..00 Kevät 00
Toukokuu 00 Sisältö Sivu JOHDANTO SÄÄSTÄMINEN JA SIJOITTAMINEN. Nykyiset säästämis- ja sijoituskohteet. Säästö- ja sijoitusaikeet. Säästö- ja sijoituskohteen valintakriteerit LUOTONOTTO. Nykyiset luottomuodot. Luotonottosuunnitelmat. Nykyisen asuntolainan koron kilpailuttaminen. Aikeet kysyä asuntolainatarjousta. Asuntolainan laina-ajat. Lainamäärät. Kahden viimeisen vuoden aikana otetut asuntolainat. Lainan osuus asunnon rahoituksesta. Velanhoitomenojen osuus käteen jäävistä tuloista.0 Varautuminen mahdolliseen koron nousuun. Lainaan liitetty korkokatto. Lainaturvavakuutukset ja henkivakuutukset. Lainojen maksusuunnitelmien muutokset. Suhtautuminen lainan takaisinmaksuajan pidentämiseen 0 MAKSAMINEN. Internetin käyttö yleensä. Laskunmaksutavat. Päivittäistavaraostosten maksaminen. Ostosten maksaminen käyttäen kortin lukijalaitetta kaupan kassalla KULUTTAJIEN SUHTAUTUMINEN OMAAN PÄÄPANKKIIN
Toukokuu 00. JOHDANTO Tässä tutkimuksessa selvitetään suomalaisten säästämisessä ja luotonkäytössä sekä maksutavoissa tapahtuneita muutoksia Finanssialan Keskusliiton teettämän haastattelututkimuksen perusteella. Nyt tehdyn haastattelututkimuksen aineisto on kerätty tammikuussa 00. Tällöin haastateltiin 00 iältään - -vuotiasta henkilöä eri puolilla Suomea. Otoskoko on tarpeeksi iso, jotta aineistosta voidaan tehdä myös taustaryhmittäisiä vertailuja. Ikäryhmään - kuuluvia henkilöitä on Suomessa Tilastokeskuksen mukaan 000. Kotitalouksien rahankäyttöä on Finanssialan Keskusliitossa (aiemmin Suomen Pankkiyhdistyksessä) tutkittu jo vuodesta lähtien - vuoden välein. Vuosina 00-00 tutkimus on toteutettu kaksi kertaa vuodessa ja sen jälkeen vuosittain. Tutkimuksen haastattelut on vuoden 00 syksystä lähtien tehty puhelimitse. Nyt tehdyn tutkimuksen tuloksia verrataan soveltuvin osin aiemmin tehtyjen tutkimusten tuloksiin. Edellinen tutkimus on tehty keväällä 00. Haastattelututkimuksen tulosten tulkinnassa on hyvä ottaa huomioon kyselyajankohdan tilanteen vaikutus. Tutkimustuloksissa näkyy kuluttajien vahvana pysynyt luottamus omaan talouskehitykseen ja rahatilanteeseen ja säästämismahdollisuudet nähdään edelleen valoisina. Heikentynyt luottamus yleistä talouskehitystä kohtaan ja epävarmuus sijoitusmarkkinoilla heijastuu säästö- ja sijoituskohteissa tilisäästämisen suosion kasvuna. Haastattelut suoritti Finanssialan Keskusliiton toimeksiannosta IROResearch Oy. Raportin on kirjoittanut tutkimuspäällikkö Katja Sipponen IROResearch Oy:stä yhteistyössä rahoitusasiantuntija Ulla Halosen, Finanssialan Keskusliitto, kanssa. Kuvat on tehnyt tutkimuspäällikkö Riitta Kuhno IROResearch Oy:stä.
Toukokuu 00. SÄÄSTÄMINEN JA SIJOITTAMINEN. Nykyiset säästämis- ja sijoituskohteet Suomalaisten kiinnostus säästämistä kohtaan on pysynyt vahvana. Hyvän rahatilanteen ja suotuisan tulokehityksen myötä suurella osalla suomalaisista jää kulutuksen jälkeen rahaa myös säästöön. Haastattelututkimuksen mukaan säästäminen ja sijoittaminen lähtivät nousuun jo vuonna 00 ja on edelleen noussut vuoden takaisesta. Suomalaisista yli puolella on tällä hetkellä säästettynä tai sijoitettuna varoja johonkin kohteeseen. Tutkimuksessa mukana olevaan väestöön suhteutettuna tämä edustaa noin miljoonaa suomalaista. Suurinta säästäminen ja sijoittaminen on nyt tehdyn tutkimuksen mukaan ikäryhmään 0 kuuluvilla, pääkaupunkiseudulla asuvilla sekä tulotasoltaan yli 0 000 euroa olevilla talouksilla. Erot säästämisessä eri väestöryhmien välillä vaihtelevat. Säästäminen on selvästi suurempaa suurimmissa tuloluokissa verrattuna pienempiin tuloluokkiin. Samoin elinvaiheella on vaikutusta säästämiseen. Säästäjiä ja sijoittajia on vähiten yksinäistalouksissa. Myös ammattiryhmällä on vaikutusta säästämisen osuuteen. Opiskelijoilla ja koululaisilla on selkeästi pienempi mahdollisuus säästää verrattuna toimihenkilöihin ja johtavassa asemassa oleviin, joilla säästämisen osuus on selkeästi suurempi opiskelijoihin ja koululaisiin verrattuna. Sijoitusmarkkinoilla vallitseva epävarmuus sekä talletustilien korkojen nousu näkyy myös säästö- ja sijoituskohteissa. Pankkitilille säästäminen on edelleen suosituin säästömuoto ja verrattuna viime vuoden kevääseen sekä käyttelytilille että säästö- ja sijoitustilille säästävien määrä on kasvanut selkeästi. Säästö- ja sijoitustilille säästävien osuus on prosenttia vastaajista ja käyttötilille säästävien osuus on prosenttia vastaajista. Sekä säästö- ja sijoitustileille säästävien osuus että käyttötilille säästävien osuus on kasvanut - prosenttiyksiköllä viime mittaukseen verrattuna. Myös talletusten määriä kuvaavien tilastojen mukaan vuoden aikana talletustileille säästäminen on lisääntynyt ja varsinkin erilaisilla määräaikais- ja sijoitustileillä olevat varat ovat kasvaneet. Sijoitusrahastosäästämisestä on aikaa myöten tullut pankkitalletusten jälkeen seuraavaksi suosituin säästömuoto ja sijoitusrahastosäästämisen määrä ohitti vuoden 00 keväällä osakesäästäjien määrän. Viime kevääseen nähden rahastosäästäjien määrä on edelleen hivenen kasvanut, kun taas osakesäästäjien määrä on pysynyt ennallaan. Vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin säästävien määrä on pysynyt viimeiset kaksi ja puoli vuotta samalla tasolla. Kuvio a. Säästäjät ja sijoittajat ikäryhmittäin "Onko teillä tällä hetkellä säästettynä tai sijoitettuna varoja jossakin kohteessa?" 0 0 % vastaajista (n= vuonna 00) 0 0 0 0 0 0 0 0 Kaikki - 0- - - - 0- - 0- - 0- - vuotta Käyttelytilillä (palkka- tai eläketilillä) Sijoitusrahastoissa
