄ-STRATEGIA 4(30) 2 VISIO JA MISSIO Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu on Venäjään liittyvän koulutuksen sekä palvelutoiminnan arvostettu tuottaja ja asiantuntija erityisesti omassa sijaintimaakunnassaan, mutta myös laajemmin Kaakkois-Suomessa. Ammattikorkeakoulun Venäjä-osaaminen palvelee erityisesti alueen pienten ja keskisuurten yritysten kansainvälistymistä Venäjän suuntaan, mutta ammattikorkeakoulu tuottaa koulutusta ja palvelutoimintaa myös muulle alueen elinkeinoelämälle ja julkiselle sektorille. Ammattikorkeakoulun Venäjä-koulutuksen tarjontaan kuuluu sekä tutkintoon johtavaa käytännön Venäjä-osaajien koulutusta että täydennys- ja lisäkoulutusta. Ammattikorkeakoululla on aktiivinen ja säännöllinen opiskelija-, opettaja- ja asiantuntijavaihto pietarilaisten yhteistyökorkeakoulujen kanssa. Venäjän liiketoimintaan suuntautuneessa kansainvälisen kaupan nuorisoasteen koulutuksessa kaikki opiskelijat suorittavat osan opintojaan Pietarissa. Venäjään liittyvässä tutkimus- ja kehitystoiminnassaan sekä siitä syntyvässä palvelutoiminnassa ammattikorkeakoululla on toimiva ja tuloksellinen yhteistyö strategisiksi yhteistyökumppaneiksi valittujen pietarilaisten yliopistojen ja muiden yhteistyökumppanien kanssa. Merkittävällä osalla ammattikorkeakoulun henkilöstöstä on venäläisessä toimintaympäristössä tarvittavat kieli- kulttuuri- ja tapatiedot ja siihen liittyvä osaaminen. Ammattikorkeakoulusta valmistuvilla opiskelijoilla on samantyyppiset valmiudet kaikissa niissä koulutusohjelmissa, joissa valmistumisen jälkeen tarvitaan Venäjään liittyvää osaamista.

ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU VENÄJÄ-STRATEGIA 5(30) 3 NYKYTILA 3.1 Yleinen toimintaympäristö ja haasteet korkeakouluille Etelä-Karjalan sijaintia EU:n ja Venäjän rajalla on vuosien ajan pidetty Etelä-Karjalan maakunnalle ja koko Kaakkois-Suomelle erityisenä vahvuutena ja suurena liiketoimintamahdollisuutena. Vaikka monilla yrityksillä on jo tällä hetkellä paljon vientiä Venäjälle ja alueen kaupan ja matkailun toimialat ovat hyötyneet venäläisten kuluttajien tavaroiden ja palvelujen ostoista, maakunnassa yleisesti katsotaan, että osa suurista mahdollisuuksista edelleen odottaa toteutumistaan. Suurin osa Suomen ja Venäjän välisestä matkustaja- ja tavaraliikenteestä (maantieliikenne, rautatieliikenne, vesiliikenne) ohjautuu maakunnassa sijaitsevien rajanylityspaikkojen ja Saimaan kanavan kautta. Etelä-Karjalassa katsotaan kuitenkin, että alue on jäänyt liikaa Venäjälle suuntautuvan kauttakulkuliikenteen portiksi ja että maakunta ei ole riittävässä määrin pystynyt vielä hyödyntämään edullista maantieteellistä asemaansa. Sitran vasta julkaistussa Venäjä-raportissa (Simon-Erik Ollus & Heli Simola: Russia in the Finnish Economy, Sitra Reports 66, Helsinki 2006) ennustetaan, että liiketoiminta rajalla kumpaankin suuntaan tulee lähivuosina lisääntymään selvästi. Sitra ennustaa, että venäläisten yritysten investoinnit Suomeen tulevat edelleen kasvamaan. Tällä hetkellä venäläisten Suomeen tekemien investointien määrä on vain hiukan pienempi kuin suomalaisten Venäjälle tekemien investointien määrä. On kuitenkin todennäköistä, että venäläiset yhä enemmän tulevat käyttämään Suomea solmuna ja porttina Euroopan markkinoille. Sitran raportti ennustaa, että venäläisten yritysten määrä tulee kasvamaan erityisesti Kaakkois-Suomessa. Sitran mukaan kasvavia liiketoiminnan alueita ovat venäläisten Suomeen suuntautuva matkailu sekä rakentaminen. Rakentamispalvelujen kysynnän ennustetaan pysyvän korkealla tasolla, koska Venäjällä on kysyntää sekä uudisrakentamiselle että korjausrakentamiselle. Matkailun osalta markkinamahdollisuudet nähdään suuriksi, sillä Venäjällä edelleen vain murto-osalla kansalaista on varaa ulkomaanmatkailuun. Suomen maantieteellinen läheisyys, kaunis luonto, tehokas logistiikka ja hyvät palvelut ja ostosmahdollisuudet tekevät Suomesta, erityisesti maan kaakkoisosasta erityisen otollisen matkailukohteen. Sen sijaan kuljetuspalveluissa Sitra ei näe suomalaisille kovinkaan paljon laajentumisen mahdollisuuksia, sillä venäläiset yritykset ovat vähitellen valloittaneet markkinaosuuksia ja ovat nykyisin saaneet hallitsevan markkina-aseman. Etelä-Karjalan maakunnassa on merkittävä venäläissyntyinen maahanmuuttajaväestö. Tämä näkyy myös ammattikorkeakoulussa, sillä tällä hetkellä noin 50 tutkintoon johtavassa koulutuksessa olevan opiskelijan kansalaisuus on venäläinen. Opiskelijakunnassa on myös venäläissyntyisiä tai äidinkielenään venäjää puhuvia maahanmuuttajia tai maahanmuuttajataustaisia, joilla on Suomen kansalaisuus. Etelä-Karjalan toimintaympäristössä on kaksi Venäjään liittyvää liiketoimintaa sekä muuta maiden välistä yhteydenpitoa rajoittavaa tekijää. Ensinnäkin maakunnassa on hyvin vähän suomalaista väestönosaa, joka osaisi edes auttavasti venäjän kieltä tai jolla olisi venäläisten kanssa asioinnissa tarvittavaa liiketoiminnassa tai muussa yhteydenpidossa tarvittavaa kulttuuri- ja tapatietoutta. Kielitaidon puute rajoittaa etenkin Venäjälle suuntautuvaa liiketoimintaa, mutta myös venäläisille kuluttajille Etelä-Karjalassa myytävien tavaroiden ja palvelujen tarjontaa. Kielitaidon osalta tarvittava venäjän kielen taito on liian paljon maakunnassa asuvien venäläisten maahanmuuttajien varassa. Itä- Suomen koulun toiminta saattaa omalta osaltaan pitkällä tähtäimellä vaikuttaa maakunnan kielitaitopuutteisiin, mutta myös suomalaiselle väestönosalle suunnattua aikuiskoulutusta pitäisi pystyä lisäämään. Toinen rajoittava tekijä on muukalaisia vieroksuva asenneilmasto ja

ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU VENÄJÄ-STRATEGIA 6(30) suvaitsevaisuuden puute. Eteläkarjalaisten kansainvälisyysvalmiuksissa on joiltakin osin puutteita, joiden vuoksi myöskään Venäjään liittyvä liiketoiminta ja muu yhteydenpito ei ole sellaisella tasolla kuin mihin maantieteellinen läheisyys antaisi mahdollisuuksia. Maakunnan koulutuksen järjestäjät pystyvät jo tällä hetkellä osittain vastaaman toimintaympäristössä oleviin haasteisiin Venäjään liittyvän liiketoiminnan ja muun yhteydenpidon ja kulttuurin vaihdon osalta. Toisen asteen aikuiskoulutuksessa on maahanmuuttajille suunnattua koulutustarjontaa. Ammattikorkeakoulun ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston koulutustarjonta täydentää hyvin toisiaan. Ammattikorkeakoululla on enemmän käytännön Venäjän liiketoimintaa suuntautuvaa koulutusta, Venäjän rakentamiseen liittyvää asiantuntemusta sekä matkailun erityisalan koulutusta sekä kuvataiteen monipuolista koulutus- ja näyttely-yhteistyötä Venäjän suuntaan. Lappeenrannan teknillisen yliopiston Pohjoisen ulottuvuuden tutkimuskeskuksella, NORDI:lla on taas makrotalouteen liittyvää osaamista ja tutkimusorientaatiota, jota ammattikorkeakoululta puuttuu. Maakunnan oman ammattikorkeakoulun ja yliopiston lisäksi kiinnostusta ja aktiivista toimintaakin Venäjälle suuntautuvaan koulutukseen sekä hankkeisiin on myös muilla suomalaisilla korkeakouluilla. Erityisesti monet ammattikorkeakoulut ovat olleet varsin aktiivisia panostuksissaan ja on odotettavissa, että kiinnostus Luoteis-Venäjään lisääntyy entisestään EU:n uuden ohjelmakauden käynnistyessä. Yliopistopuolella viiden suomalaisen ja neljän venäläisen yliopiston yhteishanke Cross Border University on selvittänyt raja-alueyliopistoallianssin toimintamahdollisuuksia, joskin pietarilaisilta yliopistoilta saadun tiedon mukaan konkreettisia tuloksia on toistaiseksi saatu varsin vähän aikaan. 3.2 Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun Venäjä-toiminnot ja niihin liittyvä osaaminen Etelä-Karjalan maakunnassa on paljon pohdittu kysymystä, mitä alueen Venäjä-osaaminen oikeastaan on. Samaa kysymystä on pohdittu, kun ammattikorkeakoulun Venäjäkoordinaatioryhmässä ja rehtorin toimistossa on laadittu Venäjä-strategiaa ja johtoryhmässä tehty strategisia linjauksia Venäjään liittyvästä koulutuksesta ja hanketoiminnasta. Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulussa Venäjä-osaaminen määritellään seuraavasti: Ammattikorkeakoulun Venäjä-osaaminen on Venäjän talouteen, yhteiskuntaan, liiketoimintakulttuuriin sekä kieleen, kulttuuriin ja tapatietouteen liittyvää perehtyneisyyttä, jonka avulla ammattikorkeakoulussa tuotetaan laadukasta ja arvostettua Venäjä-liiketoiminnan, kansainvälisen kaupan, matkailun ja Venäjälle suuntautuvan rakentamisen koulutusta sekä tutkimus- ja kehitystoimintaa. Kuvataiteen koulutuksessa ja näyttelytoiminnassa hyödynnetään yhteistyötä venäläisten yhteistyöyliopistojen ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Sosiaali- ja terveysalalla yhtenä osaamisen erityisalueena ovat Venäjän lähialueeseen liittyvät erityiskysymykset sekä maahanmuuttajiin liittyvät asiat. Sisältöön liittyvän perehtyneisyyden lisäksi ammattikorkeakoulun Venäjä-osaaminen on myös verkosto-osaamista eli aktiivisten kontaktiverkkojen luomista luoteisvenäläisiin yhteistyökorkeakouluihin ja muihin yhteistyökumppaneihin. Yhteistyökumppaneita arvioidaan säännöllisin väliajoin ja pietarilaisista yhteistyöyliopistoista on valittu rajallinen määrä strategisesti tärkeäksi katsottuja kumppaneita, joiden kanssa tehtävään yhteistyöhön panostetaan erityisesti. Venäläisten kanssa tehtävässä yhteistyössä verkostoilla ja hyvillä henkilösuhteilla on korostuneen suuri merkitys onnistuneessa yhteistyössä.

ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU VENÄJÄ-STRATEGIA 7(30) Ammattikorkeakoulun Venäjään liittyvien toimintojen nykytilaa käsitellään seuraavissa alakappaleissa käyttäen seuraavaa jaottelua: Venäjä-koulutuksen tarjonta ammattikorkeakoulussa Tutkimus- ja kehitystyö sekä palvelutoiminta Yhteistyöoppilaitokset Venäjällä Henkilöstön osaaminen SWOT-analyysi: yhteenveto nykytilanteesta Nykytilanteen kuvaamisessa käytetään hyödyksi opetusministeriön ylläpitämän ammattikorkeakoulujen tietokannan, AMKOTA:n seuranta- ja vertailutietoja. 3.3 Venäjä-koulutuksen tarjonta ammattikorkeakoulussa Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulussa on vuodesta 1997 lähtien ollut tarjolla Venäjän kaupan tutkintoon johtavaa tradenomikoulutusta. Aluksi tämä koulutus toteutettiin omana koulutusohjelmanaan ja nyttemmin kansainvälisen kaupan Venäjän kaupan suuntautumisvaihtoehtona. Suuntautumisvaihtoehdossa on tällä hetkellä 18 aloituspaikkaa. Koulutuksen vetovoima laski voimakkaasti Venäjän talouden taannuttua vuonna 2003 ja alimmillaan ensisijaisia hakijoita oli 1,2 aloituspaikkaa kohti. Toisaalta koulutusohjelman vaatimus venäjän kielen perustaidosta jo valintakokeissa on vaikuttanut koulutusohjelman suosioon. Itä-Suomen koulusta valmistuvien määrän voidaan tulevina vuosina ennakoida vaikuttavan ehkä positiivisesti hakijamäärien kehitykseen. Viime vuosina ohjelman suosio on noussut ja ensisijaisia hakijoita ohjelmaan oli 2,1 hakijaa kevään 2006 yhteishaussa. Venäjän kaupan koulutuksen suosio verrattuna muihin liiketalouden ohjelmiin on esitetty seuraavassa kuviossa. Vetovoiman kehitys, liiketalouden koulutusala 4,5 4 3,5 ensisijaiset hakijat / alpat 3 2,5 2 1,5 1 Liiketalouden ko Imatra Liiketalouden ko LPR Kansainvälisen kaupan ko Venäjän kaupan ko/sv Liiketalous yhteensä 0,5 0 2002 2003 2004 2005 2006 kevät Kuvio 2. Venäjän kaupan koulutusohjelman vetovoiman kehitys v. 2002-2006 yhteishaussa.

ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU VENÄJÄ-STRATEGIA 8(30) Ammattikorkeakoulu on saanut opetusministeriöltä luvan aloittaa Venäjän kauppaan suuntautuvan ylempään ammattikorkeakoulututkintoon tähtäävän ohjelman syksystä 2007 alkaen. Tähän ohjelmaan voivat hakeutua tradenomi-, amk-insinööri- tai restonomitutkinnon sekä muun soveltuvan korkeakoulututkinnon suorittaneet henkilöt, jotka työssään tarvitsevat Venäjä-osaamisensa laajentamista tai syventämistä. Ohjelmaan tulee 20 aloituspaikkaa ja se toteutetaan yhteistyössä Pietarin Valtiollisen Talous- ja Finanssiyliopiston (FINEC) kanssa. Venäjä-osaamista kehittäviä koulutuksia on ollut tarjolla myös täydennyskoulutuksena. Venäjänkielen opetusta sekä Venäjään liittyvää kulttuuri- ja liiketoimintakoulutusta on ollut tarjolla myös avoimen ammattikorkeakoulun kautta. Peruskurssit toteutetaan yleensä iltaisin, mikä mahdollistaa osallistumisen myös alueen pk-yritysten henkilöstölle. Suoraan yrityksille tarjottavan koulutuksen volyymi on vielä varsin pieni, mutta sen laajentaminen on mahdollista myös FINEC:n kanssa solmittuun sopimukseen pohjautuen. Venäjään liittyviin koulutuksiin kuuluu oleellisena osana Venäjän kielen ja kulttuurin sekä tapatietouden opetus. Kielen ja kulttuurin opetus luovat suomalaisille opiskelijoille edellytyksiä toimia kansainvälisessä ympäristössä sekä lähteä kansainväliseen opiskeluun ja työharjoitteluun. Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulussa oli venäjänkielen opetusta kolmanneksi eniten Suomessa vuonna 2005. Edelle menivät Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu Helia ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Kun kielten opetus suhteutetaan ammattikorkeakoulun opiskelijamäärään, oli Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu ykkönen. Venäjänkielen opetustarjonta v. 2005 HELIA P-KAMK EKAMK KYAMK SAVONIA LAMK HAAGA MAMK SATAAMK LAUREA JAMK KAJAK TUAMK PIRAMK SJAMK HAMK EVTEK ARCADA K-PAMK OAMK RAMK TAMK STADIA YH SYDVÄST VAMK 84,0 0 20 40 60 80 100 120 140 160 Kuvio 3. Venäjänkielen opetus ammattikorkeakouluissa vuonna 2005. Lähde: AMKOTA

ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU VENÄJÄ-STRATEGIA 9(30) Venäjänkielen opetustarjonta v. 2005, järjestetyt opintopisteet / amk:n opiskelijamäärä EKAMK 0,04 HELIA P-KAMK KYAMK KAJAK SAVONIA LAMK HAAGA MAMK SATAAMK PIRAMK 0,00 0,01 0,01 0,02 0,02 0,03 0,03 0,04 0,04 Kuvio 4. Venäjänkielen opetus suhteutettuna ammattikorkeakoulun opiskelijamäärään vuonna 2005. Lähde: AMKOTA op ja opisk 350 Venäjänkielen opetuksen kehittyminen 300 250 200 150 Järjestetyt opintopisteet Osallistuneet opiskelijat 100 50 0 2003 2004 2005 1.12.2006 Kuvio 5. Venäjänkielen opetustarjonnan kehitys

ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU VENÄJÄ-STRATEGIA 10(30) Tarjolla olevien venäjänkielen opintojaksojen määrä on vuonna 2006 jonkin verran pienempi kuin kahtena edellisenä vuonna. Koulutukseen osallistuneiden opiskelijoiden määrä on kuitenkin edellisen vuoden tasolla. Käytännössä tämä voi ilmentää sitäkin, että opiskelijaryhmien koot kielen opetuksessa ovat tältä osin kasvaneet. Keskeistä osaa käytännön Venäjä-osaamisen tuottamisessa opiskelijoille näyttelevät Venäjälle suuntautuvat opiskelijavaihdot, joiden avulla opiskelijoille voidaan antaa käytännön kokemusta Venäjällä toimimisesta, kulttuurista ja kielestä. Merkittävä osa on myös opiskelijaliikkuvuus Venäjältä Suomeen. Tämä on merkittävä osa ammattikorkeakoulun opiskelijoiden niin sanottua kotikansainvälistymistä, jonka avulla suomalaisilla opiskelijoilla on mahdollisuus lisätä kansainvälisyysvalmiuksiaan myös Suomessa toteutettavien opintojensa aikana. Oheisissa kuvioissa 6-10 on kuvattu ammattikorkeakoulun opiskelijaliikkuvuuden nykytilaa ja kehitystä sekä Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun opiskelijaliikkuvuuden määrää verrattuna muihin suomalaisiin ammattikorkeakouluihin. Lähtevät pitkät opiskelijavaihdot v. 2005, kk KYAMK EKAMK P-KAMK LAMK HELIA TUAMK OAMK SATAMK MAMK KAJAK HAAGA JAMK TAMK SJAMK EVTEK SAVONIA LAUREA K-PAMK HAMK DIAK YH SYDVÄST VAMK SVENSKA YH RAMK PIRAMK KEMI-TORNIO HUMAK STADIA ARCADA 37 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Kuvio 6. Lähtevät pitkät opiskelijavaihdot Venäjälle vuonna 2005. Lähde: AMKOTA. kk

ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU VENÄJÄ-STRATEGIA 11(30) Lähtevät lyhyet opiskelijavaihdot Venäjälle v. 2005, kk EKAMK SAVONIA LAMK P-KAMK KAJAK HAMK JAMK SATAMK K-PAMK HELIA TUAMK LAUREA PIRAMK OAMK SJAMK ARCADA EVTEK STADIA TAMK KEMI-TORNIO MAMK DIAK HAAGA RAMK KYAMK YH SYDVÄST VAMK SVENSKA YH HUMAK 22 0 5 10 15 20 25 Kuvio 7. Lähtevät lyhyet opiskelijavaihdot Venäjälle vuonna 2005. Lähde: AMKOTA. kk Saapuvat pitkät opiskelijavaihdot Venäjältä v. 2005, kk EKAMK JAMK SAVONIA LAMK HELIA HAAGA RAMK TAMK KEMI-TORNIO KYAMK OAMK P-KAMK HAMK SATAMK TUAMK SJAMK LAUREA EVTEK MAMK KAJAK K-PAMK DIAK YH SYDVÄST VAMK SVENSKA YH PIRAMK HUMAK STADIA ARCADA 165 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 Kuvio 8. Saapuvat pitkät opiskelijavaihdot Venäjältä vuonna 2005. Lähde: AMKOTA. kk

ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU VENÄJÄ-STRATEGIA 12(30) Saapuvat lyhyet opiskelijavaihdot Venäjältä v. 2005, kk MAMK EKAMK KAJAK PIRAMK P-KAMK OAMK LAMK TAMK SAVONIA JAMK EVTEK HAAGA VAMK HAMK SATAMK K-PAMK HELIA TUAMK LAUREA SJAMK ARCADA STADIA KEMI-TORNIO DIAK RAMK KYAMK YH SYDVÄST SVENSKA YH HUMAK 21 0 5 10 15 20 25 Kuvio 9. Saapuvat lyhyet opiskelijavaihdot Venäjältä vuonna 2005. Lähde: AMKOTA kk kk Opiskelijaliikkuvuuden kehitys 180 160 140 120 100 80 60 Pitkät saapuvat opisk Pitkät lähtevät opisk Pitkät saapuvat työharj. Pitkät lähtevät työharj. Lyhyet saapuvat Lyhyet lähtevät 40 20 0 2003 2004 2005 2006 ennuste Kuvio 10. Opiskelijaliikkuvuuden kehitys

ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU VENÄJÄ-STRATEGIA 13(30) 3.4 Tutkimus- ja kehitystyö sekä palvelutoiminta Ammattikorkeakoululla on ollut useita Venäjään liittyviä tutkimus- ja kehityshankkeita. Vuonna 2006 ovat olleet käynnissä tai ovat parhaillaan käynnistymässä seuraavat hankkeet, joihin ammattikorkeakoulu on osallistunut joko hallinnoijana tai keskeisenä partnerina: Hyvä Huomen (sosiaali- ja terveysala) Kasvot (sosiaali- ja terveysala ja kulttuuri) Good Neighbourhood (täydennyskoulutus ja kehityspalvelu, yrittäjyys) FINEC EKAMK yrityspalvelu (täydennyskoulutus ja kehityspalvelu, liiketalous) Vuoksenlaakson matkailu (matkailu) Repin-näyttely (kulttuuri) Tutkimus- ja kehitystoiminnan osalta huolestuttavaa on, että hanketoiminta on perinteisesti keskittynyt lähes pelkästään sosiaali- ja terveysalalle sekä kulttuurin kuvataiteen koulutusalalle, mutta jonkin verran myös matkailun koulutusalalle. Nämä koulutusalat ovat muita enemmän luoneet aktiivisesti tiiviitä ja toimivia yhteistyösuhteita ja verkostoja pietarilaisiin yliopistoihin ja muihin yhteistyökumppaneihin. Tutkimus- ja kehityshankkeita on tällöin syntynyt helpommin yhteistyössä venäläisten kumppaneiden kanssa. Tekniikan tai liiketalouden koulutusaloilla Venäjään suuntautuva hanketoiminta on huolestuttavan vähäistä ottaen huomioon, että nämä ovat Venäjälle suuntautuvan liiketoiminnan kannalta keskeisiä aloja. Joitakin rahoitukseltaan pieniä, Otsakorven säätiöltä saadun hankerahoituksen turvin toteutettuja hankkeita on molemmilla koulutusaloilla, mutta Venäjän kauppaan ja rakentamiseen keskittyvän VEKARA-hankkeen jälkeen hanketoiminta on ollut pienimuotoista. 3.5 Yhteistyöoppilaitokset Etelä-Karjalan ammattikorkeakoululla on yhteensä 10 yhteistyöoppilaitosta Pietarissa. Yhteistyöoppilaitokset edustavat eri koulutusaloja ja useiden kanssa on toteutettu yhteistyötä jo lähes kymmenen vuoden ajan. Oppilaitosten joukossa on joitakin hyvin aktiivisia kumppaneita ja myös yhteistyöosapuolia, joiden kanssa esimerkiksi henkilövaihdon volyymi on suhteellisen pieni. Kansainvälisen toiminnan yhteistyökumppaneita arvioidaan kansainvälisten asioiden toimiston ylläpitämässä KV-kumppanit tietokannassa tiettyjen, sovittujen kriteerien ja pisteytyksen mukaisesti. Kumppanien arviointi tehdään vähintään kerran vuodessa yhteistyössä koulutusalojen kanssa ja kvtoimisto vastaa tietokannan ja arvioinnin ylläpidosta. Tehtyjen arviointien perusteella tärkeimmiksi yhteistyökumppaneiksi Venäjällä on valittu seuraavat: Pietarin talous- ja finanssiyliopisto / FINEC / St Petersburg State Unversity of Economics and Finance Pietarin Taideakatemia (Repin-instituutti) / St Petersburg Academic Institute of Fine Arts, Sculpture and Architecture Pietarin polytekninen yliopisto / St Petersburg State Polytechnical University / IGSM Pietarin teknillinen kasvi- polymeeriyliopisto / St Petersburg State Technological University of Plant Polymers / TUPP Pietarin kätilöcollege / St Petersburg Midwifery College Pietarin palvelu- ja talousyliopisto / St Petersburg State University of Service and Economics Pietarin teknillinen metsäakatemia / St Petersburg State Forest-Technical Academy

ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU VENÄJÄ-STRATEGIA 14(30) Kuvio 11. Yhteistyöoppilaitokset Pietarissa.

ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU VENÄJÄ-STRATEGIA 15(30) Kuviossa 11 on havainnollistettu yhteistyökorkeakoulujen sijainti Pietarissa. Tärkeimmiksi arvioitujen yhteistyökumppaneiden listassa määrällisesti eniten yhteistyötä on Pietarin talous- ja finanssiyliopiston, Pietarin taideakatemian, Pietarin polyteknisen yliopiston sekä Pietarin palvelu- ja talousakatemian kanssa. Muut tärkeiksi katsotut yhteistyökumppanit ovat sellaisia, joiden kanssa lähitulevaisuudessa tehtävä yhteistyö on arvioitu strategisesti merkittäväksi. 3.6 Henkilöstön osaaminen Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun palveluksessa on Venäjän kaupan yliopettaja (tällä hetkellä väliaikainen viranhaltija) ja kolme päätoimista venäjän kielen opettajaa. Venäjään liittyvää käytännön osaamista ja mm. PD-opintoja suorittaneita henkilöitä löytyy kaikilta koulutusaloilta. Venäjän kielen henkilöstökoulutukseen on panostettu, mutta venäjänkieliseen opetukseen pystyviä henkilöitä ei ainakaan vielä ole kielten opettajia ja yliopettajaa lukuun ottamatta. Ammattikorkeakoulun henkilöstön heikko tai olematon ja koko henkilöstön määrään suhteuttuna hyvin kapea venäjän kielen osaaminen ja osittain myös kulttuurituntemuksen puute on vakava heikkous Venäjään liittyvän koulutuksen sekä muun osaamisen kehittämisen kannalta. Opettaja- ja asiantuntijavaihto on oleellisen tärkeä kansainvälisten toimintojen kehittämiselle. Opettaja- ja asiantuntijavaihto luo suhteita ulkomaisiin oppilaitoksiin, kehittää henkilöstölle uutta osaamista sekä tukee kotimaassa tehtävää kansainvälistymisvalmiuksiin tähtäävää opetustyötä. Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun henkilöstövaihto Venäjälle on valtakunnallisesti vertailtuna varsin vilkasta. Erityisesti lyhyet, alle kuukauden kestävät henkilöstövaihdot ovat olleet korkealla tasolla jo useita vuosia. Painotus lyhyisiin vaihtoihin on varsin luonnollinen, koska Etelä-Karjalan ja Pietarin välimatka on vain runsaat 200 km. Oheissa kuvioissa 12-14 on havainnollistettu ammattikorkeakoulun henkilöstövaihtoa Venäjälle suhteutettuna muiden ammattikorkeakoulujen vastaavaan ulkomaan vaihtoon.

ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU VENÄJÄ-STRATEGIA 16(30) Lähteneet henkilöstövaihdot Venäjälle v. 2005, kuukausia MAMK JAMK RAMK EKAMK SAVONIA KEMI-TORNIO P-KAMK PIRAMK STADIA LAMK KAJAK SJAMK LAUREA KYAMK K-PAMK HAMK HAAGA EVTEK VAMK SATAMK OAMK HUMAK HELIA DIAK ARCADA YH SYDVÄST TUAMK TAMK SVENSKA YH 10 0 5 10 15 20 25 30 35 40 Kuvio 12. Opettaja- ja asiantuntijavaihdot Venäjälle vuonna 2005. Lähde: AMKOTA. Suurin osa saapuvista opettajavaihdoista toteutuu kulttuurin koulutusalalla, jossa venäläisiä opettajia käytetään runsaasti kuvataiteen opetuksessa. Ennusteen mukaan henkilöstöliikkuvuus Venäjälle ja Venäjältä vuonna 2006 tulee olemaan aikaisempia vuosia alhaisemmalla tasolla. Saapuneet henkilöstövaihdot Venäjältä v. 2005, kuukausina kk EKAMK MAMK P-KAMK PIRAMK K-PAMK EVTEK SAVONIA OAMK JAMK RAMK KEMI-TORNIO STADIA SJAMK LAUREA HAAGA SATAMK LAMK KAJAK KYAMK HAMK VAMK HUMAK HELIA DIAK ARCADA YH SYDVÄST TUAMK TAMK SVENSKA YH 16 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 Kuvio 13. Saapuneet henkilöstövaihdot Venäjältä vuonna 2005. Lähde: AMKOTA. kk

ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU VENÄJÄ-STRATEGIA 17(30) kk Henkilöstöliikkuvuuden kehitys 16 14 12 10 8 6 Pitkät saapuvat Pitkät lähtevät Lyhyet saapuvat Lyhyet lähtevät 4 2 0 2003 2004 2005 2006 ennuste Kuvio 14. Henkilöstöliikkuvuuden kehitys Ammattikorkeakoulun henkilöstölle on järjestetty venäjänkielen koulutusta jo vuodesta 2005 alkaen. Koulutuksiin osallistuneiden henkilöiden määrä lukuvuosina 2005-2006 ja 2006-2007 on esitetty seuraavassa taulukossa. Samoihin koulutuksiin on osallistunut myös ammattiopiston ja aikuisopiston henkilöstöä, mutta taulukkoon on koottu vain ammattikorkeakoulun palveluksessa olevan henkilöstön määrä. 2005-2006, VENÄJÄN KIELI OPINTOJAKSO LAAJUUS TASO OSALLISTUNEITA Venäjän alkeet 3 SYKSY 2005 28 h 2h/vko taso1 14 Venäjän alkeet KEVÄT 2006 28 h/ 2h/vko 2 14 Venäjää lukion unohtaneille SYKSY JA KEVÄT 48 h 3-4 9

ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU VENÄJÄ-STRATEGIA 18(30) 2006-2007, VENÄJÄN KIELI Venäjän alkeet 5 24 h 1 12 Venäjän alkeet 6 26 h 2 12 Venäjää lukion unohtaneille 2 Venäjän alkeet 1, Imatra, syksy Venäjän alkeet 1, LPR, kevät 48 h 3 5 24 h 1 9 24 h 1 10 Venäjää lukion 24 h 3 3 unohtaneille 1, Imatra, syksy Intensiivikurssit Pietarissa, FINEC:ssä, 4 päivää matkoineen, noin 15 tuntia opetusta 28.9 1.10.2005: 11 henkilöä 7.12. 10.12.2005: 4 henkilöä 4.10. - 7.10.2006: 6 henkilöä Ammattikorkeakoulun omalle henkilöstölle järjestettiin henkilöstöseminaari Pietarissa elokuussa 2006. Seminaarin tarkoituksena oli aktivoida henkilöstöä Venäjälle suuntautuvaan toimintaan, esitellä ammattikorkeakoulun Venäjä-aktiviteetteja ja käytännössä tutustuttaa venäläiseen kulttuuriin. Kiinnostus venäjänkielen koulutukseen osallistumiseen lisääntyikin selvästi seminaarin jälkeen. Seminaarin yhteydessä todettiin, että venäjän kielen osalta henkilöstöllä voisi olla pietarilaisiin yhteistyöoppilaitoksiin tehtävässä yhteistyössä hyötyä jopa kyrillisten kirjainten tuntemisesta, jolloin maahan lähtemisen kynnys olisi matalampi ja itsenäinen liikkuminen maassa voisi olla helpompaa.

ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU VENÄJÄ-STRATEGIA 19(30) 3.7 SWOT-ANALYYSI Seuraavassa SWOT-kuviossa on esitetty tiivistetysti Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun Venäjätoimintoihin liittyvät vahvuudet ja heikkoudet sekä toimintaympäristöstä tulevat mahdollisuudet ja uhkat: VAHVUUDET Venäjään liittyvä toiminta valtakunnallisesti vertailtuna vilkasta: opiskelija- ja henkilöstöliikkuvuus, venäjänkielen opetus Venäjään keskittyvä ylempi amk-tutkinto ja Venäjän kaupan suuntaumisvaihtoehto kv-kaupan koulutusohjelmassa amk:ssa paljon Venäjän kulttuuriin liittyvää osaamista avoimessa amk:ssa paljon venäjänkielen ja Venäjä-toimintaan liittyviä kursseja yhteistyösopimus FINEC:n kanssa kaksikieliset venäläissyntyiset opiskelijat pitkäaikaiset yhteistyösuhteet venäläisiin oppilaitoksiin, luottamus molemmin puolin MAHDOLLISUUDET alueella vahva usko Venäjään mahdollisuutena uusi EU-rahoituskausi tuo hankerahoitusta yhteistyösopimus FINEC:n kanssa yhteistyö LTY:n kanssa HEIKKOUDET venäjäntaitoisten määrä henkilöstössä pieni Venäjä-kiinnostus ja toiminta harvojen asiana tekniikassa ja liiketaloudessa hanketoiminta olematonta asenteet FINECin tarjonta liian teoreettista pkyrityksille amk:n panostus Venäjä-toimintoihin euroina pieni UHKAT muiden amk:n panostus Venäjälle suuri kilpailu hankerahoituksesta estää yhteistyötä alueella

ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU VENÄJÄ-STRATEGIA 20(30) 4 VENÄJÄ-TOIMINNAN MUODOT JA KESKEISET TOIMINTAPERIAATTEET Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun keskeiset tehtävät Venäjä-osaamisessa liittyvät ammattikorkeakoulun yleisiin, ammattikorkeakoululaissa määriteltyihin tehtäviin, jotka ovat: ammatillisen korkeakoulutuksen tarjonta aluetta ja alueen työelämää sekä omaa opetustoimintaa palveleva tutkimus- ja kehitystoiminta aluekehitystehtävä Venäjään liittyvä toiminta on ammattikorkeakoulussa joko koulutustehtävään tai tutkimus- ja kehitystoimintaan liittyvää. Kuten ammattikorkeakoulu on Venäjä-osaamistaan määritellessään todennut, toiminnan laadukkaassa toteuttamisessa osaamisen keskeinen sisältö on myös riittävän kontaktiverkoston ylläpitäminen valittujen, strategisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Toiminnan onnistumisessa keskeistä on myös henkilöstön kieleen, kulttuuriin ja tapatietouteen liittyvä osaaminen. Seuraavissa alakappaleissa esitetään Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun Venäjään liittyvät toimintamuodot sekä keskeiset toimintaperiaatteet ja strategiset linjaukset yhteistyökumppaneiden verkoston ylläpitämisessä ja kehittämisessä sekä henkilöstön riittävän osaamisen tason kehittämisessä. 4.1 Venäjään liittyvän koulutuksen tarjonta Tutkintoon johtava nuorten ja aikuisten koulutus Ammattikorkeakoulu tarjoaa nuorten tutkintoon johtavassa koulutuksessa jatkossakin Venäjän kauppaan ja liiketoimintaan liittyvää koulutusta kansainvälisen kaupan suuntautumisvaihtoehtona. Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot käynnistetään vuonna 2007 ja niiden opetussuunnitelmaa kehitetään edelleen saatavien kokemusten pohjalta koulutuksen vetovoiman varmistamiseksi. Lyhyt- ja pitkäkestoinen opiskelija- ja harjoittelijavaihto molempiin suuntiin on jatkossakin Etelä- Karjalan ammattikorkeakoulun keskeinen tapa toteuttaa Venäjään liittyvää tutkintoon johtavaa koulutusta. Tavoitteena on pitkien vaihtojen osalta oppilaitoksissa tapahtuvan opiskelun pitäminen vähintäänkin nykyisellä tasolla sekä Venäjällä ja Suomessa tapahtuvan työharjoittelun lisääminen. Tutkintoon johtavassa Venäjän kauppaan ja liiketoimintaan suuntautuvassa nuorisoasteen koulutuksessa tavoitteena on jatkossakin toteuttaa osa opinnoista pakollisina Pietarissa toteutettuina opintoina. Opiskelijavaihtojen rahoitusvaihtoehdot kartoitetaan ja tiedot päivitetään säännöllisesti vuosittain. Matkailun koulutuksessa tehdään yhteistyötä pietarilaisten yhteistyöyliopistojen kanssa ja pyritään mahdollisuuksien mukaan hyödyntämään myös liiketalouden koulutusalan yhteistyökumppaneita ja osaamista koulutuksen sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan toteuttamisessa. Kun Sitran arvion ja maakunnan yrityksistä saadun arvion mukaan alueen elinkeinoelämän mahdollisuudet hyödyntää venäläisten matkailijoiden luomaa markkinapotentiaalia ovat suuret, myös matkailun koulutuksessa tämä otetaan huomioon koulutuksen sisältöä suunniteltaessa.

ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU VENÄJÄ-STRATEGIA 21(30) Tekniikan koulutusalalla erityisesti rakennustekniikan ja paperitekniikan koulutusohjelmissa pyritään kehittämään Venäjään liittyviä opintojaksoja ja koulutussisältöjä. Tekniikan koulutusalan ohjelmien kehittämiseksi etsitään ja arvioidaan pietarilaisia yhteistyöyliopistoja ja tiivistetään yhteistyötä valittuihin yhteistyökumppaneihin. Hanketoiminnan kehittämisen mahdollisuuksia ja resursointia arvioidaan. Kulttuurin kuvataiteen koulutuksessa toteutetaan osia maalaustaiteen ja grafiikan koulutuksesta yhteistyössä Pietarin taideakatemian kanssa. Pietarin taideakatemian professorit toteuttavat jo tällä hetkellä useita opintojaksoja Imatran kuvataiteen yksikössä. Tätä yhteistyötä tullaan jatkamaan ja jos ammattikorkeakoulu saa opetusministeriöltä oikeuden järjestää kulttuuriyrittäjyyden ja kulttuuriviennin ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen, merkittävä osa kuvataiteen sisältöosaamiseen liittyvää koulutusta toteutetaan yhteistyössä Pietarin taideakatemian kanssa. Tutkintoon johtavan koulutuksen suunnittelussa ja markkinoinnissa otetaan maahanmuuttajat huomioon erityisenä kohderyhmänä. Koulutuksessa pyritään lisäämään oman maakunnan Venäjäosaamista kouluttamalla venäjää äidinkielenään puhuvaa väestöä alueen työelämän työvoimatarvetta vastaavasti. Yrityksille suunnattu täydennyskoulutus Yrityksille suunnattua koulutustarjontaa lisätään tarjoamalla ensi vaiheessa Venäjän kielen koulutusta yhteistyössä FINEC:n kanssa osana vuonna 2006 perustetun yhteisen yrityspalvelukeskuksen toimintaa. Koulutustarjontaa laajennetaan asteittain liiketalouden, matkailun ja mahdollisuuksien mukaan myös tekniikan koulutusalan ammattiaineiden osaamiseen. Erityishuomio kohdistetaan ammattikorkeakoulun strategisten painopistealojen osaamista hyödyntäviin koulutuksiin. Koulutukset kohdennetaan sekä Suomessa että Venäjällä toimiville yrityksille. Erityisesti venäläisille yrityksille suunnatuissa koulutuksissa, mutta mahdollisuuksien mukaan myös Suomessa toteutetuissa koulutuksissa toimitaan yhteistyössä pietarilaisten korkeakoulujen kanssa. Yrityksille suunnatussa täydennyskoulutuksessa otetaan maahanmuuttajien omistamat yritykset ja kasvavaksi ennustettu määrä venäläisten kaakkoiseen Suomeen perustamia yrityksiä erityiseksi kohderyhmäksi. Avoimen ammattikorkeakoulun Venäjään liittyvä tarjonta pidetään vähintään nykyisellä tasolla. 4.2 Tutkimus- ja kehitystyö sekä palvelutoiminta Venäjään liittyvät hankkeet pyritään jatkossa kehittämään Venäjä-liiketoiminnan, matkailun, kuvataiteen metsäosaamisen, rakentamisen sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen teemaalueille. Tutkimus- ja kehityshankkeita pyritään käynnistämään heti uuden ohjelmakauden avautuessa vuosien 2007-2008 vaihteessa. Tutkimus- ja kehityshankkeissa etsitään yhteistyökumppaneita oppilaitosten lisäksi yrityksistä sekä tutkimuslaitoksista. Tutkimus- ja kehityshankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystoiminnan strategiassa määritellyt toimintaperiaatteet ja tavoitteet. Alueen yrityksille ja yhteisöille suunnattua palvelutoimintaa laajennetaan asteittain ja mahdollisuuksien mukaan toimien ja käytettävissä olevat voimavarat huomioon ottaen. Palvelutoiminta aloitetaan panostamalla ensimmäisessä vaiheessa yhteistyössä Pietarin talous- ja finanssiyliopiston, FINEC:in kanssa toteutettavaan yrityspalvelukeskukseen, joka alkoi FINEC:in

ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU VENÄJÄ-STRATEGIA 22(30) kanssa solmitulla yhteistyösopimuksella vuonna 2006. Myöhemmin myös muussa palvelutoiminnan kehittämisessä ja laajentamisessa käytetään hyväksi venäläisten yhteistyökumppaneiden osaamista. Venäjään liittyvien tilaisuuksien ja seminaarien järjestämisellä pyritään kehittämän yhteyksiä paitsi oppilaitokselle myös alueella toimiville yrityksille ja muille organisaatioille. Kulttuurin koulutusalalla toteutetaan näyttelytoimintaa, jossa hyödynnetään pietarilaisten yhteistyökumppaneiden osaamista. Palvelutoiminnassa pyritään käyttämään aikaisempaa laajemmin hyväksi sekä pietarilaisten yhteistyökumppaneiden että ammattikorkeakoulun opiskelijoiden panosta. 4.3 Strategisten yhteistyökumppaneiden valinta Yhteistyö venäläisten korkeakoulujen kanssa tulee olemaan Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun tapa toimia Venäjällä myös jatkossa. Omaan toimistoon tai omiin toimintoihin investoimisen sijasta ammattikorkeakoulu hyödyntää strategisia alliansseja yhteistyökorkeakoulujen kanssa sekä pyrkii hyödyntämään näiden henkilöstö-, osaamis- ja tilaresursseja. Ammattikorkeakoulu on solminut Pietarin talous- ja finanssiyliopiston, FINEC:in kanssa jo tässä raportissa aikaisemmin mainitun yrityspalvelua koskevan sopimuksen, joka koskee yhteistyötä lisä- ja täydennyskoulutuksen sekä palvelutoiminnan toteutuksessa. Pietarilaisten kumppaneiden kanssa toteutettavaa yhteistyötä arvioidaan vuosittain ja tehdään sen perusteella tarvittavat päätökset toiminnan jatkosta. Ammattikorkeakoulu arvioi tärkeimmät yhteistyökumppanit vuosittain ja arvioinnin tulokset rekisteröidään kansainvälisen toiminnan hallintaan luotuun tietokantaan. Arvioinnin suorittamisesta ja tietokannan ylläpitämisestä vastaa ammattikorkeakoulun kansainvälisten asioiden toimisto. 4.4 Henkilöstön osaamisen kehittäminen Henkilöstön venäjänkielen ja kulttuurin osaamiseen panostetaan järjestämällä henkilöstölle venäjän kielen, kulttuurin ja tapatietouden koulutusta. Kielen koulutukseen osallistuneille aktiiveille tarjotaan mahdollisuus osallistua intensiivikurssille Pietariin. Mahdollisimman suuri osa henkilöstöstä pyritään kouluttamaan edes venäjän kielen alkeiden hallintaan. Tavoitteena on myös, että vähintään 75 % henkilöstöstä hallitsee kyrilliset aakkoset, jolloin Venäjällä liikkuminen itsenäisesti ja yhteydenpito venäläisiin yhteistyökumppaneiden on helpommin mahdollista. Henkilöstön kielitaidon kartoittamiseksi toteutetaan vuoden 2007 aikana kysely, jossa henkilöstö arvioi itse omaa kielitaitoaan. Kerättyä tietoa käytetään henkilöstön kielitaidon kehittämisen suunnittelussa. Suunnitelma kielitaidon kehittämiseksi ja resursoimiseksi tehdään vuoden 2007 loppuun mennessä. Opettajavaihto on käytännössä edellytys toimivan opiskelijavaihdon syntymiselle. Lisäksi opettajavaihtoon osallistuminen lisää ammattikorkeakoulun henkilöstön kansainvälisiä taitoja sekä valmiuksia vieraskielisen opetuksen antamiseen sekä osallistumiseen kansainväliseen hanketoimintaan. Saapuvien opettajien avulla voidaan lisätä tukea Venäjä-osaamisen kehittymistä kotimaassa.

ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU VENÄJÄ-STRATEGIA 23(30) 5 TÄSMENNETYT TAVOITTEET JA TOIMENPITEET 5.1 Tavoitteet Koulutuksen osalta tavoitteet ovat seuraavat: Kansainvälisen kaupan Venäjänkaupan suuntautumisvaihtoehdon vetovoimaisuus säilyy vähintäänkin nykyisellä tasolla ja koulutuksen sisällöt vastaavat työmarkkinoiden, erityisesi eteläkarjalaisten työnantajien tarpeisiin. Liiketalouden ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon vetovoimaisuus mahdollistaa koulutuksen aloittamisen vuosittain. Kaikki ammattikorkeakoulusta valmistuvat opiskelijat voivat halutessaan hankkia venäjän kielen ja kulttuurin perustaidot osana pakollista tai vapaasti valittavia opintojaan. Opiskelijoille luodaan myös mahdollisuus halutessaan sisällyttää opintoihinsa Venäjällä tapahtuvaa työharjoittelua tai opiskelua. Avoimen ammattikorkeakoulun Venäjään liittyvää koulutustarjontaa laajennetaan kysynnän mukaan Yrityksille ja yhteisöille suunnattu koulutustarjonta kasvaa kysyntää vastaavasti. Tutkimus- ja kehitystyön sekä palvelutoiminnan tavoitteet ovat seuraavat: Vuosittain käynnistyy vähintään yksi Venäjään liittyvä uusi hanke Hanketoiminta liittyy aikaisempaa paremmin vastaamaan ammattikorkeakoulun strategisia painopistealueita. Hanketoimintaa tehostetaan erityisesti liiketalouden ja tekniikan koulutusaloilla. Yhteistyössä FINEC:n kanssa toteutettava, vuonna 2006 solmittuun yhteistyösopimukseen perustuva yrityspalvelutoiminta käynnistyy täydellä teholla vuonna 2007 ja sitä laajennetaan kysyntää vastaavasti. Yhteistyöverkoston tehokkaan hyödyntämisen tavoitteet ovat seuraavat: Yhteistyökorkeakouluja arvioidaan vuosittain kansainvälisten asioiden toimistossa ja arvioinnin tulokset tallennetaan Kv-kumppanit- tietokantaan. Vuosittaisen arvioinnin perusteella tehdään päätökset kumppaneiden kanssa toteutettavaan toimintaan panostamisesta. Tekniikan koulutusalalla etsitään aktiivisesti uusia yhteistyökumppaneita ja tehostetaan yhteistyösuhteiden luomista olemassa olevien kumppaneiden kanssa. Henkilöstön osaamisen kehittämisen tavoitteet ovat seuraavat: Henkilöstön kielitaidon tasosta tehdään arvio vuoden 2007 aikana ja vuoden 2007 loppuun mennessä laaditaan suunnitelma kielitaidon parantamisesta.

ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU VENÄJÄ-STRATEGIA 24(30) Opettajien ja muun henkilöstön venäjän kielen, kulttuurin ja tapatietouden parantamiseen panostetaan joka lukuvuonna tarjolla olevalla henkilöstökoulutuksella. Aktiivisesti kielikoulutukseen osallistuneille taataan mahdollisuudet venäjän kielen intensiivikoulutukseen Pietarissa. 75 % prosentille henkilöstöstä pyritään saamaan taito kyrillisten kirjainten hallintaan. 5.2 Toteutettavat toimenpiteet Tavoitteiden saavuttamiseksi ammattikorkeakoulussa toteutetaan seuraavia toimenpiteitä: 1. Ammattikorkeakoulun Venäjä-koordinaatioryhmän toimintaa jatketaan ja pyritään aktivoimaan koulutusaloja kehittämään Venäjään liittyvää toimintaansa. 2. Alueen työnantajille ja muille yhteistyökumppaneille suunnattua tiedotusta ja markkinointia kehitetään o FINEC yrityspalveluesite ja kohdennettu markkinointi vuoden 2007 aikana o Liiketalouden ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon markkinointi alkaa vuoden 2007 aikana 3. Opetussuunnitelmat laaditaan niin, että opiskelijoita kannustetaan ottamaan venäjän kieliopintoja vapaasti valittaviksi opinnoiksi. 4. FINEC EKAMK yrityspalvelukeskukselle haetaan opetusministeriöltä jatkorahoitusta myös seuraavissa tavoitesopimuksissa ja hankkeelle pyritään saamaan myös muuta hankerahoitusta. 5. Henkilöstön venäjän kielen osaaminen kartoitetaan vuoden 2007 aikana ja tämän pohjalta tarkennetaan tavoitetasot ja laaditaan suunnitelma kielitaidon kehittämisestä ja tarvittavasta resursoinnista vuoden 2007 loppuun mennessä. Henkilöstölle järjestetään kielikoulutuksen ohella kulttuuri- ja tapavalmennusta. Osa koulutuksista toteutetaan intensiivikursseilla Pietarissa.

ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU VENÄJÄ-STRATEGIA 25(30) 5.3 Venäjä-koulutuksen tarjonta ammattikorkeakoulussa Tutkintoon johtavan koulutuksen aloituspaikkatavoitteet: 2006 2007 2008 2009 2010 Venäjän kaupan 18 18 18 18 18 sv. Ylempi amktutkinto 0 20 20 20 20 Taulukko 1. Tutkintoon johtavan koulutuksen aloituspaikat Venäjänkaupan suuntautumisvaihtoehdon vetovoimatavoitteeseen vaikuttaa luonnollisesti keskeisesti Venäjän kehitys. Seuraavat tavoitteet on asetettu olettaen, että tilanne Venäjällä sekä kauppa kehittyy kohtuullisen suotuisasti. Vetovoima 2006 2007 2008 2009 2010 Ensisijaisia 2,1 2,2 2,5 3,0 3,0 hakijoita / alpa Taulukko 2. Kansainvälisen kaupan Venäjän kaupan suuntautumisen vetovoimatavoite / ensisijaisten hakijoiden määrä aloituspaikkaa kohden. Kaksoistutkintojen suorittamista kehitetään edelleen yhteistyöoppilaitosten kanssa. Venäjälle lähtevien ja Venäjältä saapuvien opiskelijavaihtojen täsmennetyt määrälliset tavoitteet on esitetty seuraavissa taulukoissa. Opiskelija- ja harjoittelijavaihto, lähtevät opiskelijat, vaihdoissa oloaika kuukausina. 2005 2006 2007 2008 2009 2010 ennuste Lähtevä yli 3 kk opiskelu 20 17 48 58 81 88 Lähtevä yli 3 kk 17 26 30 35 46 52 työharjoittelu Lähtevä alle 3 kk opiskelu 22 22 25 25 25 25 ja työharjoittelu AMK YHTEENSÄ 59 65 103 118 152 165 Taulukko 3. Tavoitteet lähtevälle opiskelijavaihdolle Opiskelija- ja harjoittelijavaihto, saapuvat opiskelijat, vaihdoissa oloaika kuukausina 2005 2006 2007 2008 2009 2010 ennuste Saapuva yli 3 kk opiskelu 165 100 116 132 144 152 Saapuva yli 3 kk 0 0 0 4 4 4 työharjoittelu Saapuva alle 3 kk opiskelu 21 15 22 25 28 32 ja työharjoittelu AMK YHTEENSÄ 186 115 138 161 176 188 Taulukko 4. Tavoitteet saapuvalle opiskelijavaihdolle Opiskelijavaihtojen aktivoinnissa hyödynnetään ulkomailla opiskelleita henkilöitä ja työnantajia. Tiedotusta opiskelusta Venäjän kaupan suuntautumisvaihdossa, Venäjällä sekä työharjoittelukäytännöistä lisätään myös työnantajiin päin. Ulkomailla suoritettavaan työharjoitteluun

ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU VENÄJÄ-STRATEGIA 26(30) panostetaan jatkossa nykyistä voimakkaammin. Tavoitteena on myös saada venäläisiä opiskelijoita suorittamaan työharjoittelua Suomessa. Venäjänkielen opetukselle asetetut tavoitteet on esitetty seuraavassa taulukossa: 2005 tilanne 31.11.2006 2007 2008 2009 2010 Järjestetyt opintopisteet 84 57 70 70 80 80 Osallistuneet opiskelijat 273 272 280 300 350 350 Opiskelijat x opintopisteet 22932 15504 19600 21000 28000 28000 yhteensä Taulukko 5. Venäjän kielen opetukselle asetettu tavoite opintopisteinä ja opiskelijamäärinä. 5.4 Tutkimus- ja kehitystyö sekä palvelutoiminta Seuraavassa taulukossa on esitetty Venäjään liittyvien hankkeiden määrä vuosina 2005 ja 2006 sekä tavoitteet seuraaville vuosille. Mukana ovat hankkeet, joissa ammattikorkeakoulu on joko hallinnoijana tai keskeisenä partnerina. 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Venäjä-hankkeet 1 4 4 3 4 5 Taulukko 6. Venäjä-hanketoiminnan tavoite Hankkeiden lukumäärän kasvattaminen ei ole itsetarkoitus. Tavoitteena on pyrkiä kooltaan riittävän suuriin ja ammattikorkeakoulun monialaisuutta hyödyntäviin hankkeisiin. Erityisenä haasteena on myös Venäjä-hankkeiden liittyminen ammattikorkeakoulun strategisiin painopistealueisiin ja tekniikan sekä liiketalouden koulutusalojen osaamista hyödyntävien hankkeiden toteuttaminen. Suuriin kansainvälisiin hankkeisiin lähdetään mukaan ensisijaisesti partnerina. Kulttuurin koulutusalalla jatketaan edelleen vuosittaisten kesäkoulujen järjestämistä sekä kansainvälistä näyttelytoimintaa. Saimaan matkailuakatemian ja Saimaan kulttuuriakatemian osaamista yhdistetään kulttuurimatkailuhankkeissa. Hanketoiminnan aktivoimiseksi henkilöstölle järjestetään koulutusta, kun uuden ohjelmakauden toimintalinjat ovat selvinneet. Koulutuksessa käytetään hyväksi ammattikorkeakoulun Venäjähankkeissa työskennelleiden henkilöiden asiantuntemusta. Yhteistyössä FINEC:n kanssa toteutettava palvelutoiminta käynnistetään täydellä teholla vuonna 2007. Toiminnan ensi vaiheessa pyritään saamaan pilottitoteutuksia ja toimintaa kehitetään edelleen niistä saatujen kokemusten pohjalta. Ammattikorkeakoulun opiskelijoiden, erityisesti Venäjän kaupan opiskelijoiden, opinnäytetöiden markkinointia tehostetaan. 5.5 Yhteistyökumppanit Venäjällä toimivien korkeakoulujen kanssa toteutettavan yhteistyön nykytila ja jatkokehittämismahdollisuudet arvioidaan vuosittain korkeakoulukohtaisesti. Arvioinnin käytännön toteutuksen tekee ammattikorkeakoulun kansainvälisten asioiden toimisto ja arvioinnin tulokset tallennetaan Kv-kumppanit tietokantaan.