Toukokuu 00 Tilisäästäminen on tyypillisesti kaikenikäisten säästömuoto, mutta sekä käyttelytilille että säästötilille säästävien osuus kasvaa iän myötä. Tilille säästävien määrä nousee selvästi 0 ikävuoden jälkeen. Sijoitusrahastot on laajasti eri-ikäisten sijoitusmuoto. Sijoitusrahastosäästäminen aloitetaan jo varsin nuorena ja sijoitusrahastoihin säästäminen yleistyykin jo heti 0 ikävuoden jälkeen ja säästäjät jakautuvat melko tasaisesti - -vuotiaisiin. Vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin säästämien nousee heti ikävuoden jälkeen ja säästäjät ovat tavallisimmin ikäryhmään - kuuluvia. Maa- ja metsäomaisuuteen sijoittavien osuus puolestaan kasvaa ikävuoden jälkeen ja osuus on suurimmillaan 0 - -vuotiaiden keskuudessa. Kuvio b. Nykyiset säästämis- ja sijoituskohteet "Onko teillä tällä hetkellä säästettynä tai sijoitettuna varoja jossakin kohteessa?" % vastaajista (n= vuonna 00) On säästöjä tai sijoituksia "Missä seuraavista kohteista teillä on säästöjä tai sijoituksia?" % vastaajista (n= vuonna 00) Käyttötilillä ( esim. palkkatilillä) Säästö-, sijoitus- tai muulla pankkitilillä Sijoitusrahastoissa Pörssiosakkeissa Obligaatioissa tai muissa joukkovelkakirjoissa Säästö- ja sijoitusvakuutuksissa Vapaaehtoisissa yksilöllisissä eläkevakuutuksissa Sijoitusasunnon muodossa Muissa arvopapereissa (ml. optiot) Maa- ja metsäomaisuudessa 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 kevät 00 kevät 00 kevät 00 kevät 00 kevät 00 kevät 00
Toukokuu 00. Säästö- ja sijoitusaikeet Säästö- ja sijoitusaikeet ovat edelleen pysyneet korkealla ja ovat samalla tasolla viime kevääseen nähden, jolloin osuus nousi selkeästi sitä edellisestä mittauksesta. Tämä myös todennäköisesti kertoo kuluttajien uskosta oman talouden suotuisaan kehitykseen ja hyvästä rahatilanteesta, vaikka kuluttajien näkemys Suomen taloudesta onkin synkentynyt vuoden sisällä. Kaikista haastateltavista prosenttia ilmoitti aikovansa säästää tai tehdä sijoituksia seuraavan kuukauden aikana, mikä on prosenttiyksikkö enemmän kuin vuosi sitten ja viisi prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 00. Niistä, joilla on jo tällä hetkellä säästöjä tai sijoituksia, prosenttia aikoo edelleen jatkaa säästämistä tai sijoittamista. Vastaava osuus vuosi sitten keväällä oli prosenttia kun osuus vuonna 00 oli prosenttia. Nyt ollaan siis edelleen hiukan korkeammalla säästämisen ja sijoittamisen tasolla kuin vuonna 00. Uusien säästämistä ja sijoittamista harkitsevien määrä on pysynyt aivan samana viime kevään tutkimukseen nähden, jolloin myös prosenttia niistä, joilla ei tällä hetkellä ole säästöjä tai sijoituksia, ilmoitti aikovansa aloittaa säästämisen tulevan vuoden aikana. Vuonna 00 vastaava osuus oli 0 prosenttia. Säästö- ja sijoitustilille säästäminen on selkeästi suosituin sijoitus- ja säästökohde ja kiinnostus säästö- ja sijoitustilejä kohtaan myös tulevana kohteena on noussut huomattavasti vuoden takaisesta. Osuus on noussut kuudella prosenttiyksiköllä eli prosentista prosenttiin. Kiinnostus rahastosijoittamiseen tulevana sijoituskohteena on edelleen suurta, mutta kiinnostus rahastosijoittamiseen tulevana kohteena on hieman laskenut verrattuna viime kevään tutkimukseen. Nyt sen osuus on 0 prosenttia vastaajista. Tulevana säästöja sijoituskohteena rahastosijoittaminen koetaan yhtä kiinnostavana käyttelytilille säästämisen kanssa ja selvästi kiinnostavampana kuin osakkeisiin sijoittaminen. Kiinnostus vapaaehtoisia eläkevakuutuksia kuten myös osakkeita kohtaan on parin vuoden ajan pysynyt vakaana.
Toukokuu 00 Kuvio. Säästö- ja sijoitusaikeet "Aiotteko säästää tai sijoittaa varoja seuraavien kuukauden aikana? % vastaajista (n= vuonna 00) Aikoo säästää / sijoittaa "Mihin seuraavista kohteista aiotte säästä tai sijoittaa?" % vastaajista (n= vuonna 00) Käyttötilille (esim. palkka-, eläke- tms. tili) 0 0 Säästö-, sijoitus- tai muulle pankkitilille Sijoitusrahastoihin Pörssiosakkeisiin Joukkovelkakirjalainoihin Vapaaehtoisiin yksilöllisiin eläkevakuutuksiin Säästö- ja sijoitusvakuutuksiin Sijoitusasunnon ostamiseen Maa- ja metsäomaisuuteen Johonkin muuhun Ei osaa sanoa vielä, mihin kohteeseen 0 0 0 0 0 0 0 0 kevät 00 kevät 00 kevät 00 kevät 00 kevät 00
Toukokuu 00. Säästö- ja sijoituskohteen valintakriteerit Sijoitusmarkkinoilla vallitseva epävarmuus ja tilisäästämisen suosion kasvu näkyy myös säästö- ja sijoituskriteereiden painotuksissa. Turvallisuus on edelleen tärkein kriteeri säästämis- tai sijoituskohteen valinnassa ja sen merkitys on nyt jonkin verran noussut vuoden takaisesta. Toiseksi eniten arvostetaan sijoituskohteen riskittömyyttä. Myös kohteen vaivattomuutta arvostetaan aiempaa enemmän ja sen merkitys on noussut viime kevään mittaukseen verrattuna. Tuoton merkitys oli vuosien 00 ja 00 tutkimuksissa laskussa, mutta kaksi vuotta sitten tuoton merkitys sijoituskohteen valintakiriteerinä kasvoi selvästi ja merkitys on pysynyt ennallaan vuoden takaiseen nähden. Myös rahaksi muuttamisen helppous on yhtä merkityksellinen kuin vuosi sitten. Sijoituskohteen arvon vaihtelun merkitys on laskenut hiukan verrattuna viime kevään tutkimukseen. Muiden valintakriteerien merkityksellisyys kuten rahaksi muuttamisen helppous, verottomuus tai muut veroedut ja sijoitusaika ovat pysyneet samalla tasolla viime kevään mittaukseen verrattuna. Eläketurva/eläkevuosiin varautumisen merkitys valintakriteerinä nousi selvästi vuosi sitten ja on pysynyt nyt yhtä merkityksellisenä säästö- ja sijoituskohteen valintakriteerinä. Eläkkeiden riittävyys ja eläkevuosiin varautuminen on myös ollut parin viimeisen vuoden aikana paljon esillä julkisuudessa.
Toukokuu 00 Kuvio. Säästö- ja sijoituskriteerit "Minkä verran seuraavilla tekijöillä on vaikutusta valitessanne säästämis- ja sijoituskohdetta? % vastaajista (n= vuonna 00) Tammi kuu 00 0 Huhti kuu 00 Turvallisuus Huhti kuu 00 Helmikuu 00 Helmikuu 00 Tammi kuu 00 0 Sijoituskohteen riskittö m yys Tammi kuu 00 Tammi kuu 00 Huhti kuu 00 0 Vaivattomuus Huhti kuu 00 Helmikuu 00 Helmikuu 00 Tammi kuu 00 Tammi kuu 00 Huhti kuu 00 Tuotto Huhti kuu 00 Helmikuu 00 Helmikuu 00 Tammi kuu 00 Tammi kuu 00 0 Huhti kuu 00 Rahaksi muuttamisen helppous Huhti kuu 00 Helmikuu 00 0 0 Helmikuu 00 0 Tammi kuu 00 0 Tammi kuu 00 Huhti kuu 00 Verottomuus tai muut vero edut Huhti kuu 00 Helmikuu 00 Helmikuu 00 Tammi kuu 00 Sijoituskohteen arvon vaihtelu Helmikuu 00 Tammi kuu 00 0 Eläketurva/ Eläkevuosiin varautuminen Helmikuu 00 Helmikuu 00 Tammi kuu 00 0 Tammi kuu 00 0 Huhti kuu 00 0 Sijo itusaika Huhti kuu 00 Helmikuu 00 Helmikuu 00 Tammi kuu 00 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 00 % P aljo n Jonkin verran Ei lainkaan Ei osaa sanoa
Toukokuu 00. LUOTONOTTO. Nykyiset luottomuodot Joka toisella suomalaisella eli prosentilla on tällä hetkellä lainaa. Merkittävää muutosta tähän ei ole havaittavissa viiden viimeisen vuoden aikana. Tutkimuksessa mukana olevaan väestöön suhteutettuna tämä merkitsee, että noin miljoonalla suomalaisella on lainaa. Eniten lainaa on lapsiperheillä. Heistä prosentilla on jotain lainaa. Ikäryhmistä eniten lainaa on - -vuotiailla, joista prosentilla on jotain lainaa. Velallisia on keskimääräistä enemmän myös pääkaupunkiseudulla asuvien keskuudessa. Heistä prosentilla on velkaa. Samoin velallisia on eniten niiden talouksien keskuudessa, joiden vuosittaiset bruttotulot ovat 0 000 euroa tai enemmän. Heistä prosentilla on lainaa. Kuvio. Luottotilanne "Onko teillä tällä hetkellä jotain lainaa tai luottoa? "Mitä seuraavista luotoista teillä on?" 0 0 0 0 0 0 0 % vastaajista (n= vuonna 00) 0 kevät kevät 00 0 0 kevät 00 kevät 00 kevät 00 kevät 00 kevät 00 kevät 00 On lainaa On asuntolainaa On kulutusluottoa On opintolainaa Asuntolainaa on tällä hetkellä 0 prosentilla eli asuntovelallisia on noin, miljoonaa. Viimeisten kahdeksan vuoden aikana asuntoluotollisten määrä on kasvanut kuudella prosenttiyksiköllä, sillä vuonna asuntoluottoa oli prosentilla kyselyyn vastanneista. Asuntolainan ottaminen ajoittuu yhteen muuttamiseen ja perheen perustamiseen ja asuntolainat yleistyvätkin eniten ikävuoden jälkeen ja useimmin asuntoluottoa on - -vuotiailla. Heistä prosentilla on asuntolainaa. Osuus on edelleen kasvanut tällä ikäryhmällä. Vuosi sitten vastaava osuus oli prosenttia. Asuntoluotollisten osuus laskee vähitellen 0 ikävuoden jälkeen. Kulutusluotto on yleisin yksityishenkilöiden käyttämä luottomuoto. Tällä hetkellä prosentilla kaikista vastaajista on kulutusluottoa. Tutkimuksessa mukana olevaan väestöön suhteutettuna tämä merkitsee, että noin, miljoonalla suomalaisella on kulutusluottoa. Viimeisten kahdeksan vuoden aikana kulutusluoton käyttö on yleistynyt, joskaan ei yhtä paljon kuin asuntoluottojen käyttö. Vuonna kulutusluottoa oli prosentilla kyselyyn vastanneista. Sen sijaan viiden viimeisen vuoden aikana ei kulutusluotollisten määrässä ole ollut merkittävää muutosta. Tyypillistä on, että kulutusluottoa ottavat erilaisiin hankintoihin asuntoluotollisia laajemmin eri-ikäiset. Kulutusluotot ovat keskimääräistä tavallisempia - -vuotiailla. Heistä prosentilla on jotain kulutusluottoa. Nuorista alle -vuotiaista kulutusluottoa omaavien osuus on pienempi kuin koko vastaajajoukossa keskimäärin, prosenttia vastaajista. Vuoden sisällä nuorten kulutusluotollisten osuus on hivenen laskenut, sillä vuosi sitten prosentilla alle -vuotiaista oli kulutusluottoa.
Toukokuu 00 Kuvio a. Kulutusluottomuodot "Onko tällä hetkellä jotain muuta lainaa kuin asuntolainaa?" "Onko viimeisen kuukauden aikana ottanut pikavippiä?" % vastaajista (n= vuonna 00) Kulutusluotto pankista Luotollinen pankkitili 0 Kaupan kanta-asiakaskorttiin liitetty luotto tai kaupan tililuotto Muu luottokorttiluotto, jossa maksuaikaa yli kk Kaupan osamaksuluotto Jotain muuta luottoa Pikavippi Ottanut pikavippiä viimeisen kuukauden aikana 0, 0,, 0 0 0 0 0 0 0 kevät 00 kevät 00 kevät 00 kevät 00 Kuvio b. Pikaluotot viimeisen kuukauden aikana "Oletteko viimeisen kuukauden aikana ottanut pikaluottoa eli pikavippiä, siis lyhytaikaista esim. tekstiviestillä otettua luottoa?" 0 % vastaajista (n= vuonna 00), kyllä-osuudet 0,,,,, 0, Kaikki Alle 0 (n=) 0- (n=) - (n=) 0- (n=) Yli 0 (n=) vastaajan ikä, vuotta
0 Toukokuu 00 Kulutusluotoista tavallisin luottomuoto on pankista otettu kulutusluotto. Pankin kulutusluottoa on tällä hetkellä prosentilla vastaajista, kun osuus vuosi sitten oli prosenttia. Seuraavaksi tavallisin kulutusluottomuoto on luotolliseen pankkitiliin liitetty luotto, jota on prosentilla vastaajista. Muissa kulutusluotoissa on mukana muun muassa tulonhankkimiseen liitetyt luotot. Kun vastaajilta kysyttiin onko viimeisen kuukauden aikana ottanut pikaluottoa tai pikavippiluottoa, niin osuus oli prosenttia kaikista vastaajista. Ikäryhmittäin tarkasteltuna osuus on korkeimmillaan 0 - vuotiaissa, joista prosenttia oli ottanut pikaluottoa tai pikavippiluottoa viimeisen kuukauden aikana. Opintoluotollisten määrä on pysynyt samassa viime vuoden tutkimukseen verrattuna. Osuus on prosenttia kaikista vastaajista. Eniten opintoluotollisia on 0 - -vuotiassa. Heistä joka viidennellä on opintolainaa. Opiskelijoista prosentilla on opintolainaa. Yleisesti lainanoton voidaan arvioida olevan vakaalla pohjalla, sillä aiempaa useammalla lainanottajalla eli prosentilla on samanaikaisesti myös säästöjä tai sijoituksia. Vastaava osuus vuosi sitten oli prosenttia ja kaksi vuotta sitten prosenttia. Lainanottajat ovat myös keskimäärin muita hyvätuloisempia. Tyypillistä on, että asuntoluottoa omaavista moni on samanaikaisesti myös rahastosäästäjä tai osakesäästäjä tai säästöjä on muissa kohteissa. Kuvio c. Säästöt ja sijoitukset sekä lainanottajat ikäryhmittäin "Onko teillä tällä hetkellä säästettynä tai sijoitettuna varoja jossakin kohteessa?" Onko teillä tällä hetkellä jotain lainaa tai luottoa?" 00 0 0 0 0 0 % vastaajista (n= vuonna 00) Kaikki - 0- - - - 0- - 0- - 0- - vuotta On säästöjä ja sijoituksia On lainaa Kuvio d. Lainanottajat ikäryhmittäin "Onko teillä tällä hetkellä jotain lainaa tai luottoa?" 00 % vastaajista (n= vuonna 00) 0 0 0 0 0 0 0 Kaikki - 0- - - - 0- - 0- - 0- - vuotta On asuntolainaa On jotain kulutusluottoa
Toukokuu 00. Luotonottosuunnitelmat Huolimatta korkojen noususta luotonottoaikeet ovat edelleen melko korkealla. Tällä mittauskierroksella kaikkiaan 0 prosenttia vastaajista ilmoitti aikovansa ottaa luottoa seuraavien kuukauden aikana. Osuus on hiukan matalammalla tasolla muutaman vuoden takaiseen tilanteeseen, jolloin vastaava osuus oli - prosenttia. Luotonottohalukkuutta ovat todennäköisesti pitäneet yllä kuluttajien luottamus oman talouden suotuisaan kehitykseen sekä hyvänä pysynyt rahatilanne. Eniten luotonottoaikeita on 0 - -vuotiailla sekä keskimääräistä jonkin verran enemmän pääkaupunkiseudulla asuvilla. Runsas joka viides eli prosenttia ikäryhmään 0 - kuuluvista ilmoitti aikovansa ottaa luottoa seuraavien kuukauden aikana. Luotonottoaikeet ovat tällä ikäryhmällä pysyneet samalla tasolla viime vuoden mittaukseen verrattuna. Kuvio. Luotonottosuunnitelmat luottomuodoittain "Aiotteko ottaa uutta lainaa tai luottoa seuraavien kuukauden aikana?" Aikoo ottaa lainaa / luottoa % vastaajista (n= vuonna 00) 0 "Mitä seuraavista luotoista aiotte ottaa?" % vastaajista (n= vuonna 00) Asuntolainaa Kulutusluottoa pankista Muuta kulutusluottoa *) Opintolainaa 0 0 0 0 0 0 0 kevät 00 kevät 00 kevät 00 kevät 00 kevät 00 *) Muu kulutusluotto eli luotollinen pankkitili, kaupan kanta-asiakaskorttiin liitetty tililuotto tai kaupan tililuotto, muu luottokorttiluotto, jossa maksuaikaa yli kk tai kaupan osamaksuluotto. Asuntoluottoa aikoo ottaa nyt hieman harvempi kuin vuosi sitten. Neljä prosenttia ilmoitti aikovansa ottaa asuntolainaa seuraavien kuukauden aikana, kun osuus vuosi sitten oli kuusi prosenttia. Asuntoluotonottoaikeita on keskimääräistä enemmän 0 -vuotiailla. Heistä 0 prosenttia aikoo ottaa asuntolainaa. Luotonottoaikeet ovat kuitenkin hieman matalammat kyseisessä ikäryhmässä verrattuna viime vuoden tutkimukseen, jolloin asuntolainaa ottavien osuus oli prosenttia vastaajista. Keskimääräistä enemmän asuntoluotonottoaikeita on myös lapsiperheillä ja pääkaupunkiseudulla asuvilla.
Toukokuu 00 Pääkaupunkiseudulla asuvista seitsemän prosenttia, kuten vuosi sitten, suunnittelee ottavansa asuntolainaa seuraavien kuukauden aikana ja perheissä, joissa on alle kouluikäisiä lapsia, prosenttia suunnittelee asuntolainan ottoa seuraavien kuukauden aikana. Pankin kulutusluottoa aikoo ottaa neljä prosenttia kaikista vastaajista. Yksi prosentti kaikista vastaajista aikoo ottaa jotain muuta kulutusluottoa. Aikeet opintolainanottoon ovat kaiken kaikkiaan viimeisten vuosien aikana pysyneet alhaalla.. Nykyisen asuntolainan koron kilpailuttaminen Niiden osuus, jotka ovat kilpailuttaneet asuntolainan korkoa viimeisen vuoden aikana, on pysynyt ennallaan. Asuntoluotollisista prosenttia on kilpailuttanut asuntolainansa korkoa viimeisen vuoden aikana. Asuntoluotollisista prosenttia on kilpailuttanut vuosi - kaksi vuotta sitten ja joka kymmenennellä on asuntolainan koron kilpailuttamisesta tätä pitempi aika. Lähes kaksi kolmasosaa ilmoitti, ettei ole lainkaan kilpailuttanut asuntolainansa korkoa koko laina-aikana. Ne, joilla lainamäärät ovat suurimmat, ovat kilpailuttaneet pankkeja muita useammin. Yli 0 000 euroa asuntolainaa omaavista joka kolmas on kilpailuttanut viimeisen vuoden aikana asuntolainansa korkoa eri pankeissa. Kuvio. Asuntolainan koron kilpailuttaminen "Oletteko kilpailuttanut nykyisen asuntolainanne korkoa eri pankeissa?" % niistä, joilla on asuntolainaa (n= vuonna 00) Viimeisen vuoden aikana - vuotta sitten Pitemmän aikaa sitten Ei lainkaan koko laina-aikana Ei osaa sanoa 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 kevät 00 kevät 00 kevät 00
Toukokuu 00. Aikeet kysyä asuntolainatarjousta Niiltä, jotka aikovat ottaa asuntolainaa kysyttiin, aikovatko he kysyä lainatarjousta vain pääpankistaan, vai aikovatko he kysyä tarjouksia myös muista pankeista. Neljä kymmenestä aikoo kysyä asuntolainatarjousta vain omasta pääpankistaan. Samoin neljä kymmenestä aikoo kilpailuttaa kahta tai useampaa pankkia asuntolainaa ottaessaan. Tässä on tapahtunut selkeä muutos vuoden sisällä. Yhä useampi haluaa kysyä lainatarjousta muualtakin kuin vain yhdestä, omasta pääpankista. Tarjousta halutaan kysyä yleisimmin käymällä henkilökohtaisesti konttorissa. Näin aikoo tehdä prosenttia asuntolainanottoa harkitsevista. Joka viides aikoo kysyä tarjousta Internetin kautta ja seitsemän prosenttia puhelimitse. Kuvio. Aikeet kysyä asuntolainatarjousta "Kuinka monesta pankista aiotte kysyä lainatarjousta?" % niistä, jotka aikovat ottaa asuntolainaa (n=0 vuonna 00) Yhdestä, pääpankistaan Yhdestä, ei-pääpankistaan Kahdesta pankista Useammasta pankista Ei aio kysyä/ei osaa sanoa 0 0 0 0 0 0 0 kevät 00 kevät 00 kevät 00 Kuvio. Mistä kysyisi lainatarjousta "Jos olisitte ottamassa asuntolainaa, kysyisittekö lainatarjousta.?" % niistä, jotka aikovat ottaa asuntolainaa (n=0 vuonna 00) Käymällä henkilökohtaisesti konttorissa Internetin kautta Puhelimitse Ei osaa sanoa 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
Toukokuu 00. Asuntolainan laina-ajat Myös tällä kertaa kysyttiin asuntolainan alkuperäistä takaisinmaksuaikaa niiltä, jotka olivat ottaneet asuntolainansa viimeisimmän kahden vuoden aikana. Tällaisia lainanottajia on prosenttia tutkimuksessa mukana olevista asuntoluotollisista. Asuntolainan takaisinmaksuajan osalta tässä raportissa on vertailutietoa vuosina 00, 00, 00 sekä keväällä tehdyistä tutkimuksista. Asuntolainojen keskimääräiset laina-ajat ovat nousseet kymmenessä vuodessa merkittävästi eli vuodesta vuoteen. Myös viime kevääseen nähden takaisinmaksuajoissa on jälleen hienoista kasvua. Tyypillisin kahden viimeisimmän vuoden aikana otetun asuntolainan takaisinmaksuaika on vuotta, sillä noin joka neljäs asuntolaina on otettu vuodeksi. Edelliseen tutkimukseen verrattuna tyypillisin kahden viimeisimmän vuoden aikana otetun asuntolainan takaisinmaksuaika on noussut 0 vuodesta vuoteen. Keskimääräiset takaisinmaksuajat ovat asuntolainoissa sitä pitempiä, mitä suurempia otetut asuntolainat ovat ja mitä enemmän asunnon ostosta on rahoitettu lainalla. Ensiasunnon ostajien lainat ovat asunnon vaihtajien lainoja keskimäärin hiukan pitempiä. Ensiasunnon ostajien keskimääräinen laina-aika on vuotta kun taas asunnon vaihtajien laina-aika on keskimäärin vuotta. Samoin pääkaupunkiseudulla, jossa asuntojen hintataso ja näin myös otetut lainat ovat muuta maata suuremmat, ovat asuntolainojen takaisinmaksuajat keskimäärin muuta maata jonkin verran pitemmät. Pääkaupunkiseudulla keskimääräinen asuntolainojen takaisinmaksuaika on vuotta kun taas muualla Suomessa keskiarvo liikkuu ja vuoden välillä. Kuvio 0a. Asuntolainan takaisinmaksuaika lainan suuruuden mukaan 00 "Miten pitkäaikaisen lainan otitte eli mikä on asuntolainanne alkuperäinen takaisinmaksuaika?" Asuntolaina otettu viimeisen vuoden aikana (n= vuonna 00) 0 0 0 Keskimääräinen takaisinmaksuaika, vuotta 0 Kaikki Alle 0 000 0 000-0 000 0 00-0 000 Lainamäärä, euroa 0 00-00 000 00 00-0 000 Yli 0 000
Toukokuu 00 Kuvio 0b. Asuntolainojen takaisinmaksuajat tammikuu 00 "Miten pitkäaikaisen lainan otitte eli mikä on asuntolainanne alkuperäinen takaisinmaksuaika?" - vuo tta - vuotta 0 vuo tta - vuo tta vuo tta - vuo tta 0 vuotta - vuotta vuotta - vuotta 0 vuotta 0 vuotta Keskimääräinen takaisinmaksuaika vuotta % niistä, jotka ovat ottaneet asuntolainan viimeisen vuoden aikana (n= v. 00) 0 0 0, 0 0 0 0 Kuvio 0c. Asuntolainojen takaisinmaksuajat helmikuu 00 "Miten pitkäaikaisen lainan otitte eli mikä on asuntolainanne alkuperäinen takaisinmaksuaika?" Keskimääräinen takaisinmaksuaika vuotta % niistä, jotka ovat ottaneet asuntolainan viimeisen vuoden aikana (n= v. 00)) - v u o t t a - vuotta 0 vuo tta 0 - v u o t t a vuo tta - vuo tta 0 0 vuotta - vuotta vuotta 0 0 vuotta 0 0 0 0
Toukokuu 00 Kuvio 0d. Asuntolainojen takaisinmaksuajat helmikuu 00 "Miten pitkäaikaisen lainan otitte eli mikä on asuntolainanne alkuperäinen takaisinmaksuaika?" Keskimääräinen takaisinmaksuaika vuotta % niistä, jotka ovat ottaneet asuntolainan viimeisen vuoden aikana (n= v. 00) - v u o t t a 0 - vuotta 0 vuo tta - v u o t t a vuo tta - vuo tta 0 vuotta - vuotta vuotta 0 vuotta vuotta 0 0 0 0 Kuvio 0e. Asuntolainojen takaisinmaksuajat huhtikuu 00 "Miten pitkäaikaisen lainan otitte eli mikä on asuntolainanne alkuperäinen takaisinmaksuaika?" Keskimääräinen takaisinmaksuaika vuotta % niistä, jotka ovat ottaneet asuntolainan viimeisen vuoden aikana (n= v. 00) - v u o t t a - vuotta 0 vuo tta - v u o t t a vuo tta 0 - vuo tta 0 vuotta - vuotta vuotta - vuotta 0 vuotta 0 0 0 0
Toukokuu 00 Kuvio 0f. Asuntolainojen takaisinmaksuajat vuonna "Miten pitkäaikaisen lainan otitte eli mikä on asuntolainanne alkuperäinen takaisinmaksuaika?" Keskimääräinen takaisinmaksuaika vuotta % niistä, jotka ovat ottaneet asuntolainan viimeisen vuoden aikana (n= v. ) - v u o t t a - vuotta 0 vuo tta - v u o t t a vuo tta - vuo tta 0 vuotta 0 0 0 0
Toukokuu 00. Lainamäärät Keskimääräiset asuntolainamäärät ovat haastattelututkimuksen mukaan lisääntyneet koko tämän vuosikymmenen ajan ja kasvu on jatkunut edelleen myös viimeisen vuoden aikana. Samaan aikaan myös asuntojen hinnat ovat nousseet ja laina-ajat pidentyneet. Niillä henkilöillä, joilla on asuntolainaa, on sitä tällä hetkellä keskimäärin 00 euroa. Vastaavasti vuosi sitten määrä oli 00 euroa. Pääkaupunkiseudulla asuvilla asuntolainamäärät ovat muuta maata suuremmat eli keskimäärin 00 euroa. Keskimääräiset lainamäärät ovat nousseet viimeisen vuoden aikana erityisesti pääkaupunkiseudulla, sillä vuosi sitten pääkaupunkiseutulaisilla oli asuntolainaa keskimäärin 00 euroa. Suurimmat asuntolainat ovat perheillä, joilla on alle kouluikäisiä lapsia sekä talouksissa, joissa talouden bruttovuositulot ovat yli 0 000 euroa. Perheillä, joissa on alle kouluikäisiä lapsia, keskimääräinen asuntolainan määrä on 0 000 euroa, kun vuosi sitten vastaava määrä oli 000 euroa. Asuntolainan määrä on siis selkeästi kasvanut tässä kohderyhmässä. Talouksissa, joissa bruttovuositulot ovat 0 000 euroa tai enemmän, asuntolainan määrä on keskimäärin 000 euroa. Myös tässä kohderyhmässä asuntolainan määrä on kasvanut merkittävästi verrattuna edelliseen vuoteen. Viime vuonna määrä oli 000 euroa. Ikäryhmistä asuntolainaa on eniten - -vuotiailla, 0 000 euroa, jonka jälkeen lainamäärä alkaa vähitellen laskea. Kuvio. Keskimääräiset asuntolainamäärät (niistä, joilla on asuntolainaa n=) "Kuinka suuri on asuntolainojenne euromäärä tällä hetkellä?" On asuntolainaa (n= vuonna 00) 00 000 euroa 0 000 0 000 0 000 0 000 0 00 0 00 00 000 00 00 00 00 0 kevät kevät 00 kevät 00 kevät 00 kevät 00 kevät 00 kevät 00 kevät 00 Niiden osuus, joilla on jäljellä suurehkoja asuntolainoja, on vuoden sisällä hieman edelleen kasvanut. Kun nyt yli 0 000 euroa asuntolainaa on prosentilla, oli osuus vuosi sitten prosenttia ja kaksi vuotta sitten prosenttia. Yli 0 000 euroa asuntolainaa on, prosentilla asuntolainaa omaavista, osuuden ollessa vuosi sitten prosenttia. Kulutusluottojen määrät ovat laskeneet jonkin verran vuoden sisällä. Niillä, joilla on jotain kulutusluottoa, on sitä tällä hetkellä 00 euroa, määrän oltua vuosi sitten 00 euroa. Eniten kulutusluottoa euromääräisesti on 0 -vuotiailla, joilla sitä on keskimäärin 000 euroa. Myös vakuudellisten pankista otettujen kulutusluottojen määrät ovat laskeneet viime kevääseen nähden 0 00 eurosta 00 euroon.
Toukokuu 00 Taulukko. Asuntolainamäärät (% niistä, joilla on asuntolainaa) Kuinka suuri on asuntolainojenne euromäärä? euroa Huhtikuu 00 n= % Huhtikuu 00 n= % Helmikuu 00 n= % Helmikuu 00 n= % Tammikuu 00 n= % Alle 0 000, 0, 0,,, 0 00 0 000,,,,0, 0 00 0 000,,,,, 0 00 0 000,,,0,, 0 00 0 000,,,,, 0 00 00 000,,,,, 00 00 0 000,,,,0, Yli 0 000,0,,0,, Keskimäärin euroa 000 00 00 00 00 Taulukko. Kulutusluottomäärät (niistä, joilla on kyseistä kulutusluottoa) Kuinka suuri on kulutusluottojenne euromäärä? Kulutusluottoa yleensä Kulutusluottoa pankista euroa Huhtikuu 00 n= % Helmikuu 00 n= % Helmikuu 00 n=0 % Tammi -kuu 00 n= % Huhtikuu 00 n= % Helmikuu 00 n= % Helmikuu 00 n= % Tammikuu 00 n= % Alle 00,,0,,0,,,, 00 000 0, 0,,,0,,,, 00 000,,,,.,,, 00 000,0,,,,0 0,,, 00 0 000,,,,,,,, 0 00 0 000, 0,,,,,,, 0 00 0 000,,,,0,,,, 0 00 0 000 0,,, 0, -,, 0, 0 00 00 000 0,,, 0, 0,, 0, 0, Yli 00 000 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, Keskimäärin euroa 00 00 00 00 00 00 0 00 00. Kahden viimeisen vuoden aikana otetut asuntolainamäärät Asuntolainojen keskikoot ovat kasvaneet ja viimeisen kahden vuoden aikana otetut asuntolainat ovat haastattelututkimuksen mukaan olleet keskimäärin noin 00 euroa kun viime tutkimuskierroksella keskimääräinen lainan suuruus oli 00 euroa. Suurien lainojen (yli 00 000 euroa) osuus on kasvanut seitsemällä prosenttiyksiköllä vuosi sitten tehtyyn kyselyyn nähden. Viimeisen kahden vuoden aikana otetuista asuntolainoista yli kolmannes eli prosenttia on suuruudeltaan yli 00 000 euroa ja yli 0 000 euron asuntolainoja on prosenttia. Vastaavat osuudet vuosi sitten olivat prosenttia ja prosenttia.
0 Toukokuu 00 Viimeisen kahden vuoden aikana keskimääräistä muita suurempia asuntolainoja ovat ottaneet pääkaupunkiseudulla asuvat, jossa ne keskimäärin ovat olleet suuruudeltaan 0 000 euroa. Keskimääräistä suurempia lainoja ovat ottaneet myös -vuotiaat, joilla keskimääräisen asuntolainan määrä nousee 000 euroon. Tämän ikäisillä otetut lainat ovat myös olleet edellisvuotta suurempia. Myös perheen elinvaiheella ja vuosituloilla on vaikutusta asuntolainan kokoon. Lapsiperheillä, joilla on alle kouluikäisiä lapsia, keskimääräinen asuntolainan koko on peräti 000 euroa ja talouksilla, joilla bruttotulot ovat yli 0 000 euroa, keskimääräinen asuntolainan koko nousee yli 0 000 euron. Viimeisen kahden vuoden aikana asuntolainaa ottaneista aiempaa harvempi on ottanut asuntolainaa ensiasuntoa varten. Osuus on pudonnut edellisvuoden prosentista prosenttiin. Taulukko. Uusien asuntolainojen keskikoko (% niistä, jotka ovat ottaneet asuntolainaa viimeisen kahden vuoden aikana ) Kun viimeksi otitte asuntolainaa, minkä suuruisen lainan otitte? euroa Huhtikuu 00 n= % Huhtikuu 00 n= % Helmikuu 00 n= % Helmikuu 00 n= % Helmikuu 00 n= % Alle 0 000,0,0,,, 0 00 0 000,,,,, 0 00 0 000,,, 0, 0, 0 00 0 000,,,,,0 0 00 0 000,,,,, 0 00 00 000,,0,,, 00 00 0 000,,,0,, Yli 0 000,,0 0,,,0 Keskimäärin euroa 0 00 00 00 00 00 Kuvio. Keskimääräiset uusien asuntolainojen lainamäärät "Kun viimeksi otitte asuntolainaa, minkä suuruisen lainan otitte?" Asuntolaina otettu viimeisen vuoden aikana (n= v. 00) 0 000 euroa 00 000 0 000 0 00 00 00 00 00 0 000 0 000 0 000 0 kevät 00 kevät 00 kevät 00 kevät 00 kevät 00
Toukokuu 00. Lainan osuus asunnon rahoituksesta Hankitun asunnon ostosta on keskimäärin prosenttia rahoitettu lainalla. Tämä osuus on pysynyt samalla tasolla viime kevääseen nähden. Lainan osuus on selkeästi suurempi ensiasunnon hankinnan yhteydessä. Ensiasunnon hankinnasta keskimäärin 0 prosenttia on rahoitettu lainalla. Lainan osuus asunnon vaihdon yhteydessä on ollut prosenttia. Samoin lainan osuus asunnon rahoituksessa on sitä suurempi mitä isompi laina on kyseessä. Lainanottajista prosenttia vastasi, että asunnon hankinnasta lainalla rahoitettiin yli prosenttia. Kuvio a. Lainan osuus asunnon rahoituksessa lainan suuruuden mukaan "Kuinka monta prosenttia asunnon ostosta suunnilleen rahoitettiin lainalla?" % niillä, jotka ovat ottaneet lainan viimeisen v. aikana (n= v. 00) kevät 00 kevät 00 kevät 00 Asuntolainan määrä Alle 0 000 euroa 0 00-0 000 euroa 0 00-00 000 euroa 00 00-0 000 euroa yli 0 000 euroa 0 0 0 0 0 0 00 Kuvio b. Lainan osuus asunnon rahoituksessa "Kuinka monta prosenttia asunnon ostosta suunnilleen rahoitettiin lainalla?" -0 % - % 0 % -0 % - % Yli % Ei osaa sanoa % niillä, jotka ovat ottaneet lainan viimeisen vuoden aikana (n= vuonna 00) 0 0 0 0 0 0 0 kevät 00 kevät 00
Toukokuu 00. Velanhoitomenojen osuus käteen jäävistä tuloista Asuntolainojen keskikokojen kasvusta huolimatta lainanhoidosta aiheutuva velkarasitus eli lainanhoitomenojen osuus käteen jäävistä tuloista on pysynyt ennallaan edellisiin vuosiin verrattuna. Tällä hetkellä keskimäärin noin prosenttia käteen jäävistä tuloista menee lainanottajilla lainojen lyhennyksiin ja korkoihin kuukaudessa. Asuntoluotollisilla velanhoitomenojen osuus käytettävissä olevista tuloista on prosenttia. Niillä, joilla on vain kulutusluottoa, velanhoitomenojen osuus on prosenttia käteen jäävistä tuloista. Noin joka toisella lainanottajista lainanhoitokulujen osuus tuloista on korkeintaan 0 prosenttia ja kahdeksalla prosentilla yli 0 prosenttia. Velanhoitomenojen osuus käteen jäävistä tuloista kasvaa selvästi luottojen koon kasvaessa. Suurimmillaan velanhoitomenojen osuus on myös lapsiperheillä, ensiasunnon ostajilla sekä ikäryhmään kuuluvilla. Kuvio a. Velanhoitomenojen osuus käteen jäävistä tuloista "Kuinka monta prosenttia kuukausittain käteen jäävistä tuloista suunnilleen menee lainojen lyhennyksiin ja korkoihin?" % niistä, joilla on jotain lainaa (n= v. 00) tai asuntolainaa (n= v. 00) 0 0 0 0 kevät 00 kevät 00 kevät 00 kevät 00 kevät 00 On lainaa On asuntolainaa Kuvio b. Velanhoitomenojen osuus käteen jäävistä tuloista "Kuinka monta prosenttia kuukausittain käteen jäävistä tuloista suunnilleen menee lainojen lyhennyksiin ja korkoihin?" korkeintaan 0 % - 0 % - 0 % - 0 % - 0 % Yli 0 % % niistä, joilla on lainaa (n= vuonna 00) 0 0 0 0 0 0 0 0
Toukokuu 00.0 Varautuminen mahdolliseen koron nousuun Tälläkin tutkimuskierroksella selvitettiin sitä, miten asuntolainaa omaavat ovat varautuneet koron mahdolliseen nousuun ja siitä seuraavaan lainanhoitokulujen kasvuun. Asuntoluotollisista valtaosa eli prosenttia on varautunut asuntolainan koron nousuun. Osuus on pysynyt vuoden takaisella tasolla. Osuus oli korkeimmillaan keväällä 00, jolloin korot olivat juuri ennen kevään 00 tutkimuksen toteuttamista lähteneet nousuun ja asia oli myös silloin paljon esillä. Muita useammin koron nousuun ovat varautuneet ne, joilla on suurimmat asuntolainat. Niistä, joilla on asuntolainaa yli 0 000 euroa, yli 0 prosenttia ilmoitti varautuneensa asuntolainan koron nousuun. Koron nousuun ovat varautuneet myös keskimääräistä muita useammin kahden viimeisen vuoden aikana asuntolainaa ottaneet sekä perheet, joissa on alle kouluikäisiä lapsia. Kuvio a. Varautuminen mahdolliseen koron nousuun "Oletteko varautunut asuntolainanne koron mahdolliseen nousuun ja sen mukanaan tuomaan lainanhoitokulujen kasvuun?" % niistä, joilla on asuntolainaa (n= vuonna 00) kevät 00 kevät 00 kevät 00 kevät 00 kevät 00 Asuntolainamäärä alle 0 000 euroa 0 00-0 000 euroa 0 00-0 000 euroa 0 00-0 000 euroa Yli 0 000 euroa 0 0 0 0 0 0 00
Toukokuu 00 Niiltä, jotka eivät ole varautuneet koron mahdolliseen nousuun, kysyttiin myös tällä kertaa, mistä syystä tai syistä johtuen he eivät ole varautuneet tähän. Tavallisimmin, kuten kaksi vuotta sitten, suurin osa ilmoitti syyksi, että laina on niin pieni tai laina loppuu pian. Entistä suurempi osa vastasi, ettei varautuminen koron nousuun ole tuntunut tarpeelliselta. Viime tutkimukseen verrattuna aiempaa harvempi ei usko koron nousuun, mikä kuvaa tilannetta asuntolainamarkkinoilla. Kuvio b. Miksi ei ole varautunut mahdolliseen koron nousuun "Oletteko varautunut asuntolainanne koron mahdolliseen nousuun ja sen mukanaan tuomaan lainanhoitokulujen kasvuun? Jos ette ole varautunut mistä syystä tai syistä johtuen ette ole varautunut koron nousuun?" % niistä, jotka eivät ole varautuneet asuntolainan koron nousuun (n=00 vuonna 00) Pieni laina/laina loppuu pian/enää vähän jäljellä 0 Ei tarvetta/ei ole tuntunut tarpelliselta Ei tuota ongelmia/uskoo pystyvänsä maksamaan 0 Asia ei ole ajankohtainen Ei usko koron nousevan/luottaa että ei nouse Kiinteä korko Ei murehdi etukäteen/ Miettii sitten kun on ajankohtaista Tasaeräinen laina Seuraa korkokehitystä, jos tarvetta neuvottelee pankin kanssa Ei tiedä miten varautua Muu syy Ei osaa sanoa 0 0 0 kevät 00 kevät 00
Toukokuu 00 Myös tällä kertaa kysyttiin myös niiltä, jotka ovat varautuneet korkojen nousu, miten he ovat siihen varautuneet. Joka viides vastaaja ilmoitti, että rahaa on tarpeeksi, joten koron nousulla ei ole vaikutusta. Vastaajista prosenttia ilmoitti, että koron nousuun on varauduttu säästöillä. Osa varautuu laskemalla etukäteen mahdollisen koron nousun vaikutuksen lainakustannuksiin tai muuten tiedostaa mahdollisuuden. Tämän asian merkitys on selkeästi kasvanut verrattuna viime kevään tutkimukseen. Myös yhä useampi ilmoitti varautuneensa korkokatolla. Kuvio c. Miten on varautunut koron nousuun "Miten olette varautunut koron nousuun? % niistä, jotka ovat varautuneet asuntolainan koron nousuun (n= vuonna 00) Rahaa tarpeeksi / ei vaikutusta Säästämällä etukäteen / on säästöjä Tiedo staa mahdo llisuuden / valmistautunut mm. laskemalla etukäteen Huo mio itu lainaa hakiessa / ko htuullinen kk-erä Lainassa korkokatto Laina-aikaa pidentämällä / tarpeeksi maksuaikaa Kiinteä ko rko P ieni laina / vain vähän jäljellä Tiukentaa taloutta tarvittaessa Tasaeräinen laina M aksamalla lisää / maksamalla pois On kilpailuttanut lainaa M uu syy Ei osaa sanoa 0 0 0 kevät 00 kevät 000
Toukokuu 00. Lainaan liitetty korkokatto Tällä tutkimuskierroksella kaikilta niiltä vastaajilta, joilla on asuntolainaa tai kulutusluottoa pankista, kysyttiin uutena kysymyksenä onko lainassa korkokatto, jolla lainanottaja voi varmistua, ettei lainan korko nouse yli sovitun rajan. Kaikkiaan prosentilla on lainassaan korkokatto. Korkokatto on tyypillisin alle vuosi sitten otetuissa asuntolainoissa, joista noin 0 prosentissa on korkokatto. Tavallisin korkokatto on suurehkoissa asuntolainoissa ja keskimääräistä tavallisempi se on yksinhuoltajaperheillä. Kaikilta niiltä, jotka aikovat ottaa asuntolainaa tai pankin kulutusluottoa kysyttiin myös suhtautumista korkokattoon. Kaikista asuntolainaa tai pankin kulutusluottoa ottavista 0 prosenttia aikoo myös ottaa lainaansa korkokaton ja noin joka viides ei vielä osannut kertoa kantaansa. Kuvio. Korkokatto "Onko lainassanne korkokatto, jolla varmistatte, ettei lainanne korko nouse yli sovitun rajan?" "Aiotteko ottaa lainaanne korkokaton, jolla voitte suojautua siihen, ettei lainanne korko nouse yli sovitun rajan?" % niistä, joilla on asuntolainaa tai kulutusluottoa pankista (n= vuonna 00) % niistä, aikovat ottaa asuntolainaa tai pankin kulutusluottoa (n= vuonna 00) On lainassa korkokatto Aikoo ottaa lainaan korkokaton 0 0 0 0 0 0 00
Toukokuu 00. Lainaturvavakuutukset ja henkivakuutukset Luotonottajan varautumisesta luotonottoon liittyviin riskeihin kertoo sekin, että moni asuntolainan ottajista on ottanut lainaturvavakuutuksen, jolla voi varmistua, että lainan takaisinmaksu sujuu suunnitelmien mukaan yllättävissäkin elämäntilanteissa. Lainaturvavakuutuksien yleistyminen on edelleen nähtävissä. Vuonna 00 eli seitsemän vuotta sitten 0 prosentilla lainanottajista oli lainaturvavakuutus, kun nyt osuus on prosenttia. Osuus on samalla tasolla kuin vuosi sitten. Tavallisimmin lainaturva on liitetty asuntolainaan. Asuntoluotollisista prosentilla on lainaturvavakuutus. Niillä, joilla on jotain muuta lainaa kuin asuntolainaa, lainaturvavakuutus on prosentilla. Kuvio a. Lainaturvavakuutukset "Onko johonkin lainoistanne liitetty lainaturvavakuutus, joka turvaa lainan takaisinmaksun?" 0 % niistä, joilla on lainaa (n= vuonna 00) tai asuntolainaa (n= vuonna 00) 0 0 0 0 0 0 kevät 00 kevät 00 kevät 00 kevät 00 kevät 00 kevät 00 kevät 00 On lainaa On asuntolainaa Kuvio b. Lainaturvavakuutukset lainan suuruuden mukaan "Onko johonkin lainoistanne liitetty lainaturvavakuutus, joka turvaa lainan takaisinmaksun?" % niistä, joilla on lainaa (n= vuonna 00) kevät 00 kevät 00 kevät 00 kevät 00 Lainamäärä Alle 0 000 euroa 0 00-0 000 euroa 0 00-0 000 euroa 0 00-0 000 euroa Yli 0 000 euroa 0 0 0 0 0 0 0
Toukokuu 00 Lainan suuruudella on myös merkitystä siihen, onko lainaturvavakuutusta otettu. Tavallisimmin lainaturvavakuutus on otettu suurempiin asuntolainoihin. Jo noin joka toisella niistä, joilla on lainaa 0 000-0 000 euroa, on lainaturvavakuutus. Samoin niillä, joilla asuntolainaa on yli 0 000 euroa, prosentilla on lainaturvavakuutus. Lainaturvavakuutukset ovat myös yleisimpiä niillä, joilla velanhoitokulut suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin ovat keskimääräistä suuremmat. Samoin yleisimpiä ne ovat ensiasunnon ostajilla, joilla prosentilla on lainaturvavakuutus. Suurin osa eli 0 prosenttia lainaturvavakuutuksen ottajista on ottanut vakuutuksen kuoleman ja tapaturmasta aiheutuvan pysyvän haitan varalta. Noin joka toisella vakuutus sisältää turvan työttömyyden ja työkyvyttömyyden varalta. Lisäksi neljällä kymmenestä on turva työttömyyden ja vakavan sairauden varalta. Osuudet ovat pysyneet samansuuntaisina edellisen mittauksen kanssa. Kuvio c. Lainaturvavakuutusten turvalajit "Onko johonkin lainoistanne liitetty lainaturvavakuutus, joka turvaa lainan takaisinmaksun?" "Minkä tai mitkä seuraavista turvalajeista lainaturvavakuutuksenne sisältää?" % niistä, joilla on lainaturvavakuutus (n= vuonna 00) Turvan kuoleman ja tapaturmasta aiheutuvan pysyvän haitan varalta 0 Turvan työttömyyden ja tilapäisen työkyvyttömyyden varalta Turvan vakavan sairauden varalta Turvan pysyvän työkyvyttömyyden varalta 0 0 0 0 0 0 0 00 kevät 00 kevät 00 Kaikista lainaa tai luottoa ottaneista prosentilla on pelkkä henkivakuutus, prosentilla on sekä lainaturva että henkivakuutus ja prosentilla on pelkkä lainaturva. Sekä lainaturvan että henkivakuutuksen ottaminen korostuu - -vuotiaissa. Pelkän henkivakuutuksen ottaminen korostuu talouksissa, joissa bruttotulot ovat 0 000 euroa tai enemmän. Myös nyt tehdyssä tutkimuksessa kysyttiin, miten paljon kuoleman varalta otettua lainaturvavakuutusta on niillä, joilla on lainaturvavakuutuksessaan turva kuoleman ja tapaturmasta aiheutuvan pysyvän haitan varalta. Erikseen kysyttiin myös kuoleman varalta otetun henkivakuutusturvan suuruutta. Keskimäärin kuoleman varalta otettua lainaturvaa on 00 euroa ja vastaavasti kuoleman varalta otettua henkivakuutusta on keskimäärin 0 00 euroa. Merkillepantavaa on se, että varsin suuri osa eli prosenttia ei osannut kertoa kuoleman varalta otetun lainaturvavakuutuksen suuruutta ja samoin vastaajista prosenttia ei osannut kertoa kuoleman varalta otetun henkivakuutuksen suuruutta. Suuri vastaamattomien määrä on otettava huomioon näiden kysymysten vastausten tulkinnassa.
Toukokuu 00 Taulukko. Kuoleman varalta otetut lainaturva- ja henkivakuutukset Minkä verran teillä on kuoleman varalta otettua lainaturvavakuutusta? Minkä verran teillä on kuoleman varalta otettua henkivakuutusta? euroa Helmikuu 00 n= % Tammikuu 00 n= % euroa Helmikuu 00 n= % Helmikuu 00 n= % Alle 0 000,, Alle 0 000,, 0 000-0 000,, 0 000-0 000,, 0 00-0 000,, 0 00-0 000,,0 0 00-0 000,, 0 00-0 000,,0 0 00-0 000,, 0 00-0 000,, Yli 0 000,, Yli 0 000,, Keskimäärin euroa 00 00 Keskimäärin euroa 00 0 00. Lainojen maksusuunnitelmien muutokset Valtaosa ja myös aiempaa suurempi osa eli yli kolme neljäsosaa kaikista lainanottajista on maksanut lainansa alkuperäisen maksusuunnitelman mukaan. Joka kymmenes on nopeuttanut lainansa takaisinmaksua. Osuus on pysynyt samalla tasolla viime vuoden mittauksen kanssa. Noin joka kymmenes lainanottajista, kuten vuosi sitten, on puolestaan muuttanut maksusuunnitelmaa maksamalla lainaa alkuperäisiä suunnitelmia hitaammin. Hitaammin maksaneita on merkittävästi enemmän vastaajissa, joilla kyseessä on ensiasunnon lainoittaminen sekä niillä, joilla asunnon hankinta on rahoitettu kokonaan lainalla. Nopeammin maksaneita taas on keskimääräistä enemmän suurituloisissa sekä vastaajilla, joilla on säästöjä ja sijoituksia. Kuvio. Lainojen maksusuunnitelmien muutokset "Oletteko maksanut lainanne alkuperäisen suunnitelman mukaan vai onko alkuperäisiä maksusuunnitelmia muutettu?" Maksettu alkuperäisen suunnitelman mukaan % niistä, jolla on lainaa (n= vuonna 00) Maksettu nopeammin Maksettu hitaammin Ei osaa sanoa 0 0 0 0 0 0 0 0 00 kevät 00 kevät 00 kevät 00
0 Toukokuu 00. Suhtautuminen lainan takaisinmaksuajan pidentämiseen Myös tälläkin kerralla kysyttiin kaikkien vastaajien halukkuutta lainan takaisinmaksuajan pidentämiseen, jotta rahaa jäisi myös muuhun kuten erilaisiin hankintoihin tai kulutukseen. Viime tutkimukseen verrattuna hieman harvempi olisi valmis pidentämään lainan takaisinmaksuaikaa. Tätä mieltä oli joka viides vastaajista. Tämä korostuu varsinkin 0 vuotiaissa ja pienempituloisissa. Edelleen valtaosa eli prosenttia kaikista vastaajista, joilla on lainaa, ei haluaisi pidentää lainansa takaisinmaksuaikaa, jotta rahaa jäisi hankintoihin ja kulutukseen. Kuvio. Suhtautuminen lainan takaisinmaksuun "Olisitteko valmis pidentämään lainanne takaisinmaksuaikaa, jotta rahaa jäisi myös muuhun kuten erilaisiin hankintoihin tai kulutukseen?" % vastaajista, joilla on lainaa (n= vuonna 00) kevät 00 kevät 00 0 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 00 % Kyllä Ei Ei osaa sanoa
Toukokuu 00. MAKSAMINEN. Internetin käyttö yleensä Viimeisen vuoden aikana Internetin käyttö on edelleen hieman kasvanut ja nyt jo prosenttia suomalaisista käyttää Internetiä. Internetin käyttö on lisääntynyt edelleen viimeisen vuoden aikana kaikissa ikäryhmissä. Suurin käyttäjäryhmä on - -vuotiaat. Heistä lähes jokainen eli prosenttia käyttää Internetiä. Vastaavasti yli - vuotiaissa osuus on selkeästi matalampi, mutta Internetin käyttö iäkkäämmilläkin on lisääntynyt vähitellen ja edelleen vuoden takaisesta. Heistä noin 0 prosenttia käyttää Internetiä säännöllisesti tai vähintään silloin tällöin, kun osuus vuosi sitten oli prosenttia. Kuvio 0. Internetin käyttäjät "Käytättekö Internetiä...?" % vastaajista (n= vuonna 00) kevät 00 syksy 00 kevät 00 syksy 00 kevät 00 kevät 00 kevät 00 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 00 % Kyllä Ei. Laskunmaksutavat Haastattelututkimuksen tulokset kuvaavat hyvin suomalaisten pankkiasioinnissa vuoden aikana tapahtunutta muutosta. Kehityksen taustalla on Internetin käyttömahdollisuuksien voimakas kasvu. Kun vielä vuotta sitten eli vuonna vain kaksi prosenttia maksoi laskunsa pääasiallisesti Internetissä, niin tällä hetkellä näin tekee jo prosenttia - vuotiaista suomalaisista. Internetissä maksavien osuuden kasvu on kuitenkin viime vuosina jo tasaantunut ja kasvua viime keväästä oli enää yhden prosenttiyksikön verran. Samaan aikaan, kun Internetissä maksavien määrä on kasvanut, on vastaavasti pankin tiskillä maksavien osuus vähitellen laskenut. Nyt enää kolme prosenttia suomalaisista maksaa tavallisimmin pankin tiskillä. Osuus on pysynyt ennallaan vuoden takaiseen tilanteeseen nähden. Laskunmaksuautomaatilla maksavien osuus on yhdeksän prosenttia kaikista vastaajista ja se on pysynyt samana viime vuoteen verrattuna. Suoraveloituksen osuus on hieman viime vuodesta pudonnut. Puhelimitse laskunsa maksaa vain hyvin pieni osa eli prosentti vastaajista. Ikä vaikuttaa laskunmaksutapaan. Internetissä maksaminen on tavallisinta nuorilla, mutta se on nykyään melko yleistä myös iäkkäämmillä. Kun - -vuotiaista prosenttia maksaa tavallisimmin laskunsa Internetissä, niin - -vuotiaista lähes joka toinen ja - -vuotiaista neljännes maksaa Internetissä.
Toukokuu 00 Suoraveloituksen käyttö lisääntyy selvästi iän myötä ja se onkin tavallisin laskunmaksutapa -- vuotiailla. Tällä hetkellä prosenttia - -vuotiaista ilmoitti maksavansa laskut tavallisimmin suoraveloituksena. Moni ikäryhmään - kuuluvista maksaa myös maksupalvelukuorella. Myös pankin tiskillä maksaminen on keskimääräistä yleisempää -vuotiaissa ja sitä vanhemmissa ikäryhmissä. Kun lasketaan yhteen kaikki käytetyt maksutavat eli tavallisin ja muut tavat, niin prosenttia kaikista vastaajista maksaa laskunsa internetin kautta tai verkkopankin avulla. Kun kysyttiin maksavatko vastaajat tällöin tietokoneella vai matkapuhelimella, niin prosenttia vastasi tietokoneella ja noin prosentti matkapuhelimella. Eli toistaiseksi vielä pieni osa vastaajista käyttää hyödykseen matkapuhelimien mobiilimaksupalveluita. Tänä vuonna kysyttiin ensimmäistä kertaa e-laskupalveluista. Kaikilta niiltä vastaajilta, jotka maksavat laskuja internetin kautta tai verkkopankissa, kysyttiin saavatko he e-laskuja suoraan verkkopankkiin. Kaikista edellä mainituista vastaajista prosenttia saa e-laskuja suoraan verkkopankkiin. Kaikilta niiltä, joille e-laskuja ei tule suoraan verkkopankkiin, kysyttiin halukkuutta e-laskuille. Heistä prosenttia ilmoitti haluavansa e-laskuja suoraan verkkopankkiinsa. Kohderyhmittäin tarkasteltuna positiivisimmin asiaan suhtautuvat - -vuotiaat, joista yli 0 prosenttia haluaisi laskuja suoraan verkkopankkiin. Myös Suur-Helsingin alueella suhtautuminen on myönteisempää (0 prosenttia vastasi myönteisesti) kuin muualla Suomessa. Kuvio a. Tavallisimmat laskunmaksutavat "Mikä on tavallisin tapa, jolla maksatte laskunne?" % vastaajista vastaajista (n= vuonna 00) 0 Internetin kautta Suoraveloituksena Laskunmaksuautomaatilla Maksupalveluna käyttäen maksupalvelukuorta Pankin tiskillä joko käteisellä tai tilisiirrolla Puhelimitse 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 kevät 00 kevät 00 kevät 00 kevät 00